*

Veikko Huuska

MOU-paperi eli NATOn kanssa solmittu yhteisymmärryspöytäkirja – näin se meni

MOU-paperi eli NATOn kanssa solmittu yhteisymmärryspöytäkirja – näin se meni

(Memorandum of Understanding, MoU)

Hei!

Suosittelen kaikkia lukemaan tässä blogissa esitetyn ja linkatun Eduskunnan pöytäkirjan täysistunnosta ja suullisesta kyselytunnista 24.4.2014 - eli kohta neljä vuotta sitten.  http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/174729-kertoiko-presidentti-niinisto-isantamaasopimuksesta-putinille-sotsissa

Kyllä on ronskia luettavaa.
miksi Naton kanssa valmisteltu isäntämaasopimus (hostess nation support) oli salattu eduskunnalta, ja vielä mihin me (Suomi) tätä sopimusta ylipäätään tarvitaan.

UM Tuomioja vastasi, että ei sopimusta ole "suinkaan valmisteltu millään lailla salassa". ...kun "tästä on eduskuntaa informoitu, siis jo 2002 selonteosta lähtien". Mutta kuten eduskuntakeskustelua tuolloin tv:stä seuranneina muistamme, ja nyt pöytäkirjasta saatamme lukea: kukaan eduskunnassa ei ihan oikeasti tuntenut koko sopimusta..

Tuomioja ehti vielä puheenjohtajan nuijalta (1 minuutin puheenvuorot) luikattumaan, että ei olla jäniksen selässä... "2016 mennessä Suomen ja Ruotsin on ollut määrä valmistella tämä yhteistyöasiakirja, ja siitä tullaan käymään taatusti erittäin laaja keskustelu ja kaikki tiedot toimitetaan eduskunnalle".

Siis toistan vielä: ..taatusti erittäin laaja keskustelu + kaikki tiedot toimitetaan eduskunnalle. Joo joo.

Toisessa puheenvuorossaan UM vielä tähdensi että .."Tämä on valmistelua, joka jatkuu vielä ainakin syksyyn asti, ja ennen kuin siitä tehdään mitään ratkaisuja, niin se käydään, kuten totesin, täällä eduskunnan valiokunnissa kanssa lävitse".

Siis valiokuntakäsittely, ennen "mitään ratkaisuja". -

Edustaja Annika Lapintie (vas) viittasi ensin siihen, että asiaa on viimeksi eduskuntaa informoitu 2010 kuten edellä todettiin, ja kysyi sitten, "Mihin tätä sopimusta nyt ykskaks yllättäen tarvitaan? Senko takia, kun vasemmistoliitto lähti hallituksesta (Hälinää) lähdette sitä viemään etenepäin? Jos tätä ei ole tarkoitus valmistella, niin minkä ihmeen takia tätä sitten käsitellään?" Aivan aiheellinen kysymys.

Tähään puolustusministeri Carl Haglund vastasi, että - tarkentaen vuosilukuja - ettei ua-valiokunnassa ole käsitelty, "kun ei ole poliittisesti ollut tarkoitus tässä edetä." Ja: ..."on todettu, että vuoteen 2016 mennessä Suomi allekirjoittaa tämän yhteisymmärryspöytäkirjan, niin kuin myös Ruotsi tekee. Nyt on 2014, ja näin ollen on ihan loogista, että kun se 2016 lähestyy - 13 vuotta tätä on veivattu . niin pikkuhilja tmä on valmistumassa."

Ja vielä hän totesi, että "Se päätavoite lähtee sieltä selonteosta, missä puhutaan siitä, että kriisin aikana on parempi kyky vastaanottaa apua, ihan niin kuin ulkominiteri tässä kuvasi".

Edustaja Seppo Kääriäinen (kesk) totesi mm.: "Ulkoministeri omassa blogissaan sanoaa, että "en pidä asian käsittelyä kiireellisenä, vaan siitä aiemmasta aikataulusta vuoteen 16 voidaan pitää kiinni". Puolustusministeriön kannaotossa tulee vähän toisenlaista sanomaa kiireellisyydestä. Mitä tämä ristiriita oikein tarkoittaa?"

Tähän pääministeri Jyrki Katainen (kok) puhui kaikenlaista puutaheinää.

Mutta myös tällaisen "helmen": "Hallitus tuo nämä valiokunnan kuultavaksi (asiakirjat) ja päätettäväksi siinä vaiheessa, kun hallitus itse on päättänyt asiosita, mitä ei ole vielä siis tapahtunut. Moni hässäkkä poistusi ihan siitä, että kysyttäisiin ja saataisiin vastaus."

Eli PM lupasi asian etenevän ajallaan: hallitus käsittelee ja tekee esitystä jonka ua-valiokunta sitten asianmukaisesti käsittelee. Vielä antoi hän nuuskaa edustajille jotka tyhmiä kyselevät isossa salissa, mikseivät kysele näkymättömämmin - saisivat suoria vastauksia, ehkä...

No, en tässä nyt referoi ja repostele kaikkia puheenvuoroja; mutta kun niissä liki jokaisessa on samanlaista. Edustajat kysyvät ihan järjellisiä, mutta hallitus vastaa kirvesvartta.

Istunnon aikana hallituksen aitiosta toistetaan 4 x tuo aikaraja vuosi 2016.

Loppusummana pakko todeta, ja yhtyä suullisen kysymyksen esittäjän Jyrki Yrttiahon yhteenvetoon:

"Tässä on kysymys lyhyesti siitä, että Suomi sitoutuu ottamaan vastaan Naton sotilaallista apua... ja antamaan ilmatilan, satamat ja lentokentät Naton joukkojen käyttöön.

Onhan tämä nyt tavatonta, että täällä puhutaan avoimuudesta. Ei ole kuin muutama viikko, kun puolustusvaliokunta käsitteli (siis maaliskuussa 2014) kumppanuustavoitteita, eikä siinä yhteydessä asiantuntija eivät puhuneet halaistua sanaa tästä asiasta. Tällä tavalla tässä kohdellaan demokratiaa".

Näin se on.

Huhtikuun 24. päivän debatista mentiin 4 kk eteenpäin ihan hyssyteleen ja hissuksiin. Sitten ruotsalainen päivälehti vuoti että Ruotsi aikoo Walesissa kuitata sopparin, ja niin meidän nilkit paneli perässä. Ja nyt ne selittää, ihan samoin sanoin kuin 24.4. että ei tässä mitään uutta, että vuodesta 2001 valmisteltu ja selvää pässinlihaa. Ja kuitenkin päätetään todella isosta linjakysymyksestä ja todellisesta syvenevästä yhteistyöstä. Ei se mitään, jos eduskunta olisi sitä mieltä, mutta kun se ei ole, todistettavasti. Mutta ujuttaen, ja hivuttane, tätä maata natotetaan. Ja vielä näin äärettömän törkeällä ja paksulla tavalla.

Nato vedätti homman, ajankohta sopi sille. Se ei sovi Suomelle, ei ole hyvä. Ei mitenkään. Mutta kun Ruotsi, niin sitten ...meekin..

Ei tässä voi muuta kuin yhtyä suullisen kysyjän loppukaneettiin:

"Kyllä tämä on traaginen farssi."

*

EDUSKUNNAN PÖYTÄKIRJA

Täysistunnon pöytäkirja 43/2014 vp

PTK 43/2014 vp

43. TORSTAINA 24. HUHTIKUUTA 2014 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Suomen ja Naton isäntämaasopimus

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Viikko sitten Sunnuntaisuomalainen uutisoi Suomen ja Naton valmisteilla olevasta niin sanotusta isäntämaasopimuksesta, joka on tarkoitus allekirjoittaa ja saattaa voimaan jo nyt toukokuussa. Se mahdollistaa lehtitietojen ja puolustusministeriön asiantuntijan mukaan Suomelle Naton sotilaallisen avun vastaanottamisen ja muun muassa Nato-joukkojen kauttakulun, ilmatilan, satamien ja lentokenttien käytön ja Nato-joukkojen majoittamisen ja huoltamisen Suomen alueella. Sopimuksen valmistelusta eduskunta ei ole saanut minkäänlaista ennakkoinformaatiota. Niin ulkoasiainvaliokunta kuin puolustusvaliokuntakin on pidetty täysin sopimusvalmistelujen ulkopuolella. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: miksi sopimusvalmistelut on salattu eduskunnalta, ja vielä, mihin me tätä sopimusta ylipäätään tarvitsemme?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Sopimusta ei ole suinkaan valmisteltu millään lailla salassa, ja Välisuomalainen on saanut tiedot ihan julkisista asiakirjoista, joita se on pyytänyt käyttöönsä, ja nämä samat asiakirjat ovat luonnollisesti myöskin eduskunnan käytössä. Asiassa ei ole vain tapahtunut sen jälkeen, kun tästä on eduskuntaa informoitu, siis jo 2002-selonteosta alkaen — toistuvissa, sitä seuranneissa selonteoissa — siitä, että kun linjauksenamme on, että Suomi on valmis ottamaan vastaan apua kriisitilanteessa, ei ainoastaan Nato-kumppanuuteen liittyen — se perustuu siihen sopimukseen — vaan myöskin Euroopan unionilta tai kaikilta YK:n jäsenvaltioilta ihan YK:n peruskirjan mukaisen oikeuden pohjalta, niin tässä tapauksessa on kysymys siitä soveltamisesta, millaisin ehdoin tämä voisi tapahtua, elikkä ihan niistä teknisistä järjestelyistä, joita se vaatii.

Sen sijaan tämä sopimus ei velvoita ketään antamaan, ei velvoita Suomea pyytämään eikä velvoita ketään vastaanottamaan minkäänlaista sotilaallista aktiivisuutta tai läsnäoloa meidän alueellamme ilman meidän omaa päätöstämme, ja meillä on täysin selkeä lähtökohta siitä, että Suomi ei milloinkaan tule sallimaan, että meidän maaperäämme käytettäisiin minkäänlaisiin sotilaallisiin valmisteluihin, jotka suuntautuvat mitään muuta maata vastaan. Tätä on viimeksi muun muassa 2010 eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle käydyssä katsauksessa käyty lävitse. Tämä ei ole mikään jäniksen selässä oleva asia. (Puhemies koputtaa) 2016 mennessä Suomen ja Ruotsin on ollut määrä valmistella tämä yhteistyöasiakirja, ja siitä tullaan käymään taatusti erittäin laaja keskustelu ja kaikki tiedot toimittamaan eduskunnalle.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Pyydän edustajia, jotka tästä aiheesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että ulkoministeri Tuomioja kertoi, ja ehkä vielä puolustusministeri Haglund voisi kertoa, mistä tässä sopimusasiassa on kysymys — onko tämä sopimus, vai onko tämä pöytäkirja, kuka sen allekirjoittaa, mitä se merkitsee, ja onko tällaisia vastaavia järjestelyjä Naton kanssa muilla mailla — jotta tämä mystisyys tämän asian ympärillä voidaan poistaa.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ministeri Tuomioja, ja nyt 1 minuutti.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Tämä liittyy samanlaisiin kumppanuustavoitteisiin, joita kaikilla muillakin Naton kumppanimailla on. En ihan tiedä tarkalleen, mikä on kaikkien sopimustilanne tällä hetkellä, mutta Ruotsin kanssa vastaavaa yhteistoiminta-asiakirjan muotoa, sanotaan sopimusta, on myöskin valmisteltu. Siitä riippumatta, mikä sen päätöksenteon muoto on, on täysin selvää, että tällaisissa kysymyksissä kaikki ne asiakirjat tullaan toimittamaan ja kaikki keskustelut ja poliittinen kanta tullaan varmistamaan ja ankkuroimaan eduskunnan ja sen valiokuntien kautta. Ei meillä ole minkäänlaista tarkoitusta eikä kenelläkään pienintäkään halua, että tässä toimittaisiin tavalla, jossa pimitettäisiin mitään tietoa täysin avoimesta asiasta.

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Vielä täydennyksenä, mihin tätä tarvitaan. Näin ei-kriisiaikana tämä on keskeinen asiakirja, mitä tulee meidän harjoitustoimintaan ja harjoitusyhteistyöhön, mitä siis harjoitetaan yhä enemmän. Tämä on myös asiakirja, jota tultaisiin soveltamaan ei vain Naton kanssa käytävään harjoitusyhteistyöhön vaan myös muiden EU-maiden ja Pohjoismaiden kanssa käytävään yhteistyöhön, koska tätä Naton yhteisymmärryspöytäkirjaa sovelletaan myös muiden toimesta kuin Naton (ONKOHAN TÄTÄ KUKAAN PANNUT MERKILLE? VH) toimesta. Sitten mahdollisen kriisin aikana, jos Suomi semmoiseen päätyisi, tämä asia toimii juuri niin kuin ulkoministeri tässä ensimmäisessä vastauksessaan kuvasi.

Pertti Salolainen /kok:

Herra puhemies! Tämä sopimushan on sinänsä erittäin myönteinen asia. On hyvä, että se tullaan nyt solmimaan.

Kiinnittäisin vain huomiota siihen, että meillä on hallinnossa kymmenittäin ellei sadoittain asioita, jotka ovat valmistelussa. Kokonaan toinen asia on sitten se, kun tällainen valmistelussa oleva asia tulee päätöksentekoon — nyt tämä asia on tulossa päätöksentekoon ymmärtääkseni ensi kuussa — ja harmillista on se, että tällainen asia tulee julkisuuteen tiedotusvälineitten kautta, varsinkin kun on vanhempikin tapaus, joka koski vakoilua ulkoministeriössä, mikä tuli niin ikään tiedotusvälineitten kautta. Jokainen ymmärtää, että on harmillista istua sellaisessa valiokunnassa, jonka pitäisi tietää näistä asioista mutta joka ei sitten kuitenkaan sitä viimeistä tietoa ole saanut.

Mutta korostan sitä, että tämä sopimus on myönteinen ja on hyvä, että se tulee voimaan. Kysyn, onko tämä Ruotsin sopimus täysin identtinen ja minkälaisia muita vastaavia sopimuksia on Euroopassa olemassa.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Kysymyksessä on siis yhteisymmärrysasiakirjan muotoinen järjestely, joka ei ole siis verrattavissa valtiosopimukseen mutta perustuu siihen valtiosopimukseen, joka aikanaan on täällä käyty lävitse, kun Naton kumppanuuteen on liitytty. Toistan edelleen sen, että kyseessä ei ole ollut minkäänlainen vuoto vaan täysin julkiset asiakirjat, jotka kuka tahansa pyynnöstään voi saada käyttöönsä. Se, että näitä ei ole tässä nyt erikseen valmisteltu, johtuu siitä, että en ole esittelevänä ministerinä ollut aikeissakaan tässä kuussa tuoda tai ensi kuussa tuoda tätä asiaa päätökseen. Tämä on valmistelua, joka jatkuu vielä ainakin syksyyn asti, ja ennen kuin siitä tehdään mitään ratkaisuja, niin se käydään, kuten totesin, täällä eduskunnan valiokuntien kanssa lävitse.

Annika Lapintie /vas:

Herra puhemies! Kun kuuntelin tuossa ministeri Tuomiojaa, niin siellä tuli sellainen lause, että viimeksi ulkoasiainvaliokuntaa on informoitu tästä asiasta vuonna 2010, ja ymmärsin niin, että nimenomaan sen takia ei ole hallituksessa käsitelty eikä ole ulkoasiainvaliokunnassa käsitelty, kun ei ole poliittisesti ollut tarkoitus tässä edetä. Sen takia herättää kyllä hämmennystä, että miksi nyt esimerkiksi ministeri Haglund tuo voimakkaasti esille, että tämä on ihan välttämätön sopimus, jotta voidaan tätä harjoittelua yhteistyössä tehdä, kun ainakin, mitä minä itse ymmärrän, tätä harjoittelua tehdään koko ajan Pohjoismaiden kesken, tehdään EU:n kesken, myös Nato-yhteistyössä tehdään harjoituksia. Mihin tätä sopimusta nyt ykskaks yllättäen tarvitaan? Senkö takia, kun vasemmistoliitto lähti hallituksesta, (Hälinää) lähdette sitä viemään eteenpäin? Jos tätä ei ole tarkoitus valmistella, niin minkä ihmeen takia tätä sitten käsitellään?

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Nyt edustaja Lapintie kyllä lainaa minua vähän väärin, ja ehkä ymmärtääkin väärin, joko tietoisesti tai tahtomattaan, mutta pointti on siis se, että tämä on lähtenyt selonteosta 2001. Aina sen jälkeen tämä on ollut meidän kumppanuustavoitteissamme ja on todettu, että vuoteen 2016 mennessä Suomi allekirjoittaa tämän yhteisymmärryspöytäkirjan, niin kuin myös Ruotsi tekee. Nyt on 2014, ja näin ollen on ihan loogista, että kun se 2016 lähestyy — 13 vuotta tätä on veivattu — niin pikkuhiljaa tämä on valmistumassa.

Tämä on vuosien saatossa ollut täällä eduskunnassa käsittelyssä, niin että siltä osin kuin se on velvoittava, se hyväksyttiin täällä vuonna 2005. Sen jälkeen sitä on edelleen valmisteltu, ja nyt se on valmistumassa. Siltä osin kuin se vaikuttaa meidän rauhanajan yhteistyöhön, niin se parantaa meidän edellytyksiämme harjoitella yhdessä. Olette ihan oikeassa siinä, että nytkin kyetään siihen. Se päätavoite lähtee sieltä selonteosta, missä puhutaan siitä, että kriisin aikana on parempi kyky vastaanottaa apua, ihan niin kuin ulkoministeri tässä kuvasi.

Seppo Kääriäinen /kesk:

Herra puhemies! Kuten täällä on sanottu, edellisen kerran asiasta on informoitu eduskuntaa viime vaalikaudella 2010. Nyt asia on kypsymässä seuraavaan vaiheeseen. Kyllähän se tärkeää on, että hallitus kuitenkin hyvissä ajoin informeeraa eduskuntaa ja asianomaisia valiokuntia näin tärkeässä ja näin herkässä asiassa, ettei pääse syntymään sitten tämmöisiä hässäkkätilanteita. Nythän media jälleen kerran pakotti hallituksen kertomaan eduskunnalle tämän asian, sen, kuinka asioitten todellinen laita oikeastaan on. Siitä syntyy semmoista epäluuloa, epäluottamuksen ilmapiiriä hallituksen ja eduskunnan väliin, vaikka sitä ei välttämättä edes halutakaan.

Ulkoministeri omassa blogissaan sanoo, että "en pidä asian käsittelyä kiireellisenä, vaan siitä aiemmasta aikataulusta vuoteen 16 voidaan pitää kiinni". Puolustusministeriön kannanotossa tulee vähän toisenlaista sanomaa kiireellisyydestä. Mitä tämä ristiriita oikein tarkoittaa?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Nyt tähän kysymyksen alkuosaan vain se, että jos katsotaan tätä vuoden 2012 selontekoa, niin siinä todetaan, että "Naton suunnittelu- ja arviointiprosessin ja operatiivisen voimavarakonseptin avulla sekä osallistumalla Naton nopean toiminnan joukkoja täydentävään toimintaan Suomi kehittää yhteistoimintakykyään ja parantaa mahdollisuuksiaan osallistua sotilaalliseen kriisinhallintaan riippumatta siitä, onko kyse Naton..." ja näin.

Eli tämä on ollut valiokunnan käsittelyssä. Tämä asia on ollut eduskunnan käsittelyssä. Tässä ei ole mistään median pakottamisesta kysymys, vaan siitä, että media on käyttänyt aivan oikein julkisia asiakirjoja hyväkseen. Hallitus tuo nämä valiokunnan kuultavaksi ja päätettäväksi siinä vaiheessa, kun hallitus itse on päättänyt asioista, mitä ei ole vielä siis tapahtunut. Moni hässäkkä poistuisi ihan sillä, että kysyttäisiin ja saataisiin vastaus.

Toivon mukaan tämä nyt viimeistään selventää, mistä tässä on ollut kysymys. Eli vähän kevyempää suhtautumista siinä mielessä, (Puhemies koputtaa) ettei aina vedetä liipaisimesta, kun kuvitellaan, että joku liikkuu.

Annika Lapintie /vas:

Herra puhemies! Kun pääministeri tuossa luki selontekoa pätkittäin, osittain, niin eihän siellä tästä sopimuksesta puhuta yhtään mitään. Ministeri Tuomioja tuossa juuri sanoi, että tarkoituksena ei ole ollut tuoda tätä kiireellisesti mihinkään päätettäväksi, ja sen takia, koska ei ole edes ollut tarkoitus tuoda tätä, niin sitä ei ole käsitelty hallituksessa — vai onko sitä asiaa käsitelty hallituksessa? Miten tällainen ykskaks yllättäen nyt voisi tänne putkahtaa päätettäväksi, jos sitä poliittisesti ei ole käsitelty hallituksessa ja on epämääräisiä kirjauksia selonteossa, joissa ei tämän sopimuksen voimaantulosta sanota yhtään mitään?

Ihan loppuselvennykseksi toteaisin, että minun mielestäni tämä sopimus ja sen valmistelu on ihan turhaa ja sitä ei pidä jatkaa ja sitä ei pidä hyväksyä.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Hallitus ei ole tätä käsitellyt, koska ei ole mitään uutta asiaa, jota vielä käsiteltäisiin. Kun olen tässä esittelevänä ministerinä saanut kuulla, että tässä aletaan olla valmis, olen silloin todennut, että tällä asialla ei ole nyt sellainen kiire, vaan sitä katsotaan sitten ehkä syksyn aikataululla. Esittelevänä ministerinä olen tämän todennut juuri muun muassa siitä syystä, että voimme käydä täällä ja kaikissa valiokunnissa tarpeelliset selvitykset ja keskustelut.

On ihan totta, kuten edustaja Kääriäinen sanoi, että näissä asioissa on aivan liian paljon epäluuloja, ja varsinkin tietysti näinä aikoina, jolloin on sitten muitakin asioita ilmassa, kaikki vaikuttaa kaikkeen. Minusta avoimuus on tässä paras lääke, ja sitä me haluamme hallituksen puolelta. Me olemme aina valmiita toimittamaan mitä tahansa vastauksia, mitä tahansa aineistoa eduskunta tai sen valiokunta tai yksittäiset kansanedustajatkin toivovat, koska todellakin avoimuus on se tapa, jolla me poistamme tähän liittyvät tarpeettomat epäluulot.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Edustaja Sinnemäki. (Jouko Skinnari: Arvoisa puhemies...) — Anteeksi, puheenvuoro oli edustaja Sinnemäellä. (Naurua) Skinnari ja Sinnemäki, hyvin lähellä toisiansa, mutta...

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Edustaja Sinnemäkenä: Itse olen vakuuttunut siitä, että Suomi on sellainen maa, jossa olennaisia ulkopoliittisia ja olennaisia turvallisuuspoliittisia päätöksiä ei pystytä tekemään niin, että eduskunta ei ymmärtäisi, mistä on kysymys. Kyllähän me täällä teemme tietoisia päätöksiä yhteistyöstä, ja minun on vaikea ymmärtää sitä ajattelutapaa, että tässäkään asiassa olisi kysymys jostain, että joku olisi yrittänyt ujuttaa meille jotain sellaista sopimusta, jota sitten itse emme huomaisi. On mielestäni arvokasta, että teemme turvallisuuspoliittista yhteistyötä. Uskon, että tästäkin yhteistyöpöytäkirjasta tulee hyvä.

Olisin tässä yhteydessä kysynyt pääministerin arviota ja ehkä myös ulkoministerin arviota siitä, kuinka tässä laajemmassa yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa näinä Ukrainan kriisin aikoina Euroopan unioni (Puhemies koputtaa) on onnistunut.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Unioni on onnistunut siinä, että se on kyennyt tekemään yhteisiä linjauksia ja kyennyt pysymään niissä. Meidän vahvuutemme EU:na tämänkaltaisissa kriiseissä ovat tämmöisiä, sanoisiko, talouteen ja pehmeämpiin keinoihin pohjautuvia vahvuuksia, kuten oikeusvaltioon ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseen liittyviä kysymyksiä.

EU on peräänkuuluttanut neuvottelupohjaista ratkaisua, peräänkuuluttanut Ukrainan suvereniteettia, peräänkuuluttanut Ukrainan itsemääräämisoikeutta ja peräänkuuluttanut kansainvälisen oikeuden toteuttamista, ja jotta nämä kaikki tavoitteet voisivat toteutua, se vaatii sitä, että neuvotellaan, Ukraina ja Venäjä ensi sijassa, mutta myös kansainvälinen yhteisö mukana. Ja tässä EU on ollut aktiivinen. Kaikki osapuolet eivät ole olleet hyvin halukkaita keskustelemaan, mutta viime torstain kokouksen tiimoilta mentiin jo eteenpäin, ainakin neuvottelijoiden puolesta, mutta käytännön elämä valitettavasti ei ole mennyt aivan siihen suuntaan.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Minulla on tässä kädessäni Keskisuomalainen-lehti, joka otsikoi muutama päivä sitten: "Yhteistyö tiivistyy Naton kanssa". Me edustamme täällä Suomen kansaa, me kansanedustajat. Haluan uskoa ulkoministeri Tuomiojan vilpittömyyteen, kun sanoitte sillä tavalla, että haluatte pyrkiä täyteen, maksimaaliseen avoimuuteen tässä asiassa. Nyt täytyy kyllä Suomen kansan edustajana todeta, kun sain muutaman kipeän soiton tämän asian tiimoilta ja jouduin toteamaan, että en tiedä, en tunne asiaa: ei tässä avoimuudessa nyt kyllä kovin hyvin ole onnistuttu. Nyt te lupailitte, että käsitellään sitten nämä asiakirjat valiokunnassa. Se on nyt tietysti minimi ja oikein.

Sitten kysyisin vielä ministeri Haglundilta: miten te näette, onko teidän mielestänne tässä nyt toimittu sillä avoimuudella kuin kansanvalta edellyttää, että meitä kansanedustajia kohdellaan?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Toteaisin ensinnäkin, että en minäkään ole nähnyt kaikkia niitä asiakirjoja, joihinka tuo Keskisuomalaisen kirjoitus perustuu, koska ne ovat normaaleja valmisteluasiakirjoja, joita ei tuoda ennen kuin on jotain, johonka edellytetään poliittista kantaa. Kyllähän me poliitikkoina kaikki olemme harva se päivä tilanteessa, jossa joku toimittaja soittaa meille ja kysyy asiaa tai esittää väitteitä ja olemme aika lailla ulalla. Se on vain se tapa, jolla tämä toimii, vaikka kukaan ei olisi salaamassa yhtään mitään, eikä sellaista tarkoitusta ole.

Toteaisin vielä edustaja Sinnemäelle, että varmasti tässä tilanteessa tulee jatkossa syytä katsella sitäkin, olisiko EU voinut toimia jollain lailla toisin tai paremmin, jotta emme olisi siinä tilanteessa, missä olemme. Sekin kuuluu kyllä tärkeänä osana tulevaisuudessa tällaisten tilanteiden välttämiseen. Mutta nyt on tärkeintä koettaa rakentaa sille yhteisymmärryspohjalle, joka viikko sitten Genevessä oli olemassa ja joka aikaisemmin jo helmikuussa Maidanin mielenosoitukset lopettaneessa sopimuksessa saatiin aikaiseksi. Jos kaikki osapuolet sitä haluavat, tältä pohjalta pystytään pääsemään ratkaisuun, jonka pitäisi tyydyttää kaikki osapuolet, Euroopan unioni ja Ukrainan naapurimaat Venäjä mukaan lukien.

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Mielestäni tämän asian ja asiakirjan ja valmistelun luonnetta ja dramaattisuusastetta kuvastaa hyvin se, että tämä on julkinen asiakirja. Pointtini on siis se, että jos tässä olisi jotain hyvin salaista ja dramaattista, niin se ei varmaan olisi julkinen asiakirja. Se varmasti kuvastaa myös syytä, minkä takia tätä ei ole koettu täällä hallituksen piirissä mitenkään salailuksi, niin kuin ulkoministeri kuvasi.

Tämä on normaalia virkavalmistelua. Minäkään en ole käsitellyt tätä asiakirjaa. Minä olen ollut tietoinen siitä, että meidän kumppanuustavoitteissa on kirjattu, että tämä tulee vuoteen 2016 mennessä tehdä ja että valmistelu on vireillä, että vuosi 2016 lähestyy. Sitten ulkoministeri on tässä vastuuministeri, hän sitten sen esittelee. Hän kertoi juuri meille, että tässä vielä keväällä tätä varmasti meidän päässä katsotaan ja sitten ehkä syksyllä tehdään päätöksiä. Meidän viranhaltijat ovat todenneet julkisuuteen, että heidän arvionsa mukaan toukokuussa tämä on valmis poliittiseen käsittelyyn ja mahdolliseen päätöksentekoon. Voi olla, että se on syksyllä.

Ymmärrän, että Nato-asiat aina herättävät mielenkiintoa ja tunteita, se on ymmärrettävää, mutta tässä nyt ei ole minun mielestäni tämän avoimuuden suhteen mitään dramaattista.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Otamme vielä kaksi puheenvuoroa tähän aiheeseen liittyen. Jatkamme hiukan yli viiden.

Jussi Niinistö /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä isäntämaatukisopimuskysymys on asia, josta voin olla ministeri Tuomiojan ja ministeri Haglundin kanssa koko lailla samaa mieltä — kerran näinkin. Kyse on nimenomaan teknisistä valmiuksista vastaanottaa apua, ja hyvä niin. Mutta vanha totuus on, että apua saamme vain, jos siitä on hyötyä apua antavalle osapuolelle. Näinhän historiassamme kävi esimerkiksi vuonna 1944, kun saimme Saksalta merkittävää apua. Eli apua pitää etsiä, mutta sen varaan ei voi heittäytyä, ja oma puolustus on aina pidettävä kunnossa. Kysyn puolustusministeri Haglundilta: onko tällä tekeillä olevalla sopimuksella valmistuessaan mitään konkreettista merkitystä Suomen puolustuskyvyn uskottavuuden kannalta, vai onko sopimus kriisitilanteessa vain paperia?

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Mielestäni edustaja Niinistön arviot siitä, miten maat toimivat kriisissä, pitkälti pitävät paikkansa. Toki voidaan toivoa, että kriisin tullen meillä olisi paljon ystäviä, jotka meitä haluaisivat auttaa, joskin meidän lähtökohtamme on se, että meidän pitää puolustaa itse itseämme. Näin ollen tähän pitää myös varautua, ja näin ollen maanpuolustus on pidettävä kunnossa.

Tämä järjestely — jos tämä yhteisymmärryspöytäkirja, josta siis on kysymys, allekirjoitettaisiin — edesauttaisi näitä käytännön järjestelyjä, jos ja kun me kriisin aikana saisimme apua ja pyytäisimme ensiksi sitä. Näin ollen mielestäni on järkevää tähän mennä, ja rauhan aikana tämä tosiaan edesauttaa meidän edellytyksiä harjoitella kansainvälisesti, ja sekin on hyvä asia. Mutta tosiaan tämä nyt ei ole minun mielestäni mitenkään kovin merkittävä asia. Tämä on hyvä ja hyödyllinen, käytännöllinen asia mutta mielestäni ei kovin merkittävä.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Tässähän on kysymys lyhyesti siitä, että Suomi sitoutuu ottamaan vastaan Naton sotilaallista apua (Timo Heinonen: Pyydettäessä!) ja antamaan ilmatilan, satamat ja lentokentät Naton joukkojen käyttöön.

Onhan tämä nyt tavatonta, että täällä puhutaan avoimuudesta. Ei ole kuin muutama viikko, kun puolustusvaliokunta käsitteli kumppanuustavoitteita, ja siinä yhteydessä asiantuntijat eivät puhuneet halaistua sanaa tästä asiasta. Tällä tavalla tässä kohdellaan demokratiaa. Kyllä tämä on traaginen farssi.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Voin nyt hyvin yksiselitteisesti todeta, että ihan tällaisesta sopimuksesta tai asiakirjasta riippumatta kukaan ei tule Suomeen minkäänlaisella sotilaallisella voimalla eikä minkäänlaisella kalustolla, ellei Suomen hallitus, joka nauttii eduskunnan luottamusta, ole sitä hyväksynyt. Siis minusta tällaiset epäluulot alkavat jo mennä vähän tuonpuoleisen puolelle. (Naurua)

Haluaisin vielä edustaja J. Niinistölle todeta näin historioitsijaveljenä, että kyllä 1944 saimme kriisitilanteessa apua. Mutta yhtä tärkeätä on se, että toimimme niin, että emme joutuisi tuollaisiin kriisitilanteisiin.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tällä erää käsitelty.

Näin myös kyselytunti on päättynyt.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=PTK+43/2014+skt+puh+48

*

Ruotsissa välikysymys:

Saako NATO tuoda ydinaseita Ruotsiin?

Ruotsissa välikysymys: Saako NATO tuoda ydinaseita Ruotsiin?

Ruotsin valtiopäivillä esitettiin viime perjantaina 20.5.2016 välikysymys (interpellation) vakavasta aiheesta:

Mahdollistaako NATOn kanssa vuonna 2014 solmittu Isäntämaasopimus NATOlle tilaisuuden tuoda ydinaseita Ruotsin maaperälle?

Suomen media vaikenee kuin muuri tästä kysymyksestä.

Blogi 24.5.2016; Lue kommentteineen:

http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217367-ruotsissa-valikysymys-saako-nato-tuoda-ydinaseita-ruotsiin

Pyydänkin saada kysyä puolustusministeri Peter Hultqvistilta:

Yksi:

Miten ministeri varmistaa, että NATO isäntämaasopimuksen osion 11.2 sisällön mukaisesti huomioi ristiriidan joka vallitsee Ydinsulkusopimuksen ja NATOn omien doktriinien kesken”

Kaksi:

Mikä takuita Ruotsilla on siitä, että mahdollinen aiesopimus isäntämaasopimukseksi ei tarkoita, että NATO voi tuoda maahan tai kauttakuljettaa Ruotsin alueen läpi ydinräjähteitä?

Kolme:

Onko ministeri valmis ajamaan Ruotsissa samanlaisen ydinasekiellon, kuin Suomi on jo tehnyt?

RUOTSIN VALTIOPÄIVIEN

Pikapöytäkirja, perjantai 20.5.2016

*

(SYYTESUOJA YM)

Ne koskevat muun muassa sitä, että NATO-henkilöstö saisi rikosoikeudellisen immuniteetin (NATO-henkilöstöön kuuluvia henkilöitä ei voisi Ruotsissa tuomita heidän tekemistään rikoksista) ja ne myös välttyisivät maksamasta tulleja ja veroja.

NATO-ajoneuvojen ei tarvitse Ruotsin liikennesääntöjä. NATO-tukikohtia voidaan rakentaa Ruotsiin ja ne saavat saman suojastatuksen kuin ruotsalaisilla sotilastukikohdilla on.”

Näin siis Aftonbladet/Lena Mellin, eilen maanantaina 23.5.2016.
teksti luettavissa täällä:

http://www.aftonbladet.se/nyheter/kolumnister/lena...

*

Katso oheinen klippi:
Puolustusministeri Hultqvist vastaa isäntämaasopimuksen mysteereitä koskeneeseen parlamentaarikon kirjalliseen kysymykseen Ruotsin eduskunnaassa:
http://www.riksdagen.se/sv/webb-tv/video/interpell...

Huomaa "yleisömenestys". - Puolueet ovat panneet laumansa kuriin: marssittaneet epäilevät lampaat ulos.. Näin toimii myös Ruotsi.

(ajankohta: ei niinkään sattumalta, iltapäivän viime hetket perjantaina... - monella on jo kiire viikonlopun..."vaalikentille".)

http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217367-ruotsissa-valikysymys-saako-nato-tuoda-ydinaseita-ruotsiin

*

Veikko Huuska15.8.2017 20:49 #2.

MOU oli käännekohta, Rubicon, joka ylitettiin köykäisesti, ja moninkertaiset "kyllä tämä vielä eduskunnan suuressa salissa käsitellään" -lupaukset syöden.

Kirjoitin aiheesta silloin 3 blogia.

Historialliset, ne kaikkein isoimmat ratkaisut tehdään aina pienimmällä porukalla ja kaikkein vähimmillä puheilla, - ja tekee mieli lisätä: kaikkein vähimmällä järjellä.

Tämä on sääntö. Ei poikkeuksia.

&

15.8.2017 22:26  #15.

2 points:

A. Ei tuotu Eduskuntaan suureen saliin.

B. Kesti kuukausia ennen kuin suomenkielinen versio finlexissä.

Vielä: Jos paperi olisi niin merkityksetön kuin puolustajat esittävät, miksi se yleensä tehtiin, miksi salattain ja miksi sen puolustelijat aina kiihtyvät?

MOU:n rooli ja tehtävä on selvä.

Luettavissa: http://eskoseppanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241348-suomenpuolustus-ja-hyokkaysvoimat

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Edellä linkatussa Ruotsin valtiopäivien ydinaseiden sijoitusta Ruotsin kamaralle koskenutta kirjallista kysymystä selostaessani esitän katkelman parlamenttipuheenvuorosta:

"Isäntämaasopimus ei käsittele lainkaan kysymystä ydinaseista.

Aihetta ei ole sopimustekstissä lainkaan säädelty tai määritetty nimenomaista kieltoa, ettei NATO saa käyttää ydinaseistettuja aluksia vierailujen tai harjoitusten aikana Ruotsissa.

Keskustelujen perusteella olen ymmärtänyt asian näin, ja siksi vaadin tarkkaa sanamuotoa tästä.

Turvallisuutta ei voi rakentaa pelkkien löysien oletusten varaan.

Isäntämaasopimuksessa kuitenkin kuvataan hyvin selvästi, miten vastaanottava maa hyväksyy NATOn opin ja periaatteet. Emmekä me Ruotsin taholta voi varmuudella tietää, onko NATOlla intressiä tuoda Ruotsiin tai kuljettaa sen alueen läpi ydinlatauksia Ruotsi tietää hyvin, että NATO perustaa sotilaallisen voimansa merkittävältä osin juuri ydinpelotteen varaan.

Ydinaseita voidaan käyttää ennaltaehkäisevästi ja on myös selvää, että se on valmis käyttämään niitä, jos se kokee sen välttämättömäksi. Ydinaseita omaavat maat eivät periaatteellisista syistä koskaan kerro, onko niiden sotilaskoneiden mukana ydinlatauksia.

(Ruotsin) Hallituksen esityksessä mainitaan isäntämaasopimuksen kappaleessa 11.2, mainitaan sopimuksen nojalla Ruotsille takuut ydinaseita vastaan Ruotsin alueella. Osio tekee selväksi, että sopimuksen ei ole tarkoitus olla ristiriidassa kansallisen lainsäädännön tai kansainvälisten velvoitteiden kanssa yhteisesti sovitussa asiassa. Osapuolet ilmoittavat toisilleen myös jos sellainen ristiriita ilmaantuu.

Puolustusministeri (Hultqvist) on toistuvasti viitannut lakiin (1984:3), joka kieltää ydinaseiden sijoittamisen Ruotsin alueelle. Näin esimerkiksi vastauksessa kirjalliseen kysymykseen 2014/15: 567 American B-52 –koneiden liikkeistä Ruotsin alueella. Kyseinen laki kuitenkin vain ydinvoiman siviilikäyttöä ja käsittelyä, mutta ei lainkaan ydinaseita. Ydinaseiden ja niiden erillisten, sotilasmateriaaliin kuuluvien osien käsittelystä säädetään laissa sotatarvikkeista (1992:1300).

Laki sotatarvikkeista sisältää selkeän kiellon, mutta se ei tarkoita, että poikkeuksia ei voitaisi tehdä. Aivan kuten muidenkin ammusten valmistuksen, toimituksen, viennin ja kauttakulun, ydinaseiden ja niiden osien luvista päättää asianomainen tarkastusvirasto Inspektionen för strategiska produkter - ISP (Strategisten tuotteiden tarkastusvirasto).

On siis täysin mahdollista, että viranomainen antaa tällaisia lupia.

Sitä paitsi voi hallitus päättää, että ei tällainen lupa ei ole edes välttämätön edellytys eräiden sotatarvikkeiden tuomiselle maahan tai kauttakululle (kuten ydinlaitteet), kun kyseessä on esim. NATO.

On syytä mainita, että ISP ei ole toistaiseksi saanut mitään hakemuksia ja siksi ei ole myöskään käsitellyt tai myöntänyt ydinaseita koskevia lupia.

Mutta mahdollisesti isäntämaasopimus ydinaseallianssi NATOn kanssa johtaa lainsäädännön uuteen valoon. Meidän naapurimaamme SUOMI on tätävastoin valinnut toisen tien ja on selkeästi päätynyt ydinaseiden kieltämiseen lainsäädännössään.

Mitä tulee kansainvälisiin sitoumuksiin Ruotsi on allekirjoittanut ns. ydinsulkusopimuksen, Non-Proliferation Treaty (NTP). Sopimuksen tarkoitus on pysäyttää ydinaseiden valmistus ja leviäminen maailmanlaajuisesti.

Sopimus kieltää muita ydinasevaltioita siirtämästä ydinaseita ulkopuolisiin ei-ydinasevaltioihin.

Se vaatii myös että ydinaseita omaamattomat valtiot eivät ota vastaan ydinaseita tai ryhdy ottamaan kontrolliinsa ydinaseita.

Voidaan siis väittää, että isäntämaasopimuksen § 11.2 estää ydinaseiden sijoittamisen Ruotsin maaperälle.

NATO ja Yhdysvallat kuitenkin halutessaan tulkitsevat ydinsulkusopimusta niin, että ydinaseiden käyttöönotto Euroopassa ei riko ydinsulkusopimusta (NTP), niin kauan kuin aseiden valvontaa ei ole luovutettu isäntämaille.

Niinpä Yhdysvallat on sijoittanut ydinaseita Alankomaihin, Saksaan, Belgiaan, Italiaan ja Turkkiin.

Voidaan esittää vahvoja vastalauseita tällaiselle tulkinnalle, mutta tosiasia on, että mainittu käytäntö on vallitseva.

Näin ollen on siis täysin mahdollista sijoittaa ydinaseita Ruotsin maaperälle, niin kauan kuin NATO päättää siitä. Tässä yhteydessä on syytä huomata isäntämaasopimuksen kirjaukset NATOn komentokeskusten perustamisalueista."

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kirjoitin Ruotsin ydinaseiden sijoitusta koskevan blogini kommentissa 24.5.2016:

"Ruotsissa kysymys ydinkärkien tai muiden ydinaseilmentymien ottamisesta omalle maaperälle on tietysti merkittävästi isompi kysymys kuin Suomessa sinänsä, jossa se on siis - kuten tekstistä ilmeni - selkeästi lailla kielletty. Valtiopäivillä esitetty kysymys koski yhdeltä osaltaan juuri tätä seikkaa, lakiin otettavaa ydinaseiden sijoituskieltoa.

Sinänsä kysymys ja siihen saatu vastaus mielestäni kyllä jatkaa ja varmentaa näilläkin US-sivuilla 2014 ja sen jälkeenkin käytyä kriittistä keskustelua siitä, että tiedetäänkö meillä (Suomessa - ja nyt tässä tapauksessa Ruotsissa), mistä MOU:ssa on ihan oikeasti ja faktisesti sovittu, ja sitouduttu - ja miten tulkintojen poikkeamat pitää käsitellä, kuka ja missä ja miten? NATOlle on nähdyn perusteella myönnetty ennalta arvellun mukaisesti aivan liian "väljät kädet"."

*

Kysymys ydinaseiden sijoittamisesta, varastoinnista ja käytöstä Suomen maaperällä/maaperältä käsin/ilmatilasta tai merialueelta on yhtä akuutti kysymys talvella 2018 kuin se oli sitä keväällä 2016.

*

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Oikeuskanslerille lähetetiin useita kanteluita, joissa muun ohella epäiltiin, ettei Suomen ja Naton välillä tehdyn ns. isäntämaasopimuksen eli isäntämaatuesta tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan valmistelussa ollut noudatettu oikeaa menettelyä erityisesti sen vuoksi, että pöytäkirjaa ei ollut saatettu eduskunnan hyväksyttäväksi perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaisesti. Osassa kanteluita epäiltiin myös, että sopimuksesta päättäneet tahot ja sen allekirjoittajiksi aikoneet olisivat syyllistyneet rikoslain 12 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamiseen tai rikoslain 12 luvun 10 §:ssä tarkoitettuun Suomen puolueettomuutta koskevien määräysten rikkomiseen. Näissä kanteluissa viitattiin erityisesti ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan jäseniin.

Asiassa oli ensisijaisesti arvioitava, onko kanteluissa tarkoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan kansallinen käsittely tapahtunut asianmukaisesti. Mikäli näin ei ole, tulee arvioitavaksi oikeuskanslerin valvontavaltaan kuuluvien, mukaan lukien valtioneuvoston jäsenet, oikeudellisen vastuun luonne.

Puolustusministeriöstä hankittujen tietojen ja saadun asiakirjaselvityksen perusteella yhteisymmärryspöytäkirjan valmistelusta oli informoitu eduskuntaa ensimmäisen kerran vuonna 2010 sekä keväällä ja kesällä 2014 ratkaisusta tarkemmin ilmenevin tavoin. Tasavallan presidentin ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokous oli 22.8.2014 linjannut, että yhteisymmärryspöytäkirja allekirjoitetaan. Puolustusministeri oli 26.8.2014 tehnyt allekirjoittamista koskevan päätöksen. Pöytäkirja allekirjoitettiin 4.9.2014. Eduskunnalle toimitetun, ratkaisussa tarkemmin yksilöidyn aineiston mukaan yhteisymmärryspöytäkirja ei ole valtiosopimus, eikä se sisällä Suomelle uusia velvoitteita suhteessa Suomen jo aiemmin Naton kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyviin valtiosopimuksiin. Oikeuskanslerilla ei käytettävissä olevan aineiston perusteella ollut aihetta arvioida asiaa toisin, eikä näin ollen aihetta epäillä kenenkään oikeuskanslerin valvontavaltaan kuuluvan menetelleen lain tai virkavelvollisuuksiensa vastaisesti, kun yhteisymmärryspöytäkirjaa ei ollut saatettu eduskunnan hyväksyttäväksi perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaisesti. Käytettävissä olevan aineiston perusteella yhteisymmärryspöytäkirjan kansallisessa käsittelyssä ei näy poiketun niistä ratkaisussa tarkemmin kuvatuista menettelyistä, joita yhteisymmärryspöytäkirjojen kansallisessa käsittelyssä muutoinkin noudatetaan. Kantelut eivät antaneet aihetta oikeuskanslerin toimenpiteisiin.

Että se siitä.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Ja kun tuohon lisää eduskunnan tiedonsaantioikeudet ja vallankäyttömahdollisuuden maan ylimpänä johtajana, todellakin se siitä.

Eduskuntahan olisi voinut missä vaiheessa hyvänsä keskeyttää prosessit, mitätöidä neuvottelut ja muistiot, ja jos se havaitsi laittomuuksia syntyneen, puuttua niihin vaikka laki säätämällä. Näillä palstoilla on melko yleistä, että osa porukkaa tuntemattomasta syystä unohtaa eduskunnan mahdin ja maan ylimpien laintuntijoiden kannanotot.

Kun omilla huuhaa-väitteillä ohitetaan eduskunta, sen perustuslakivaliokunta, oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies ja maan yliopistojen pätevimmät laki- ja valtiosääntöasiantuntijat, eihän tälle mitään voi. Kun sekatyömies Öllölästä väittää lakia rikotun, en ihan niele juttua sellaisenaan. Osa aina nielee.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

"Suomen media vaikenee kuin muuri tästä välikysymyksestä"

Ruotsissa interpellation poikkeaa eduskuntamme kyselytunnista vain siinä,että ministeri saa kysymyksen kirjallisena etukäteen.Se on täysin erilainen kuin meidän välikysymysmenettely.Siitä ei seuraa minkäänlaista äänestystä.
Ruotsissa on taidettu äänestää luottamuksesta yhden ainoa kerran viimeisen 70 vuoden aikana.Tämän kaiken taisit itsekin tietää.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"kukaan ei tule Suomeen minkäänlaisella sotilaallisella voimalla eikä minkäänlaisella kalustolla, ellei Suomen hallitus, joka nauttii eduskunnan luottamusta, ole sitä hyväksynyt."

Lapissa on ollut käsittääkseni useampia sotaharjoituksia, ovatko nämä vaatineet hallituksen erillisiä hyväksymisiä? Enemmistöhallituksethan voivat hyväksyä mitä tahansa ilman koko eduskunnan tietoa. Samanlaista kähmintää ja valehtelua kuin euron kanssa.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

No jos lyhyesti saan kommentoida niin tämä ketjutarinasi kertoo kuinka täydellisen heikkoa on ollut valtiomme johdon keskinäinen tiedonvälitys tärkeästä aiheesta.

Eduskunnassa ja hallituksessa on oltu täysin pihalla asiasta. Eduskunnan avoimessa istunnossa kyselivät edustajat ja ministerit aiheesta kuin eksyneet pikkulapset tietä kotiin.

Pateettinen farssi.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kysymys on primääristi sisällöstä. Muodollakin on merkitystä, mutta de facto mistä on sovittu, ja mitä se mahdollistaa, on pointti.

Suomesta tehdään porraspäätä,ja kansanedustajat ovat lumiukkoina ja pienin rutinoin tyytyvät lumiukon rooliin, ja asian perään kyselijät pyritään kompromettoimaan joko jotenkin hitaina tai muuten vain nilkkeinä.

Siihen nähden minkä tason mikrokitinöistä Ruotsissa tavataan nostaa pöyristyksen pyörremyrskyjä, niin tapa ja suhtautuminen kysymykseen ydinaseista Ruotsissa menee niin sukkasillaan, että jotain siinä on takana, mielenkiintoista, että se oikeasti soi korvissa.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Asia on topicissa täysin selvä - jänkkääjät yrittävät kaikkensa - ja juuri tämä asia EY/EMU' n lisäksi olisi saatava kahden käsittelyyn -toselle kierrokselle, näin Niinistölle annettaisiin vastausoikeus Väyryselle - aihe on Saulille selvästi kiusalliseen kysymykseen ... inttäjät ovat ajaneet nyt miinaan - hyvä, että topic selvitti aiheen yksiselitteisesti ...

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

[12-2017]
Mitä meiltä on salattu Nato – Isäntämaa pöytäkirjasta?

"Meillä käydään nyt presidentinvaaleja – kamppailuasetelma on kiintoisa. On istuva presidentti, joka on osallinen niin EMU-kiemuroissa |1 kuin myös otsikon Nato-Isäntämaassa |2.

Toisaalta presidenttikamppailussa on istuvan vastustajana ja ainoana todellisena vaihtoehtona, muutokselle – Suomen kokenein ulkopolitiikan ammattilainen – europarlamentaarikko Paavo Väyrynen |3.

Paavo on nostanut kissan kuumalle pöydälle ja nyt tassuja polttelee. Nykyinen presidentti Sauli Niinistö ¤ pyrkii toiselle kaudelleen ”mielipidetiedustelujen kuninkaana” |4 ja tietäen, että Paavo on säätänyt pöydän niin kuumalle, että presidentinkin tassuja polttelee – oikeasti.

Nato – Isäntämaa [MoU] pöytäkirja on myös kuuma peruna,

… sillä Suomi vietiin siihen ohittaen eduskunnan käsittely – toisin kuin Ruotsissa |5, jossa valtiopäivät otti allekirjoituksen jälkeen aikalisän ja siirsi kyseisen sopimuksen myöhempään ratifiointiin, jota siis meillä ei tehty.

|5 ~ https://yle.fi/uutiset/3-8709498 -

|5 ~ http://natoutredningen.se/ -

Salattiinko eduskunnaltamme jotain, salattiinko kansakunnaltamme jotain – on nyt ajankohtaista, sillä tuo pöytäkirja on vaarallinen mahdollisuus täällä idän ja lännen vedenjakajalla |6.

Kansakunnallemme ei ole kerrottu kaikkea ja nyt on aika saada totuus kaikille tiedoksi!

Ruotsi oli puuhaamassa aktiivina maailmalle YK:n kautta ICAN – ydinaseiden täyskieltoa |7. Suomi ei ollut valmistelussa mukana, miksi – kysytään. Syy saattaa olla yksinkertainen, sillä Suomen Puolustusvoimien komentajan – kenraali Jarmo Lindbergin allekirjoittamassa Nato – Isäntämaa pöytäkirjassa* ei ole mainintaa ydinaseiden tuontikiellosta Suomeen. Suomi ei halunnut näin riskeerata Naton kanssa tekemäänsä sopimusta!

|7 ~ https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ican-... -

Ruotsalaiset ottaessaan aikalisän kyseisen, suunnilleen vastaavan pöytäkirjan ratifioinnille – nostivat pohdittavaksi juuri tuon ydinaseettomuuden, siispä ruotsalaiset lisäsivät sopimukseensa, joksi he kutsuvat omaa pöytäkirjaansa, kaksi selvää varaumaa – paperille ja ehdoksi ratifioinnille.

Varaumat, jotka ruotsalaiset asettivat ratifioinnin ehdoksi

Lopullinen ratifioitu sopimus pitää sisällään selvän tiedon kuka ja mikä kutsuu Nato/US -sotajoukot Ruotsiin – maan hallitus (?), lopulta. Toinen selvä varauma oli ydinaseiden tuontikielto Ruotsiin – koska se on säädetty ruotsalaisten lakiin.

Suomessa kumpaakaan varaumaa ei ole määritetty Nato – isäntämaa pöytäkirjaan, kukaan vastuupoliitikko ei ole ainakaan vielä kertonut tuota kutsumenettelyä – tai sitten nyt sellainen voi ilmoittautua, joka kokee tietävänsä.

Samalla poliitikot, jotka tietävät, voisivat kertoa kansalle millainen yhdiste on pöytäkirjan ja ICAN sopimuksen allekirjoittamattomuuden välillä. Oliko niin, että allekirjoitettu Nato MoU sopimuspaperi esti liittymisen YK:n ICAN ydinkieltosopimukseen?

Ruotsalaiset ottivat ICAN lopulliseen allekirjoittamiseen taas aikalisän – he halusivat selvityttää miten amerikkalaiset suhtautuvat, jos allkekirjoitetaan ja toisaalta miten se peilautuu Ruotsin lakiin, joka estää ydinaseiden tuonnin Ruotsin valtion alueelle. Amerikkalaiset ovat puoliuhkailleet haitallisilla seurauksilla, jos Ruotsi allekirjoittaa ICAN-sopimuksen! ... "

Jatkuu ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248259-... -

.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Ruotsin aikalisä ei realisoitunut.Lukekaa omat linkkinne uudelleen tarkemmin.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Sotaan lähteminen on nykyään vapaaehtoista. Myös liikekannallepanon aikana voi ilmoittautua siviilipalvelukseen, minkä jälkeen vakaumuksen tutkimuslautakunta, mitä tällä hetkellä ei ole olemassa, tutkii vakaumuksen.

Täällä Lahdessa on kaapissa Putinin kuva, ja Venäjän lippu, kaiken varalta.

Käyttäjän MikkoPunkari kuva
Mikko Punkari

Kiitoksia tyhjentävästä selvityksestä Veikko Huuska. Tuohon hallintomme asian käsittelyyn on sanottava kuten eräs kansanedustaja totesi "Tämä on traaginen farssi".
Tämä farssi kertoo hyvin sen aivopesun, millä USA ajaa sotilaallisia etujaan maailmalla. Pehmitys alkaa hampurilaisilla ja kolajuomalla, TV-väkivaltaviihteellä, median valeuutisilla, kansalaisjärjestöillä, hallitusten korruptiolla ja päätyy tällaiseen hitaaseen etenemiseen aseistuksen ja puolustussopimusten alalla - useimmiten korruption tukemana. Itsenäinen kansa havaitsee yllättäen tulleensa osaksi amerikkalaista militarismia mistä ei enää paluuta normaaliin elämään ole.

NATO-isäntämaasopimusta on pidetty salassa, ei käsitelty missään ja ennen kaikkea, sen asiasisältöä ei ole avattu Suomen Natoa vihaavalle kansalle eikä eduskunnalle. Sauli Niinistön selitys tälle on, että "onhan siitä juteltu joidenkin kanssa" - kenen kanssa? Niinistön vakavin virhe oli tuoda asia eduskunnan kesäloman aikana hyväksyttäväksi (kun vasemmistoliitto erosi hallituksesta) ja määrätä juuri tehtävään astunut puolustusvoimien komentaja allekirjoittamaan se. Komentaja on kuitenkin henkilökohtaisessa virkavastuussa asiasta, mikä viittaa maanpetokseen sekä perustuslakimme ja rikoslain vastaiseen toimintaan.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Menettelytavat, päättäväinen mutta rakoileva salaus, jutun polttelu näpeissä ja ristiriitaiset puheet, - kaikki viittaavat klassiseen lisälaajennuskirjaukseen, joka laatunsa puolesta on totaalisen salainen, niin kuin kaikki rakennusoikeuden ylittävä pykääminen.
Olihan Ruotsilla sellainen jo kylmän sodan aikana, silloin se aikakauden tarpeiden mukaisesti keskittyi ja rajoittui lähinnä tiedusteluun, mutta nykyisten tarpeiden ja tilanteen mukaisesti siinä on kova sotilaallinen ulottuvuus.
Nyt olemme mukana vastaavankaltaisessamallissa, Modell Nordic, jonka ääriviivoista emme tiedä, emmekä voikaan, koska salauksen huippuunviennin seurauksena mitään hankalaa ja tekijänsä kompromettoivaa pöytäkirjaa, liitettä tai lisäkirjausta ei ole, on vain pitkälle viety kehittynyt yhteisymmärys, ja kun consolatio on vuosien nuuhkimisen jälkeen kehittynyt ja edennyt riittävän korkealle tasolle, on sen muodollinen konkretisointi käynyt tarpeettomaksi, koska win win.

Niille, jotka eivät ole jyvällä siitä missä mennään tämänkaltaisen hienostuneen kovan kumppanuuden kuvaaminen, sen sisällön avaaminen, on yksinkertaisesti mahdotonta. Niinpä kaksitavuisen vastauksen kärttäjät jäävät ymmälle, heille puhe on vain käsittämätöntä pyöritystä ja suoranaista hullutysta.
Mutta valitussa menettelyssä ei tarvita kellosepän kieltä ja diplomatian lyyrisiä sointukuvioita, tiivistyvä konkretia, side by side, tavaksi vakiintuva, oleentuva cooperaatiomismi. Kaikki se vakiinnuttaa olotilan. Kun rangersit kuseskelevat aikansa kunnaille, ne väistämättä kototuntuvat ja ikävä hellittää, ei mieli pala pois lain.

Siinä sitä on HTI:llä ihmettelemistä, kas, miten tämä nyt näin menikin, huispista, vai menikö?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset