Veikko Huuska

Niin tuleeko niitä ennenaikaisia Eduskuntavaaleja vai ei?

Elina Lepomäen eilisen (1.3.) ulostulon jälkeen saattoi jo sielunsa silmin nähdä Sipilän hallitusken jos ei nyt ihan siltä jalansijoiltaan kaatuvan, niin ainakin aavistuksen verran huojahtelevan.

Tänään tilanne saattaa jo näyttää toiselta.

Mutta mitä tulee tähän lähes koko vaalikauden ajan iholla olleen kysymyksen suhteen?  Kaatukoo kolmen SSS:n hallitus (nykyinen SOS) kesken kaiken vai jaksaako taivaltaa nelivuotisen urakkansa loppuun. 

Miten toimii johtaja Sipilän teesi: Tulos tai ulos!  Onko se pro- vai preventiivinen toimenpide? 

*

Sipilän hallitus seisoo tai kaatuu sen mukaan, hajoaako Kokoomuksen eduskuntaryhmästä vähintäinkin kolme (3) kansanedustajaa, jotka tosipaikan tullen äänestävät hallituksen keskeistä esitystä vastaan eduskunnassa ja aikaansaavat hallituksen kaatumisen.
Siniset sitä eivät tee, he eivät voita sillä mitään.  Samoin kuin keskustakaan ei voita, ei ryhmänä eikä edustajapaikkansa uudistamiseen tähtäävät istuvat kansanedustajat.
*
Kokoomuksen sisällä selvintä ja perustelluinta vastustusta maakuntamalli saa luonnollisesti etelän suurissa kaupungeissa, ja yleensä Jannen C21:n piirissä.
Katselin eilen illalla läpi noiden alueiden (lue:vaalipiirien) EK 2015 tuloksia. 
Lähinnä sillä silmällä, ketkä kok.-ryhmässä niiltä alueilta - ja ketkä jäivät varapaikoille.  Heidän keskuudessaan olettaisin olevan selkeintä kärkkyä siihen nähden, että tuleeko vaalit ja milloin, ja missä asemissa (G-%) Kokoomuksella on. 

Mikäli suurten keskusten kuntapoliitikoille alkaisi realisoitua edes olennaisimmat seikat maakuntamallin vaiktuuksista, heidän keskuudessaan leviäisi (suorastaan kulovalkean tavoin) ankara vastustus tätä panttipäätöstä vastaan, jollaisen Kokoomus on maakuntamallissa Keskustalle antanut, omassa sote-palveluiden markkinallistamiskiimassaan.
*
Jos Kokoomuksen kannatuksen lasku kiihtyy seuraavissa gallupeissa, - tai jopa niin, että mikäli se vakiintuu nykyiselle nipin napin 20 %:n tasolle, alkaa tiivistyä pohdinta:
onko kannattavampaa ottaa ne vaalit ennenaikaisesti vai vasta säännönmukaisesti huhtikuussa 2019.  Näitä pohdintoja on toki käyty jo toista vuotta, mutta nyt kysymys on reaalisempi kuin yhdenkään hallituksen osalta sitten Esko Ahon kriisajan hallituksen istuessa yli neljännesvuosisata sitten.

*
Nimittäin:
Jos hajotusvaalit aiottaisiin pitää ennen kesäpaussia, alkaa olla oikeasti kiire - vai ollaanko jo H-hetki menetetty..
*
Mitä sanoo perustuslaki?

PERUSTUSLAKI ohjaa prosessia tähän tapaan:

64 § Valtioneuvoston ja ministerin ero

"Tasavallan presidentti myöntää pyynnöstä eron valtioneuvostolle tai ministerille. Ministerille presidentti voi myöntää eron myös pääministerin aloitteesta.

Presidentin on ilman esitettyä pyyntöäkin myönnettävä ero valtioneuvostolle tai ministerille, jos tämä ei enää nauti eduskunnan luottamusta."

26 § Ennenaikaisten eduskuntavaalien määrääminen

"Tasavallan presidentti voi pääministerin perustellusta aloitteesta ja eduskuntaryhmiä kuultuaan sekä eduskunnan ollessa koolla määrätä ennenaikaiset eduskuntavaalit toimitettavaksi. Eduskunta päättää tämän jälkeen, milloin se ennen vaalien toimittamista lopettaa työskentelynsä."

...ja Vaalilaki tarkentaa

107 § Vaalipäivä

"Jos tasavallan presidentti on määrännyt toimitettaviksi uudet eduskuntavaalit, näiden vaalien vaalipäivä on, sen mukaan kuin presidentti määrää, aikaisintaan ensimmäisenä sunnuntaina 50 päivän kuluttua ja viimeistään ensimmäisenä sunnuntaina 75 päivän kuluttua siitä, kun määräys uusien vaalien toimittamisesta julkaistiin."

Lähde: Finlex
*
Eli käytännössä;
Jos hallitus saisi epäluottamuslauseen tänään, niin noihin pykälänmukaisiin kuvioihin menisi vaihteleva aikamäärä. 

Hallituksen kaatuminen kun ei automaattisesti johtaisi eduskunnan hajottamiseen ja uudet vaalit.
Tuo 26 § antaa itseasasiassa aikamoisen pelivaran presidentille, jonka voisin kuvitella olevan haluton hajoitusvaaleihin. 

Niinistö ainakin jollain tapaa todennäköisesti pyrkisi selvittämään hallituksen muodostamismahdollisuudet.
Se on itseasiassa hänen velvollisuutensa.

Suomessa on vuosikymmenet ollut tähän saakka kohtalaisen vahvat ("ylileveät") enemmistöhallitukset, jotka ovat istuneet vaalikauden loppuun.
Vähemmistöhallitus ei ole mikään kummajainen, se on arkipäivää monissa EU-maissa.  Saksassa juuri on syyskuun vaalien jälkeen "lepäävä" hallitus, uutta värkätään, ja Demarit äänestävät jäsenäänestyksessä..
*
26 §:ssä on mielenkiintoiset pointit:
ensinnäkin:
Tasavallan presidentti voi pääministerin perustellusta aloitteesta ja eduskuntaryhmiä kuultuaan sekä eduskunnan ollessa koolla määrätä ennenaikaiset eduskuntavaalit toimitettavaksi.
Toiseksi:
Eduskunta päättää tämän jälkeen, milloin se ennen vaalien toimittamista lopettaa työskentelynsä.
*
Tämä taas antaa puolestaan eduskuntaryhmille, niiden mahdollisille tilanneryhmittymille, ja eduskunnalle itselleen pelivaraa.
Näitä kuvioita ei ole koskaan nykyisen perustuslain (2000) voimassa ollessa koeteltu, joten - jos Sipilän hallituksen vatulointi huomioidaan - mikään yllätys ei olisi, jos se jo "exitusvaheessaankin" onnistuisi olemaan itselleen uskollinen..  ja jos ei nyt ihan perumaan hajoituskannanottoaan, niin ainakin pyörittelemän sitä... kuuntelemaan perustuslakiasiantuntijoita jne.
Kyllä siinä aikaa ja tupakkia saadaan kulumaan.
*
Sitten on vielä nuo Vaalilain 107 §:n määräajat, 50-75 päivää uusien vaalien toimittamista koskevan määräyksen julkaisusta.  Se on siis 2 - 2,5 kuukautta.
Minimissään tähän kokonaisprosessiin menee väistämättä 3,0 - 3,5 kuukautta, eli ei ehdi enää ennen Juhannusta Eduskuntavaaleja käydä.
*
Joten seuraava reaalinen ajankohta vaaleille on käytännössä syys-lokakuu.
Silloin yhä useampi alkaa kysyä, mitä enää kannattaa hajoittaa puoli vuotta ennen sääntömääräisiä. 

Jotenkin tuntuu todennäköiseltä, että Sipilän I hallitus istuu ensi vuoden kevään vaaleihin, jotka pidetään ajallaan.
*

PS.

Ellei sitten Perustuslakivaliokunta ja EU ehdi kampata hallitusta, jolloin se itse saattaisi tehdä sen, mihin oppositio ja nikottelevat hallitusrintaman yksittäiset kansanedustajat eivät pysty.

Hallitus kaataisi itse itsensä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Eli presidentti voi hallituksen kaaduttua nimittää myös virkamieshallituksen, kuten vanhoina aikoina toistuvasti tehtiin, ainakin kunnes eduskunta sen kaataa?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Hallituksen kaatuminen soteen on tällä hetkellä vain Sipilän ilmoitus. Ja KEPU pettää aina, kuten tiedetään. Sote voi siis kaatua ja hallitus jatkaa ilman uusia vaaleja. Soten kaatuessa tämä on oikeastaan todennäköisin skenaario.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Hallitushan kaatuu, jos Sipilä jättää paikkansa. Sipilä on suorituskeskeinen bisnesmies, joka on alusta alkaen kertonut olevansa linjalla tulos tai ulos. Jos sote kaatuu Sipilä voi hyvinkin katsoa tulosten jääneen liian vajaiksi ja eroaa. Hän on lähes luvannut tehdä näin, jos tuloksia ei tule. Tätä vastaan puhuu tosin hallituksen lyhyt jäljellä oleva aika, jonka Sipilä voisi kestää kehäraakkinakin (ehkä velvollisuudentunnosta).

Jos Sipilä jättää paikkansa, Suomessa on viime ajoilta paljon kokemusta sellaisesta menettelytavasta, jossa hallituksen muut ministerit säilyvät, mutta pääministeri korvataan uudella vetreämmällä. Tätä vastaan voi puhua se, että keskusta ei ehkä halua korvata puheenjohtajaansa toisella keskustalaisella. Puolue voisi myös painostaa Sipilää jatkamaan loppuun saakka "toimituspääministerinä".

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Julkisessa keskustelussa - osin pääministeri Sipilän oman replikoinnin seurauksena - hallituksen kaatuminen on niputettu yksioikoisesti eduskunan hajoitukseen ja ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin.

Näin ei todellakaan ole. Hallituksen kaatuminen ei välttämättä johda uusiin ennenaikaisin vaaleihin, eikä vaaleihin lainkaan.
Hallituksen loppu voi tulla joko niin että se itse hakee eroa, tai se saa eduskunnalta epäluottamuslauseen.
Lisäksi ero voi tulla viime PS:n puoluehajaannuksen tms. tapaisessa tilanteessa, jossa hallituksen polityinen pohja tai konstellaatio muuten olennaisesti muuttuu. Yhä spekuloidaan, olisiko Sipilän pitänyt esittää eronpyyntö sinisten synnyttyä, mitt se on enemmänkin akateeminenja perustuslaillisuuden fnessejä mutusteleva kysymys.
Hallitus eroaa joko itse eroamalla tai eduskunnan epäluottamuslauseen saatuaan. Presidentti, media tai päivystävät dosentit eivät hallitusta erota. Kuin korkeintaan epäsuorasti.

Mutta hallituksen eroaminen ei väistämättä johda hallituskriisiin, se voi jatkaa toimitusministeriönä tai voidaan koota virkamieshallitus, jos eduskunta niin suo ja luottamusäänet riittävät.

Mutta avoin hallituskriisikään ei vielä sinänsä johda eduskunnan hajoitukseen ja etuottovaaeihin.
Puolueet voivat sopia hallitustunnusteluista. Presidentti (Niinistö 2.o) voi toimia ja toimii.
Näissä askareissa voi vierähtää kuukausia. Prosessi jossa haetaan yhteensovittelua nykyhetken, vaalien toteuttamisen ajankohdan ja vaalienjälkeisen elämän planeista voi käydä pitkäveteiseksi.

Nykytilanne itseasiassa toimii hyvänä esimerkkitapauksena; monet puolueet ja fragtiot näkevät, että nykymeno ei ole sitä, mitä halutaan, mutta koska poliittisissa kannatusluvuissa ei Ole sellaisia signaaleja, jotka nyt selvästi olisivat suosiollisempia kuin viisi olettaa olevan huhtikuussa 2019, riittävän monella ei ole motiivia kaataa hallitusta.
Näin siitäkin huolimatta että monet laskevat pääsevänsä osingoille kun PS:n vuoden 2015 pottia jaetaan. Siinä näyttäisi olevan niin 10 %:n satsi uusjaon kohteena, mutta kaikki eivät pääse osallseksi siitä ja ne jotka uskovat pääsevänsä voivat arvioida että 2019 voi tulla vielä hiukan enemmän kuin nyt tulisi..

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Ennenaikaisten vaalien järjestäminen pelkästään siksi, että Sipilä henkilökohtaisesti katsoo hallituksensa epäonnistuneen ei kuulosta koko Suomen kannalta mitenkään perustellulta. Myös täydet hallitusneuvottelut olisivat aika turhaa sirkusta tässä tilanteessa, eduskuntakauden ollessa jo loppusuoralla. Siksi jatkaminen loppuun asti, tai toimiminen jonkinlaisena toimitusministeriönä olisi tosiaan viisasta. Sipilän / pääministerin korvaaminen jollain toisella keskustalaisella olisi myös aika turhaa. Ehkä Sipilä luopuisi tällöin puheenjohtajuudestakin, mikä olisi yksi turha lisäsählinki matkassa. Paras siis vain niellä tappio, jos hallituksen sote-viritys ei osoittaudu elinvoimaiseksi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Kuinka monta tappiota Sipilä pystyy nielemään?

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Sipilällä on jonkinmoinen yritysjohtajan ongelma. Yritysjohtaja on tottunut siihen, että linja valitaan ja sitten toteutetaan. Politiikassa hommat eivät toimi aivan noin helposti. Sipilä joutuu totuttelemaan politiikan jähmeämpään ja kompromisseja täynnä olevaan toimintaan. Pitää siis niellä paljonkin sellaista, mitä yritysjohtajan ei tarvitsisi niellä. Ehkä jyrkimmät erohalutkin voivat korvautua uusilla mietteillä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset