Pörssi romahtaa ja romahtaa varmasti

Pörssi romahtaa ja romahtaa varmasti

*

YLE kysyi tänään:  voiko sijoittajan painajainen toistua? 

YLEn haastattelemat asiantuntijat pitivät voimakasta pörssiromahdusta epätodennäköisenä nykyisessä markkinaympäristössä.

Kysymys oli väärin ensinnäkin asetettu, sillä pörssin romahdus, joka samalla on koko talouden romahdus, on kansan painajainen.  Sijoittajat ovat sentään jo voitaneet osansa, heidän kelpaa hieman hävitäkin.  Mutta tavalliset kansalaiset eivät romahdukseen tultaessa ole juurikaan voittaneet mitään, mutta joutuvat tahdonvastaisesti osallistumaan romahduksen seurannaisiin, joten heiltä pitäisi kysyä.

Toiseksi YLE kysyi vääriltä henkilöiltä.  Se haastatteli täysin vääriä ihmisiä.

*

Rahoituksen professori Vesa Puttonen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta vastasi kieltävästi ja sanoi:

Nyt markkinoiden ympäristö on ratkaisevasti erilainen (kuin 1987], ja pörssiromahdus edellyttää aina yllätystä. Kolmekymmentä vuotta sitten tapahtunut asia ei ole yllätys, Puttonen huomauttaa.

Keskuspankkien elvytys ja historiallisen alhaiset korot toimivat markkinoiden vakaajina, vaikka ne samalla ovat nostaneet osakkeiden, obligaatioiden ja kiinteistöjen hintoja. Toisaalta yrityksillä menee hyvin.

– Isoin asia on se, että tällä hetkellä keskuspankit ovat jo usean vuoden ajan Yhdysvalloista Eurooppaan ja Aasiaan ryhtyneet elvyttämään. Korot on pistetty nollaan ja obligaatioita ostetaan. Meillä on markkinoilla isoveli, joka toimii ikään kuin markkinoiden selkänojana erilaisia kriisejä vastaan.”

Lähde: YLE, 19.10.2017; https://yle.fi/uutiset/3-9888888

*

Niinpä.  Yllätys.  Yllätys on tapahtuma, joka on odottamaton, yllättäen ilmenevä ja – sinällään ”mahdoton”.

Jos sen voisi nyt sanoa ja kuvailla, se ei olisi yllätys.

Mutta kun yllätykset rahamarkkinoilla ja elämässä ovat niitä juustoklimpin ketjureikiä, joita ”ei pitäisi olla”, mutta joskus niitä vain ilmaantuu. 

Ei pörssi eikä maailma ole ennustettavissa: joskus vain tulee ennakoimaton kemiallista reaktiota vastaava tapahtumaketju, jossa jotkin seikat toimivat tapahtumatilana, jotkin toiset katalyytteinä ja sitten vain sattuma ohjaa liikkeelle lähtenyttä liikepoikkeamaa, joka ei pyri mihinkään, mutta etenee lähes sähkön nopeudella. 

Aivan kuin asiantuntijat selittävät, ettei evoluutiolla ole mitään päämäärää, siinä vain yksittäiset miljoonat osaset hakevat omat ratkaisunsa, ja jossain tapauksessa tuloksena on elämä, uusi ja erilainen.  Näin myös tapahtuu pörssissä.  Siksi professorit tai pelurit eivät voi sitä ennustaa, ennen kuin vasta sen tapahduttua, ja silloinkin tahtoo olennaisia seikkoja jäädä palapelistä auki.  Pelurit, jotkut heistä, ovat selkeästi paremmin jyvällä sattuman soitosta, kuin kauppakorkeakoulujen kravattiherrat.

*

Myös Varman toimitusjohtaja Risto Murto painottaa taloustilanteen erilaisuutta verrattuna vuoteen 1987.  Tämä on truismi, jolle ei voi panna painoa.  Tottakai finanssirakenne on toinen, täysin toinen.

Siksi – juuri siksi – emme voi ennustaa vuoden 1987 tapahtumien perusteella vuoden 2017 tai 2018 tapahtumia. 

Murto sentään asetti tiettyjä varaumia:

Hyvänä Murto pitää sitä, että pitkäaikaiset taloudelliset vaikutukset romahduksesta jäivät tuolloin näkemättä.

– Talouskasvu on tasapainoinen ja ennen kaikkea rahapolitiikka, korkojen taso, on ikään kuin vakuuttajana. Jos jommassa kummassa tapahtuisi jotain, niin riskit kasvaisivat.

Alhaiset korot kertovat myös poikkeuksellisesta tilanteesta.

– Sijoittajia ohjataan ottamaan riskejä alhaisella korkotasolla. He saavat ikään kuin dopingia alhaisista koroista ja se kertoo, että tilanne ei ole aivan normaali.” YLE:  https://yle.fi/uutiset/3-9888888

*

Ovatko matalat korot vakauttava tekijä?  Ehkä ovat olleet, mutta vain pinnalta katsoen.  Alhainen korko on yhtä kuin keskeisen tuotannontekijän inflatointi, sen hinnan keinotekoinen alentaminen, mutta millä hinnalla.  Tietenkin velkaantumisen ja riskiintymisen hinnalla.  Heikko ja halpa raha syö ja syöpii vankan, raskaalla työllä ja fiksulla toiminnalla luodun rahan.  Siinä menee paljon katuojaan jo kättelyssä, mutta vielä pahempaa ovat ne maanalaiset luolastot ja jättiläisjärvet, joita tällä menolla on luotu kaupunkien alle.  Juusto on jalkojemme alla, reikäinen juusto.  Emme vain tunnista sitä ennen kuin maa järkkyy, ja siihen saakka voimme turvallisin mielin sanoa ”tilanne on normaali”. 

Reuna sentään sanoi, toistettakoon se:

– ”Sijoittajia ohjataan ottamaan riskejä alhaisella korkotasolla. He saavat ikään kuin dopingia alhaisista koroista ja se kertoo, että tilanne ei ole aivan normaali.”

Todellakin: Tilanne ei ole normaali.  Ei lainkaan normaali.

Tilanne, jossa elämme, on hyvin epänormaali.

Epänormaalin tilanteen taipumuksena on palautua normaaliin.  Normaali on vakio, epänormaali on poikkeus – ja sellaisena epämääräinen, tilapäinen.

Tilapäisen lakattua palataan normaaliin.  Sen yhtenä seurauksena on romahdus, kuplat puhkeavat.  Juustot halkeavat.  ”Kaikki# yllättyävät.  Elämä palaa normaaliin.  Kummallista: yleensä kaiken pitäisi olla normaali, ja siksi vakaa.  Mutta kun se on epänormaali, sitä ei enää jossain vaiheessa (lue: nyt) enää tunnisteta epänormaaliksi, vaan siitä tulee normaali.  Mutta pettävä normaali, joka räjähtää.

Me kaikki olemme sijoittajia. 

Toiset vain isompia kuin toiset.  Mutta riski on sama.

*

Tänään 19.10.2017 tulee päivälleen kuluneeksi 30 vuotta ”Mustasta maanantaista”, eli päivästä 19.10.1987, jolloin pörssi romahti.

Mustana maanantaina 19187 purkaus alkoi Kaukoidästä, Honkongista ja osakekurssien arovon romahdus levisi nopeasti koko maailmaan.  Se tuntui ensin Euroopassa ja sitten Yhdysvalloissa, jossa DOW Jonesin teollisuusosakkeiden indeksi DJIA putosi 508 pistettä eli 22,6 %.  Huipputekniikan osakkeiden arvoa kuvaava Nasdaq-indeksi putosi sekin 11.3. %.

Silloisen romahduksen syitä on analysoitu pitkään ja hartaasti. Yhtenä syynä on nähty kauppoja automaattisesti tekevien tietokoneiden osuutta.  Ne kun myivät osakkeita pois niiden arvon aletessa markkinoilla.  Tämä pako vauhditti arvojen alentumista.  Muina syinä on pidetty ihmisten laumakäyttäytymistä, maksuvalmiuksien puutetta ja markkinanäkymien heikkoa tuntemusta.

Paul Tudor Jonesin mielestä romahdus johtui osakkeiden hedge-suojajohdannaisista, joita oli pakko myydä sitä mukaa kuin kurssit alenivat.  Näin syntyi itseään voimistanut lumivyörymäinen ketjureaktio.

*

Vuonna 2017 emme tunnista epänormaalin finanssirakenteen ja epänormaalissa tilassa olevien rahamarkkinoiden – emmekä myöskään pörssien – tilaa. 

Varmaa on vain, että epänormaali palaan normaaliin.

Silloin se on jotain muuta kuin mitä nyt voimme kuvitella.

*

veikkohuuska
Ikaalinen

historianharrastaja,
tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu