Venäjä ei halua enää Yhdysvaltain asettamia sanktioita

Venäjä ei halua enää Yhdysvaltain asettamia sanktioita

Vuoden 2018 voidaan nähdä Venäjän ja Yhdysvaltain välisissä suhteissa muun muassa seuraavia piirteitä:

Washington haluaa lisätä painetta Moskovaa kohtaan vuonna 2018 suunnittelemallaan sarjalla laajentuvia sanktioita joiden tarkoituksena on kurittaa Venäjän taloudellista vakautta, eliittejä, mainetta ja puolustusteollisuutta.

Venäjä pyrkii suojautumaan kasvaviin paineisiin lisäämällä oman taloutensa, oligarkiensa ja yhtiöidensä eristäytymistä, ja kohdistamalla Kremliin lisää vastuuta maan vakaudesta.

Venäjän hallitus voi säilyttää otteensa, vaikkakin sen resurssit kuihtuvat yhä ja Kreml joutuu kohtaamaan demokratian riesan, sarjan vaaleja.

*

Suuntauduttaessa uuteen vuoteen 2018, jännitteet Moskovan ja Washingtonin välillä eivät osoita laantumisen merkkejä.  Yhdysvallat jatkaa tutkimuksia, jotka koskevat Venäjän väitettyä sekaantumista Yhdysvaltain presidentinvaaleihin 2016; molemmat osapuolet ovat syytelleet toinen toistaan asevoimien vihamielisyyksistä, molemmat maat ovat jatkaneet maailmanlaajuista vaikutusvallan kasvattamiseen tähtäävää toimintaa, jolla ne varautuvat pitkäaikaiseen taisteluun.  Lisäksi Yhdysvallat ovat ”kunnostautuneet” neljällä alueella – joista jokaisella on omat vaikutuksensa ja poliittiset seuraamukset – kuten Venäjää kohtaan asetetut lisääntyvät pakotteet.  Lisää paineita Kremlille tuo kun presidentti Vladimir Putin tullaan valitsemaan uudelle toimikaudelle ja Venäjästä tulee yhä hauraampi.

*

Sanktioita

Neuvostokauden jälkeen Yhdysvallat on kohdistanut Venäjään lukuisia sanktioita.  Nykyisin voimassa olevista pakotteista asetettiin ensisijaisesti ihmisoikeuksien loukkauksista ja Ukrainan konfliktista.  Loppuvuodesta 2012 Yhdysvallat laajensi sen Neuvosto-kauden pakotteita ihmisoikeuskysymysten sekä tunnetun Magnitsky Act´in nojalla (lainsäädäntö), jolla rangaistiin niitä, joiden katsottiin olevan vastuussa  venäläisen verotarkastajan Sergei Magnitskin kuolemasta.  Magnitski oli amerikkalaisittain ilmaistuna pilliin viheltäjä, joka tutki Kremlin väärinkäytöksiä ja veropetosohjelmia.  Lain nojalla rangaistiin noin tusinaa henkilöä, joiden uskotaan sekaantuneen tapaukseen, mutta sen varsinainen tarkoitus oli luoda edellytykset Yhdysvalloille ja sen liittolaisille rangaista Venäjää paljon laajemman ihmisoikeuksia loukkaavan toiminnan vuoksi.

*

Ukraina

Ukraina-sanktiot langetettiin Yhdysvaltain (ja vähäisemmässä määrin Euroopan Unionin, Kanadan, Australian ja Japanin) toimesta Venäjän sekaantumisesta Ukrainan tapahtumiin, mukaan lukien Itä-Ukrainan konflikti, Venäjän tuesta aiemmalle hallitukselle, Malesian Airlinesin lentokoneen alas ampumisesta sekä Krimin liittämisestä itseensä.  Nuo rangaistukset käsittivät:

Rahoituksellisia rajoituksia, jotka koskivat Venäjän kuutta suurinta pankkia, neljää valtio-omisteista öljy-yhtiötä sekä neljää valtiollista puolustustarvikeyhtiötä.

Sanktioita Venäjän energiateollisuudelle, rajoituksia U.S. teollisuustuotteiden toimituksille, syvien vesien tuotteiden ja teknologian vienti ja jälleenvientirajoituksia, Arktisen alueen merenpinnanalaisen öljy, liuskeöljy ja maakaasuhankkeiden jäädytystä Venäjällä.

Venäjän ensisijaisesti valtio-omisteisten puolustustarvikkeita tuottavien yhtiöiden Kaksikäyttötuotteiden vastaanottamista koskevat kiellot.

Satoihin venäläisiin aviomiehiin ja yksilöihin kohdistuvat seuraamukset (matkustusrajoitukset  ja varojen jäädyttäminen). *

*

Näiden sanktioiden vaikutukset Venäjälle ovat jääneet vaikeasti arvioitaviksi, koska alentuneet öljyn hinnat syöksivät maan taantumaan saman vuonna kuin pakotteet asetettiin.  Lisäksi Venäjä eristi suuren osan taloudestaan Lännen pakotteiden astuessa voimaan.  Maa on hillinnyt Läntisen tuonnin supistumisen vaikutuksia kehittämällä kotimaan tuotantokykyä (mukaan lukien elintarvikkeet, pankkipalvelut ja verkkoinfra) sekä kääntämällä taloussuhteiden painopistettä Aasian-Tyynenmeren ja Lähi-Idän suunnalle, etsien uusia investointi- ja kauppakumppaneita noilta tahoilta.  Sanktiot toki purivat eräisiin avain-asemassa oleviin energiahankeisiin, kuten jättimäinen öljysopimus Exxon Mobil Corp.:in kanssa, ja niillä saattaa olla pitkäkestoisia vaikutuksia Venäjän omaan öljytuotantoon. 

Mutta Washingtonin kiukuksi, Moskova on, enimmältä osin, selvinnyt rangaistuksista ”housujaan kastelematta”.

*

Päättyneen vuoden aikana Washington on laatinut on laatinut joukon seuraamusvaihtoehtoja;

jotkut ovat äärimmäisiä, kuten Venäjän täydellinen irrottaminen Länsi-lähtöisen rahoitus- ja luottojärjestelmän piiristä.  Mutta neljä keskeistä aihealuetta siirtyy ”laajennettujen seuraamusten” piiriin.  Nämä neljä ovat: Valtion velka, oligarkit, ihmisoikeudet ja puolustussektori. 

Heinäkuussa Yhdysvaltain kongressi päätti siirtää pakoteasioista päättämisen presidentiltä ja nyt lainlaatijat edellyttävät että sanktiojäjestelmä kammataan tarkkaan läpi.  Presidentti Donald Trump allekirjoitti pakotepuitelain  (the Countering America´s Adversaries Through Sanctions Act) elokuussa 2017, ja se sisältää säännöksiä seuraamusten laajentamisesta tulevien vuosien aikana.

Tulevan helmikuun alussa Yhdysvaltain valtiovarainministeriö esittää tiedot laajennetuista seuraamuksista sekä niiden yleisistä tavoitteista – siltä osin kuin ne koskevat valtionvelkaa ja oligarkeja, ne ovat jo yleisesti tunnettuja.

*

Valtion velkaa tiukennetaan

Helmikuun raportissaan valtiovarainministeriö tulee yksilöimään ne Venäjää ja maailmanmarkkinoita koskevat sanktiot, joita voidaan langettaa Yhdysvaltain kansalaisille jotka ostavat Venäjän kotimaan valtionvelkakirjoja.  Nykyiset säännökset estävät tiettyjen venäläisten yritysten (se on suurimmat pankit, kuten Sperbank, ja öljyjätti Rosneft) liikkeelle laskemien joukkovelkakirjojen myöntämisestä länsimaisille sijoittajille, mutta ne eivät estä hallitusta myöntämästä velkaa.  Niinpä Kreml on hankkinut valtion velkakirjoja ja todistettavasti siirtänyt ne pakotteiden alaisille yhtiöille. 

Vuoden 2017 aikana ulkomaisten sijoitusten osuus Venäjän liikkeelle lasketuista velkakirjoista nousi 5 prosentista 30 prosenttiin, muodostaen kokonaisuudessaan peräti 25 miljardin U.S. Dollarin velkakirjapotin. 

Lukuisien Läntisten finanssialan yritysten mukaan Venäjän valtionvelkakirjojen on katsottu muodostaneen erään parhaista kohteista, mitä kehittyvillä markkinoilla tänä vuonna yleensäkään on ollut.

*

Vuonna 2018 Venäjän hallituksen odotetaan ottavan lisää valtionvelkaa 18 miljardin U.S. Dollarin verran kattaakseen valtion budjetin alijäämää, joka on jo vuosia kasvanut muhkeisiin mittoihin.  

(Välihuomautus: mikäli edellä esitetyt luvut pitävät kutinsa, voidaan arvioida, että 2017 aikana jo toteutuneen valtionvelkakirjalainoituksen 25 mrd $ lisäksi Venäjä siis laskee ottavansa 2018 aikana 18 mrd dollarin veran ulkoista lainaa, mikä tekee yhteensä 43 mrd D.  Mutta koska budjettien tapana ei ole pysyä raameissaan, voidaan arvioida uuden velan määrän nousevan vähintäänkin 50 miljardiin dollarin näiden kahden vuoden aikana.  Lisäksi tulevat tietysti muu lainanotto ja sitoumukset, niukentuneiden rahastojen kaapiminen sekä pää- että sumustetun sivubudjetin katteeksi tarvittavat sopimukset laajenevan oligarkien ja suuryhtiöiden ja pienempien yhtiöiden ja toimijatahojen suunnalta otettavan ”varausvelan” tms. joiden faktisesta määrästä ei ole esittää muuta kuin summaarisia arvioita, jotka lähteistä riippuen vaihtelevat karkeasti 20 – 50 mrd D:n haarukassa.  Pahimmillaan Venäjän hallitus joutuisi siis kattamaan talousjaksolla 2017-2018 vajaata valtion kassaa noin 63 – 100 mrd $ määräisellä suoralla tai epäsuoralla lainanotolla.  Tämä arvio ei kerro, missä määrin rahastoilla joudutaan käymään.)

Samaan aikaan kun maa on pääsemässä taantumasta, se on samanaikaisesti joutumassa epäilemättä  pitkäkestoiseksi muodostuvaan talouden pysähtyneisyyteen (stagnaatio). 

Tämän lisäksi venäläiset ihmiset ja monet maan strategisista yrityksistä ja pankeista kohtaavat yhä enemmän vaikeuksia, mikä taas pakottaa Kremlin ottamaan kantaakseen entistä suurempia taloudellisia taakkoja, varmistaakseen, että taloudellisen järjestelmän huteroituminen johda väestön mielialojen järkkymiseen ja siitä edelleen väkivaltaisiin palautteisiin.

*

Venäjän kansalliset finanssirahastot

Venäjä on viime vuosina joutunut valtion ylläpitämien vararahastojen pääomia hyödyntämällä täydentämään liittovaltion budjettia ja antamaan joukon elvytyspanoksia yrityksille, pankeille ja strategisille talouden sektoreille.

Valtion päätösvallasta riippuvaisista rahastoista merkittävin on Venäjän keskuspankin reservirahasto (RCB/VKPR), jonka omaisuus oli joulukuussa 2013 yhteensä noin 510 miljardia US Dollaria.  Rajuimmin sitä verotettiin vuoden 2014 aikana, niinpä joulukuussa 2014 sen arvo oli pudonnut alle 400 miljardin dollarin, se oli nimittäin noin 390 mrd D.  Rahaston arvo putosi 12.2016 tultaessa noin 310 miljardiin dollariin, mutta öljyn maailmanmarkkinahinnan ”tervehtymisen” ja eräiden muiden suosiollisten tekijöiden tuloksena RCB/VKPR:n arvon lasketaan olleen joulukuussa 2017 peräti 430 miljardia dollaria (nousua edellisestä vuodenvaihteesta 120 mrd D). 

Toinen merkittävä rahasto on Reserve Fund, jonka arvo on kutakuinkin lineaarisesti laskenut joulukuun 2013 summasta, joka oli n. 80 mrd D, joulukuun 2017 tasoon, joka oli noin 15 mrd D.

Venäjän Terveysrahasto (Wealth Fund) on säilyttänyt paremmin arvonsa: 12.2013 sen arvo oli 90 mrd D, ja 12.2017 taasen noin 65 mrd D.

Näin päästään summaariseen laskelmaan.  Näiden kolmen rahaston yhteinen arvo joulukuussa 2013, siis ennen Krimiä ja Ukrainaa oli 680 miljardia D ja nyt joulukuussa 2017 noin 510 mrd dollaria.  Supistusta siis 170 miljardia.  Huomattakoon että vuosi sitten taso oli n. 400 miljardia.  Eli silloin 2013-2016 kolmisvuotiskaudella rahastoja oli rokotettu peräti 280 miljardilla.  Vuosi 2017 oli suosiollinen.

Tämän asetelman lähteet: Russian Central Bank ja Russian Finance Ministry/Stratfor 2017.

*

Lisäsanktiot eivät pure Venäjään

Jos Yhdysvallat kohdentaa sanktioita Venäjän valtionlainoihin, Läntiset sijoittajat (amerikkalaisten lisäksi) voivat peljästyä hankkimasta enää niitä.  Venäjän finanssiministeri sanoi joulukuun puolivälissä, että hallitus ei yritä panna liikkeelle Venäjän valtion joukkovelkakirjalainoja ennen Yhdysvaltain hallituksen helmikuun paperia (February report); samalla ministeriö oli varma, että Moskovalla oli tarpeeksi ei-länsimaisia yhteyksiä tulevien lainatarpeidensa tyydyttämiseen.

Venäjä on vienyt paljon energiaansa viime vuosien aikana vahvistamalla kauppasuhteitaan Aasian-Tyynenmeren ja Lähi-Idän valtioiden kanssa lieventääkseen Lännen aikaansaamia paineita. 

Niinpä laajennettujen seuraamusten ulottaminen koskemaan Venäjän valtion velkakirjoja olisi lisäeste, mutta se ei olisi niin rakka sanktio, että Venäjän käyttäytymistä voitaisiin sen avulla muuksi muuttaa.

*

Puristaa oligarkeja

Toinen kohde, johon US helmikuun raportti tulee pureutumaan, ovat venäläiset oligarkit.  Yhdysvaltain valtiovarainministeriön raportti tulee määrittämään Kreml-sidonnaisten oligarkkien ydinjoukon, silovnikit, heidän todellisen painoarvonsa, todisteellisen korruptionsa, heidän ulkomaiset liikesuhteensa, heidän sijoitustensa määrät ulkomailla ja heidän nauttimiensa tulojen lähteet.  Heidän perheensä (vaimot, lapset, vanhemmat ja sisarukset), minkä lisäksi heidän hallinoimiinsa osakkuusyrityksiin kohdistuu seuraamuksia samoin kuin niiden omaisuuteen.

Lisäksi heidän lapsiltaan voidaan jopa evätä oikeus opiskella ulkomaisissa yliopistoissa yms.

Uusien sanktioiden laajuus tulee olemaan täysin erilainen kuin nykyisten Venäjälle asetettujen henkilökohtaisten pakotteiden.  Monet Kreml-kytkyiset nykyrikkaat venäläiset ovat pitäneet sijoituksensa ja elämänsä Venäjällä, ja he ovat myös suoraan Venäjän ulkopolitiikan kanssa sidoksissa – varsin useat mukana tavalla tai toisella Ukrainan konfliktissa. 

Sanktioitujen henkilöiden listan (julki helmikuussa 2018) laajentaminen oligarkiaan ja silovarchs, jotka ovat Putinin henkilökohtaisia ystäviä, merkitsee läntisten pakotteiden kohdentumista ratkaisevasti lähemmäksi presidenttiä, suoraan henkilökohtaisesti.

*

Kuuluminen yleensä olgarkeihin merkitsee sitä, että tutkinnan lasso heiluu pään päällä, ja seurauksena saattaa olla joutuminen sanktioiden piiriin tutkinnan jälkeen.  Tämä eliitti oli täyden kaaoksen keskellä 1990-luvulla, ja on nykyisen asemansa puolesta täysin lojaali Putinille. 

Tyypillisesti he pitävät valtavia omaisuusmassoja ulkomailla, rahaa, sijoituksia ja liiketoimintoja.  Nimet, jotka useimmin näkyvät median palstoilla, kuuluvat menestyneimmille oligarkeille, jotka toimivat metalli- tai energiateollisuudessa: Oleg Deripaska, Roman Abramovits, Mihail Fridman, Alisher Usmanov ja Mihail Prokhorov

The Moscow Timesin ja RBC-mediaryhmän mukaan Venäjän oligarkit ovat levittäytyneet Washingtoniin lobaajiensa ja lakimiestensä kera, ja pitkälti noudattaneet näiden neuvoa siitä, miten kannattaa erota vaimosta ja laittaa kaikki sijoitukset näin syntyvien ex-vaimojen nimiin, suojellakseen varojaan.  Sivuhuomautuksena todettakon, että oligarkit ovat uhkailleet Forbes Russia –julkaisua julkaisemasta sen vuosittaista listaansa venäläisistä miljardööreistä.  Joulukuun alkupuolella Venäjän media kertoikin, että Forbes aikoo vetää takaisin uudemman listansa, joskaan se ei vahvistanut eikä kumonnut, että se tyytyy oligarkien tahtoon.

*

Putinin tehoisku oligarkkien keskuuteen hänen ensimmäisellä kaudellaan johti monien uusrikkaiden ryntäykseen ei-valtiollisten yritysten johtoon, jossa he ovat vahvasti pulskistuneet.  Kreml nojautuu näihin oligarkeihin valtioista riippumattomien yritysten ylläpitämiseksi, maan rahoitusalan rahoitustarpeen turvaamiseksi ja monien alueiden ja kaupunkien toimeentulon turvaamiseksi. 

Voisivatko he nyt tulla Yhdysvaltain hyökkäyksen puolelle sen lytätessä ulkopolitiikkaa, josta he eivät ole vastuussa, sitten he voisivat kääntää selkänsä Putinille ja hänen hallinnolleen, ja vakauttaisivat jo varsin epävakaan eliittijärjestelmän.

Izvestia-lehti kertoo nimettömiin Washingtonilaisiin lähteisiin viitaten, että oligarkien ja liikemiesten luettelo, jonka USA:n valtiovarainministeriö laatii, ei tulla julkaisemaan.  Tähän ratkaisuun ollaan kaiketi päädytty sen vuoksi, että ehkäistäisiin näiden ihmisten mahdollisuudet siirtää omaisuutensa ja liikesuhteensa peitenimille.

Lisäksi Izvestia kertoo vaatimuksista, joiden mukaan tämä lista tulee jakaa Yhdysvaltain Eurooppalaisille partnereille jotta heidät saataisiin katkaisemaan liikesuhteensa niiden kanssa, jotka listalla esiintyvät.  Tämä toimi saattaisi olla vain suositus, koska monet eurooppalaiset eivät ole täysin edes nykyisten sanktioiden takana, jotka jo nyt aiheuttavat harmia heidän liiketoimilleen ja taloudelleen.  Ja mitä tulee Yhdysvaltoihin, viestit tietävät kertoa, että tulossa oleva lisälista on rajusti lisännyt ulkomaisten sijoittajien pääomien virtausta ulos Venäjältä marras-joulukuun 2017 aikana.

*

Kohteena puolustusteollisuus

Venäjän valtiovelkakirjojen, oligarkkien ja ihmisoikeussäädösten lisäksi Yhdysvallat tulee lisäämään sanktioita jotka kohdistuvat Venäjän puolustutarviketeollisuuden toimijoihin, jotka tarjoavat teknologiaa tai tuotekehitystekniikkaa, joka rikkoo keskipitkän matkan ydinasesopimusta (the Intermediate-Range Nuclear Forces Treaty (INF Treaty). https://fi.wikipedia.org/wiki/INF-sopimus

Yhdysvallat ja Venäjä ovat toistuvasti syyttäneet toinen toistaan tämän vuonna 1987 solmitun asevoimien kontrollisopimuksen rikkomisesta, sopimus kieltää keskimatkan ydinohjusten sijoittamisen Eurooppaan. 

Marraskuussa 2017 Yhdysvaltain puolustusministeri James Mattis (joka kesällä vieraili Suomessa, vh) esitteli NATO-liittolaisilleen ultimaatumin liittyä Yhdysvaltain rankaisutoimenpiteisiin Venäjää vastaan INF-sopimuksen rikkomuksien johdosta.  https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005439799.html

Yhdysvaltain kauppaministeriö on laatinut luettelon yhtiöistä, joiden se uskoo valmistavan aseita, jotka rikkovat sopimusta.

*

Kylmän sodan aikana solmitut aseriisuntasopimukset ovat olleet kiistakapula Moskovan ja Washingtonin välillä, ja ne ovat merkittävältä osin vanhentuneet kummankin sopijaosapuolen kannalta, kummankin kehiteltyä ohjuksia, jotka voivat rikkoa sopimusta ja monien muidenkin maiden aseohjelmat ovat ole kyseisen rajoitussopimuksen piirissä.

Presidentti Putin totesi äskeittäisessä  television uutiskonferenssissa, että INF-sopimus on kaikkea muuta, mutta ei kuollut.

Yhdysvallat on jo suunnitellut kohottaa asevoimien toimitusten lisäämistä Euroopassa ja torjuntaohjus-ohjelmansa laajentamista – molemmat vastoin Venäjän toivomuksia.

*

Vaikka INF-Sopimus on teknisesti edelleen voimassa, Venäjä on jo vaatinut Yhdysvalloille sanktioita sen sopimusrikkomuksista. 

Putin haastoi 77 puolustusteollisuuden alan yritystä varmistamaan, että ne kykenevät kehittämään välineistöä ja osia asejärjestelmiin, joiden tarvitsemia tuotteita nyt tuodaan Lännestä.  Venäjän hallitus on myös julistanut, että kaikki hankinnat, jotka valmistetaan puolustusministeriön  tai eri turvallisuuspalveluntarjoajien toimesta on määrätty salaisiksi.  Kaikki sopimuksia, rekisteröintiä, valmistusta, hankintoja ja lupia koskevat dokumentit on määrätty valtiosalaisuuksiksi.  Pankit ja rahoituslaitokset joutuvat kirjaamaan näihin hankintoihin liittyvät rahansiirrot salaluokitelluiksi.

*

Lisäämällä määrärahoja puolustusteollisuuden sektorille, Venäjä on myös parantamassa sen edellytyksiä irtautua asesopimuksesta. 

Kaikkiaan Putin on todennut, että Venäjä haastaa Yhdysvalat, mikäli se käynnistää uuden asevarustelukierteen, mutta hän ei tule ajamaan maataan bankrottiin, muistuttaen opetuksista, jotka Venäjän pitkäaikainen johtaja on saanut entisen Neuvostoliiton johdon virheistä.

*

Niinpä voimme todeta, että sekä Yhdysvalloille että Venäjälle vuosi 2018 tulee muodostumaan jälleen perin kiistanalaiseksi vuodeksi.

Samalla kun Yhdysvallat on laatimassa työkaluja, joilla iskeä Moskovaa vastaan, Venäjä valmistautuu aina vain karkeampiin suhteisiin maiden välillä.  Ja vahvistuskeinona oman asemansa turvaamiseksi Venäjällä  on nämä kaksi:

Eristää omaa talouttaan (Länneltä) ja rakentaa siltoja Aasian-Tyynenmeren ja Lähi-Idän suuntiin.

*

Päätteeksi’

Kysymys: Mitähän Länsi uskoo tällä ohjausliikkeellään saavuttavansa, esimerkiksi 5 tai 15 vuoden sihdillä?

*

Teksti perustuu keskeisiltä osiltaan tutkimuslaitos Stratfor/WorldView:n artikkeliin Russia Won´t Sit Still for Additional U.S. Sanctions. Venäjä ei aio istua aloillaan Yhdysvaltain lisäsanktioita vartoomassa.

*

PS.

Helsingin Sanomat/Jarmo Hartikainen, 3.1.2018 kertoo:

Financial Timesin mukaan Putin valmistelee kryptoruplan käyttöä.

Virtuaalivaluutat: Krutovalutta sopii arkaluonteiseen toimintaan.

Kansallista virtuaalivaluuttaa voisi käyttää Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen asettamien talouspakotteiden kiertämiseen.

FT:lle puohuneiden viranomaisten mukaan Putin on käynnistänyt jo valmistelun ”kryptoruplan” luomiseksi.

Presidentin talouspoliittinen neuvonantaja Sergei Glazev perusteli aloitetta äskettäisessä hallituksen kokouksessa sillä, että digitaalinen valuutta voisi helpottaa lännen asettamien pakotteiden kiertämisessä.

”Tämä väline sopii erittäin hyvin valtion arkaluonteiseen toimintaan.  Pystymme käsittelemään maksuja vastapuolten kanssa joka puolella maailmaa ilman huolta pakotteista”, Glazev sanoi FT:n mukaan.”

Lähde: HS 3.1.12018. https://www.hs.fi/talous/art-2000005510077.html

*

veikkohuuska
Ikaalinen

historianharrastaja,
tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu