Veikko Huuska

Deutche Bank esittelee modernin taiteen huipun Fahrelnissa Zeidin elämäntyötä

Deutche Bank esittelee modernin taiteen huipun Fahrelnissa Zeidin elämäntyötä

Saksalaisen suurpankki, Deutsche Bank KunstHalle esittelee uraauurtavan modernistitaiteilija Fahrelnissa Zeidin elämäntyötä.

Suomalaisetkin muistavat että Deutche Bankin suppeammisssa tiloissa toimi aikanaan amerikkalaisen Guggenheim Gallerian filiaali.

Näyttely avataan tänään perjantaina 20.10.2017 ja on avoinna DB:n Taidehallissa maaliskuun 25. päivään 2018 saakka.
Näyttely on samalla ensimmäinen Fahrelsnissa Zeid´in töitä esittelevä ensimmäinen laaja näyttely Saksassa.  https://www.db.com/newsroom_news/2017/deutsche-bank-kunsthalle-presents-the-pioneering-modernist-fahrelnissa-zeid-en-11683.htm

Istanbulissa 1901 syntynyt ja Ammanissa 1991 kuollut taiteilija, ruhtinatar Fahrelnissa Zeid oli oman kulttuurinsa uranuurtaja, joka tunnetaan parhaiten laajoista, värikylläisistä tauluistaan, joista suurimmat ovat yli viisi metriä leveitä, ja jotka paljastavat hänen ainutlaatuisen visionäärisen taitonsa ja selkeästi erottuvan, persoonallisen abstraktin tyylinsä.

Näyttely kokoaa yhteen Zeidin maalauksia, piirustuksia ja veistoksia, joiden synty ulottuu yli 40 vuoden ajalle, alkaen ensimmäisistä ekspressionistisista töistä, jotka hän teki Istanbulissa 1940-luvun alussa, aina hänen kuuluisimpiin abstrakteihin suurtöihinsä, jotka aikoinaan on esitelty Lontoossa, Pariisissa ja New Yorkissa 1950- ja 1960 –lukujen aikana, päätyen hänen myöhäisvuosiensa keskeisiin töihin, henkilökuviin.

Näyttely esittelee Zeidiä merkittävän uran luoneena naistaiteilijana joka samalla on ansainnut tärkeän aseman abstraktin taiteen kansainvälisessä tarinassa.

*

Zeid oli yksi ensimmäisistä naisista, jotka saivat muodollista koulutusta taiteilijana Istanbulissa ja jatkoivat opintoja Pariisissa 1920-luvun lopulla. Näyttely alkaa hänen läpimurtohetkestään 1940-luvun alussa, kun hän puolusti kokeellisia lähestymistapoja maalauksissaam ja alkoi esiintyä avantgarde-ryhmän kanssa Turkissa. Zeidin uran alkupuolella tehdyt teokset kertovat hänen läheisyydestään ja poikkeavasta kansainvälisistä taidelajista, jossa hän sekoittaen eurooppalaisia maalausperinteitä itämaisiin teemoihin luo oman persoonallisen kädenjälkensä. Vuonna 1946 Zeid ja hänen miehensä, prinssi Zeid Al-Hussein kuninkaallinen haematemian perhe, muutti Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, jonne hänet oli lähetetty Irakin suurlähettilääksi.  Tuolloin Zeid jakoi aikansa Lontoon ja Pariisin välillä, ja hänen näyttelynsä otettiin hyvin vastaan taidekriitikoiden ja taiteilijoiden keskuudessa, mikä vahvisti hänen asemansa yhtenä sodanjälkeisen aikakauden toimivista suurista naisartisteista. Tässä näyttelyssä on esillä ICA: n Lontoon 1954 -näyttelyssä esillä olevat maalaukset, kuten My Hell 1951 ja Triton Octopus 1953, joka edustaa taiteilijan uran huippua kaikkein korkeimmillaan.

*

Kun Hashemiten kuninkaallinen perhe (myös kuningas Feisal II) salamurhattiin Irakissa vuonna 1958, Zeid puolisoineen pakotettiin jättämään Lontoon suurlähetystö ja hänen sen yhteydessä ollut studionsa. Vastauksena vallankaappaukseen ja ehkä omaan kuolevuuteen Zeid palasi kuvataiteeseen. Viimeisen 20 vuoden uransa aikana hän maalasi ystävien ja perheen muotokuvia, joiden liioiteltuja piirteitä hän luo lapsenvahdin hengessä. Taiteilija alkoi myös kokeilla kalkkunan ja kana- luiden maalausta, jonka hän myöhemmin valitsi polyesterimuovipaneeleista, jotka muistuttavat lasimaalauksia.

Zeid kuoli vuonna 1991, 89-vuotiaana, Ammanissa, Jordaniassa, kun hänen töitään oli esillä koko Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Lähi-idässä. Hän jätti jälkeensä ainutlaatuisen elämänsä ohella merkittävän visuaalisen perinnön sekä merkittävän panoksen modernismin maailmanlaajuiseen historiaan.

*

Fahrelnissa Zeid suuren elämäkerrallisen näyttelyn on kuratoinut Kerate Greenberg.

Ennen DB:n Kunsthallen suurnäyttelyä teoskokonaisuus oli esillä TATE Modern –galleriassa Lontoossa tänä kesänä 13.6.2017-8.10.2017.

The Guardian, 12.6.2017; https://www.theguardian.com/artanddesign/2017/jun/12/fahrelnissa-zeid-tate-modern-resurrects-artist-forgotten-by-history
*

DB:n antamalla luvalla Fahrelnissa Zeidin valokuvamateriaalia voi ladata ilmaiseksi osoitteessa;  

photo-files.de/deutschebankkunsthalle.

*

photo-files.de/deutschebankkunsthalle

http://www.photo-files.de/index.php?id=1119&L=1

*

Tate Galleryn sivuilla; http://www.tate.org.uk/whats-on/tate-modern/exhibition/fahrelnissa-zeid

*

Wikipedia-esittely:

Fahrellin Zeid

(arabialainen: الأميرة فخر النساء زيد) tai Fahr-El-Nissa (7. tammikuuta 1901 - 5. syyskuuta 1991) oli turkkilainen taiteilija, joka tunnetaan parhaiten laajoista abstrakteista maalauksistaan. Vaikka hän pääasiassa oli maalari, hän teki myös piirustuksia, litografioita ja veistoksia. Hänen yhdisti töissään islamilaiseen ja bysantin taiteeseen elementtejä abstraktimista ja muista läntisistä vaikutteista.
Fahrellin Zeid meni naimisiin Irakin kuninkaallisen Hashemiläisen perheen pojan kanssa. Hänestä tuli prinssi Ra'ad bin Zeidin äiti ja prinssi Zeid bin Ra'adin isoäiti.

*

Lapsuus & Nuoruus

Fahrelnissa Zeid syntyi Fahrünissa Sakir (jäljempänä Zeid), Ottomaanien eliittiorganisaatioon kuuluvaan perheeseen Büyükadan saarella vuonna 1901.

Hänen setänsä, Cevat Pasha toimi suurvisiirinä Osmanien valtakunnassa vuosina 1891-1895. Zeidin isä, Şakir Pasha nimitettiin suurlähettilääksi Kreikkaan, jossa hän avioitui Zeid äidin Sara İsmet Hanım´in kanssa.

Vuonna 1913 Zaid isää ammuttiin kuolettavasti ja hänen veljensä, jota kutsuttiin myös nimellä Cevat, oli mukana tapahtumassa ja tuomittiin murhasta.
Zeid alkoi piirtää ja maalata nuorena. Hänen varhaisin työnsä on muotokuva hänen isoäidistään, taitelijan ollessa 14-vuotiaa.  Vuonna 1919 Zeid ilmoittautui Naisten kuvataideakatemiaan Istanbulissa.
1920-luvulla Zeid oli naimisissa kirjailija İzzet Melih Devrimin kanssa. Häämatkalle Devrim Zeid vei vaimonsa Venetsiaan, jossa tämä ensi kerran sai vaikutteita eurooppalaisen maalaustaiteen perinteitä.  Heillä oli yhteensä kolme lasta. Vanhin poika, Faruk (syntynyt 1921), kuoli tulirokko vuonna 1924. Hänen jälkeensä syntyivät, Nejad n (syntynyt 1923), josta tuli taidemaalari sekä tytär Sirin Devrim (syntynyt 1926), josta tuli näyttelijä.

Zeid matkusti Pariisiin vuonna 1928 ja ilmoittautui Ranson-Akatemiaan, jossa hän opiskeli taidemaalarin Roger Bissièren ohjauksessa. Palattuaan Istanbuliin vuonna 1929 Zeid kirjoittautui Istanbulin taidekorkeakouluun.

1930-1944
Zaid erosi miehestään Devrim´istä vuonna 1934, ja avioitui prinssi Zeid Al-Hussein kanssa Irakissa.  Mies nimitettiin Irakin kuningaskunnan ensimmäiseksi suurlähettilääksi Saksaan vuonna 1935. Pari muutti Berliiniin missä Zeid emännöi useita sosiaalisia tapahtumia roolissaan lähettiläänä vaimona.  Sen jälkeen kun Saksa liitti Itävallan itseensä, maaliskuussa 1938 prinsessa Zeid ja hänen perheensä kotiutettiin Irakiin ja he asettuivat asumaan Bagdadiin.
Zeid vaipui Bagdadissa masennukseen ja Wienin mentaalilääkärien neuvosta palasi Pariisiin jo lyhyen ajan kuluttua. Hän vietti seuraavan vuoden matkustellen kaupunkikolmiossa: Pariisi- Budabest – Istanbul.  Hän yritti vireyttää vanhaa rakkauttaan taidemaalaukseen. Vuoteen 1941 tultaessa hän palasi Istanbuliin ja keskittyi maalaukseensa.

Zeid liittyi d Group –nimiseen Istanbulissa toimivaan avantgarde-maalarien ryhmään, jotka työskentelivät Ataturilaisen Turkin puristuksessa.
Vaikka hänen yhteiselonsa ryhmässä jäi lyhytaikaiseksi, ehti hän osallistua ryhmittymän yhteisnäyttelyyn 1944, mikä antoi Zeidille luottamusta kykyihinsä ja uskallusta löytää oma ilmaisutyylinsä.

1945-1957

Vuonna 1945 Zeid selvitti tiensä Istanbulin vinttihuoneestaan ulos avaraan maailmaan ja piti ensimmäisen itsenäisen näyttelynsä. Vuonna 1946, pidettyään yksityisnäyttelyä, ensin Izmirissä vuonna 1945 ja Istanbulissa vuonna 1946, hän muutti Lontooseen, jonne hänen puolisonsa prinssi Zeid Al-Hussein oli nimitetty Irakin kuningaskunnan ensimmäiseksi suurlähettilääksi (Court of St James's)  Zeid jatkoi maalaamistaan sijoittaen työhuoneensa Irakin suurlähetystöön.

Vuodesta 1947 alkaen Zeidin maalaustyyli muuttui monimutkaisemmaksi ja hänen työnsä siirtyivät figuratiivisesta maalauksesta abstraktioon. Zeidin vaikutti Pariisissa sodanjälkeen kehittyneet abstraktit tyylit. Hän sulatti hänen ainutlaatuisen vaikutteensa Persian, Bysantin, Kreetan, ja yleensä itämaisten taiteiden ilmaisusta persooanalliseksi ilmaisuksi, jossa oli hiven modernistisen länsimaisen taiteen käsitteitä, tyylejä ja tekniikoita kypsästi yhdistettynä.

Ison Britannian kuningataräiti, kuningatar Elisabeth II:n arvostettu äiti osallistui Zeidin näyttelyn avajaisiin Lontoossa St. George's Galleriassa vuonna 1948. Hänen asemansa Irakin kuninkaallisessa perheessä myötävaikutti siihen että, monet korkeassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat kuuluisuudet osallistuivat hänen avajaisiina ja näyttelyihinsä. Taidekriitikko Maurice Collis arvosteli hänen vuoden 1948 näyttelynsä ja myöhemmin heistä tuli ystäviä. Merkittävä ranskalainen taidekriitikko ja kuraattori Charles Estienne´stä tuli tärkeä Zeidin taiteen tukija.

Seuraavan vuosikymmenen aikana, eläen vaihtelevasti Lontoossa ja Pariisissa, Zeid saavutti yhä vahvemman persoonallisen otteen taiteessaan.  Hän teki kokeili monumentaalisia abstrakteja tauluja sekä toisaalta uppoutui kirjavaan maailmankaikkeutta syleilevään runsaaseen ja värikkääseen värien käyttöön. Zeidin näyttelyssä Dina Vierny Galleriassa vuonna 1953, hän kohautti esittelemällä uusimmat teokset Tritonin Octopus ja Sargassomeri. Näyttely siirtyi Lontoon Nykytaiteen instituutille vuonna 1954.

1950-luvun puolivälissä Zeid oli uransa korkeimmalla huipulla.

1958-1991
Vuonna 1958 Zeid vaati ettei hänen miehensä prinssi Zeid al-Hussein enää ei palaisi Bagdadiin jossa hänen suuri veljenpoikansa, Kuningas Faisal II oli valtionopäämiehenä.  Niinpä pariskunta meni lomalle, kuten hän yleensä teki Välimerelle ja  asettui Hotelliin, joka sijaitsee Ischian saarella, Napolinlahdella.  Kun sitten 14. heinäkuuta 1958 Irakin sotilasvallankaappaus tapahtui, koko kuninkaallinen perhe murhattiin. Prinssi Zeid ja hänen perheensä pelastuivat kuolemalta, mutta heille annettiin vain 24 tuntia aikaa poistua Irakin suurlähetystöstä Lontoossa.  Vallankaappaus pysäytti Zeidin uran maalareina ja seurapiiriemäntänä Lontoossa.

Zeid ja hänen perheensä muuttivat Lontoon privaatti asunton ja viidenkymmenen vuoden iässä Zeid keitti ensimmäisen ateriansa. Kokemukset arkisesta keittiöstä antoivat hänelle inspiraation aloittaa maalaus broilerin luista, myöhemmin hän jatkoi lumista tekemällä veistoksia valaa luista hartsiin, jota kutsutaan vanhaa tarkoittavalla nimellä paléokrystalos. Maalauksissaan hän alko siirtyä pois abstraktiosta ja alkoi maalata perheensä muotokuvia ja muita läheisiään.

Muutaman vuoden kuluttua hänen nuorin poikansa, prinssi Raad, avioitui ja muutti Jordanian Ammaniin. Vuonna 1970 hänen puolisonsa, prinssi Zeid Al-Hussein kuoli Pariisissa ja Zeid siirtänyt poikansa luokse Ammaniin vuonna 1975. Hän perusti Royal National Institute Fahrelnissa Jordanian Zeid Kuvataideakatemiana 1976 ja seuraavien viidentoista vuoden aikana hän opetti ja ohjasivat nuorten naisten taideryhmiä aina vuoteen 1991 saakka.
 

Museum Ludwig piti ensimmäisen Fahrelnissa Zeidin takautuvan, retrospektiivisen näyttelyn länsimaissa vuonna 1990. Lokakuussa 2012 joukko hänen maalauksia myytiin huutokaupalla Bonhams´illa yhteensä £ 2.021.838 arvosta.

Kohteensa hyväksymän, valtuutetun elämäkerran Fahrelnissa Zeid:sta – ”maalari sisäisissä maailmoissa”, kirjoittanut Adila Laidi-Hanieh, entinen Zeidin oppilas, ja se julkaistiin vuonna 2017 Lontoossa Taide-kustantamon tuottamana samaan aikaan kun TATE Galleriassa avautui hänen suuri retrospektiivinen näyttelynsä.

Tämän TATE-Gallerian suurnäyttelyn rinnakkaisnäyttelynä ja yhteistyössä Saksassa Deutche Bank toteuttaa edelläkuvatun näytteillepanon.

Wikipedia; https://en.wikipedia.org/wiki/Princess_Fahrelnissa_Zeid

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Taitelija Fahrelnissa Zeidin ja Irakin prinssin Zeid ibn Huseyinin (Hussein) pojan
prinssi Raad ibn Zeidin wiki-tietojen kautta avautuu tiivistetty lähinäkymä sekä taitelijan lähihenkilöihin Irakissa.

Ks.; https://fi.wikipedia.org/wiki/Raad_ibn_Zeid

Raad ibn Zeid käy sikäli mielenkiintoiseksi, että hän nai ruotsittaren:

Prinssi Raad nai ruotsalaissyntyisen Margaretha Inga Elisabeth Lindin 30. kesäkuuta 1963 Södertäljessä Ruotsissa. Siviilivihkimistä täydennettiin uudella vihkiseremonialla 5. elokuuta kuninkaallisessa palatsissa Ammanissa. He saivat viisi lasta:

prinssi Zeid ibn Raad, syntyi 26. tammikuuta 1964
prinssi Mired ibn Raad, syntyi 11. tammikuuta 1965
prinssi Firas ibn Raad, syntyi 12. lokakuuta 1969
prinssi Faisal ibn Raad, syntyi 6. maaliskuuta 1975
prinsessa Fakhrelnissa ibnt Raad, syntyi 11. tammikuuta 1981

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kun Iran ja sen politiikka ja kulttuuri on nykyisin Lännessä kovin alamaissa ja suorastaan kirottu, sekä erilaisin sanktioin kuormitettu, on melko mielenkiintoista muistaa ja pitää mielissä, että Irakista tuli (turkkilaissyntyinen) taitelija joka sotien jälkeen loi näin merkittävän uran läntisen taiteen primääreissä keskuksissa Lontoossa, Pariisissa ja New Yorkissa!

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen
Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kiitos, Sini!

toden totta, kuvia löytyy googlaamalla taitelijan nimellä:

https://www.google.fi/search?q=Fahrelnissa+Zeid&so...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset