*

Veikko Huuska

Minkälainen hajottava voima Visegrad –maat ovat EU:n sisällä?

Minkälainen hajottava voima Visegrad –maat ovat EU:n sisällä?

Vanhempi tutkija Katalin Miklóssy Aleksanteri-instituutista tarkastelee Visegrad-maiden roolia EU:ssa.

Kysymys kuulu: Minkälainen hajottava voima Visegrad –maat ovat EU:n sisällä?

(VG-maat: Puola, Unkari, Tshekki, Slovakia.) – ehkäpä Itävallalla höystettynä vielä? Lisäksi eräissä ainakin etuuksiin liittyvissä asioissa mukaan voi laske Romanian ja Bulgarian.

YLE R1 Ykkösaamu/toim. Päivi Neitiniemi, to 1.2.2018, klo 08:05; https://areena.yle.fi/1-4326076?autoplay=true Ajassa: alkaa 30:50 > 42:55 saakka. Korvakuulolta purku: VH.

*

Puola ja Unkari ovat tunnetusti tukkanuottasilla EU:n kanssa. 

Viime viikolla Tshekissä valittiin jatkokaudelle EU-kriittinen ja Venäjä-myönteinen presidentti Miloš Zeman.  Vaikka tarjolla oli EU:iin myönteisemmin suhtautuva vaihtoehto, ja Tshekeissä pääministeri on samoilla linjoilla presidentin kanssa.   -  https://fi.wikipedia.org/wiki/Milo%C5%A1_Zeman

Tshekin tasavalta

Niinpä on aiheellista kysyä, mihin suuntaan Tshekki on menossa?

Itseasiassa presidentinvaaleissa ei ollut vaihtoehtoina EU-kriittinen ja –myönteinen vaihtoehto, vaan kysymys oli siitä, mikä on se EU-kriittisyyden aste.  Ehdokkailla oli vain sävyeroja.  Tällä hetkellä Tshekissä ei ole montakaan puoluetta jotka olisivat EU-myönteisiä, ja varsinkaan Unionin integraation syventämistä ei haluta.  Tämän näkemyksen takana on enemmistö.  Eli ei oikein ole nähtävissä vaihtoehtoa, jossa Tshekki olisi lähentymässä Euroopan Unionia.  Ehkä paremminkin olisi tarjolla puolueita, jotka olisivat liberaalimpia ja markkinamyönteisempiä, mutta ei EU-myönteisiä.

Onko sitten nähtävissä, että Tshekki olisi lähdössä Puolan ja Unkarin tielle, kun valtion ylin johto, presidentti ja pääministeri kumpainenkin ovat kriittisellä kannalla?  Pääministeri tosin on samaan aikaan melkoisessa liemessä, korruptiosyytteiden keskellä.

Toivo liittyy lähinnä siihen, että Tshekki on ollut vanhastaan vahva demokratia, syntyhetkistään lähtien, ensimmäisen maailmansodan jälkeen.  Niinpä Tshekissä olisi paljon vaikeampi heikentää oikeusvaltiota ja vallan kolmijakoa, kuin on ollut Puolassa ja Unkarissa.

Mutta tuoreet merkit eivät ole yhtä myönteisiä.  Pääministeri Andrej Babiš, joka voitti vaalit viime syyskuussa, on alkanut ”haalia” mediaa ja kaventaa sen liikkumatilaa.  Molemmilla on ollut hampaissa kriittinen media aika pitkään, ja juuri tällä hetkellä näyttää siltä, että median vapauksia pyritään rajoittamaan.  - https://fi.wikipedia.org/wiki/Andrej_Babi%C5%A1

*

Videgrad-maat

Kuinka vaikutusvaltainen Visegrad-maat nykyisin on?

Suomessakin on esitetty kysymys (Helsingin Sanomat), onko tässä vain harhaa: Onko olemassa Visegrad-maiden yhteisö?

Kysymys on siitä, mitä halutaan nähdä, ja mitä siellä tapahtuu.

Brysselissä on voimakas optimismi siitä, että kyllä tuo ryhmä voidaan hajottaa.  Tosiasia on, että jokaisella maalla on omia intressejä ja erilainen EU-suhde, mutta kun ne löytävät yhteisiä intressejä ja yhteisiä etuja, ne kyllä hajoamisen sijasta tiivistävät yhteisiä rivejään, - ja alkavat ajaa yhteisiä etujaan yhdessä. 

Visegrad-maiden TOP 3:

Ja tämä tällainen on näkynyt, ei pelkästään paljon mediatilaa saaneessa [1] pakolaiskiintiöiden vastustamisessa, vaan näyttää myös että ollaan samanmielisiä Venäjän pakotteiden haitallisuudesta, erityisesti viennille.

Joka maassa, jopa Puolassa, joka on pitkään peräänkuuluttanut tätä Ukrainan kriisiä ja ollut kaikkein Venäjä-kriittisin maa, on sanonut, että kaupalle on koitunut haittaa näistä pakotteista, -  että [2]  EU:n nykyinen Venäjä-politiikka on haitallista.  He haluavat Venäjän investointeja ja kaiken kaikkiaan he ovat riippuvaisia Venäjän energiasta.

Kolmas asia (pakolaiskiintiöt ja Venäjä-politiikan lisäksi) on näkemys, joka on yhteneväinen lähes kaikissa Videgrad-maissa, että [3] kansallisvaltioiden löyhä liitto pitäisi säilyttää

He vastustavat, itseasiassa jokaisessa näissä maissa vastustetaan Euroopan Unionin integraation syventämistä.  Sen tähden Brexit oli heille suuri menetys; Britannia on tässä mielessä ollut heille hyvin tärkeä liittolainen. 

Nyt näyttää siltä, että Itävalta lähentyy tälle linjalle.  Voi olla että he saavat menetetyn Britannian sijasta uuden liittolaisen Itävallasta, keskisetä Euroopasta.

*

Itävallan syksyn vaaleissa valtiojohtoon nousi nuori konservatiivinen poliitikko, Sebastian Kurtz, joka kannattaa tiukkaa pakolaispolitiikkaa, ja joka otti vielä äärioikeistolaisen puolueen hallitukseensa.  -  https://fi.wikipedia.org/wiki/Sebastian_Kurz

Minkälaista lähentymistä on havaittavissa Itävallan ja näiden kapina-, änkyrävaltioiden (Visegrad-maiden) kanssa?

Ainakin Venäjä-politiikasa he saavat liittolaisen.   Ja sanoisin, suurella todennäköisyydellä, tämä integraation (syventämisen) vastustusleiri vahvenee.

Näyttäytyykö se niin, että he ihan kokoavat joukkoja, nyt kun nähdään, että EU:n kehittämisestä käydään kova keskustelu vielä tänä vuonna (kun Saksa saa hallituksensa kokoon).  Kootaanko siellä siis joukkoja, joilla vastustetaan tätä kehitteillä olevaa uutta linjaa, vai toteuttavatko maat löyhää kansallisvaltioiden liittoa?

Ymmärrettiin tottakai, että yhdessä on helpompi saada asioita läpi, tai ainakin saada nostettua asioita EU-pöydälle.  Yhteistyötä tehdään siinä missä he pystyvät muodostamaan yhteisiä näkemyksiä, ja missä löytävät yhteisiä intressejä, siellä he tulevat ajamaan niitä yhdessä.

Nyt me puhumme vain Visegrad-maista, mutta tähän voidaan lukea myös Romania ja Bulgaria.  Eli joukko on itseasiassa paljon laajempi. 

*

Malli Putin

Ja se, mitä EU:ssa ei vieläkään ymmärretä, että Visegrad-maissa, Romaniassa ja Bulgariassa, ollaan viehättyneitä tästä Putinin hallintomallista.  Että se itseasiassa hyvin vahvasti leviää.. Se on hyvin magneettinen malli, koska se kertoo siitä, että voidaan ylläpitää demokratian ulkokuoret, kuten vapaat vaalit, monipuoluejärjestelmä ja jopa jonkunverran vapaa media, ja silti mikään ei voi haastaa sitä istuvaa puoluetta - vallassa olevaa puoluetta - vaaleissa.

Tämä malli on hyvin vaikutusvaltainen tällä alueella.  Se näkyy tällä hetkellä Puolassa, Unkarissa ja Romaniassa.

Kuulostaa oudolta, koska nämähän ovat entisiä kommunistisia valtioita, ja voisi kuvitella, että ne haluaisivat vapaampaa maailmaa..

Päinvastoin! Tämä on jatkumo, - poliittisen kulttuurin jatkumo.  Malli, joka opittiin sosialismissa, mutta se on havaittu hyväksi nykytilanteessa, ilmeisesti..

*

Tshexit? Poxit?  Huxit?

Miten on, Tshekin presidentti Sheman on vihjaillut mahdollisesta kansanäänestyksestä, joka koskisi EU-eroa?

Mikä voisi olla sellainen asia, joka oikeasti sytyttäisi, ja provosoisi nämä maat (Visgrad) lähtemään Euroopan Unionista?

Näkisin että vuonna 2020, jolloin neuvotellaan uudestaan siitä, minkälaiset EU-tuet nämä maat jatkossa saavat.  Nehän ovat kaikki EU-tukien nettosaajia. 

Todennäköisesti 2020 jälkeen keskustellaan siitä, mikä on se hyöty, miksi pitäisi jäädä Euroopan Unioniin, jos kerta rahojakin leikataan.  Niitä tullaan leikkaamaan ihan varmasti.

Eli pitää olla todella isot porkkanat Euroopan Unionilla näille maille, että ei keskusteltaisi siitä (erosta). 

Näkymiä Poxitista ja Huxitista on jo väläytelty (Puolan ja Unkarin ero EU:sta).  Paljonkin erilaista debattia on näkynyt Puolassa ja Unkarissa.

Mihin nämä maat alkaisivat tähytä, jos Euroopan Unionista ei enää saa sitä, mitä nämä maat haluavat, siis tukirahoja?  Nehän ovat saaneet valtavia tukirahoja.

Todennäköisesti täydentävää rahoitusta pyrittäisin saamaan idästä.  Ei pelkästään vain Venäjältä, vaan myös Kiinalta.  Eli ne pikkuhiljaa, kuten nyt Tshekin vaaleissa oli nähtävissä, haluavat kääntyä yhä enemmän idänkaupan suuntaan. 

Eli jos Lännestä ei tule tarpeeksi hyötyjä, ne hyödyt etsitään jostain muualta.  

*

Minkälaisia seurauksia sillä voisi olla?

Poliittisen järjestelmän rapautuminen luonnollisesti voimistuu.  Liberaalisen demokratian ja oikeusvaltion järjestelmä rapautuu.  Ja vastaavasti sen myötä tämä Putinistinen malli ehdottomasti vahvistuu.

Loppujen lopuksi se, minkä vuoksi ollaan tässä tilanteessa on se, että tämä demokratisaatio olikin vain näyteikkuna. 

Se oli heikko prosessi, siitähän tämä nykykehitys kertoo.  Eli että loppujen lopuksi tämä demokratisaatio oli vain näiden instituutioiden, parlamentarismin ja oikeusjärjestelmän luominen luominen.  Ei niinkään ajatusmaailman muuttaminen

Mikä näkyy siinä, miten pidetään yllä tällaisia ikään kuin puoliautoritäärisiä johtajia kuten Puolassa ja Unkarissa.

*

Onko Euroopan Unionin sisällä nähtävissä tällaista yhteentörmäystä siitä, mihin suuntaan Unionia pitäisi viedä?

Kyllä.  Koska EU ajaa nyt kaksitahtisen Euroopan mallia. 

Sitä nämä Visegrad-maat eivät tule hyväksymään. 

*

Haastattelu päättyy ajassa: 42:55.  Kesto siis 12:05 minuuttia.  Ehkäpä kannattaa uhrata elämästä 12 pientä minuuttia tähän hyvin mielenkiintoiseen haastatteluun.  Se koskee meitä kaikkia.

Haastattelija: toimittaja Päivi Neitiniemi.

Haastateltu: Vanhempi tutkija Katalin Miklóssy Aleksanteri-instituutista

Aihe:  tarkastellaan Visegrad-maiden roolia EU:ssa.

Tuottaja: YLE R1 Ykkösaamu.  Kuultavissa Areenassa: https://areena.yle.fi/1-4326076?autoplay=true

Kerrankin jälleen verovaroille täyttä vastiketta!  Kiitos.

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Näiden "kapinavaltioiden" painoarvo, väkiluvulla mitattuna:

Puola 38 miljoonaa henkilöä
Tshekki 10,5
Slovakia 5,5
Unkari 10
Romania 20 ja
Bulgaria 7 miljoonaa:

YHTEENSÄ: 91 MILJOONAA.
Sehän on enemmmän kuin Saksan väkiluku.

Yhtenäisenä esiintyessään "Änkyrävaltio" edustaa Euroopan Unionin suurinta väestökeskittymää.

Aletaan siitä. Niillä on yhteisiä intressejä, ne löytävät niitä kyllä.
Kansallisvaltioille omat intressit eivät ole ihan ilmaa...

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Sivustatueksi voidaan laskea vielä Baltian maiden runsaat 6 miljoonaa asukasta.

Käyttäjän JoriKostiainen kuva
Jori Kostiainen

Juuri kun Neuvostoliitosta pääsivät, tulisi liittyä toisen unionin jäseniksi?

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Pojilla on rokotukset vielä voimassa.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #6

Eiköhän se riitä vielä parikymmentä vuotta. Varhaisessa teini-iässä saatu rokotus säilyy eliniän ja nuorimmat tämän rokotuksen saaneista ovat nyt viisissäkymmenissä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Miksi britit kypsyivät EU:n jäsennyyteen ?

EU:n valtadupoli Saksa ja Ranska olivat tähän merkitävänä osasyynä.

Visegrad-maita närästävät täysin samat asiat.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

Mikäli EU-hajoaa, on Suomi kusessa ei-NATO maana Venäjän vieressä. EU:een liityttiin turvallisuuspoliittisista syistä vaikka muita syitä laitettiin sekaan lumeeksi. EU-jäsenyyden vaihtaisin koska tahansa NATO-jäsenyyteen, vaikka EU:n paperisuojakin osin toimii niin kauan kun olot ovat suhteellisenkin vakaat.

Ja Venäjä kieltämättä pelaa hienoa peliä kylväen epäsopua EU-maihin. Se pelaa hienosti heidän kannaltaan eli täytyy tunnustaa heidän hyvä pelinsä siltä kannalta.

EU aiotaan kyllä pitää vaikka väkisin pystyssä (sielläkin suunnalla on pelaajia kunnolla). Ehkä se pysyykin eikä minulla ole sitä vastaan kamalasti (toki riippuen millainen EU siitä tulee). Mutta sitä pelkään, jos EU:ta yritetään väkisin pitää pystyssä... mutta silti epäonnistutaan (se tarkoittaisi että resurssit EU:n pitämisessä pystyssä on käytetty äärimmilleen.. ja yli.. monen peli päättyisi häviöön) - kaaos on silloin valmis ja kaaosta hyväksikäyttäviä löytyy aina. Suomi olisi siinä kaaoksessa pieni pelinappula, jonka kohtalo ei monia kiinnostaisi. Silloin on syytä toivoa ettei Venäjääkään kiinnosta wanha alusmaansa ainakaan ikävissä merkeissä.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

EU:N PORRASPÄÄSSÄ KOLISTELEE ”BALKANIN KUUTOSET”

”Balkanin kuusikko on EU:lle ongelma”
Tällä otsikolla kirjoitti aiheesta Jouko Juonala IS/12.1.2018:

”Balkanin kuusikko” on:
Serbia,
Montenegro,
Albania,
Makedonia,
Kosovo ja
Bosnia.

*
”Euroopan unionin entinen ulkosuhteiden komissaari CHRIS PATTEN sanoi aikoinaan kyynisesti:

– Ongelma kaikkien Balkanin maiden suhteen on se, että ne ovat tekevinään sen mitä me pyydämme, ja me olemme uskovinamme niitä.

Tylyä puhetta, jossa oli paljon totta. Nyt on hyvä hetki kysyä, ovatko asiat ratkaisevasti muuttuneet Pattenin päivistä. EU:n komissio ja puheenjohtajamaa Bulgaria ovat nimittäin vauhdittamassa jäsenyysneuvotteluja käyvien Serbian ja Montenegron liittymistä unioniin ja tasoittamassa myös Albanian, Makedonian, Kosovon ja Bosnian integraatiotietä. Juhliin ei silti ole vielä mitään syytä.

Länsi-Balkanin kuusikosta pisimmällä jäsenyysputkessa on Montenegro, jonka neuvottelut ovat edistyneet selvästi paremmin kuin Serbian. Albania ja Makedonia puolestaan ovat ehdokasmaita ja siten jo odotushuoneessa. Bosnia ja Kosovo ovat mahdollisia tulevia hakijamaita.

EUobserver-lehti julkaisi hiljattain otteita komission strategiapaperin luonnoksesta, joka linjaa unionin laajentumista Länsi-Balkanille. Nyt puhutaan jo aikataulusta: Serbian ja Montenegron pitäisi paperin mukaan olla valmiita jäsenyyteen vuoteen 2025 mennessä.”

Lue Joukon koko juttu täältä:
https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000005522521.html

*

”Unionia ei enää nähdä onnelana ja raha-automaattina, johon liittyminen ratkaisisi kaikki ongelmat.”

”Tilanne on muuttunut Junckerin kauden alusta.
Britannia on lähdössä EU:sta, Venäjä on lisäämässä vaikutusvaltaansa Länsi-Balkanilla, Kiina on tekemässä alueelle investointeja ja EU-jäsenyyden kannatus alueella on hiipunut.
Unionia ei enää nähdä onnelana ja raha-automaattina, johon liittyminen ratkaisisi kaikki ongelmat – sen ovat euro¬kriisi, pakolaiskriisin sekava hoito ja Brexit jo osoittaneet.

Esimerkiksi Serbiassa unioniin liittymisen kannatus on tuoreen kyselyn mukaan 50,9 prosenttia. 67,2 prosenttia kyselyyn osallistuneista toivoisi Serbian mieluummin liittoutuvan Venäjän kanssa.

Komission suunnanmuutoksen voikin nähdä vastavetona Venäjälle, yrityksenä tarjota Länsi-Balkanille porkkanaa alueen pitämiseksi kiinni tärkeissä uudistuksissa ja lännen leirissä.”
*

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset