Veikko Huuska

Miten Venäjän talouden käy vuonna 2018?

Miten Venäjän talouden käy vuonna 2018?

*

Kokosin Suomen Pankin BOFIT-siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen viimeksi julkaisemasta aineistosta joitakin toteutunutta muutosta ja odotettavissa olevaa tulevaisuutta kuvaavia numeroita ja arvioita.   https://www.bofit.fi/fi/

Esitän ne tässä tiivistettynä kollaasina.  Vahvennukset ja kappaleiden katkaisu VH:n.

*

BOFIT Viikkokatsaus/06

1.2.2018

Venäjällä alkutuotanto kasvanut, jalostusteollisuus ei

Viime vuoden lopulla kausitasoitetun teollisuustuotannon lähes puolen vuoden luisu oikeni. Koko vuonna tuotantoa oli prosentti enemmän kuin vuonna 2016. Lukemaa laski etenkin jalostusteollisuus, jonka viime vuoden kasvu painui heikon loppuvuoden vuoksi lähelle nollaa. Loppuvuonna tuntuva vaikutus oli myös sähkö- ja lämpösektorin tuotannolla, joka supistui epätavallisen lämpimän sään vuoksi. Sektorin tuotanto ei viime vuonna kasvanut. Kaivannaisteollisuuden tuotanto lisääntyi 2 %.

Kasvua rajoitti öljyntuotannon painuminen syksyllä vuodentakaisia huippuja pienemmäksi, OPEC-maiden ja muiden tuottajamaiden sopimusta noudatellen. Koko teollisuuden heikossa menossa vuoden loppua kohden öljyntuotannon rooli oli kuitenkin suhteellisen pieni. …

Maataloustuotanto lisääntyi viime vuonna 2,4 %, joskin kasvu hidastui edellisvuosista. Viljelytuotannon kasvu laantui runsaaseen kahteen prosenttiin, sillä viljojen ennätyssadon ohella muut sadot enimmäkseen vähenivät.  …

Vähittäiskauppa elpyi hiljalleen viime vuoden ajan ja myynnin määrä muodostui runsaan prosentin suuremmaksi kuin vuonna 2016.

Tilastoitu keskipalkka nousi reaalisesti 3,4 %, mutta lähinnä kotitalouksien muiden tulojen vaisu kehitys piti kotitalouksien reaalitulot edelleen hieman pienempinä kuin vuonna 2016. …

Katso vielä tämä:

Venäjän talouden pääsektoreiden reaalinen kehitys 1914-2017: (rullaa alas)

https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201805_1/

*

BOFIT Viikkokatsaus/05

1.2.2018

Syntyneiden määrä Venäjällä laski jyrkästi

Viime vuonna Venäjällä syntyi vajaat 1,7 milj. lasta eli 200 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Viimeksi syntyneiden määrä väheni näin voimakkaasti 1990-luvun alussa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Kehitys on samansuuntaista koko maassa, sillä syntyneiden määrä väheni viime vuonna kaikilla muilla Venäjän alueilla paitsi Tshetsheniassa.

Taustalla on suurelta osin pitkäaikainen väestörakenteen kehitys, sillä synnytysikäisten naisten määrä on vähentynyt jo yli vuosikymmenen ja samalla syntyneiden lasten määräkin jo useamman vuoden ajan. Etenkin viime vuonna myös syntyvyys laski kuitenkin selvästi, mikä on voinut johtua mm. heikosta taloustilanteesta. Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot ovat supistuneet jo neljä vuotta peräkkäin (2014-2017, vh].

Ennakkotietojen mukaan Venäjän koko väestö kasvoi kuitenkin hieman myös viime vuonna nettomaahanmuuton ansiosta. Rosstat arvioi Venäjän väkiluvuksi tämän vuoden alussa 146,9 miljoonaa, mutta siitä lähes 2,4 miljoonaa on Venäjän laittomasti itseensä liittämän Krimin niemimaan asukkaita. Rosstatin perusskenaarion mukaan syntyneiden määrän laskeva trendi jatkuu Venäjällä vuoteen 2030 saakka ja samalla luonnollinen väestönkasvu pysyy negatiivisena.  https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201805_3/

*

BOFIT Viikkokatsaus/04

25.1.2018

Venäjän talouden ennustetaan kasvavan suhteellisen hitaasti

IMF:n tuoreessa ennustepäivityksessä ja Maailmanpankin ennusteessa Venäjän BKT:n kasvun odotetaan olevan tänä vuonna 1,7 %. Venäjän keskuspankki ennustaa kasvutahdin olevan samaa luokkaa. Tammikuun Consensus-ennuste on hieman suotuisampi. Ennusteet ovat parantuneet viime kesästä muutamilla desimaaleilla öljynhintaoletusten nousun myötä. Öljyn hinta kohosi vuonna 2017 neljänneksen vuodesta 2016, ja sen vuosikeskiarvo oli noin 53 dollaria. IMF ja Maailmanpankki olettavat hinnan olevan tänä vuonna korkeampi. Venäjän keskuspankin ennusteessa oletus on hieman varovaisempi. Venäjän talousministeriö arvioi BKT:n kasvaneen viime vuonna 1,4–1,8 %.

Globaalitalouden kasvun ennustetaan yleisesti kiihtyvän.

https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201804_1/

Venäjän federaatiobudjetti vahvistunut ja vaje supistunut

25.1.2018

Budjetin tulot olivat jälleen vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä merkittävästi vuodentakaista suuremmat, kun vuoden 2016 viimeisen neljänneksen tuloissa ei oteta huomioon valtion Rosneft-öljyjätin osakepaketin myynnistä saatua suurta summaa. Öljy- ja kaasuverotuloja lisäsi öljyn hinnan nousu. Budjetin muut tulot kasvoivat edelleen ripeästi.

Koko vuoden 2017 osalta tulot lisääntyivät 18 % (pl. 2016 Rosneft-rahat). Öljy- ja kaasuverotulot nousivat lähes neljäsosan eli paljon alun perin budjetoitua enemmän. Ylimääräisiä valtion vararahastoon siirrettäviä öljytuloja kertyi runsaasti, sillä Urals-öljyn keskihinta oli viime vuonna 53 dollaria, kun taas vuoden 2017 ensimmäisessä budjetissa hinnaksi oletettiin 40 dollaria. Budjetin muut tulot lisääntyivät 15 % johtuen mm. ALV-tuloista, joiden osuus näistä muista tuloista on yli 55 % ja federaatiobudjetin kaikista tuloista kolmannes. Veroja saatiin kerättyä aiempaa paremmin.

Federaatiobudjetin menojen kasvu vuodentakaisesta ripeytyi vuoden viimeisellä neljänneksellä, kun laskuista jätetään pois vuoden 2016 lopussa puolustusteollisuudelle (OPK) annettu iso summa pankkivelkojen maksuun. Koko vuoden menolinja muodostui melko niukaksi, sillä menot kasvoivat 5 % (pl. em. OPK-rahat) eli reaalisesti noin prosentin. Puolustusmenot vähenivät noin 4 % (pudotus on peräti neljäsosa, jos vuoden 2016 menoihin lasketaan mukaan em. OPK-summa). Sisäisen turvallisuuden ja järjestyksen menot kasvoivat nimellisesti prosentin, mutta tässä luokassa paljon lisää varoja kohdennettiin muilta alaeriltä Venäjän kansalliskaartille, joka nykyään edustaa tuntuvaa osaa sisäisen turvallisuuden joukoista.

Federaatiobudjetin vaje oli vuonna 2017 tulojen hyvän kehityksen ansiosta 1,4 % BKT:stä eli alun perin odotettua pienempi. Vuonna 2016 vaje oli lähes 3,5 % BKT:stä. Vaje ilman öljy- ja kaasuverotuloja supistui vuonna 2017 vajaaseen 8 prosenttiin BKT:stä.

Venäjän federaatiobudjetin tulot, menot ja inflaatio 2014–2017

ks. %-muutos, vuosittain; https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201804_2/

*

Venäjän ulkomainen velka kääntyi pieneen kasvuun viime vuonna

25.1.2018

Vuoden lopussa ulkomaisen velan arvo oli noin 530 mrd. dollaria eli 3 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Venäläiset pankit vähensivät ulkomaista velkaansa edelleen, kun taas muiden yritysten ja valtion velka kasvoi. Vuoden lopussa pankeilla oli ulkomaista velkaa 105 mrd., muilla yrityksillä 354 mrd. ja valtiolla 56 mrd. dollaria. Tänä vuonna velkaa erääntyy yhteensä noin 85 mrd. dollaria.

Vuoden 2013 lopun huippulukemista ulkomaisen velan arvo on supistunut 200 mrd. dollarilla. Supistumisesta lähes puolet johtuu kuitenkin valuuttakurssimuutoksista ja etenkin ruplan heikkenemisestä, sillä Venäjän ulkomaisesta velasta noin neljännes on ruplissa. …

Myös Venäjän valtion koko ulkomaisen velan arvo on supistunut vuoden 2013 lopusta lähinnä ruplan heikentymisen vuoksi. Valtio on lyhentänyt dollarimääräistä velkaa, mutta lisännyt ruplamääräistä velkaa. Valtiolla on kuitenkin yhä varsin vähän velkaa: viime vuoden lopussa ulkomaista velkaa oli 56 mrd. dollaria ja kotimaista velkaa 124 mrd. dollaria eli yhteensä noin 11 % BKT:stä.

https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201804_3/

*

BOFIT viikkokatsaus 03

18.1.2018 

Venäjän ulkomaankauppa elpynyt edelleen, pääoman ulosvirtaus lisääntyi hieman

Venäjän tulot tavara- ja palveluviennistä kuten myös tavara- ja palvelutuonnin menot olivat edelleen vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä suunnilleen 20 % suuremmat kuin vuotta aiemmin. Kasvu tavaratuonnissa oli niin ikään noin 20 % ja venäläisten ulkomaisissa matkailumenoissa edellisten neljännesten tapaan lähes 30 %. Kauppataseen ja vaihtotaseen ylijäämät olivat viimeisellä neljänneksellä huomattavan suuria öljynhinnan nousun lisäämien vientitulojen johdosta.

Venäjän ulkomaankaupalla on takanaan parin vuoden syvä kuoppa. Sen vuoksi tavara- ja palvelukaupan tulot ja menot olivat toipumisestaan huolimatta vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä vielä muutamia prosentteja pienemmät kuin vuonna 2014 ja viidesosan pienemmät kuin vuosina 2012–13.

Yksityistä pääomaa virtasi viime vuoden toisella puoliskolla nettomääräisesti ulkomaille kohtalaisen paljon. Yrityssektorille (pl. pankit) tuli suoria sijoituksia ulkomailta melko vähän

Venäjän maksutaseen keskeiset erät 2015–2017

ks. tästä: https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201803_1/

*

Venäjän valuuttavaranto kasvoi viime vuonna 55 mrd. dollarilla

18.1.2018

Pääosa kasvusta tuli valuuttakurssimuutoksista ja kultavarannosta, kun taas varsinaisten valuuttaoperaatioiden seurauksena varanto kasvoi 23 mrd. dollarilla. Nykyisen rahapolitiikkalinjan mukaisesti Venäjän keskuspankki ei tehnyt suoria interventioita valuuttamarkkinoilla, joten ne eivät vaikuttaneet valuuttavarantoon.  …

Vuoden alussa Venäjän valuuttavaranto oli 433 mrd. dollaria. Siitä kultaa oli 77 mrd. dollaria, SDR- sekä IMF-vastuita 10 mrd. ja loput 347 mrd. dollaria valuuttavaroja. Niistä runsaat 50 mrd. dollaria koostuu öljyrahastovaroista. Valuuttavarat ovat pääosin dollareissa ja euroissa, Kiinan juanin osuus on yhä vain noin 0,1 %.

Venäjän valuuttavaranto on usein käytettyjen nyrkkisääntöjen pohjalta varsin vahvalla tasolla, sillä se kattaa noin 17 kk:n tuonnin tai lyhytaikaisen ulkomaisen velan noin viisinkertaisesti.

https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201803_2/

*

Aluebudjettien alijäämät herättävät huolta Venäjällä

18.1.2018

Aluebudjettien (konsolidoitu alue- ja kuntataso) osuus koko julkisen talouden menoista Venäjällä on hieman yli kolmannes.

Aluetason budjetit vastaavat valtaosasta asumiseen, koulutukseen ja kulttuuriin liittyvistä kuluista sekä suuresta osasta terveydenhoitomenoja. Valtaosa julkisen talouden pienipalkkaisista työntekijöistä on alue- ja kuntatasojen palkkalistoilla. Vuoden 2012 jälkeen määrätyt julkisen sektorin palkkojen korotukset ja muut menolisäykset ovatkin rasittaneet etenkin eräiden alueiden budjettitasapainoa.

Alueiden velkaantuminen oli erityisen nopeaa vuosina 2013–15, jolloin useat alueet rahoittivat alijäämäänsä pankkilainoilla.

Vuonna 2015 alueiden velanhoitokuluja leikattiin muuttamalla pankkilainoja keskusvallan myöntämiksi kolmen vuoden budjettilainoiksi. Siitä huolimatta velan hoitokulut ovat muutamilla alueilla muodostuneet ylivoimaisiksi.

Lokakuussa mm. Udmurtia, Hakassia ja Karjalan tasavalta pyysivät julkisesti finanssiministeriöltä apua menojensa rahoittamiseksi. Tänä vuonna erääntyviä budjettilainoja on nyt määrä järjestellä uudelleen lainojen maksuaikaa pidentämällä ja korkoa laskemalla.

Yhteensä aluebudjetit ovat liki tasapainossa, mutta erot alueiden välillä ovat suuria. Alueiden mahdollisuudet supistaa menojaan tai kasvattaa omia tulojaan ovat hyvin rajallisia. …

https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201803_3/

*

BOFIT viikkokatsaus 02

Venäjän toinen öljyrahasto tyhjeni

11.1.2018

Reservirahaston loput varat eli noin 17 mrd. dollaria (1 000 mrd. ruplaa) käytettiin suunnitellusti joulukuussa federaatiobudjetin alijäämän kattamiseen.

Kesällä päätetyn mukaisesti Reservirahasto lopetetaan ja Venäjälle jää enää Kansallisen hyvinvoinnin rahasto.

Venäjän öljyrahasto jaettiin vuonna 2008 suhdannevaihtelujen tasoittamiseen tarkoitettuun Reservirahastoon ja eläkemenoihin tarkoitettuun Kansallisen hyvinvoinnin rahastoon.

Vuosina 2015–2017 Venäjä käytti Reservirahastosta noin 90 mrd. dollaria budjettimenojen rahoittamiseen.

Kansallisen hyvinvoinnin rahaston arvo supistui viime vuonna 7 mrd. dollarilla, kun sitä käytettiin mm. eläkemenoihin. Rahastossa oli tämän vuoden alussa varoja 65 mrd. dollarin (3 750 mrd. ruplan) arvosta. Niistä vajaat 40 mrd. dollaria on likvidejä varoja ja loput sijoitettu mm. pitkäaikaisiin talletuksiin valtionpankeissa ja infrastruktuurihankkeisiin.

Rahastoon on määrä lisätä viime vuonna valtion kassaan karttuneita budjetoitua suurempia öljytuloja finanssiministeri Siluanovin mukaan noin 14 mrd. dollaria (840 mrd. ruplaa). Siten Venäjällä on käytettävissään likvidejä rahastovaroja yhteensä noin 50 mrd. dollaria (3 % BKT:stä).

Rahastosta suunnitellaan käytettävän tänä vuonna budjettialijäämän kattamiseen noin 19 mrd. dollaria (1 100 mrd. ruplaa). Tämän vuoden budjetti on kuitenkin laadittu varsin varovaiselle 44 dollarin öljynhintaoletukselle.

Vuosina 2019–2020 rahastovaroja aiotaan käyttää vain vähän.

https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201802_1/

*

Venäläisille julkisista varoista pienehköjä tulojen korotuksia ja verohelpotuksia

11.1.2018

Valtion eri budjettitasoilta maksetut palkat ja eläkkeet putosivat vuosina 2014–2016 reaalisesti hyvin paljon, sillä nimelliskorotukset olivat niukkoja etenkin vuonna 2015 yltyneen inflaation rinnalla.

Viime vuodelle eläkkeiden ja keskeisimpien sosiaalitukien yleiset inflaatiokorotukset palautettiin. Tälle vuodelle ne ja viranhaltijoiden yleiskorotukset on mitoitettu ennustetun inflaation mukaan (vajaat 4 %). Aiempien vaalijaksojen (2007–2008 ja 2011–2012) jättikorotuksiin verrattuna tämän vuoden lisäykset ovat pieniä.

Julkisen talouden palkkojen yleiskorotukset olivat jäissä neljä vuotta, minkä jälkeen presidentti Putin viime keväänä esitti korotuksia. Federaation, alueiden ja kuntien tasolla ainakin viranhaltijat saivat yleiskorotukset vuoden alussa. Lisäksi palkat nousevat edelleen hyvin nopeasti niissä julkisen talouden työntekijäryhmissä, joiden palkat Putin määräsi keväällä 2012 kovaan ja pitkään nousuun.  …

Vanhuuseläkkeiden yleiskorotukset, joita työskentelevät eläkeläiset eivät saa, toteutettiin myös jo vuoden alussa.  …

Uutena veroetuna myös kaikki eläkeläiset saavat nyt uusitun maaveroalennuksen, joka koskee mm. kotipalstoja. Yksityishenkilöiden omaisuus-, maa- ja kuljetusvälineveroista ennen 1.1.2015 kertyneet perintäkelvottomat rästit, korotukset ja sakot pyyhitään pois. …

Julkisen talouden keskipalkan ja keskieläkkeen nousu 2006–2017,

ks: https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201802_2/

*

Sistema joutuu maksamaan vahingonkorvauksia Venäjän öljyjätti Rosneftille Bashneft-kaupasta

11.1.2018

Suurehko öljy-yhtiö Bashneft yksityistettiin 2000-luvun alussa Bashkortostanin aluejohdolle, jolta suurliikemies Vladimir Jevtushenkovin monialayritys Sistema osti sen muutamia vuosia myöhemmin. Vuonna 2014 Bashneft takavarikoitiin valtiolle laittoman yksityistämisen perusteella ja vuonna 2016 se päätettiin yksityistää uudelleen. Lopulta se myytiin valtion enemmistöomistuksessa olevalle Rosneftille.  …

Lue: https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201802_3/

*

BOFIT viikkokatsaus 01

4.1.2018

Vuoden alkukuukausien nousun jälkeen ruplan kurssi laski tuntuvasti. Joulukuun keskikurssi oli euroon nähden yli 5 % alempi kuin vuotta aiemmin, vaikkakin dollariin nähden 6 % korkeampi. Kurssi ruplan kauppapainotettuun koriin nähden oli suunnilleen vuodentakaisella tasolla. Vuoden 2016 mataliin lukemiin verrattuna rupla oli viime vuonna lähes 15 % vahvempi niin euroon, dollariin kuin kauppakoriin nähden. Vahvistuminen selittää Venäjän tuonnin nopean elpymisen.

Edellisiin vuosiin verrattuna ruplan kurssikehitys erosi ajoittain selvemmin öljyn hinnasta. Vuoden alkukuukausina ruplaa tuki vaihtotaseen ylijäämä, joka alkuvuodelle tavanomaiseen tapaan oli tuonnin pienuuden vuoksi tuntuva.  …

Öljyn hinta ja ruplan kurssi 2015–2017,

ks: https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201801_1/

*

Venäjän öljyn putkikuljetuskapasiteetti Kiinaan kaksinkertaistui

4.1.2018

Vuoden alussa otettiin käyttöön Itä-Siperian – Tyynenmeren öljyputken (ESPO) Kiinan-haaran laajennus. Nyt öljyn putkikuljetuskapasiteetti Venäjältä Kiinaan on 30 milj. tonnia vuodessa (0,6 milj. tynnyriä päivässä), mutta öljyä viedään paljon myös meritse. Venäjä ja Kiina nousivat viime vuonna toistensa suurimmiksi yksittäisiksi markkinoiksi öljykaupassa.

Kiinan osuus Venäjän öljynviennistä oli noin 20 %, mutta pääosa eli 60 % öljystä meni yhä EU-maihin. Kiinan öljyntuonnissa Venäjän osuus oli noin 14 %, kun Lähi-idästä tuli noin 40 % ja Afrikasta 20 % tuonnista.

Ennakkotietojen mukaan Venäjän koko öljynvienti kasvoi viime vuonna prosentilla ja oli 257 milj. tonnia. Venäjän talousministeriö odottaa viennin pysyvän tänä vuonna suunnilleen viime vuoden tasolla. Vientiä voi hillitä Venäjän OPECin kanssa solmima sopimus tuotantorajoituksista.

Maakaasuputkia Venäjältä Kiinaan ei vielä ole, mutta Gazpromin mukaan rakenteilla olevan Siperian Voima -putken ensimmäisestä vaiheesta on nyt valmiina hieman yli puolet. Putken kaasutoimitusten on määrä alkaa joulukuussa 2019.

Viime vuoden lopulla toimintansa aloittaneen Jamalin niemimaan LNG-projektin kaasua saatetaan kuitenkin viedä Kiinaan jo tänä vuonna.

https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201801_2/

*

IVY-alueen maiden kasvunäkymät epäyhtenäiset

4.1.2018

IMF:n tuoreimpien ennusteiden mukaan BKT kasvaa tänä vuonna lähes kaikissa alueen maissa, mutta kasvuvauhti vaihtelee hyvin paljon maittain. Viime vuosina energiantuottajamaiden kasvua on painanut matala öljyn hinta. Tämä on näkynyt mm. Venäjän taloudessa, jonka heikkous on heijastunut myös Valko-Venäjän kaltaisiin naapurimaihin, jotka käyvät paljon kauppaa Venäjän kanssa. Vuonna 2016 Valko-Venäjän viennistä 48 % meni Venäjälle. Muista energiantuottajista etenkin Azerbaidžanin talouskehitys jatkuu vaisuna.

Ukraina on toipunut osittain talouskriisistään. Kasvu on kuitenkin edelleen hidasta varsinkin, kun otetaan huomioon, että maan BKT:n taso oli vuonna 2016 noin 14 % vuoden 2012 tason alapuolella.  …

BKT:n kasvu eräissä IVY-alueen maissa, % 2016-2019 (e)

ks: https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2018/vw201801_3/

*

Vielä lopuksi osin retrospektiivisesti:

BOFIT:n ennuste Venäjän talouskasvusta, julkaistu 28.9.2017:

Venäjän bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan tänä ja seuraavina vuosina 1,5 prosentin vuosivauhtia öljyn hinnan pysyessä nykytasonsa tuntumassa. Kasvua vetää kotimainen yksityinen kysyntä, joka tukee myös tuonnin reipasta elpymistä.

Talouskasvun kestävälle kiihtymiselle ei lähivuosina ole edellytyksiä, koska talous toimii jo kapasiteettinsa rajoilla eikä tarvittavia rakenteellisia uudistuksia ole näköpiirissä.

Lue lisää: https://helda.helsinki.fi/bof/bitstream/handle/123456789/14927/bve217.pdf?sequence=1&isAllowed=y

laajuus: 4 sivua.

*

Eräitä kommentteja edellä olevan johdosta

*

Venäjän talouskasvun eväät heikot

Kertauksenomaisesti siteeraan hieman ylempänä olevaa syksyn 2017 aikana viimeisteltyä ennustetta, jonka argumenteista ei juurikaan pysty poikkeamaan:

”Talouskasvun kestävälle kiihtymiselle ei lähivuosina ole edellytyksiä, koska talous toimii jo kapasiteettinsa rajoilla eikä tarvittavia rakenteellisia uudistuksia ole näköpiirissä.”

Tämä jo pitkään vallinnut tila ja sen perustana oleva linjavalinta on lukinnut vähintäinkin yhden tulevan sukupolven ajaksi Venäjän talouskasvun nollan tuntumaan.  Venäjä ei tule tavoittelemaan, se ei halua sitä, taloudellisesti kukoistavaa tulevaisuutta.  Sen huomio ja intressit ovat toisaalla.

Kansantaloutena Venäjä on lukinnut itsensä c 1 % BKT-kasvun tasolle.  Ratkaiseva on öljytuotteiden maailmanmarkkinahintojen kehitys.  Jos hinnat uudelleen romahtavat, BKT putoaa pysyvästi alle yhden prosentin kasvu-uran, ja mahdollisesti jopa ”pakkasrajan” alapuolelle.

*

Vuoden 2017 kausitasoitetut tuotantoluvut ovat karskeja

Venäjän teollisuuden tuotanto vuonna 2017 oli alkuvuoden ”luisun” jälkeen vain 1 % enemmän kuin 2016. 

Kasvun ja kehityksen kannalta olennaisen jalostusteollisuuden lukemat painuivat heikonloppuvuoden vuoksi ”lähelle nollaa”.  Kasvua nähtiin lähinnä kaivannaisteollisuudessa, c 2 %.

Lähinnä pakotteiden heijastumana vauhdittunut Venäjän alkutuotannon kasvu alkoi rykimään sekin loppuvuodesta.  Lohduttomuutta lisää tieto siitä, että viljojen ennätyssadon ohella muut sadot enimmäkseen supistuivat.

*

Väestö

Syntyvyyden lasku 2017 (-200.000 vähemmän syntyneitä kuin 2016) toi mieleen 1990-luvun kaikkein ankeimmat vuodet.  Syntyvyys väheni kaikilla muilla alueilla, paitsi Tshetsheniassa.

Kokonaisväestö kasvoi hieman tilastollisessa mielessä: selittävinä tekojöinä ovat pidempään jatkunut nettomaahanmuutto sekä Krimin liitos.

Syntyneiden määrä Venäjällä laskee 8ainakin) vuoteen 2030, maahanmuuttajien keskimääräistä korkeammista synnytysluvuista huolimatta.

Väestöllisesti Venäjällä havaitaan kaksi megatrendiä:

Venäläisväestön suhteellisen osuuden jatkuva ja itseasiassa kiihtyvä supistuminen ei-venäläiseen väestöön verrattuna.

Toisaalta kaupungistuminen iskee myös Venäjällä: entistä suurempi %-osuus väestöstä asuu ja elää kaupungeissa, erityisesti kymmenessä suurimmassa kaupungissa.  Työikäisen ja eritoten koulutetun tuotannollisilla aloilla toimivan ja yliopistollisen koulutuksen saaneiden osuudet suurissa keskuksissa kasvavat.  Muualla supistuvat.  Tämä omalta osaltaan lisää alueellista eriarvoisuutta ja kansantalouden tuotannon ja tuotosten keskittymistä suuriin keskuksiin.  Kaupungit jylläävät, erityisesti Moskova ja Pietari, lähes koko muun maan näivettyessä. 

Väestöruuduista kasvava osa on tyhjiä tai lähes yksinomaan eläkeikäisistä koostuvia.

*

Keskus - Alueet

Venäjän keskusvallan osin pakon edessä osin tarkoituksenmukaisuusperustein kohdentaneen olennaisia osia valtion budjetin vajeesta alueiden niskaan. 

Jo aikaisemmin suoritettu aluehallinnon johdon järjestely toi kuvernöörien valinnan suoraan Putinin presidentinhallinnon alle. Tätä henkilökohtaista vastuutusta tähdentää presidentin ranking, listaus jokaisen kuvernöörin hallintoalueen olosta ja tilasta sekä niissä vuosittain tapahtuvista muutoksista. 

Viime vuonna rankin hännistöön juuttunut Karjalan Tasavallan päämies Hudilainen sai lähteä ja uusi mies istutettiin penkkipunnerrukseen. 

Vastaavasti alueiden, osin holittomastikin, ottamien pankkilainojen ”kotiutus” suoraan keskushallinnon alaisiksi budjettilainoiksi tiivistää tätä keskuksen suorajohtamisen aktiivista roolia. 

Kuvernöörejä eivät ahdistele enää ja kaveruuttaan erilaisin välirasvauksin vakuuttele alueiden pankinjohtajat ja muut veloittajat, vaan tämäkin suhde on otettu presidentinhallinnon suoraan käteen. 

Tällä voisi ajatella olevan tervehdyttävä ja korruptatiivista kulttuuria edes vähän siistivä vaikutus, ellei sama tauti vaivaisi uusiakin isäntiä.

*

Sotilasmenot

Raportin mukaan; …

”Federaatiobudjetin menojen kasvu vuodentakaisesta ripeytyi vuoden viimeisellä neljänneksellä, kun laskuista jätetään pois vuoden 2016 lopussa puolustusteollisuudelle (OPK) annettu iso summa pankkivelkojen maksuun. Koko vuoden menolinja muodostui melko niukaksi, sillä menot kasvoivat 5 % (pl. em. OPK-rahat) eli reaalisesti noin prosentin.

Puolustusmenot vähenivät noin 4 % (pudotus on peräti neljäsosa, jos vuoden 2016 menoihin lasketaan mukaan em. OPK-summa).

Sisäisen turvallisuuden ja järjestyksen menot kasvoivat nimellisesti prosentin, mutta tässä luokassa paljon lisää varoja kohdennettiin muilta alaeriltä Venäjän kansalliskaartille, joka nykyään edustaa tuntuvaa osaa sisäisen turvallisuuden joukoista.”

Lukija jää jossain määrin ymmälle näiden lauseiden edessä.  Syyrian sodan, osin yhä jatkuvat, sotatoimimenot sekä imperiumin paluu –ohjelman edellenkin jatkuvat menot perushankintaohjelmien ja ylläpitokustannusten kanssa ei ihan ymmärrettävällä tavalla taivu tuollaiseen ”peräti neljäsosan” pudotukseen.  Etenkin kun otetaan huomioon maanisella tahdilla ylläpidetyt, massiiviset, arvaamattomia miesmääriä ja kalustoja liikutelleet sotaharjoitukset kaikkine menoineen.

Mutta ehkä siihen on selitys.  En usko mihinkään yhteen suureen, vaan moniin suuriin ja olennaisiin selityksiin. Sellaisia ovat budjettitalouden artefaktisuus ja kaikinpuolinen moninaisluonteinen fleksibiliteetti.

Tästä olkoon esimerkkinä presidentti Putinin ”pretoriaanikaartin” kustannusten kohdentaminen:

Sisäisen turvallisuuden ja järjestyksen menot kasvoivat nimellisesti prosentin, mutta tässä luokassa paljon lisää varoja kohdennettiin muilta alaeriltä Venäjän kansalliskaartille, joka nykyään edustaa tuntuvaa osaa sisäisen turvallisuuden joukoista.”

Kenties sotatoimien ja puolustushallinnon menoja on ”jalkautettu” kansalliskaartin menokehykseen ja kehysten ylikin, hyödyntäen siten ”muilta alaeriltä” kohdennettuja panoksia? 

Paljon puhuttu luovuus on näyttäytynyt myöskin virallisen budjetoinnin takana näkymättömissä toimivasta keskusjohtoisesta varjobudjetista tai –budjeteista virtaavina salaperäisinä erinä.  Ehkä silläkin on osansa ”isossa kuvassa”.  Missä määrin sitten pelataan kuolleilla sieluilla ja muilla Venäjän perinteisillä elementeillä?  Minä vain kysyn.

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Venäjällä alkutuotanto kasvanut, jalostusteollisuus ei''

Suomen ja Venäjän taloudella on paljon yhteistä. Molemmissa maissa yrittäjän asema on melko turvaton.

Putinin aikana on tuhottu kulutustavarateollisuus ja palvelut.

Suomessa saman työn teki Mauno Koivisto tuhoamalla 66.000 yrittäjää yrityksineen.

Suomen virkamieskunta on moraaliltaan tsaarinajalta, mutta ei ihan niin lahjottavissa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Venäjällä taidetaan nyt kuulla ja kysellä Kremlin taholta, kuinka uskollisia sotavoimat olisivat kukistamaan mahdollisesti syntyviä maan levottomuuksia ?

Venäjän talous kyllä pärjää ja niiaa muiden samalla koppuroinnissa.

Kuinka hyvin pakotteet ovat purreet Kremliin ?
Kysymykseen voisi lisätä sanat hih hii ?

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Täytyy myöntää, että nämä tilastot ja ennusteet kuvaavat Venäjän talouden statuksen ja lähisuunnan positiivisemmin kuin alaa seuranneena odotin.
Tuollaiset pari napsua parempana..
Siis karuahan tämä kuvaus on, mutta siis hitusen paree kuin mitä itse olisin vapaassa esseessä kuvannut.

Mutta riskit?
Mitä niille kuuluu?
Keskeinen riski sille, ettei Venäjä saavuttaisi edes tuota vaatimatonta 1,5 % kasvujanaa, öljyn hinta.

Toinen ratkaiseva riski on geopoliittisen tilanteen kiristyminen ja jännitteiden kohoaminen "nykynormaalista".

Kolmas riski Bofitin papereissa oli 2018 presidentinvaalit, josko ne lisäisäisivät paineita julkisten menojen kasvattamiseen vastoin nykyistä tiukkis-linjaa.
No, presidentti hoiteli varteenotettavat kandit jaloista; halvaksi tulee, ei tarvitse "ostaa" eläkenostoilla tms.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#3
''Täytyy myöntää, että nämä tilastot ja ennusteet kuvaavat Venäjän talouden statuksen ja lähisuunnan positiivisemmin kuin alaa seuranneena odotin.
Tuollaiset pari napsua parempana..''

Venäjällä olisi teoriassa mahdollisuudet hyvin pitkälti omavaraisuuteen.

Ongelma on know hown puute ja se taas johtuu historiasta.

Suomi ulkoistaan osaamistaan tolkuttomilla veroilla ja Venäjä hallinnollaan.

Lopulta hallinnosta ne Suomenkin ongelmat tulevat.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Talouden kasvuedellytysten arvioinnin kannalta keskeinen tunnusluku on investointien taso.
Investoinnit Venäjällä supistuivat Krimin jälkeiset kaksi vuotta 2015-2016. Vähäiset ulkomaiset panokset Venäjälle kutistuivat entisestään.
Viime vuonna 2017 investoinnit hieman elpyivät. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla nousua oli 5 %, mutta kun lähtötaso oli perin vaatimaton, myls vuosisumma oli miltei lohduton
Sitäpaitsi: Mistä investoinnit koostuivat?
Taustalla oli muutama yksuttäinen suuri infraprojekti, sekä valtiollisen tilastokeskuksen Rosstatin arvioimat "tilastoimattomat investoinit".
Tarkoittaa pienyritysten panostuksia - sekä harmaan talouden tekemiä investointeja!

Teollisuuden tuotantokapasiteetti on täyskäytössä, joten investointipakko:
Joko satsauksia tai kuolema.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Venäjä ja sen talous pysyy nykyoligarkkijohtoineen pystyssä aina niin kauan, kuin lännen talous selviää ilman suurta kompurointia.

Ikävä kyllä.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Kun koko Venäjän kansakuntaa ei enää voi pitää pimennossa (=internet, vapaa matkustus ym.) ongelma tulee siitä, kun vertaillaan elintasoa muihin maihin. Enää ei voi väittää, että Väiskin lihatiskin sisäfileet ovat muovia.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Urals öljyn laatu pudottaa venäläisen öljyn hintaa !

Venäjä lähettää yhä huonompaa raakaöljyä länsimaisille jalostamoille. Eurooppaan saapuvan venäläisen raakaöljyn laatu on heikentynyt siinä määrin, että useat länsimaiset öljynjalostajat uhkaavat jo vähentää raaka-aineensa hankintaa maasta, kertoo uutistoimisto Reuters.

USEAT Reutersin haastattelemat öljymeklarit ja alan sisäpiiriläiset kertovat laatuongelmien johtaneen siihen, että hankintahinnat ovat laskeneet ja eurooppalaiset jalostamot etsivät jo vaihtoehtoisia toimittajia.

Urals-öljyn laatu on heikentynyt usean vuoden ajan, mutta tämä johtuu öljykenttien varantojen ehtymisestä.

https://www.hs.fi/talous/art-2000005554090.html?sh...

Ilmeisesti "helpot" öljylähteet alkavat ehtyä ja Venäjän on siirryttävä Siperian lähteisiin joissa tuotantokustannukset ylittävät tällä hetkellä reilusti öljyn markkinahinnan !

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset