*

Veikko Huuska

NATOn laajenemisen prosessikaavio – lyhyt oppimäärä

NATOn laajenemisen prosessikaavio – lyhyt oppimäärä

*

Nato on kasvanut 12 perustajajäsenen yhteisöstä 29 jäsenmaan puolustusliitoksi laajentumiskierrosten seurauksena:

1952: Kreikka ja Turkki

1955: Saksan liittotasavalta

1982: Espanja

1990: Saksan uudet itäiset osavaltiot

1999: Puola, Unkari ja Tšekki

2004: Slovenia, Bulgaria, Romania, Slovakia, Viro, Latvia ja Liettua

2009: Albania ja Kroatia

2017: Montenegro (29:s jäsenmaa)

Naton laajentuminen perustuu Pohjois-Atlantin sopimuksen 10 artiklaan, jonka mukaan ”liittokunta voi kutsua jäsenikseen minkä tahansa Euroopan valtion, jonka jäsenyys edistäisi sopimuksen periaatteita ja Pohjois-Atlantin alueen turvallisuutta".

Naton vaatimukset kylmän sodan jälkeen liittyneille uusille jäsenmaille ilmenevät vuoden 1995 laajentumisselvityksestä. Uusien jäsenten tulee olla demokraattisia vapaan markkinatalouden maita, jotka kohtelevat vähemmistöjään Etyjin periaatteiden mukaisesti ja ratkaisevat kiistansa rauhanomaisin keinoin.

Lisäksi uusien jäsenmaiden odotetaan kehittävän sotilaallista yhteistoimintakykyään sekä osallistuvan liittokunnan kaikkeen toimintaan maan kokoon ja taloudelliseen suorituskykyyn nähden kohtuullisella panoksella. Uusille jäsenmaille on myös asetettu sotilaallisia minimivaatimuksia, jotka tulee täyttää ennen jäsenyyden toteutumista. Viime kädessä uusien jäsenten hyväksyntä on poliittinen päätös.

Nato tukee hakijamaiden valmistautumista jäsenyyteen vuonna 1999 käynnistetyn toimintaohjelman (Membership Action Plan, MAP) avulla. MAP-ohjelmaan pääsy ei merkitse lupausta jäsenyyden toteutumisesta. MAP-ohjelmaan osallistuva maa laatii kansallisen ohjelman, jonka tavoitteet liittyvät poliittisiin, taloudellisiin, sotilaallisiin, oikeudellisiin sekä turvallisuutta koskeviin kysymyksiin. Nato arvioi tavoitteiden toteutumista säännöllisesti. MAP-ohjelmaan osallistuvat tällä hetkellä Bosnia-Hertsegovina ja Makedonia (FYROM). Niiden lisäksi jäsenyydestä ovat kiinnostuneet Georgia ja Ukraina.

Liittymisprosessin ensimmäinen vaihe on jäseneksi haluavan maan ilmoitus kiinnostuksestaan liittyä Natoon. Tämä voi tapahtua esimerkiksi valtionjohdon kirjeellä Naton pääsihteerille. Maan ilmoitettua kiinnostuksensa jäsenyyteen se alkaa käydä niin sanottua tehostettua vuoropuhelua (Intensified Dialogue) Naton kanssa ja voi tulla hyväksytyksi MAP-ohjelmaan. Nato kutsuu uusia jäseniä huippukokouksissa, joita on viime vuosina järjestetty muutaman vuoden välein.

Jäsenyyskutsun saatuaan maa käy Naton kanssa liittymisneuvottelut, joissa sovitaan jäsenmaan velvoitteista ja siitä, miten se liitetään yhteisen puolustuksen järjestelyihin. Olennaista on määrittää vaatimustaso ennen jäsenyyden voimaantuloa sekä suunnitelmat uudistusten jatkamisesta jäsenyyden astuttua voimaan. Liittymisneuvottelujen jälkeen allekirjoitetaan hakijamaan liittymisprotokolla, jonka jälkeen se voi osallistua Naton kokouksiin tarkkailijana tietyin varauksin. Turvatakuut astuvat voimaan kuitenkin vasta, kun jäsenyys on voimassa.

Uuden jäsenmaan liittyminen Natoon edellyttää, että liittymisprotokolla hyväksytään jokaisen jäsenmaan parlamentissa. Kyseessä on pitkä poliittinen prosessi, minkä vuoksi Nato-jäsenyyden toteutuminen kestää nopeimmillaankin vähintään vuoden kutsun saamisesta.

Vaikka Naton ovi onkin periaatteessa auki uusille jäsenille, laajentumisen ajankohtaan vaikuttavat monet tekijät. Jäsenyyttä harkitseva maa ei välttämättä voi liittyä Natoon haluamallaan hetkellä. Natossa uusien jäsenten ottaminen perustuu poliittiseen harkintaan ja jäsenmaiden yksimieliseen päätökseen.

Nato ei ole myöskään ottanut uusia jäseniä kriisitilanteessa.

*

Tässä on paras suomen kielellä saatavissa oleva ”Miten haen ja pääsen NATO-OTAN jäseneksi” –opas.  Eikä se olekaan ihan kenen tahansa kirjoittama. 

Se on sanasta sanaan suoraan ”SUOMEN ERITYISEDUSTUSTO NATOSSA, Bryssel - Mission of Finland to NATO” –kotisivuilta.  Minkä seikan kernaasti tunnustan.

Lue se selkokielisenä täältä: http://www.finlandnato.org/public/default.aspx?nodeid=49911&contentlan=1&culture=fi-FI

Sivusto on viimeksi päivitetty 3.7.2017, joten tuore on.

*

NATOn laajentumisesta puhuvien  – ja erityisesti jos tarkoitetaan, että se olisi Suomi, joka laajentaisi NATOa – on aivan ensiarvoista perehtyä tähän pikakurssiin aiheesta: Miten NATO laajenee.

Tuo voi olla paha punkti:

Uuden jäsenmaan liittyminen Natoon edellyttää, että liittymisprotokolla hyväksytään jokaisen jäsenmaan parlamentissa.”

*

Edellä olen blogin-tekstissä vahvistanut joitakin pointteja, jotka ehkä kannattaa huomata.  Ellei sitten ole jotain parempaa tietoa niin sanotusta ”ohituskaistasta”. 

Eli suoraan saunanlauteilta NATOon –mallista.

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Hyvä kirjoitus Veikolta. Suomalaisille taitaa olla " hieman " epäselvää, kuinka NATO-prosessit käytännössä etenevät ja monilla taitaa olla se mielikuva, että puolustusliittoon on ikään kuin jotakin automaattista halukasta " imua " ja tahtotilaa sen sisäpuolelta laajentumiseen jopa pikapäätöksin.

Näinhän asia ei todellakaan ole.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Niin paljon kuin presidentinvaaleissa jauhettiinkaan NATO-kysymystä, se tapahtui vanhoista jankka-jankka -lähestymiskulmista.

Mutta yksikään toimittaja ei viitsinyt vilkaista NATOn kotisivuille tai näille NATOedustuston Bryssel -sivuille. Luvattoman laiskaa valmistautumista toimittajilta.

Mutta kyllä ehdokkaatkin olivat ulalla!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset