Veikko Huuska

Laaja turvallisuuspolitiikka ja SDP:n presidenttiehdokas Haatainen

Laaja turvallisuuspolitiikka ja SDP:n presidenttiehdokas Haatainen

*

”Haatainen taitaa olla mukana lähinnä naisteemoilla ja eteerisissä sfääreissä Tarja Halosen voittoon siivittänyttä henkeä etsien.”

(Ilkka Partanen, 17.12.2017; http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247800-vaalikonepsykedeliaa )

*

Turvallisuuspolitiikka: ”suppea sotilaallinen näkökulma”

Eilen työpäivän jälkeen kiirehdin Hämeenkyrön uuden ja upean Kirjaston kirjakahvilaan kuulemaan luentoa ”Kyröskosken taistelut 1918”.  Mielenkiintoinen ja antoisa tapaus, jossa ”tupa täynnä” eli noin 100 kuulijaa ahtautuneena muuten niin väljiin kulttuuritiloihin.  Katso: https://www.facebook.com/veikko.huuska/posts/10156605960628484?comment_id=10156607438168484&notif_id=1516315685453287&notif_t=feed_comment

Tuon pääosin kovaan sotilaalliseen ulottuvuuteen keskittyneen kotvan, joka tosin sisälsi myös syvästi inhimillisiä ja humaaneja näkökulmia, jälkeen olivatkin sitten kotiin ehdittyä vuorossa iltauutiset ja YLEn Presidenttitentti, jossa ”ruuvipenkissä” viimeisenä muttei vähäisimpänä Tuula Haatainen.

*

Turvallisuuspolitiikka: ”mediavirran preesensissä toteutuva suppea valtion sisäinen turvallisuus”

Ruotsissa paukkuu ja järisee.  Malmön apulaispoliisikomentaja (ulkomuistista), isokokoinen jymäkän oloinen miespoliisi kaluunat olkapäillä sanoi äskeisen iskun (viimeisimpiin kuuluva, muttei viimeisiä) kohdistuneen suoraan poliisin turvallisuuteen.  Sitten hän kertoi, miten poliisien koteihin on suunnattu tulivoimaisia nootteja ym.  Näistä on ollut lukuisia.  Tämä poliisiupseeri tiivisti sanomansa, Ruotsin poliisin naispuolisen tiedottajan todistaessa vakavin ilmein hänen vieressään:

Tämä on viheliäinen tilanne.

Sanoi Malmön poliisivastaava.  Aika paljon sanottu neljällä sanalla.

Ks. YLE TV1 Uutiset to 18.12018 klo  (no.. nyt ei hakuri anna vastetta, iltamyöhän uutislähetys)

*

Turvallisuuspolitiikka: Feministinen ulkopolitiikka ja ”laaja turvallisuuspolitiikka”

Niinpä tällä kattauksella odotukset olivat korkealla, kun istahdin keinutuoliini katsomaan Presidenttitenttiä.  Otollinen mieliala vallitsi.  Oikeasti halusin nyt kuulla SDP:n asettaman (pakkopulla) presidenttiehdokkaan selostavan minulle ja ”koko Suomelle”, mitä se on se feministinen ulkopolitiikka ja sitä kaiketi sitten tukeva ”laaja turvallisuuspolitiikka”. 

Laaja turvallisuuspolitiikka” on suoraan Tuula Haataisen presidentinvaaliohjelmasta, ja se on näkyvästi esillä muun muassa hänen Oma esittely –osiossaan mm. Helsingin Sanomien presidenttivaalien vaalikoneessa. https://www.vaalikone.fi/presidentti2018/ehdokassivu/25

*

Jos edellisenä iltana oli saatu suoraan Kainuusta (äitini Anna Maria Juntunen on syntynyt Suomussalmen Ämmänsaaressa – lukkarinrakkautta!) tuhti annos kuumaa tantraseksiä, epäpenetraatiota ja munasarjaa – no, tuollain ikään kuin otsikkotasolla, niin nyt kyllä odotin ”rautaista asiaa”.

Ja tulihan sitä.  Jemenin sisällissota, johon historiallisen kontinuiteetin mukaisesti läheiset ja hieman etäisemmätkin vallat ovat tuikkineet omat lusikkansa soppaan, on kuulemma ”kaikkien aikojen verisin sisällissota”.  Verisyys ei tarkoittane veriveljeyksiä tai verevyyksiä, vaan tapettuja ja haavoitettuja ihmisiä.  Sitä, minkälaisen informaation varassa Haatainen tällaisen määritelmän esitti, ei kuultu, ja ehkä hyvä niin.  Maailmassa on ollut siinä määrin verisiä sisällissotia, että eksaktista jyvityksestä pidättyminen on hyve.

Aina niin epävarmuuksia sisältävä Wikipeida sanoo: ”Elokuussa 2016 sisällissodassa oli YK:n mukaan tapettu yli 10 000 ihmistä, joista 3 799 oli siviilejä.”  … ”Uhreista yli 6 700 on kuollut sen jälkeen kun Saudi-Arabian liittouma alkoi pommittaa Jemeniä maaliskuussa 2015.” – Nämä kylläkin siis jo ylivuotisia numeroita, mutta olosuhteet huomioiden (pakolaisia, väestökirjanpidon taso etc) huomioiden surmansa saaneiden, saati haavoittuneiden määrien arviointi edes summarisella tasolla on hankalaa.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch syyttää Saudi-Arabiaa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkomisesta sekä pidättämisistä ja syytteiden nostamisesta.  HRW julkaisi tuoreimman raportin Jemenin tilanteesta viime yönä.  YLE https://yle.fi/uutiset/3-10030435

Tässä Human Rights Watch –järjestön suorastaan ”unituoreessa” raportissa odottaisi olevan tuoreimmat aidot tiedossa olevat ”verisyys”-tiedot.  En nyt sattuneesta syystä ehdi paneutumaan raporttiin YLEn siitä julkaisemaa uutista syvemmälle.  YLEn mukaan HRW toteaa:

”Jemenin sodassa on kuollut tai loukkaantunut jo yli 5 000 lasta.”

Se on paljon, liikaa ja turhaan: mutta onko Jeminin sisällissota ”kaikkien aikojen verisin sisällissota”?

Ei ole.  Haatainen: väärä tieto.

*

Mutta tuohan on sitä ”suppea turvallisuuspolitiikan alaa”, ja sillä Haatainen ei ole vahvimmillaan.  Siksipä parantuvalla mielenkiinnolla keskityn kuulemaan mitä sanottavaa hänellä on Malmön tilanteesta.

Sehän ilman muuta kuuluu ”laajaan turvallisuuspolitiikkaan”.  Meille niin läheisen valtakunnan, Ruotsin, sisäinen turvallisuus, rauha ja hyvinvointi.  Malmön kaupungin elinolot, vakaus ja väestöllinen koheesio.  Katujen rauha, yhteisöllinen henki, sisäinen status, henkinen ilmapiiri, elämän turva ja rauha.

Nyt ne ovat – jo pidemmän ajan kuluessa vakavasti häiriintyneet ja järkkyneet.  Ruotsissa, meille niin rakkaassa ja läheisessä maassa, sosialidemokratian hienoimman luomuksen, demokraattisen sosialismin ”kansankodissa”. 

Mitä siitä siis lausuu ja arvioi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen asettama presidenttiehdokas vuonna 2018? 

Mikä on se huoli joka raastaa hänen sydäntään ja sieluaan, kun ”maailman ainoa onnistunut sosialistinen ihmiskoe” joka on tehty Ruotsissa kaikkein pisimmälle, ja meillä toisaalla Pohjolassa kutakuinkin yhtä hyvin tuloksin, joltain osin jopa vielä paremmin.  Mikä on se lyijynraskas paino, joka painaa SDP:n presidenttiehdokasta tänä aikana, kun toistuvasti,  viikottain – ei nykyisin jo käytännössä päivittäin, välillä jopa tunti tunnin jälkeen – kuulemme ikäviä uutisia Läntisen naapurimme yhteiskunnallis-sosiaalis-poliittisesta kriisistä.  Tilasta, jota karski poliisimies luonnehtii sanoin: viheliäinen tila.

Siis mitä?

*

Tuula Haatainen ei sano mitään.  Hän vaikenee.  Hän ei näe tai havaitse – tai ei halua nähdä, eikä tahdo havaita: hän ei halua tunnustaa, että Ruotsissa palaa.  Hän torjuu ja kieltää Ruotsia jäytävän probleeman.  Ruotsin yhteiskunta on ajautunut – se on ajettu – vakavaan kriisiin, labiiliin tilaan: suomeksi sanottuna, se on taistelutanner, pommit, käsikranaatit, morapuukot, puntarit ovat käytössä kuin pahimpaan junkkariaikaan Pohjanmaalla.  Heikki Ylikangas varmaankin osaisi kansanomaistaa ja pukea sanoiksi: Mikä on Ruotsin taudin status ja ennuste.  Ja ennenkaikkea: Mistä ihmeestä tämä rankka negatiivinen sosiodraama on syntynyt?

Tätä ongelmaa, silmille präiskyvää ja verta ympärilleen roiskivaa ongelmaa Haatainen ei näe eikä kommentoi.  Hirmuista, sanoisi Paasikivi jos voisi.

Psykososiaalisesti tämä on tuttu tilanne: agendan vastainen tieto torjutaan ja ignoroidaan.  Sitä ei ole. Vaikka silmille lyö, sitä ei nähdä, vaikka maa järisee, sitä ei tunneta. 

On niin polkuvarmenpaa vastustaa suomalaisia maamiinoja ja kieltää suomalaisen terästeollisuuden ja metallisosaamisen erään sektorin vientituotteiden miehistönkuljetuspanssarivaunujen vienti, näivettää eräs osaamisalue ja työllistäjä.  Kun kuviakin laitetaan kansainväliseen lehdistöön..

*

Nuorena luin vasemmistohumanisti, tyylitaituri Matti Kurjensaaren teokset, ahmimalla.  Eräässä kirjassaan Kurjensaari kirjoitti tästä torjunnasta.

Hän kertoi, miten Yleisradio oli joskus 1938 (hatusta) keksinyt ohjelmaidean, jossa reportteri meni mikrofonin kanssa Hotelli tornin huipulle ja katsoi 360 asteen katseella Helsingin kattojen yli.  Mikä hieno, laajakatseinen toimi.

Paitsi, että kun Enehjelm (hän kai se oli?) näki kaiken haukankatseellaan, kuvasi ja kommentoi, mutta yhtä hän ei huomannut.  Eräs merkittävä maamerkki jäi huomaamatta – tai ainakin maininnatta.  Kurjensaari totesi, että avaralle näköalapaikalle kavunnut Yleisradion selostaja ei lainkaan maininnut Töölönlahden suunnalla maisemaa hallitsevaa Helsingin Työväentaloa ja sen komeaa tornia. 

Näin se menee.  Valikoiva on ihminen.

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

TS, 18.1.2018; http://www.ts.fi/uutiset/maailma/3805215/Malmossa+...

Malmössä poliisiaseman edessä räjähti – kaksi miestä otettu kiinni
Kukaan ei haavoittunut, epäillyt poliisille vanhastaan tuttuja.

Poliisi kommentoi tapahtunutta myös Twitterissä.
– Jälleen räjähdys poliisiaseman vieressä. Hyökkäysten poliisia, ja poliiseja, vastaan pitää loppua! On yhteiskunnallinen ongelma, että hyökätään niitä vastaan, joiden tehtävänä on suojella muita ja puolustaa oikeutta.

(Tästä puuttuu se YLEn näyttämä poliisipäällystön edustajan lehdistötilaisuudessa lausuma toteamus yhteiskunnan tilasta.)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kyllä se oli Maikkari, jota katselin, ei YLE. ...

https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/kran...

Kranaatit lentelevät, uhriluku kasvaa ja uusia iskuja odotetaan – poliisi huolissaan Malmön jengiläisten yhteenotoista

Ulkomaat Julkaistu 18.01.2018 22:11

Ruotsissa rikollisjengien välienselvittelyt uhkaavat jo yhteiskuntarauhaa. Viimeisimpänä räjähti poliisiaseman edessä Malmön Rosengårdin kaupunginosassa.

Tällä kertaa poliisi onnistui pidättämään kaksi parikymppistä miestä. Useammin jengit kuitenkin selvittävät välejään ampumalla, eikä kukaan jää kiinni.

Tällä kertaa Malmön isku ei vaatinut uhreja, mutta suututti poliisin. Iskun uskotaan olleen kosto.

– Olemme päättäväisiä, emmekä anna iskun vaikuttaa toimintaamme, sanoi Malmön eteläisen alueen poliisipäällikkö Carina Persson tiedotustilaisuudessa.

Malmön poliisijohtaja Stefan Sinteusin mukaan isku kertoo siitä, että poliisi on onnistunut toimissaan.

– Valitettavasti voi kuitenkin olla, etteivät iskut jää tähän, hän arvioi.

Väkivaltaa ympäri Ruotsia

Sinteus saattaa olla oikeassa. Viime aikoina Malmössä on paitsi räjäytelty niin myös ammuttu. Eikä muukaan Ruotsi ole säilynyt murhilta.

Hiljattain kranaatti räjähti Tukholman liepeillä Vårby gårdin metroaseman edustalla ja surmasi yhden henkilön.

Lisäksi poliisit näyttävät olevan kohteina entistä useammin. Poliisin kotitaloa on tulitettu Västeråsissa ja poliisiauto räjähti Malmössä.

Kranaatit ovat tulleet mukaan kuvaan parin viime vuoden aikana. Ne ovat kulkeutuneet Ruotsiin lähinnä entisen Jugoslavian sotien jäljiltä.

Jengiläisillä pitkät rikosrekisterit

Malmön poliisin mukaan tällä hetkellä noin 200 henkilöä on mukana neljässä, viidessä käynnissä olevassa konfliktissa Malmön alueella. Kaksi poliisitalon iskussa pidätettyä kuuluvat tähän 200 jengiläisen joukkoon.

Jengiläisten välienselvittelystä on kyse myös muualla maassa.

– Asialla ovat henkilöt, joiden koulukäynti on epäonnistunut, heillä ei ole työtä ja he ovat eläneet rikoksilla jo useamman vuoden. Tänä aikana he ovat nousseet korkealle rikollisten hierarkiassa, kertoo Sinteus.

Pidätetyt ovat 22-vuotiaita ja poliisille ennestään tuttuja.

Yleensä jengiläisille on yhteistä 15-23-vuoden ikä ja kuitenkin jo kertynyt, mittava rikosrekisteri.

Uhriluvut kasvussa

Rikostilastoissa paljastuu karu näkymä. Vuonna 2017 Ruotsissa kuoli ampumisten seurauksena yli 40 ihmistä. Luku on suurempi kuin milloinkaan aiemmin.

Tämä vuosi ei alkanut yhtään lohdullisemmin. Malmössä ammuttiin kuolettavasti vain muutamia päiviä sitten. Poliisi löysi vainajan autosta.

Nuoren miehen veli oli ammuttu viime vuoden maalikuussa. Saman perheen kolmas poika säilyi hengissä huhtikuussa tapahtuneesta ammunnasta luotiliivin ansiosta.

Viime vuoden iskuissa loukkaantui 135 ihmistä.

Lähde: MTV3 18.1.2018; https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/kran...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Suoraan tieteen termipankista, - sovellettavissa sellaisenaan myös politiikan käsitemyllyyn:

"Paradigma

Määritelmä
1. teoreettinen malliratkaisu
2. tutkijayhteisössä vallitsevien periaatteiden, uskomusten, arvostusten ja tieteellisten normien kokonaisuus

Selite Thomas Kuhnin (1922-1996) käsite paradigma tuottaa annetuksi koetun näkökulman siitä, miltä maailma näyttää sekä määrittää ehdot sille, miten todellisuutta tutkitaan.

Tälläisiä reunaehtoja voivat olla itsestään selvinä pidetyt käsitykset, aikakauden yleiset ennakkoluulot, tiedeyhteisön käytännöt ja ajattelutottumukset ja erilaiset sosiaalipsykologiset seikat.

Paradigma on tutkijayhteisön tutkimustyötä ohjaava yleinen, lausumatta oletettu taustaverkosto, joka yleisenä viitekehyksenä rajaa tieteellisen työn käytäntöä.

Tieteen kehityksessä on pitkiä normaalitieteen kausia, jolloin tutkijat tyytyvät toimimaan hallitsevan paradigman sisällä, mutta kehitykseen kuuluu myös epäjatkuvuuskohtia, vallankumouksellisia kausia.

Tieteelliset vallankumoukset murtavat hallitsevan paradigman ja tieteen tekemisen painopisteet muuttuvat. Vähitellen syntyy uusi paradigma ja tieteen tekeminen siirtyy uuteen normaalitieteen vaiheeseen."

*

Noin siis Thomas Kuhnin määritelmän mukaisesti lausuttuna.

Mutta kuten sanottu, samoja paradigmaattisia pulmia kuin tieteessä, on havaittavissa myös politiikassa.

Jokin ajassa, ajanhenki, yleinen käsitys, ideologinen oppirakenne, tiettyyn ideologiseen ja aatteelliseen fraktioon sitoutuminen, siihen kuuluminen, saavat ihmisen näkemään asiat niin kuin "ne kuuluu nähdä", niin kuin "kaikki (oikeassa olevat/hyvät ihmiset" ne näkevät" jne.

Mutta: siinä missä tiede "etenee" ja kehittyy, ja rakentuu olemassa olevalle tiedolle, mutta pyrkii kumoamaan tai täydentämään sitä, tai luomaan jotain aivan uutta sen rinnalle ja ylitse "vanhan tiedon", siinä samassa politiikka tekee osittain täysin samaa, luo ja uusintaa poliittista käsitystä maailmasta ja sen tilasta.

Mutta toisaalta tapahtuu "luopumusta", jokin vanha ja koettu, ja aikanaan hyväksi havaittu, vain moninaisista syistä johtuen syrjäytyy, tai sen eteen (päälle) rakentuu ja tietoisesti rakennetaan uutta käsitystä maailmasta ja sen menosta.

Näin hukkuu paljon hyvää.

Tässä tapauksessa sitä "hyvää" mielestäni ovat muun muassa perinteiset sosialidemokraattiset keskeiset näkökulmat, kuten jo nimestä johtuvat ja siihen kiteytyvät käsitteet: sosiaalinen ja demokraattinen. Se on väen keskuudessa olevaa, porukkaan liittyvää ja siihen kuuluvaa, sekä kansanvaltaista. Tarkoittaa, näkökulmaa, joka nousee porukasta, sen keskeltä ja on siten porukassa olevaa, siellä vaikuttavaa ja sille tärkeää. Sitä ei ole luotu oppikirjoissa, puolueraamattujen sivuilla eikä ideologisten silmälasien häivenäyissä. Se on ruista ja leipää suoraan ihmisten suista ja sisuksista.

Akuutein hätä ja viesti koko Pohjolassa, mutta erityisesti Ruotsissa on yhteiskunnan heikkeneminen, ja erilaisten väkivaltaa käyttävien ja niihin (väkivaltaisiin otteisiin) orientoituneiden ryhmittymien, uusien klaanien, nousu. Tämä ilmiö näkyy räikeänä ja näkymättömiin peittoamattomana Malmössa.

Se, että SDP:n presidenttiehdokas ei havaitse aikamme ja seutumme voimakkainta viestiä, kertoo kovakorvaisuudesta ja sokeudesta, tuntoherkkyyden puutteesta ja kyvyttömyydestä vastaanottaa vahvojakaan signaaleja, silloin kun niitä yhteiskunta lähettää, vaikkakin voimakkaimmin juuri nyt naapurissa, ei meillä. Mutta mitä Ruotsi on tänään, sitä on Suomi huomenna.

Torjuntaa vastaan - havaintojen mukaan!

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

*
Ruotsin poliisi on helteessä ruotsalaisen katu- ja toriväkivallan ryöpsädellessä. Luvattomia ja muuten laittomia aseita liikkuu ja niitä käytetään, erilaisten uussovellusten ohella.
Nyt Ruotsin poliisi pyrkii jälleen suitsimaan luvattomien aseiden markkinoita ja järjestää helmi-huhtikuun aikana Wapenamnestian eli Sakoton aseiden luovutus –kampanjan.
Tuokaa aseita poliisille ja auttakaa poistamaan laiton aseistus yhteiskunnasta, Ruotsin poliisi vetoaa hetki sitten tänään antamassaan tiedotteessa.
Polisen 19.1.2018; https://polisen.se/Aktuellt/Nyheter/Gemensam-2018/...

Henkilö, joka luovuttaa aseita armahduksen aikana, voi toimia nimettömänä, eikä häntä saa rangaista hallussapidosta.
Tappava väkivalta lisääntyy suorassa suhteessa salakuljetettujen laittomien aseiden määrään nähden. Niinpä laittomien aseiden vähentäminen on tärkeä keino torjuessamme aseiden käyttöä rikollisissa yhteyksissä, sanoo aserekisterin johtaja Joakim Norenhag.
Armahdus tarkoittaa, että henkilö, jolla on hallussaan aseita tai ampumatarvikkeita ilman, että hänellä on siihen myönnetty lupa, voi jättää nämä poliisille ilman, että hänet tuomitaan laittomasta hallussapidosta.
Tämä rangaistusvapautus edellyttää, että ase tai ammukset toimitetaan vapaaehtoisesti. Aseensa luovuttavalla henkilöllä on oikeus esiintyä nimettömänä, eikä poliisi saa tehdä siitä minkäälaisia rekisteröintejä tai listauksia..
"Luvallisiin laillisiin aseisiin verrattuna on paljon suurempi riski, että laittomia aseita käytetään väärin tai että ne joutuvat vääriin käsiin ja niitä käytetään rikoksenteossa. Tällaisia aseita useinkin pidetään riittämättömästi turvattuina, syrjäisissä säilöissä tai piilotettuna epävarmoihin kohteisiin kuten ulkorakennuksiin jne, toteaa Joakim Norenhag.riittämätön, syrjäytetty tai piilotettu esimerkiksi tuulien ja ansiorakenteiden varalle

Kaikki toimitut aseet tutkitaan poliisin asereksiterien osalta, jotta nähdään, ovatko ne jonkin rekisteröidyn omistajan omaisuutta. Jos poliisi saa osuman rekisteriin, ilmoitetaan omistajalle, jolla on kuukausi aikaa esittää vaateita aseen suhteen. Jos kukaan ei ilmoittaudu omistajaksi, ase lähetetään kansalliseen rikostekniseen keskukseen tutkittavaksi ja romutettavaksi. Harvinaiset tai erityiset aseet voidaan luovuttaa museoon.
Muista turvallisuus irrottamalla aseen lukko ja pakkaamalla se pussiin tai laatikkoon kuljetuksen ajaksi poliisille tuotaessa.
Huomaa, että aseen nimi koskee vain ampuma-aseita ja ampumatarvikkeita. Räjähteet tai räjähteet eivät kuulu tämän armahduksen piiriin. Jokainen, joka löytää tällaisia, tulee välittömästi ottaa yhteyttä poliisiin puhelinnumeroon 114 14, jotta hän voi antaa tietoja ja neuvoja siitä, miten toimia tässä tapauksessa.
*
Ruotsissa on aikaisemmin tehty kolme aikarajoitettua ase-amnestiaa. Silloin on luovutetuksi tullut seuraavat määrät aseita ja amisioonia:

vuonna 1993: 17.700 kpl asetta / 16 tonnia ammuksia
vuonna 2007: 13.835 asetta / 14 tonnia ammuksia
vuonna 2013: 15.132 asetta / 36 tonnia ammuksia
*
Mitkä ovat Poliisille Ruotsissa tänä vuonna 1.2.-30.4.2018 välisenä aikana kiikutettavien aseiden ja ammusten määrät?
Se varmaan selkiää joskus Vapun jälkeen?
*
Onko 15 tuhatta asetta paljon vai vähän?
Entä 36 tonnia ammuksia. Onko se paljon vai vähän?
Minkälainen yhteiskunta Ruotsi on?
Toisaalta se riisuu itsensä aseista, aivan tynnyrikuntoon.
Toisaalta sen kaduilla käydään ”granaattisotaa”.
*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Tämä ansaitsee ihan erillisen noston:

*
Ruotsissa on aikaisemmin tehty kolme aikarajoitettua ase-amnestiaa.
Silloin on luovutetuksi tullut seuraavat määrät aseita ja amisioonia:

vuonna 1993: 17.700 kpl asetta / 16 tonnia ammuksia

vuonna 2007: 13.835 asetta / 14 tonnia ammuksia

vuonna 2013: 15.132 asetta / 36 tonnia ammuksia

*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Koska käsitteet ovat olennaisia, otaaanpa tähän vielä tuon
"Laaja turvallisuuskäsite" -termin sisältökuvaus:

"Perinteisellä turvallisuuskäsitteellä ymmärretään valtion ulkoista ja sisäistä turvallisuutta.

LAAJA TURVALLISUUSKÄSITE pitää sisällään edellisten lisäksi yhteiskunnallisen, taloudellisen sekä ympäristöä ja kansalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia koskevan ulottuvuuden.

Turvallisuuspolitiikka kattaa puolustuspolitiikan ja maanpuolustuksen lisäksi ulkopolitiikan, talouspolitiikan ja yhteiskuntapolitiikan (muun muassa sisäisen turvallisuuden) aloja."

Lähde: http://www.turpopankki.fi/fi/index.php/turvallisuu...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Asiasta - siis laaja turvallisuuskäsite - kiinnostuneille voisin suositella suhteellisen tuoretta gradua:

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa Jari Riiali on kirjoittanut gradun "Laajenevan turvallisuuskäsityksen malli sisäisen turvallisuuden ohjelmissa vuosina 2004-2012", helmikuu 2016, ohjaaja prof. Sirpa Virta.

Perusasiat selkenevät ken tämän lukee. Vuoden 2012 ohjelmista on sitten elävä elämä ja tuoreutetut ohjelmat eläneet "omaa elämäänsä", mutta se onkin sitten toinen juttu.

Elämä itse, sehän meitä pyörittää.

Linkki, 81 sivua; https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/98729...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset