Veikko Huuska

Venäjä ja Kiina käynnistämässä tuulivoimalaa Valkean meren rannalle Karjalassa

*

Olen aiemmin toistuvasti kirjoittanut Kiinan ja Venäjän talousyhteistyön lisääntymisestä.  Kiinan taloudellinen ekspansio ja ekonominen kolonisaatio kaikkine piirteineen on kiinnostavia aikamme suurkysymyksiä. 

Tuossa suhteessa Kiinan ns. Silkkitie (Yksi tie) –hanke liippaa jo Suomeakin. 

Toinen lähelle tuleva ulottuvuus on Karjalan Tasavallan kolmisen vuotta vahvasti kehittymässä ollut suora yhteistyö Kiinan kanssa – kaikki tapahtuu luonnollisesti Venäjän keskushallinnon lämpimässä ohjauksessa.

Alun kolmatta vuotta sitten (2.12.2015) kirjoitin US-blogissani http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207735-kiina-venaja-karjala-suomi-talousyhteistyo

Karjalan Tasavallan ja Kiinan talousyhteistyöstä mm. näin:

”Tämä on orgaaninen jatko Pietarin Talousfoorumissa toukokuussa 2015 solmituille Venäjän ja Kiinan välisille taloussuhteille.  Ne tähtäävät pitkälle ja niissä on kyseessä isot asiat.  Ne liittyvät mm. Kiinan Silkkitie-hankkeeseen, Tyynenmeren talousalueeseen sekä energia-alan yhteistyöhön. ”

Lue: http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198135-taistelevatko-rosatom-ja-gazprom-kahdestaan-vesivoimasta-%E2%80%93-vai-isompi-peli

*

Vuoden jälleen vaihduttua lienee paikallaan päivittää joitain uudempia hankkeita:

Ulkomaan lehdistössä:

Independent BarentsObserver kirjoittaa 1.2.2018:


Valkean meren tuulipuisto

Vihreä voima oli keskeinen kysymys keskusteluissa joita viime viikon aikana käytiin Karjalan hallituksen johdon vierailulla Kiinan Fujianin maakunnassa.

Valtamerialukseen (merelle) rakennetaan 60 MW: n tuulipuisto. Sen arvioitu hinta on 9 miljardia ruplaa, ja sitä pidetään yhtenä Karjalan tärkeimmistä investointihankkeista, aluehallitus ilmoittaa.
Se voisi olla Venäjän ensimmäinen offshore-tuulipuisto.
"Olemme sopineet kehittävän tuulivoimahanketta - juuri tämä kiinalainen kiinnostaa", Karjalan varapäämies Vladimir Timofejev  sanoo uutistoimisto Tassille.

Kiinan valtuuskunta tulee teknisten asiantuntijoiden kanssa toukokuussa Luoteis-Venäjän alueelle, ja virallisten asiakirjojen allekirjoituksen odotetaan toteutuvan kyseisen vierailun aikana. Asiantuntijat tarkastelevat projektia eri puolilta , mukaan lukien offshore-puiston sijaintiin liittyvät tekniset näkökohdat, varapääjohtaja sanoo.

Valkeanmeren tuulimyllypuisto –hankkeessa ovat todennäköisesti mukana kumppaneina sekä valtiollinen ydinvoimakonserni Rosatom, että Venäjän Suorien sijoitusten rahasto.

 

Mutta onko Kiina täysillä mukana hankevalmisteluissa?

*

Valkoisenmeren tuulivoimprojekti tuli Venäjän-Kiinan talousyhteistyökomission asialistalle marraskuussa 2016 allekirjoitetussa yhteistyösopimuksessa, jonka allekirjoittivat entinen Karjalan hallituksen päämies (sittemmin presidentti Putinin kuvernöörilistalla peräpäähän sijoittunut, vh) Aleksandr Khudilainen ja Kiinan energiayhtiön Sinomec –konsernin varapääjohtaja Li Yan.

"Tämän hankkeen kehittäminen ei ainoastaan paranna energiatilannetta, se myös luo työpaikkoja ja edistä tasavallan kuvaa", sanoi tuolloinen aluejohtaja Khudilainen.

Karjalan tasavalta on nykyään riippuvainen vesivoiman tuottamisesta ja energian tuonnista Murmanskin ja Leningradin oblastialueilta.

Kiinalainen Sinomec on jo aiemmin sijoittanut uuden vesivoiman kehittämiseen Karjalassa.

 

Yritys on yksi Beloporozhsky-hankkeen sidosryhmistä, joka on BRICS-investointielimen New Development Bankin ensimmäinen sijoituskohde Venäjällä.  https://en.wikipedia.org/wiki/New_Development_Bank

 

Linkki: The Independet Barents Observer, 01.02.2018:

Chinese money for Karelian wind power - This is what they are interested in, the Russian deputy governor says as he returns from a business trip to China.

By Atle Staalesen

 

https://thebarentsobserver.com/en/2018/02/chinese-money-karelian-wind-power


*

Karjala ja Fujianin  yhteistyön näköalat

Lisää elinkeinohankkeita Karjalan Tasavallan ja Kiinan välillä.

Karjalan Sanomat, 31.1.2018; http://www.karjalansanomat.ru/uutinen/karjala-ja-fujian-yhteisty%C3%B6n-n%C3%A4k%C3%B6alat

*

Karjalan Tasavallan valtuuskunta on käynyt Kiinassa, Fujianin maakunnassa, kahdessa johtavassa maa- ja metsätalousyliopistossa.

”Nykyään voidaan harjoittaa säännöllistä yhteistyötä korkeakoulujen välillä telesiltojen välityksellä.  Hyvänä ideana on myös opiskelijoiden kesäleirien ja –koulujen järjestäminen Karjalassa ja Fujianin maakunnassa” Karjalan varapäämies Vladimir Timofejev tähdentää alussa mainitussa KS:n artikkelissa.

Petroskoin valtionyliopiston vararehtori Marina Gvozdeva on kertonut korkeakoulun toiminnasta ja kahdenvälisistä yhteyksistä ja venäjän kielen ja kirjallisuuden laitoksen perustamismahdollisuuksista Fuzhoun yliopiston kielitieteellisen tiedekuntaan.

Rakenteellisten yhteistyön aiheiden listalla on yhteishankkeet viestintäalalla ja biokemiassa.  Innovatiivisista hankkeista lupaavimmilta tuntuvat teknologiapuiston perustaminen ja Silkkitie-projekti.

Näin siis Karjalan Sanomat, 31.1.2018.

*

Yhteinen tuulivoima

Kuten aiemmin on tullut  mainituksi (ks. em. Blogit) Kiinalla on mielenkiintoisia vesivoimahankkeita Karjalassa, sellaisia, jotka kerrotusti liittyvät myös Suomen intresseihin lähialueellamme.  Pienoisvoimaloita ja niihin soveltuvia turbiineita koputellaan jo kokoon.  Joltain osin näyttää siltä, että suuren kuvan yhteistyö Kiinan kanssa on jo tuonut toimijat Karjalaan.  Jäikö Suomi lähtötelineisiin, vai onko kyse vain valtiollisesta suuresta järjestelmästä?

Nyt puhutaan ja on jo ryhdytty toimeen toisen voimakkaasti kasvavan uudistuvan eli ”puhtaan energian” tuotantomuodon kanssa.  Nimittäin tuulivoiman.

Karjalan valtuuskunta kävi Fujianin maakunnan investointi- ja kehityskorporaatiossa.

”Olemme kiinnostuneet yhteisten investointihankkeiden toteuttamisesta voimataloudessa ja olemme valmiit käsittelemään yksityiskohtaisesti 60 megawatin tuulivoimaloiden rakennushanketta.  Merituulivoimalan rakennushankkeen kustannukset ovat arviolta yhdeksän miljardia ruplaa, Timofejev sanoo.  Hankearvio vastaa noin 127 miljoonan Euron summaa (9.2.2018 päivänkurssiin).

Molemmat osapuolet ovat vahvasti hankkeen takana.  Sopimus voidaan allekirjoittaa jo tämän vuoden syksyllä.

Fujianin maakunnan investointi- ja kehityskorporaatio haluaa käsitellä myös hankkeita, jotka liittyvät selluloosan tuotantoon.

*

Muita hankkeita

Kiinalainen Jiun-Huein –kauppaketju, joka on erikoistunut maataloustuotteiden kauppaan ja harjoittaa yhteistoimintaa arvopaperipörssin kanssa, on kiinnostunut Karjalan elintarvikkeista. Kauppaketjulla on hankintavarastoja yli 30:ssa maassa.   Venäjältä se tuo vain auringonkukkaöljyä ja jauhoja.

Nyt osapuolet ovat sopineet selvitystyöstä, mitkä Karjalan elintarvikkeet ovat kysytyimpiä Kiinassa. 

”Kaikkein suosituimmat ”Tehty Karjalassa” –tunnuskuviolla varustetut tuotteet toimitetaan jatkossa Jiun-Huei –kauppaketjun noin 700 kauppaan. – Näin kertoo siis KS, 31.1.2018.

*

Kivenkovaa

Luonnonkivien louhintaa ja käsittelyä harjoittavien yritysten johtajat ovat vierailleet viidessä kiinalaisessa koriste- ja rakennuskivien tuotantoon erikoistuneessa yhtiössä.  Kiinalaiset yhtiöt ovat esittäneet vieraille täydellisen kivenkäsittelyn tuotantojärjestelmän blokkikiven toimituksesta valmiiksi tuotteeksi. 

Karjalan varapäämies Timofejev korostaa, että tasavalta on kiinnostunut kiinteiden yhteyksien rakentamisesta kiinalaisten kivenkäsittelyä harjoittavien yhtiöiden kanssa.  Karjalassa on tunnetusti tuotannollista osaamista ja perinteitä erilaisessa kaivannaistoiminnassa ja erikoiskivien tuotannossa.

*

Matkailu

Tavoitteena on saada kiinalainen sijoittaja Karjalaan investoimaan matkailukonseptin luomiseen. Kärkikohteena Karjalalle on tarjota Unescon maailmanperintökohteiden luetteloon kuuluva Kizin ulkoilmamuseo Äänisen rannalla. 

Fujianin maakunnan matkailun kehittämisyhdistyksen hallintopäällikkö Li Dinin mukaan matkailijoiden määrä Fujianin ja Karjalan välillä on kasvanut jatkuvasti kolmen viime vuoden aikana.

”Aiomme järjestää suoran lentoyhteyden Fujianin maakunnan ja Moskovan välillä elokuussa 2018, Li Dun sanoo.

*

Mitä?

Karjalan Tasavallan ponnistelut suuren Kiinan suuntaan saattavat monen suomalaisen mielessä vaikuttaa jotenkin näpertelyltä tai mittakaavaltaan niin vaatimattomalta, että koko asia ei ansaitse mitään huomiota.

Olen toista mieltä.  Karjalalle näillä hankkeilla on huomattava merkitys.  Näissä Karjalan erityisolot ja osaaminen pääsee oikeuksiinsa, ja tuo taloudellista viriliteettiä muutoin niin sitkeässä kuihtumiskierteessä olevalle alueelle. 

Samalla saamme kuin näyteikkunan takaa nähdä selkeitä hankesuunnitelmia ja niiden etenemistä, mallia, jolla Kiina etenee muuallakin Venäjällä ja maailmalla.  Isolle kiinalle ei pienikään hanke ole liian mitätön, ei juuri mikään marja liian vaatimaton jätettäväksi noukkimatta. 

Suuret valtiolliset hankkeet hoidetaan ylimmällä presidentillisellä tasolla, jolla myös sovitaan tiettyjä hankeohjelmia ja suunnitelmajaksoja, joiden puitteissa sitten valtiolliset toimijat, suuryritykset ja vähän pienemmätkin toimivat.  Ja sitten on maakunnallinen taso, jolla suuren suosituksen lämmössä edetään monella rintamalla. 

Suomella voisi olla jotain opittavaa tästä?

Fujianin maakunta sijaitsee Kiinan kaakkoisrannikolla.  Maakunnan väestö: n. 37 miljoonaa.

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Karjalan tasavallan silloinen kuvernööri Aleksandr Hudilainen muuraa peruskiven Valkeanmeren Tuulivoimalahankkeen käynnistymisen merkeissä.

IBO, 27.10.2016: https://thebarentsobserver.com/en/industry-and-ene...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kiinalainen Sinomec on mukana hyödyntämässä Karjalan vesivoimaa ?

Fortuminhan siellä olisi tullut turbiineita pyörittää Carunalta saaduin rahoin ?

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

#2.

Lauri, se peli pelattiin jo kesällä 2015!
Josko lainkaan pelattiinkaan. Fortumia ilmeisesti vedätettiin kuin nahkapoikaa. Halusivat näyttää.

Diili Kiinan kanssa oli koko ajan pöydällä. Koska Prioriteetit.

ks: http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/19813...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Onko 60 MW pieni vai iso voimala?

Tuulivoima Suomessa -sivustolta:

"Vuoden 2016 aikana Suomeen rakennettiin 182 uutta voimalaa, joiden yhteiskapasiteetti on 570 MW. Vuoden lopussa maamme tuulivoimakapasiteetti oli 1553 MW ja 552 tuulivoimalaa. Tuulivoimalla tuotettiin vuoden 2016 aikana sähköä 3,1 TWh, ja koko Suomen sähkönkulutuksesta katettiin 3,6 prosenttia. Tuotanto kasvoi noin kolmannekselle edelliseen vuoteen verrattuna."
Linkki: http://www.tuulivoimayhdistys.fi/tietoa-tuulivoima...

WSWP -hanke (60 MW) vastaa siis noin 10 % Suomen 2016 rakennetun uudesta tuulivoimatuotannosta.

Mutta "tämähän on vasta alkua".. ?

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Paljon porua, vähän villoja.

Suunniteltu tuulipuisto on pieni. Mutta silti sen tuottama sähkö tarvitsee tuekseen säätövoimaa ainakin saman verran. Se ja siirtolijat maksavat paljon enemmän. Lisäksi pitäisi olla teollisuuslaitoksia tai muuta kulutusta lähettyvillä.

Vesivoimalaitosten rakentaminen on vanhaa tekniikkaa, ei siihen kiinalaisia tarvita. Konepajat osaavat tehdä turbiineja, Suomesta voi ostaa generaattoreita ja venäläisillähän on itsellään paljon kokemusta patojen ja voimalaistosten rakentamisesta.

Karjalan metsissä olisi raaka-ainettä sellu- ja paperitehtaille yllin kyllin. Tekniikkakin on olemassa ja se on vanhaa.

Elintarikkeiden tuottamissuunnitelmat ovat erikoisia. Venäjän 100 miljoonasta peltohehtaarista on 90 miljoonaa hehtaaria kesannolla. Jokainen Venäjällä matkustellut on nähnyt entisten sementtitiilistä tehtyjen kolhoosien navetoiden raunioita.

Äänisen ympäristössä on paljon rakennuskiveksi sopivaa kalliota. Jonkun pitäisi kunnostaa ensin Äänisen rantatie joka jäi suomalaisten jäljiltä 1944 tosi huonoon kuntoon. Vain räjäytetyt sillat on korjattu.

Erikoista tällaisten tuulentupien rakentelussa on se että enää venäläiset eivät itse edes suunnittele tekemistään vaan siihen on nyt kytketty tekijäksi Kiina.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Ensin pitäisi päästä pakotteista.
Amerikkalaisten aloittama pakoteohjelma on haitallinen europalle ja tuskin tulee muuttamaan Venäjää.
Europan etu ei ole USAn etu .

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Eihän Kiina ole mukana pakotteissa. Pakotteethan liittyy krimiläisiin bisnesmiehiin ja hiukan suomalaisiin oligarkkeihin.
Vaikka pakotteilla ei enää ole suurta merkitystä, ne ovat kuitenkin varoitus Putinille että ei sovi hyökkäillä naapurimaihin ihan noin vaan.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren Vastaus kommenttiin #9

Niinhän se on varoitus Putinille mutta sillä on hintansa Europalle.

USAlla ja Europalla on eri intressit.
Ei ollut europan inressissä Libyan tuhoaminen ja tien avaaminen afrikkalaisille.
Europpa ei ole sotaisa vaan ostaa Venäjän energiaa sen tietää jopa Putin.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala Vastaus kommenttiin #10

Länsi katuu vieläkin sitä että antoi Hitlerin mellastaa, eivät osanneet panna stoppia ajoissa jolloin se olisi voinut estää maailmansodan.

Nyt Putinin mellastaessa ja hyökkäillessa naapureita valloittaen mitkään pakotteet eivät ole liian kalliita jos voidaan estää kolmas maailmansota. Tästä on kysymys pakotteissa. Tietysti se maksaa mutta vain murto-osan sodan hinnasta.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren Vastaus kommenttiin #12

Hitlerin estämisessä olet oikeassa.
Putinin hyökkäykset ovat vaatimattomia kun Itä-Ukrainakin taitaa jäädä valtaamatta.
USAn voima on suunnaton kun on tuhonnut Irakin, Libyan ja Afganistanin maan tasalle toiselta puolelta maapalloa.
Olen kuitenkin vielä toiveikas ettei liikemies Trump aloittaisi uutta sotaa kuten aikaisemmat USAn presidentit.

Venäjä ja USA eivät tule koskaan sotimaan keskenään, olisi liian vaarallista Manhattanille ja Moskovalle.
Amerikkalaiset lopettivat Korean sodan aikanaan kun pelkäsivät Neuvostoliiton tulevan mukaan ydinaseineen.

Suurvallat sotivat vain itselleen vaarattomasti kehitysmaita vastaan.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Ei liity asiaan, mutta onnea vain Ikaalisiin Kristan mitalin johdosta !

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

#8.
Joo, suurkiitos!
Krista oli aikoinaan vaimoni oppilas, ja Kristan äidin, Kirsin, kanssa oltiin samoihin aikoihin kaupunginvaltuustossa. Niin, ja olemmehan Kristan kanssa samassa seurassa.., joten onhan tässä hieman enemmänkin lukkarinrakkautta..

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Hudilaisen ja joidenkin suomalaisten suunnitelmat sellun kuljettamisesta Karjalan kautta Kiinaan vaikuttavat oudoilta. Eikö rautateitse ole suorin yhteys Pietarin ja Moskovan kautta Kiinaan, eli ohi Karjalan tasavallan.

Mitäs järkeä on kuljettaa sellua muutama paali junalla Kiinaan? Erittäin halpaa ja tilaa vievää raaka-ainetta Euraasian mantereen läntisimmästä osasta itäisimpään osaan ainakin kymmenen tuhatta kilometriä. Tällaiset suunnitelmat ovat mielettömiä.

Miksi ei suunnitella ja toteuteta sellutehtaiden rakentamistä Siperiaan jossa on maailman suurimmat metsävarat?

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

#13.
Koska poliittinen ulottuvuus.
Tässä(kään) tapauksessa kysymys ei ole vain elinkeinopolitiikasta ja ulkomaankaupasta, vaan politiikasta, jonka sipulirenkaat ulottuvat paikallisesta maakuntapolitiikasta kansalliseen valtapolitiikkaan ja aina suurvaltojen globaaliin valta- ja suhdepolitiikkaan.
Venäjä - Kiina kauppapolitiikalla, kaiken muun yhteiskuvion osana on merkitystä tässä ja nyt, mutta samalla vahvasti myös tulevaisuusspolitiikan rakenneosana.
Näen että Karjalan tasavalta, jonne Putinilla on oma erityissuhde, ja jonka kuvernööri taannoin vaihdettiin (niin että aktiivisesti kiina-suhteita lämmitellyt Hudilainen laitettiin viltiin) soveltuu juuri tällaisten koepallojen nosteluun.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Ketä tai mitä hyödyttää tällainen lapsellinen vääristely?
Eikö olisi parempi yksi toteuttamiskelpoinen suunnitelma joka sitten toteutettaisiin?

En ole huomannut että Putinilla olisi mitään erityissuhdetta Karjalan tasavaltaan. Hänen datsat ovat Kannakselle, ei Karjalan tasavallassa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset