Veikko Huuska

Väinö Linnan Tuntematon sotilas ilmestyi uutena käännöksenä Venäjällä

Venäjällä julkaistiin Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan uusi käännös

Väinö Linnan Tuntematon sotilas on ilmestynyt Venäjällä uutena, tehokkaampana käännöksenä.  Teoksen julkistamistilaisuus oli eilen 20.12.2017.

Hienosti kansalliskirjailijamme, akateemikko Väinö Linnan syntymän 97:nen syntymäpäivän kunniaksi! 

Vanhan Neuvostoliiton aikaan Tuntematon oli syrjässä naapurimaassamme, vaikka Linna muutoin olikin torppariteoksensa Täällä Pohjantähden alla johdosta huomioitu ja jopa arvostettu kirjailija ja akateemikko.  Perestroikan aikana 1990 kirjasta ilmestyi Neuvostoliitossa käännös, jossa kuitenkin sanotaan olleen puutteita ja joitain pätkiä poistettuna, osin sensuurin, osin kenties käännöspulmien takia.

Tuntematon sotilas (Neizvestnyy soldat - Неизвестный солдат) on nyt saanut uuden käännöksen tunnetun sotahistorioitsijan, tutkija, kääntäjä, Viipurin Karjalan kannaksen sotahistorian tutkimuksen keskuksen johtaja Bair Irintshejevin kynästä, ja teoksesta on ilmestynyt 2000 kpl painos Viipurissa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Bair_Irincheev

Kääntäjä Irintshejev toteaa haastattelussa, että teoksen käännöstyössä on oli kolme erityistä pointtia. Sotilassanastoon on nyt kiinnitetty erityistä huolta, samoin teokseen on sisällytetty ”velikultien” sotatien selventämiseksi karttoja ja harmaita hiuksia tuotti alikersantti Rokan karjalaismurteen kääntäminen.  Bair toteaa havainneensa että vaikeinta oli eräiden idioomien luonteva kääntäminen, ja ne olivat edellisen käännöksen kompastuskiviä, mikä onkin ymmärrettävää.  Linnan kieli on elävää ja verevää, niinpä monet sen ilmentymät ovat muuttuneet sukupolvien myötä arjen sanastoon kuuluviksi, ja niitä voi äkkinäiselle olla hieman hankala selittää.

Kääntäjä uskoo että erityisesti Luoteis-Venäjällä, Pietarissa, Leningradin piirissä ja myöskin Moskovassa esiintyy kiinnostusta Suomen historiaa, suomalaista ajattelutapaa ja voipa sanoa suomalaista sielua kohtaan, ja tämä teos on omiaan avartamaan näkemyksiä tässä suhteessa.  Kirjan käännöstyö on saanut kimmokkeen pyrkimyksestä lisätä kansojen välistä yhteisymmärrystä.

Väinö Linnan Tuntematon on käännetty yli 20 kielelle. Siitä on tunnetusti tehty kolme elokuvaa,ja neljäskään ei ole mahdoton.  Kirjan Petroskoin julkistamistilaisuudessa Karjalan kansallisessa museossa oli tuvan täydeltä ilmeisen innostunutta väkeä. Raportin on tehnyt Arto Rinne.

Katso dokumentti Petroskoin julkistamistilaisuudesta 20.12.2017 – Väinö Linnan syntymän 97-vuotispäivänä; https:// Rossia1/Viestit Karjala tv.

Dokumentin kesto: 3:20 min.

Wikipedia: Väinö Linna; https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_Linna

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Väinö Linna "suomettui" vanhemmilla päivillään. Presidentti Kekkosen ystävänä ja radikalismia sivulta mutta kuitenkin aktiivisesti seuraavana hän muutti poliittisia jalasijojaan vielä 1970-luvulla.

Tämä - tai ainakin tämänsuuntainen tulkinta - ilmenee Kasperi Summasen artikkelista/Verkkouutiset 12.7.2017;
https://www.verkkouutiset.fi/sk-vaino-linna-kaanty...

Kansalliskirjailija muutti historioitsijan mielestä poliittisia näkemyksiään vielä 1970-luvulla.

– (Väinö) Linnan loihtiman rajan takana häämötti rauhantahtoisesti sosialismia rakentanut suurvalta, joka halusi pienelle naapurilleen kaikkea hyvää ja kaunista, historioitsija, tietokirjailija Erkki Vettenniemi kirjoittaa Parnasson esseessään.

Vettenniemen teksti on julkaistu kokonaisuudessaan Suomen Kuvalehdessä. Siinä kirjoittaja ruotii kirjailijalegenda Väinö Linnan (1920-92) vähemmälle huomiolle jääneitä vahvoja neuvostosympatioita.

– Itsenäisen Suomen ulkopolitiikan suurimpana ongelmana on ollut suhteemme Neuvostoliittoon; ensimmäiset kolmekymmentä vuotta virheitä tehdessämme ja toiset kolmekymmentä vuotta niitä korjatessamme, Vettenniemi kertoo Väinö Linnan todenneen Paasikivi-Seuran puheessaan marraskuussa 1977.

Suomen virheet Linna tiivisti kertomalla, että poliittiset päättäjät lietsoivat vihaa ja saivat aikaan sodan.

– Tarkennan vielä, että Tuntemattoman sotilaan tekijä ei tuolloin ajatellut kesäkuussa 1941 leimahtanutta konfliktia. Linna tarkoitti talvisotaa, joka oli hänen konseptissaan yksinomaan Suomen vika. Sen sijasta, että Stalinin suomalaisia seuraajia olisi kuunneltu, heitä vainottiin, Erkki Vettenniemi kirjoittaa.

– Miksi Linna manipuloi historiaa kuin paraskin stalinisti? Eikö hän muka tiennyt, millaisia seurauksia Stalinin suomalaisten ihailijoiden ”vaikutusmahdollisuuksien” lisääntymisellä olisi ollut, hän kysyy.

Vettenniemi pitää Linnan historiantulkintaa stalinistisena.

– Generalissimus Stalinin arvovallan turvin lukuisat suomalaiset – eivät vain kommunistit – äityivät uskottelemaan, että Suomen koko sotienvälinen idänpolitiikka olisi ollut yhtä suurta erehdysten sumaa. Vasta kahden hävityn sodan jälkeen suomalaiset luopuivat itsetuhoisista aggressioistaan.

Lue koko Verkkouutisten juttu linkin takaa: https://www.verkkouutiset.fi/sk-vaino-linna-kaanty...

Suomen Kuvalehden linkki on maksullinen. Parnasso löytyy kirjastosta, ehkä.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Nämä Linnan "viidenkympin villitykset" lienevät vähemmän tunnetut. Hänhän ei Täällä Pohjantähden alla -teoksen jälkeen enää julkaissut kaunokirjallisia teoksia. Mutta kylläkin piti puheita ja kirjoitti korkeatasoista esseistiikkaa, joka vähiin päin kai on julkaistu, mutta se on jäänyt pienten kulttuuripiirien tietoisuuteen.

Sitä paitsi kekkoslainen tulkinta Suomen valtiollisen itsenäisyyden 50-60 ensimmäisestä vuodesta saavutti noina aikoina niin hegemonistisen aseman, ettei niitä myötäilevä tai jopa vahventava ajattelu juurikaan erottunut, vaan oli lähes valtavitaa. Vähän niin kuin hämärässä kaikki kissat näyttävät harmailta.
Toisinajattelevien jyrinä oli tunnettavissa, mutta silti lopulta sekin ajautui omalta kannaltaan ikävään akanvirtaan, josta protesti ja nyrkkiäpuristava vastarinta ampaisi esiin oikeastaan vasta Neuvostoliiton lakattua ja läntisen virtauksen tultua hovikelpoiseksi, jolloin siihen taas tarttui uusia vivahteita jotka pyrkivät peittoamaan alkuperäisen, kansallisen juurakkoisänmaallisuuden originaliteetin.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

“Kääntäjä uskoo että erityisesti Luoteis-Venäjällä, Pietarissa, Leningradin piirissä ja myöskin Moskovassa esiintyy kiinnostusta Suomen historiaa, suomalaista ajattelutapaa ja voipa sanoa suomalaista sielua kohtaan, ja tämä teos on omiaan avartamaan näkemyksiä tässä suhteessa. Kirjan käännöstyö on saanut kimmokkeen pyrkimyksestä lisätä kansojen välistä yhteisymmärrystä.”

Uskon, että Tuntematon sotilas avaa Suomen historiaa, suomalaista ajattelutapaa ja niin, jopa suomalaista sielunmaisemaa myös muille kiinnostuneille.

Tunnetaanhan Suomen talvisodan vaiheet hyvin myös esimerkiksi Pohjois-Amerikkaa myöten. Etenkin sotilaspiirit siellä tuntevat erinomaisesti esimerkiksi Simo Häyhän sodanaikaiset saavutukset.

Erityisen tärkeänä pidän Tuntemattoman sotilaan pääsyä Viron kirjamarkkinoille. Saamani käsityksen mukaan teos oli Virossa kiellettyjen kirjojen listalla aina vuoteen 2008 asti. (Ymmärrän toki, että itsenäistymisen alkutaipaleella on ollut kiireellisenpiäkin asioita kuin kiellettyjen kirjojen listan purkaminen.) Jos tämä tieto on virheellinen, korjatkoon hän, joka asian paremmin tietää.

Vuonna 2011 lahjoitin virolaisille työkavereilleni viroksi käännetyn Tuntemattoman sotilaan eli Sotaromaanin. Tiedustellessani kirjaa Tuntematton sotilaan nimellä, sitä ei aluksi meinannut Akateemisesta kirjakaupasta löytyä. Vasta, kun äkkäsimme hakea kirjaa nimellä Sotaromaani, se löytyi.

Mielestäni on myös tärkeää levittää virolaisille itselleen tietoa Suomen-pojista eli vapaaehtoisista virolaisista, joista muodostetiin Jalkaväkirykmentti 47:n III pataljoona ja Jalkaväkirykmentti 200.

Omat virolaiset työkaverini eivät tienneet Suomen-pojista mitään, vaikka olivat aitoja virolaisia (Viron virolaisia, joiden äidinkieli on viro) ja tunsivat oman maansa historian hyvin. Tietoa Suomen-pojista viroksi löytyy Internetistä huomattavasti vähemmän kuin suomeksi.

On myös hyvin mielenkiintoista, että 47:n III pataljoonan komentajana Suomessa oli Mannerheimin sisarenpoika, majuri Claës Gripenberg.

Kun saksalaiset alkoivat vetäytyä Virosta v.1944, ja Tarton rintamalla neuvostodivisioona pääsi läpi, ne olivat nimenomaan välittömästi Suomesta Viroon palanneet Jalkaväkirykmentti 200:n Suomen-pojat, jotka ryhtyivät vastahyökkäykseen ja onnistuivat täten pysäyttämään neuvostojoukkojen etenemisen kolmeksi viikoksi.

Jalkaväkirykmentti 200 oli taistellut Kannaksen suurhyökkäyksen torjuntataisteluissa etulinjassa, ja hyötyi Kannaksella saamistaan opeista.

Kyseisen kolmen viikon aikana onnistuttiin Tallinasta evakuoimaan 70 000 virolaista sivistyneistön jäsentä, jotka muutoin olisi todennäköisesti teloitettu tai tapettu pakkotyöllä.

Lopulta kunniakkaat Suomen-pojat joutuivat kuitenkin taipumaan neuvostojoukkojen murskaavan ylivoiman edessä.

Mitä tämän jälkeen tapahtui, siitä kertoo oivallisesti fiktion keinoin esimerkiksi Sofi Oksasen teos "Puhdistus" (WSOY, 2008).

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen-pojat

Tuntematon sotilas (tai Sotaromaani) on käännetty myös kiinaksi v.1998, ja uskon, että ainakin Suomessa asuvia kiinalaisia kirja varmasti kiinnostaa. Se avaa ainutlaatuisella tavalla suomalaista mentaliteettia, ja ainakin oman kokemukseni mukaan on ollut tervetullut lisä Suomessa asuvien kiinalaisten ystävieni kirjahyllyyn.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Virolaisille Helsingin-kävijöille voi antaa vinkin Suomenlinnan kirkon seinustalla olevasta muistopaadesta tauluineen:

"Soome mereväes teeninud eestlased kes langesid Soome rinnetel".

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Lieneekö Antti Tuurin Talvisotaa käännetty venäjäksi? Sotahan alkoi tuolloin ja Stalinin painostus ajoi Suomen Saksan rinnalla ja tuli tämä Tuntematon.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Eipä ole käännetty. Epäilen vähän olisiko markkinoita, kustantajat tehdessään käännös- ja julkaisupäätöksiä joutuvat aina katsomaan sitäkin. Oma asiansa on sitten villit ja vapaat kääntäjät, jokuhan voi aina tehdä piraatiin (lupaa Tuurilta ja Otavalta tuskin heltiää ihan tuntemattomille toimijoille). Ulkomaisittain tietty pulma voisi olla Talvisodan niin puristinen pohjalaisuus, sehän ei nyt ole täysin "edustava" otos suomalaisia talvisotasotureita, vaan pohjalais-lapualaiseen perinteeseen ja kulttuuriin kovin vahvasti kietoutunut. Näin totesi mm. Summa -teoksen tässä äskettäin julkaissut Jussi Jalonen, jonka tutkimuksen keskiössä oli erilaisista sosiaalis-taloudellis-historiallisista ja kulttuurisista kodeista ja ympäristöistä tulleiden Summan rykmenttien miesten ryhmäytyminen ja sosiaalistuminen ankaraan kotimaa-puolustukseen.

Otavan sivujen mukaan Antti Tuurin Talvisota on käännetty tähän mennessä viisi kertaa: Ruotsi, Saksa, Viro, Tanska ja Islanti, aika odotetusti lähinaapureissamme. Se mikä pistää silmään on, että 1992 jälkeen ei ole käännöksiä enää syntynyt:

Talvisota
•Vetrarstridid, islanti, Setberg 1988, käänt. Njördur P. Njardvik
•Vinterkrigen, tanska, Hekla 1988, käänt. Noste Kendzior ja Carsten Ohlmann
•Vinterkriget, ruotsi, Norstedt 1989, käänt. Bengt Pohjanen
•Talvesoda, viro, Eesti Raamat 1990, kääntänyt Ants Haljamaa
•Winterkrieg, saksa, Kiepenheuer 1992, käänt. Peter Uhlmann

Linkki: https://otava.fi/kirjailijat/antti-tuuri/#.WjyyB8s...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Karjalan Sanomat/Nikolai Karpov, 26.12.2017:

Suomalaisen kirjallisuuden klassikko, Väinö Linnan Tuntematon sotilas –romaani on saanut Suomi 100 –juhlavuonna uuden venäjännöksen. Kirjan venäjäntänyt viipurilainen sotahistoriantutkija Bair Irintšejev on esitellyt teoksen Karjalan kansallisessa museossa Petroskoissa.

Romaani kuvaa jalkaväkirykmentti 8:n konekiväärikomppanian kokemuksia jatkosodassa Itä-Karjalassa. Itse Linna taisteli siinä komppaniassa 1941—1943.

— Romaani on hyvin sodanvastainen, vaikka siinä on runsaasti kuvauksia sotatapahtumista. Venäjännökseni tavoitteena on parantaa venäläisten ja suomalaisten välistä yhteisymmärrystä ja edistää kahden maan hyviä naapuruussuhteita, Irintšejev sanoo.

Lue koko artikkeli: http://karjalansanomat.ru/uutinen/sotaromaanista-t...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

*
Nyt sitten on ilmennyt, että ei se sitten kääntynyt vieläkään Tuntematon ihan kokonaan venäjäksi.

Ote juuri tulleesta Karjalan Sanomien arvostelusta.

"Neuvostoversiossa käännettiin väärin
myös monia kirosanoja, joita on alkuperäisteoksessa
paljon. Uudessa venäjännöksessä
osaa niistä on lievennetty ja osa käännetty
tarkasti.

— Mielestäni on rumaa, jos teoksessa on
runsaasti kirosanoja. Mutta olen päättänyt
jättää joitakin karkeita kirosanoja jännittäviin
taistelukohtauksiin. Siksi käännös on
tarkoitettu 18 vuotta täyttäneille, Irintšejev
kertoo."

*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Tuo edellä kerrottu
"Neuvostoversiossa käännettiin väärin
myös monia kirosanoja, joita on alkuperäisteoksessa
paljon. Uudessa venäjännöksessä osaa niistä on lievennetty ja osa käännetty tarkasti." ei ole yleisen kansainvälisen käännöskonvention mukainen menettely.

Mitähän Väinö Linna sanoisi, jos pystyisi?

Bairin "meriselitys"; "Mielestäni on rumaa, jos teoksessa on
runsaasti kirosanoja. Mutta olen päättänyt
jättää joitakin karkeita kirosanoja jännittäviin
taistelukohtauksiin. Siksi käännös on
tarkoitettu 18 vuotta täyttäneille." ei nyt taida ihan tuoda oikeutusta menettelylle, josta tosin minulla ei ole tämän konkreettisempaa tietoa, vielä.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Lainaan tähän ihan omin lupineni erään fiksun ystäväni tästä asiasta hetki sitten lausumaa:

"Irintšejev ei ilmeisesti ollut kääntäjänä/tulkitsijana tutustunut Nixonin Valkoisen talon nauhoista tehtyihin transskriptioihin.

Niissä kirosanojen (?) "ongelma" oli ratkaistu - ei muuttamalla Nixonin puhetta - vaan hakasulkumerkinnällä [expletive deleted] ...

Jospa Bair olisi jättänyt tekstin ennalleen ja liittänyt ao. poistettuun kohtaan [kirosana poistettu]? Silloin ei ketään herkkähipiäistä venäläista lukijaa olisi järkytetty ja kuitenkin pysytelty alkuperäisen kirjoittajan tekstille "uskollisena" niin pitkälle kuin Forssan (?) ym. murteiden maailmassa nyt voi sitä olla."

Näin siis kommentissaan fiksu ystäväni.

Itse sanoisin, että olen todennut, että toisessa suuressa valtiossa, Yhdysvalloissa, yleinen käytäntö televisio-ohjelmissa on peittää tai deletoida kirosana piip-merkillä.
Samoin "herkät kohdat" voidaan sumentaa kameratekniikalla.

Miten on: Ovatko suurvallat ominaisuuksiltaan konservatiivisia, ja mihin tämä, sanotaanko nyt ruma sana niin kuin se kuuluu, sensurointi, perustuu?
Ja onko tästä lähtökohtaisesti upeasta asiasta, että Linnan Tuntematon sotilas on saanut nykyaikaisen venäjännöksen, nähtävä mitään itseään laajempaa ilmiötä? Mikä tai kuka on tämän takana ja asian "isänä"? Onko Bair itse vain halunnut tehdä niin, noudattaa omaa esteettistä linjaansa, jonka mukaan "Mielestäni on rumaa, jos teoksessa on
runsaasti kirosanoja", vai onko esimerkiksi kustantaja edellyttänyt/vaatinut jotain tämän kaltaista?

Kenties kuulemme vielä.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Palaa muistojen kätköistä eräs teos, Ernest Hemingwayn Kenelle kellot soivat.
Olin aika nuori pikkupoika, kun löysin sen kotini vintiltä sahanpuruihin puoliksi uponneena. Äitini oli saanut sen sotien jälkeen Helsingissä palvelijatar-ystävättäreltään. Teos ilmestyi Tammen kustantamana muistaakseni 1945, Tauno Tainoin mainiona käännöksenä.

Kun luin sitä, minua suunnattomasti harmitti, että siinä oli joitain repliikkejä jätetty espanjaksi, kursivoituina. Myös joitain kirosanoja muistaakseni oli kursivoituna espanjaksi. Ehkä niin oli teoksen englanninkielisessä alkuteoksessa? Tuskin Tammi, saati Tainio, mitään sensuroi tai "kaunisteli".

Jos Tuntemattoman uuden venäjännöksen julkaisuehtona oli jonkinasteinen kielellinen loiventaminen, niin oliko sittenkin parempi, että se julkaistiin vai se, että olisi jätetty julkaisematta? Ainakin minä pidän kääntämistä ja julkaisemista parempana. Lienee turha spekuloida sellaisella, mistä en (vielä) tiedä tämän enempää, mutta vaikka sitten hakasulkeet kuten edellisessä kommentissa, tai sitten kursivoituina alkukielisinä sanoina?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Onko kirosanojen kääntäminen kirjallisesti vaativaa, niiden oikean sävyn ja voimakkuusasteen tavoittamiseksi? Vai onko kuhunkin asiayhteyteen vaikeaa löytää sellainen kiroiluilmaisu, joka istuisi luontevasti kohdekieleen ja kulttuuriin, tässä tapauksessa siihen, mitä venäläinen sotilas voisi suutuspäissään sanoa vastaavassa tilanteessa?

Kummallista, mutta en äkkipäätä osaa edes muistinvaraisesti nimetä Tuntemattoman karskeimpia kiroilurepliikkejä.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Siinäpä se taitaakin olla, että siellä ei vallan viljalti ole perkeleitä eikä saatanoita, vaan selvästi vivahteikkaampaa manailua ja iskusanastoa.

Se tekee juuri niiden kääntämisen kirjallisesti vaativaksi, juuri niiden oikean sävyn ja voimakkuusasteen, ja lausujansa persoonan ja tunnetilan välittämiseksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset