Veikko Huuska

Ikaalinen 4.1.1918 - kun aikaa kapinan alkuun oli kolme viikkoa

Ikaalinen 100 vuotta sitten.

Pohjois-Satakunta –lehti (Ikaalinen) julkaisi 100 vuotta sitten  perjantaina 4.1.1918 seuraavansisältöisen yleisönosastokirjeen:

4.1.1918

Riidat pois.

Nykyään on oikea riitojen aikakausi.  Murhat, ryöstöt, pahoinpitelyt ovat tulleet päiväjärjestykseen.  Jos ei pikaista apua tule, niin perikatoon kansamme kulkee.  Heittäkäämme siis riidat pois!  Siitä on paljon puhuttu ja kirjoitettu, mutta tauti ei parane, ellei poisteta taudin syitä.  Työläiset syyttävät porvareita, porvarit työläisiä, mutta harva syyttää omaa itseänsä.  Jos kukin etsisi ensin  o m a t  syynsä, niin asiat kääntyisivät toisin.

Syistä puhuttaessa en voi olla mainitsematta yhtä, joka paljon katkeroittaa maanomistajain – tai oikeastaan maattomien mieltä.

On talvi käsissä ja luultavasti tehdään paikkakunnalla n.s. puulaakin töitä.  Sinne ei pitäisi pyrkiä niitten, joilla on maantöitä riittävästi.  Ne työt oikeastaan kuuluvat maattomille.  Viime aikoina kumminkin on huomattu, että sellaiset, joita meikäläisissä oloissa voisi nimittää suurviljelijöiksi, ovat rahtiajoissa etupäässä olleet.  Siten he vähentävät tilattomien ansioita, ja siitä sitten tämä sekaseuraisuus.

Kun talollinen saa tukkitöistä rahoja niin hän ei ole ollenkaan halukas myymään viljaansa eikä muita maantuotteitansa tilattomille.  Ei ole! vastataan  lyhyesti.  Mutta se katkeroittaa ostajaa.  -  Annahan olla; tulee se vielä sekin aika, että sinä tarvitset maantyöläistä.  Minkäpä en silloin lähde.  –  Tällä tavoin jatkuu katkeruus.

Nyt olisi muutos tehtävät, niin etteivät talolliset pyrkisi sivuansioihin, vaan kaikella tarmolla tekisivät omia töitänsä.  Samoin myös tilattomat auttaisivat maantöissä, sillä maastahan kaikin elatuksemme saamme.

Nimimerkki ”Oras”.

*

Perjantaina 4.1.1918 oli aikaa tasan 23 päivää siihen, kun Suomessa alkoi kapina.  Myös Ikaalisissa punaisen puolelle asettuneet miehet hiihtivät ja matkasivat ennalta sovitulle kokoontumispaikalle, Kyröskoskelle, 27.1.1918.

Ensimmäinen tulitaistelu Ikaalisissa käytiin 16.2.1918.  Siihen oli aikaa vielä kuusi viikkoa.

Kansallisarkiston sotasurma-matrikkelin mukaan talven 1918 taisteluissa Ikaalisissa kaatui yhteensä 65 miestä.

*

Kommentteja:

Nimimerkki Oras nimeää vuodenvaihteen 1917-1918 ”riitojen aikakaudeksi”. 

Hän tekee sen varmaankin aiheellisesti:

onhan Venäjän vallankumousvuosi 1917 romahduttanut paitsi maan talouden, myös järjestyksenopiton, näin myös 6.12. itsenäistyneessä Suomessa. 

Samalla hän syyttää talollisia elintarvikkeiden trokaamisesta ja pimittämisestä.  Varsinainen jutun kärki kohdistuu talollisiin, jotka aktiivisesti hakeutuvat "puulaakin töihin", siis lähinnä Rosenlew-yhtiön puunkorjuu töihin, ja nimenomaisesti rahtiajoon. 

Syytösten tosiperäisyyttä lienee vaikea todentaa: puutavaran rahtiajossa tarvitaan tietysti hevosia, oliko pieneläjillä, ja maattomilla, joita tässä kirjoittaja puolustaa, asettaa hevosta rahtiajoon?  Ei ehkä monellakaan.  Asiaa pitäisi ehkä hieman tutkia, ennen kuin esitän lähemmän arvion perusteista.   

Vallitöiden ja muiden valtiollisten hanketöiden lähes kauttaaltaan päätyttyä isot joukot miehiä joutuivat työttömiksi, ja perheet siten vaille elantoa.  Tutkija Pentti Papunen on selvittänyt, että vuodenvaihteessa 1917-1918 Ikaalisissa kirjattiin työttömiksi peräti 1700 henkilöä, mahdoton määrä väkeä noin 10.000 asukkaan maaseutupitäjässä. 

Nopeasti organisoituna käynnistettiin kunnan töinä sillanrakennustyöt Toivolansaaresta Kartun mantereelle.  Idyllisen toivolansaaren Camping-alueen luoteisessa kulmassa on tänäkin päivänä nähtävissä kivisillan järveen työntyvä alkuaihio.  Sen verran hätäaputöinä siltaa ehditiin tammikuussa 1918 kyhätä, ennen kuin "sotatorvi" soi.. 

Hätäaputöistä ajoi työttömien toimikunta, jonka nokkamiehenä toimi valokuvaaja Nestor Karlson, Piiskurilta, josta sitten kohta tuli paikallisen punakaartin johtohahmo.  Hänet murhattiin, ammuttiin tai teloitettiin Tampereella huhtikuussa 1918.

*

Suomessa murhattiin, tapettiin, ammuttiin, teloitettiin tai kuoli muuten väkivaltaisesti marras-joulukuun1917 aikana – siis kahden ”itsenäistymiskuukauden” kuluessa 42 henkilöä.  He olivat kaikki miehiä.  Kaikkiaan Sotasurmaprojektin matrikkeli kertoo 1.11.1917-31.12.1917 aikana kuolleen sodanomaisissa olosuhteissa 75 suomalaista.

Yksi oli nainen: Kiukaisten Paneliassa kuoli 23-vuotias naimisissa ollut nainen, Elli Amanda Aarnio, joka menehtyi 19.11.1917.  Kiukaisten seurakunnan kuolleiden kirjan mukaan syy oli: ”Tapaturmalaukaus”.

Kansalaisten perusturvallisuus on järkkynyt, kesällä 1917 Ikaalisissakin oli rajuja maatalouslakkoon liittyneitä väkivaltaisuuksia ja messuamista.  Ikaalislaisia oli myös mukana naapurikuntien mellakoissa. 

Muun muassa tunnettu kapinamieli Väinö Koivisto kiersi Ikaalisten lisäksi naapurikuntia.  Mies asui Ikaalisten ja Suodenniemen rajan tuntumassa, ja muutamassa viikossa tässä elettävän hetken jälkeen hänestä muodostui kauhua niittävä hahmo maakunnassa. 

Väinö Koiviston oikeusasiapaperit Valtiorikosoikeudessa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=600325

Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_Koivisto

*

Kuka oli nimimerkki Oras?

Muistelen, että nimimerkin takaa paljastui jossain vaiheessa opettaja Vilho Korhonen, aiempi ja myös myöhempi kansanedustaja.  https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/910790.aspx

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset