YK:n pääsihteeri António Guterres Ruotsin televisiolle: Uusi Kylmä Sota
YK:n pääsihteeri António Guterres Ruotsin televisiolle: Uusi Kylmä Sota
YK: n pääsihteeri António Guterres tunnusti turvallisuusneuvoston tehottomuuden ja puhui uuden kylmän sodan alkamisesta. Hän totesi tämän ruotsalaiselle tv-kanavan SVT:lle antamassaan haastattelussa.
Syyriassa suoritettujen läntisten Ilma-iskujen laillisuuden selvittämisestä ja Douman kaupungin väitetystä kemiallisesta hyökkäyksestä saaduista tiedoista hän totesi, että "meillä on selkeät säännöt tällaisten tilanteiden ratkaisemiseksi, mutta nyt on tärkeää, ettei katsoa taaksepäin”.
"Kylmä sota on palannut", – hän jatkoi ja huomautti, että verrattuna vastaavaan ajanjaksoon viime vuosisadalla, on havaittavissa merkittäviä eroja.
"Sitten oli vakava ristiriita suurvaltojen Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä. Nyt Washington ja Moskova eivät hallitse kaikkia, sillä se aika on mennyt. Nyt monet maat ovat hyvin aktiivisia alueella: Turkki, Iran, Saudi-Arabia ja muut, eikä ole kahta homogeenista yksikköä, "- hän selitti.
"Kylmän sodan aikana oli olemassa toimintoja vuoropuhelulle, valvonnalle ja viestinnälle sen varmistamiseksi, että silloin, kun konflikti uhkaa, tapahtumat eivät karkaa hallinnasta. Nyt tähän ei ole enää mekanismeja. Siksi tilanne oli korostuneen vaarallinen, ja olen iloinen siitä, jos kaikki tämä rauhoittuisi", pääsihteeri sanoi.
Guteres kutsuu vallitsevaa tilannetta "vakavaksi konfliktiksi Venäjän ja lännen välillä”.
"Meidän on tehtävä kaikkemme vuoropuhelun palauttamiseksi, jotta osapuolet voisivat voittaa viime viikolla lisääntyneet jännitteet", YK:n pääsihteeri totesi.
*
Lähteitä;
Expressen, 23.4.2018; https://www.expressen.se/nyheter/fns-antonio-guterres-kalla-kriget-ar-tillbaka/?site=mobile FN:s generalsekreterare António Guterres menar att läget i världen påminner om kalla kriget. Han menar också att det är naivt att tro att FN kan ”lösa alla problem”, säger han till SVT:s ”Agenda”.
Och Samma på SvD; https://www.svd.se/antonio-guterres-kalla-kriget-ar-tillbaka
Myös: https://news.rambler.ru/world/39681701-gensek-oon-obyavil-o-nachale-novoy-holodnoy-voyny/
Pääsihteeri Guterres ei suinkaan puhunut uudesta kylmästä sodasta ensimmäistä kertaa:
Hän puhui siitä jo aiemmin, muun muassa pari viikkoa sitten YK:n turvaneuvoston Syyria-kokouksen yhteydessä BBS:lle antamassaan haastattelussa:
YK:n pääsihteeri varoitti Syyrian tilanteen eskaloitumisesta: ”Kylmä sota on palannut”
MTV3, 13.4.2018; https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/yk-n…
YK:n pääsihteeri Antonio Guterres luonnehti Yhdysvaltojen ja Venäjän kiristynyttä suhdetta tiukin sanoin. Guterresin mukaan kylmä sota on palannut, kertoo BBC.
*
Ilmoita asiaton viesti
Nyt kannattaa huomioida se, että Guterres oli Ruotsissa ja antoi haastatteluja ruotsalaisille medioille.
Onko tämä merkkinä siitä, että Ruotsin rauhanedistämisprojekti etenee puoliavoimesti laajalla rintamalla. Voisimme kysyä, miksi Guterres oli Ruotsissa eikä Suomessa (myös Suomessa)?
Ruotsi ja Suomi ikään kuin tavallaan ”kilpailevat” roolista ja asemasta ja tuloksista päivänpolttavan valtaryhmittymien välisen jännitteen lieventämiseksi ja neuvottelupintojen pitämiseksi avoimina. Menettelytavoissa ja tyylissä lienee selviäkin eroja. Suomen, jonka voi lukea myös: tasavallan presidentti Niinistön, tyyli on hieman suljetumpi, siinä kyllä kerrotaan kontakteista ja kerrotaan, että yritystä on, mutta kaikkea verkostoa ei tuoda esiin, ja onhan meillä CMI jos kohta Ruotsillakin omansa.
Näkisin kuitenkin, että turvaneuvoston vaihtuvana jäsenenä Ruotsi tietysti hostaa pääsihteeriä, mutta tekee samalla hyvää työtä. Tuloksista myöhemmin lisää.
Olennaista:
Keskusteluyhteyksien pitäminen auki ja avaaminen, kansainvälisten protokollien kunnioittaminen, instituutioiden ehkä hieman pölyyntyneiden pintojen pyyhkiminen kirkkaiksi, henkilökohtaiset suhteet ja verkostojen ylläpito, siinä niitä rakenteellisia töitä, joissa varmasti Niinistökin tekee parhaansa?
Ilmoita asiaton viesti
Suomen ongelma on Lännen ja EU:n erikoinen kärkkäys kohtalaisen lyhytnäköisiin operaatioihin Venäjän suhteen, ja Suomen eittämätön sitoutuminen ja kumppanuus tämän strategian osatoteuttajana. Niinhän Ruotsikin tekee, mutta kuitenkin lähtökohdiltaan erilaisena maana tämä ei ole sille niin primääri asia, kuin meille, koska 1340.
Pysyvänä seikkana muun muassa pakotekohdemaiden strateginen asema mm. maahanmuuttokysymyksissä: viime päivien viestit lähi-idästä palauttavat mieliin menneet ja saavat olon epämukavaksi. Euroopan Unioni on altis vastatoimille, ja siellä sitä latinkia riittää.. Mitä jos Turkki lataa miljoona pakolaista liikkeelle? Tuskin mikään hajottaa Eurooppaa enemmän kuin toinen annos vm 2016.
Ilmoita asiaton viesti
YLE:n Heikki Heiskasen retrospektiivinen kartoitus ”Uusi Kylmä Sota” -teemasta 23.3.2018. Siitä kun on puhuttu aikaisemminkin:
Analyysi: ”Uutta kylmää sotaa” pelataan ilman selviä sääntöjä
Salisburyn myrkytystapaus kärjistää Venäjän ja lännen ennestään kireitä suhteita. Taas puhutaan uudesta kylmästä sodasta, mutta johtaako termi harhaan, pohtii ulkomaantoimittaja Heikki Heiskanen.
Koko artikkeli täällä; https://yle.fi/uutiset/3-10136078
”Joka kerta, kun Venäjän ja lännen suhteissa tulee vastaan uusi karikko, alkaa puhe uudesta kylmästä sodasta.
Brittijournalisti Edward Lucas kirjoitti jo 2008 kirjan nimeltä New Cold War. How The Kremlin Menaces Both Russia and The West eli Uusi kylmä sota. Kreml uhkaa sekä Venäjää että länttä.
Merkkejä uudesta kylmästä sodasta nähtiin niin Tallinnan pronssisoturimellakoissa 2007, Georgian sodassa 2008, Krimin miehityksessä ja Itä-Ukrainan sodassa 2014.
Venäjän johto taas näki uhkakuvia niin sanotuissa värivallankumouksissa entisen Neuvostoliiton alueella.”
Ilmoita asiaton viesti
En puoltaisi sitä, että nykyiselle tilanteelle annetaan sama nimi kuin sodan jälkeiselle kylmälle sodalle.
Silloin kyse oli kahden suurinpiirtein yhtä vahvan suurvallan välisesta suorasta jännitteestä, jossa asearsenaalit olivat suunnattuja toisiaan vastaan vuosikymmenet ja molempien sormet olivat jatkuvasti liipasimella. Blokkiasetelma oli selkempi – laaja itäblokki ja laaja länsiliittoutuma. Sotilaskalustoa oli näkyvissä runsaasti silmin nähtynä niin Itämerellä kuin vaikkapa Berliinissä j.n.e. Kylmän sodan nimikin kieli myös siitä, että taisteluja ei juurikaan käyty.
Nyt kyse on oikeasta sodan käynnistä siellä sun täällä ja siitä kuka mitäkin osapuolta missäkin sattuu jostain syystä tukemaan. Neuvostoliitolla oli puolustettavana laaja reviiri, jonka se oli kahminut itselleen toisen maailmansodan rauhanteossa. Venäjällä puolestaan on epätoivoinen unelma saada osa siitä takaisin.
Nykyinen tilanne on kyllä muuttunut kriittisemmäksi kuin se oli vielä reilut kymmenkunta vuotta sitten, mutta nykyiselle tilanteelle pitäisi keksiä toinen nimi kuin ”kylmä sota” sikäli kuin sellaista nimeä nyt ylipäätään tarvitaan. Tämä on tällä hetkellä eräänlaista maailmanpoliittista shakkipeliä, jonka lopputuloksesta kenelläkään ei ole tietoa.
Ilmoita asiaton viesti
#5.
Tuo on täyttä totta, mitä sanot.
Mutta jos joudumme kuitenkin nimittämään tämän vallitsevan sotatilan – pakkohan sillä jokin nimi on olla – niin minkälaisen nimen antaisit?
Miten olisi: Multiform war – Monimuoto(inen) sota.
MFW (engl) – MMS (suom.) … ”Multiple War”
”Lapselle” nimi!
Ilmoita asiaton viesti
En ole miettinyt enempää. Mitenkähän olisi nimitetty aikakautta 1938 – 1941? Silloin oli voimassa erilaisia vaihtelevia ja muuttuvia alliansseja ja suoritettiin erilaisia valtauksia ja painostuksia, mutta niiden kätköissä kaikki osapuolet valmistautuivat suureen koitokseen.
Ilmoita asiaton viesti
#7.
Tuosta 1938:sta en tiedä, mutta 1939-1941 -vaihetta, jolloin WW2 oli jo alkanut, mutta käytiin jotenkin rajoitettua sotaa tai lumesotaa, niin siitä ainakin anglosaksisissa teksteissä käytetään Phoney War -nimikettä.
W; https://fi.wikipedia.org/wiki/Valesota (Phoney War)
Valesota (saks. Sitzkrieg, ”istumasota”, ransk. drôle de guerre, ”kummallinen sota”, engl. Phoney War, ”huijaussota”) oli ajanjakso länsirintamalla toisen maailmansodan alkuvaiheessa. Vaihe alkoi 3. syyskuuta 1939, kun Iso-Britannia ja Ranska julistivat sodan Saksalle sen hyökättyä Puolaan, ja päättyi Saksan aloittaessa hyökkäyksensä länteen 10. toukokuuta 1940.
Valesota sai nimensä siitä, että kahdeksan kuukauden aikana osapuolten välillä käytiin sodanjulistuksista huolimatta vain vähäisiä taisteluita.
Ilmoita asiaton viesti
Liittäisin vuoden 1938 kiinteästi tuohon aikakauteen, koska muun muassa sudeettialueiden ja Itävallan miehitys ovat osa samaa masurkkaa.
Ilmoita asiaton viesti
#9.
Itseasiassa näin ajattelen itsekin ja olin kirjoittaa, mutta pitäydyin Wiki-kirjoittajan näkemyksessä. (joskin kirjasin takarajaksi 1941)
Mutta tämä lienee pätevä, yhä (meidän aikaamme sovellettuna): https://fi.wikipedia.org/wiki/Valesota#/media/File…
Ilmoita asiaton viesti
Pääsihteeri Guterres totesi Ruotsissa pari vanhastaan todettua seikkaa:
Turvaneuvoston pysyvien jäsenten veto-oikeus on lamaannuttanut neuviston toiminnan.
Toisaalta hän korosti kansainvälisen neuvittelujärjestelmön merkitystä.
*
YK:n auktoriteetti on alamaissa. Miten se saataisiin nousemaan?
Ilmoita asiaton viesti
Sotaa tämä toki on ja kyyti kovin kylmää, pommeja lentelee aivan oikeastikin, kaasuhanojen auetessa kaikkialla. Paavi meni aikaa sitten pidemmälle sanoissaan kun hän mainitsi ”Kolmannen maailmansodan jo alkaneen”. Jokainen näkee asiat tavallaan, itse allekirjoitan molemmat totuutena. Maailma sotii ja kovin kylmiä ovat ihmisten teot toisia kohtaan tänä päivänä. Mutta onhan mukana toki hyviäkin hetkiä, niin kauan kuin kahvia riittää. Kaikki on kuitenkin katoavaa kulutuksen noustessa, taloutta tasapainottamaan. Sekin on yksi vaaramomentti lisää, kun ei haluta säästää enää mitään huomiseen.
Ilmoita asiaton viesti