Pörssi romahtaa ja romahtaa varmasti
Pörssi romahtaa ja romahtaa varmasti
*
YLE kysyi tänään: voiko sijoittajan painajainen toistua?
YLEn haastattelemat asiantuntijat pitivät voimakasta pörssiromahdusta epätodennäköisenä nykyisessä markkinaympäristössä.
Kysymys oli väärin ensinnäkin asetettu, sillä pörssin romahdus, joka samalla on koko talouden romahdus, on kansan painajainen. Sijoittajat ovat sentään jo voitaneet osansa, heidän kelpaa hieman hävitäkin. Mutta tavalliset kansalaiset eivät romahdukseen tultaessa ole juurikaan voittaneet mitään, mutta joutuvat tahdonvastaisesti osallistumaan romahduksen seurannaisiin, joten heiltä pitäisi kysyä.
Toiseksi YLE kysyi vääriltä henkilöiltä. Se haastatteli täysin vääriä ihmisiä.
*
Rahoituksen professori Vesa Puttonen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta vastasi kieltävästi ja sanoi:
”Nyt markkinoiden ympäristö on ratkaisevasti erilainen (kuin 1987], ja pörssiromahdus edellyttää aina yllätystä. Kolmekymmentä vuotta sitten tapahtunut asia ei ole yllätys, Puttonen huomauttaa.
Keskuspankkien elvytys ja historiallisen alhaiset korot toimivat markkinoiden vakaajina, vaikka ne samalla ovat nostaneet osakkeiden, obligaatioiden ja kiinteistöjen hintoja. Toisaalta yrityksillä menee hyvin.
– Isoin asia on se, että tällä hetkellä keskuspankit ovat jo usean vuoden ajan Yhdysvalloista Eurooppaan ja Aasiaan ryhtyneet elvyttämään. Korot on pistetty nollaan ja obligaatioita ostetaan. Meillä on markkinoilla isoveli, joka toimii ikään kuin markkinoiden selkänojana erilaisia kriisejä vastaan.”
Lähde: YLE, 19.10.2017; https://yle.fi/uutiset/3-9888888
*
Niinpä. Yllätys. Yllätys on tapahtuma, joka on odottamaton, yllättäen ilmenevä ja – sinällään ”mahdoton”.
Jos sen voisi nyt sanoa ja kuvailla, se ei olisi yllätys.
Mutta kun yllätykset rahamarkkinoilla ja elämässä ovat niitä juustoklimpin ketjureikiä, joita ”ei pitäisi olla”, mutta joskus niitä vain ilmaantuu.
Ei pörssi eikä maailma ole ennustettavissa: joskus vain tulee ennakoimaton kemiallista reaktiota vastaava tapahtumaketju, jossa jotkin seikat toimivat tapahtumatilana, jotkin toiset katalyytteinä ja sitten vain sattuma ohjaa liikkeelle lähtenyttä liikepoikkeamaa, joka ei pyri mihinkään, mutta etenee lähes sähkön nopeudella.
Aivan kuin asiantuntijat selittävät, ettei evoluutiolla ole mitään päämäärää, siinä vain yksittäiset miljoonat osaset hakevat omat ratkaisunsa, ja jossain tapauksessa tuloksena on elämä, uusi ja erilainen. Näin myös tapahtuu pörssissä. Siksi professorit tai pelurit eivät voi sitä ennustaa, ennen kuin vasta sen tapahduttua, ja silloinkin tahtoo olennaisia seikkoja jäädä palapelistä auki. Pelurit, jotkut heistä, ovat selkeästi paremmin jyvällä sattuman soitosta, kuin kauppakorkeakoulujen kravattiherrat.
*
Myös Varman toimitusjohtaja Risto Murto painottaa taloustilanteen erilaisuutta verrattuna vuoteen 1987. Tämä on truismi, jolle ei voi panna painoa. Tottakai finanssirakenne on toinen, täysin toinen.
Siksi – juuri siksi – emme voi ennustaa vuoden 1987 tapahtumien perusteella vuoden 2017 tai 2018 tapahtumia.
Murto sentään asetti tiettyjä varaumia:
”Hyvänä Murto pitää sitä, että pitkäaikaiset taloudelliset vaikutukset romahduksesta jäivät tuolloin näkemättä.
– Talouskasvu on tasapainoinen ja ennen kaikkea rahapolitiikka, korkojen taso, on ikään kuin vakuuttajana. Jos jommassa kummassa tapahtuisi jotain, niin riskit kasvaisivat.
Alhaiset korot kertovat myös poikkeuksellisesta tilanteesta.
– Sijoittajia ohjataan ottamaan riskejä alhaisella korkotasolla. He saavat ikään kuin dopingia alhaisista koroista ja se kertoo, että tilanne ei ole aivan normaali.” YLE: https://yle.fi/uutiset/3-9888888
*
Ovatko matalat korot vakauttava tekijä? Ehkä ovat olleet, mutta vain pinnalta katsoen. Alhainen korko on yhtä kuin keskeisen tuotannontekijän inflatointi, sen hinnan keinotekoinen alentaminen, mutta millä hinnalla. Tietenkin velkaantumisen ja riskiintymisen hinnalla. Heikko ja halpa raha syö ja syöpii vankan, raskaalla työllä ja fiksulla toiminnalla luodun rahan. Siinä menee paljon katuojaan jo kättelyssä, mutta vielä pahempaa ovat ne maanalaiset luolastot ja jättiläisjärvet, joita tällä menolla on luotu kaupunkien alle. Juusto on jalkojemme alla, reikäinen juusto. Emme vain tunnista sitä ennen kuin maa järkkyy, ja siihen saakka voimme turvallisin mielin sanoa ”tilanne on normaali”.
Reuna sentään sanoi, toistettakoon se:
– ”Sijoittajia ohjataan ottamaan riskejä alhaisella korkotasolla. He saavat ikään kuin dopingia alhaisista koroista ja se kertoo, että tilanne ei ole aivan normaali.”
Todellakin: Tilanne ei ole normaali. Ei lainkaan normaali.
Tilanne, jossa elämme, on hyvin epänormaali.
Epänormaalin tilanteen taipumuksena on palautua normaaliin. Normaali on vakio, epänormaali on poikkeus – ja sellaisena epämääräinen, tilapäinen.
Tilapäisen lakattua palataan normaaliin. Sen yhtenä seurauksena on romahdus, kuplat puhkeavat. Juustot halkeavat. ”Kaikki# yllättyävät. Elämä palaa normaaliin. Kummallista: yleensä kaiken pitäisi olla normaali, ja siksi vakaa. Mutta kun se on epänormaali, sitä ei enää jossain vaiheessa (lue: nyt) enää tunnisteta epänormaaliksi, vaan siitä tulee normaali. Mutta pettävä normaali, joka räjähtää.
Me kaikki olemme sijoittajia.
Toiset vain isompia kuin toiset. Mutta riski on sama.
*
Tänään 19.10.2017 tulee päivälleen kuluneeksi 30 vuotta ”Mustasta maanantaista”, eli päivästä 19.10.1987, jolloin pörssi romahti.
Mustana maanantaina 19187 purkaus alkoi Kaukoidästä, Honkongista ja osakekurssien arovon romahdus levisi nopeasti koko maailmaan. Se tuntui ensin Euroopassa ja sitten Yhdysvalloissa, jossa DOW Jonesin teollisuusosakkeiden indeksi DJIA putosi 508 pistettä eli 22,6 %. Huipputekniikan osakkeiden arvoa kuvaava Nasdaq-indeksi putosi sekin 11.3. %.
Silloisen romahduksen syitä on analysoitu pitkään ja hartaasti. Yhtenä syynä on nähty kauppoja automaattisesti tekevien tietokoneiden osuutta. Ne kun myivät osakkeita pois niiden arvon aletessa markkinoilla. Tämä pako vauhditti arvojen alentumista. Muina syinä on pidetty ihmisten laumakäyttäytymistä, maksuvalmiuksien puutetta ja markkinanäkymien heikkoa tuntemusta.
Paul Tudor Jonesin mielestä romahdus johtui osakkeiden hedge-suojajohdannaisista, joita oli pakko myydä sitä mukaa kuin kurssit alenivat. Näin syntyi itseään voimistanut lumivyörymäinen ketjureaktio.
*
Vuonna 2017 emme tunnista epänormaalin finanssirakenteen ja epänormaalissa tilassa olevien rahamarkkinoiden – emmekä myöskään pörssien – tilaa.
Varmaa on vain, että epänormaali palaan normaaliin.
Silloin se on jotain muuta kuin mitä nyt voimme kuvitella.
*
Suomi-sanakirja:
EPÄNORMAALI;
säännönmukaisesta,
tavallisesta poikkeava,
säännötön,
luonnoton,
abnormi.
esim. Epänormaali poliittinen tilanne. Epänormaalin lihava.
Lähde: https://www.suomisanakirja.fi/ep%C3%A4normaali
*
Elämme epänormaalissa tilassa.
Onko sitten liioiteltua sanoa: ”Elämme abnormissa tilassa”.
Tämä on abnormi tila(nne).
Ilmoita asiaton viesti
Ari Alsio kirjoitti aamulla – epäilemättä samoista lähtökohdista kuin meikäläinenkin, blogin:
”Kun pörssi romahtaa…”
Kannattaa lukea:
http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244684-ku…
Ilmoita asiaton viesti
’Kun pörssi romahtaa’ on oikea ilmaus. Itse myin osakkeet jo 2014 kun Putin alkoi hillua Ukrainassa enkä ole viitsinyt sen jälkeen niitä ostella. Ilmeisesti vain matala korkotaso on pitänyt kurssit ylhäällä koska osakkeet ovat todella kalliita ja romahduksen olisi pitänyt tulla jo ajat sitten. Nousua on kohta menty 10 vuotta mihin jaksoon yleensä mahtuu parikin kunnon pudotusta.
Kun romahdus tulee, kannattaa olla rahat valmiina odottamassa. Voi päästä hyötymään kapitalistisen ilmiön kustannuksella. Itse laittanut rahoja pörssihömppään muutamina kertoina: laman jälkeen 1995, WTC- tornien romahduksen jälkeen 2001 ja Lehman Brothersin romahduksen jälkeen 2008. Eli, seuraavaa romahdusta odotellessa.
Ilmoita asiaton viesti
”Kun romahdus tulee, kannattaa olla rahat valmiina odottamassa.”
Liiketaloudellisesti juuri näin. Ja vielä mieluimmin oikeassa valuutassa.
*
Olen jonkin verran miettinyt, kumpi on parempi että romahdus tulisi ennemmin vaiko myöhemmin. Todennäköisesti ennemmin, mutta tuskin edes tiedämme sitä. Tapahtumaan liittyy nimittäin muitakin tekijöitä, kuin vain ”puhdas” finanssimarkkinoiden jytky.
Voimme esimerkiksi muistaa sen, mitä tapahtui Bejingin olympiakylässä 2008, kun venäläiset kysyivät ilmeisen tosissaan kiinalaisilta, laittaisimmeko yhdessä amerikkalaiset kontaamaan, eli tietyillä liikkeillä vahvistettaisiin Yhdysvaltain lainamarkkinoiden mätien omenien poksahdusta.
Tänään – huomisesta puhumattakaan – emme voi olla mitenkään varmoja, että tuollaisia avustavia toimenpiteitä kaavailevat tahot jättäisivät asian seuraavassa markkinoiden myllerryksessä pelkän planin tasolle. Jne…
Maailma on tässäkin suhteessa muuttunut varsin paljon sitten vuoden 2008.
Ilmoita asiaton viesti
”Olen jonkin verran miettinyt, kumpi on parempi että romahdus tulisi ennemmin vaiko myöhemmin”
Mutta mikä on romahdus? Miten se määritellään?
Ilmoita asiaton viesti
11# Juhani, romahdus voi olla monenlainen.
Huomaat kyllä sen sitten kun se tapahtuu.
Suomessa sanottiin useammankin edellisen kansainvälisen finanssimuljauksen alkuvaiheessa: Suomi tulee pääsemään tästä kuin koira veräjästä.
Ei vain päässyt.
Ilmoita asiaton viesti
Romahdusta ennakoivan pitää tietenkin toivoa että se tulee myöhemmin koska myynti on yleensä kannattavampaa pörssin ollessa korkealla;)
Jos rahaa on patjan alla tarpeeksi, romahdus saa tulla milloin vain. Romahduksesta on aina noustu ja oikeaan aikaan liikkeellä olleet yleensä voittavat.
Ilmoita asiaton viesti
”Itse myin osakkeet jo 2014 kun Putin alkoi hillua Ukrainassa enkä ole viitsinyt sen jälkeen niitä ostella.”
Vuoden 2017 alusta HEXin indeksi on noussut 40%. Tämän verran sinulta jäi voittoa saamatta, jos salkkusi oli hajautettu tai muuten seurasi indeksiä.
https://www.kauppalehti.fi/5/i/img/cewolf/indeksi….
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä.
Vanhat merkit pitävät tässäkin suhteessa paikkansa.
Mutta romahduksen tulo ei ole yllätys.
Aikaa ja hetkeä vain arvailkaamme. Kimalaisen olisi jo pitänyt pudota..
Ilmoita asiaton viesti
Pörssikurssien romahdus ja toisaalta pörssien kuplat ovat erottamaton osa kapitalismia ja finanssikeinottelua. Ilman niitä ei keinottelija voi vaurastua nopeasti. Vaurastuminen perustuu siihen, että ostetaan halvalla ja myydään kallilla.
Halpa ja kallis ovat käsitteinä täysin irti reaalitaloudesta. Ne ovat osakkeiden hintakäppyröissä kohtia, joissa kannattaa ostaa tai myydä.
Mitä epävakaampi talous ja kurssit ovat sen paremmat rikastumismahdollisuudet keinottelijalla on. Mitä enemmän nousuja ja laskuja per päivä sitä enemmän mahdollisuus rahastaa välistä. On muistettava, että keinottelijan toiminta on ammattimaista eikä piensijoittajan haparointia pennosillaan.
Talousjärjestelmämme rakentuu aivan liikaa osakekauppaan alkaen eläkesijoituksista aina muuhun keinotteluun. Tämä helvetinkone aiheuttaa määrävälein pakostakin laman ja tuottaa ulkopuolisille työttömyyttä ja tuskaa määrättömästi. Sijoittajat väittävät, ettei heidän pelinsä muihin vaikuta. Että omia varojaan he riskeeraavat vain. Se on emävale.
Pörssiyritysten kurssikehitys onkin ainut näiden yritysten johtoa ohjaava tekijä. He tekevät aivan mitä tahansa pitääkseen firmansa pörssikurssin nousussa. Siksi yritysten johtaminen on yhä tempovampaa. Uusia tuotteita aletaan kehittämään ja seuraavassa kuussa lopetetaan projektit. Ihmisiä palkataan lyhyillä sitoumuksilla toteuttamaan hetkellistä voitonpyyntiä. Kaikki tuo ADHD-touhu vain pörssikurssin ja johdon bonusten takia.
Väitän, että yhteiskunta ei lainkaan kaipaa pörssitoimintaa. Se on tuhoisin elementti talousjärjestelmässämme. Sille ei ole yleiseen hyötyyn perustuvaa tarvetta. Yhtiön osakkeiden osto- ja myynti päivittäin kymmeniä tai kopa tuhansia kertoja ei ole mikään käytännöllinen tarve. Vielä vähemmän kurssien noteeraaminen julkisesti huutokauppatyyliin. Se vain luo tuon keinotteluilmapiirin sekä sen tekniset edellytykset.
Pörssien romahduksista on turha syyttää tietokoneilla pyöriviä sijoitusautomaatteja. Ne vain toistavat mitä keinottelija tekisi. Kyllä syyt ovat mädässä systeemissä, keinottelijan arvottomuudessa ja pohjattomassa ahneudessa. Ihminen on antanut tällaisen vallan nyt myös koneille.
Ilmoita asiaton viesti
”..Mitä epävakaampi talous ja kurssit ovat sen paremmat rikastumismahdollisuudet keinottelijalla on. Mitä enemmän nousuja ja laskuja per päivä sitä enemmän mahdollisuus rahastaa välistä. On muistettava, että keinottelijan toiminta on ammattimaista eikä piensijoittajan haparointia pennosillaan…”
Eiköhän tämä liene nollasummapeliä. Voittanutta traderia kohden löytyy myös hävinnyt.
”….Talousjärjestelmämme rakentuu aivan liikaa osakekauppaan alkaen eläkesijoituksista aina muuhun keinotteluun. Tämä helvetinkone aiheuttaa määrävälein pakostakin laman ja tuottaa ulkopuolisille työttömyyttä ja tuskaa määrättömästi. Sijoittajat väittävät, ettei heidän pelinsä muihin vaikuta. Että omia varojaan he riskeeraavat vain. Se on emävale…””
Millä tavalla eläkesijoituksia tulisi sitten hallinnoida? Minusta eläkevarat sopvat hyvin juuri pörssiosakkeisiin koska ovat pitkäaikaisia sijoituksia ja pörssi tarjoaa hyvän hajautusmahdollisuuden globaalisti.Markkinataloudessa taloudellista toimintaa hoidetaan paljon juuri oskeyhtiöiden kautta ja jos haluat päästä osalliseksi näistä tuotoista niin sinun on omistettava osuuksia yhtiöistä.
”…Väitän, että yhteiskunta ei lainkaan kaipaa pörssitoimintaa. Se on tuhoisin elementti talousjärjestelmässämme. Sille ei ole yleiseen hyötyyn perustuvaa tarvetta. Yhtiön osakkeiden osto- ja myynti päivittäin kymmeniä tai kopa tuhansia kertoja ei ole mikään käytännöllinen tarve. Vielä vähemmän kurssien noteeraaminen julkisesti huutokauppatyyliin. Se vain luo tuon keinotteluilmapiirin sekä sen tekniset edellytykset….”
Minusta taas pörssi on vain yksi väline ja se itsessään ei voi mikään tuhoisa elementti. Se on hyvä väline koska se on varsin läpinäkyvä ja kenellä tahansa on mahdollisuus seurata mitä yhtiöissä tapahtuu.Ainahan jotkut joilla on enemmän valtaa , juuri taloudellista valtaa, ovat tehneet päätöksiä päittemme yli.Ehrnroothit,Herlinit, Waldenit jne jne. Näin se vaan on mennyt jopa ilman pörssin vaikutustakin.
Minusta pörssi on varsin demokraattinen. Jos ei ole varaa sijoittaa 200 miljoonaa euroa paperikoneeseen niin aina voi ostaa yhtiöstä osakkeita 2000 eurolla ja päästä paperokoneen tuotosta kuitenkin osalliseksi. Mikä tässä on väärin?
Ilmoita asiaton viesti
Olet sokea tämän koneiston aiheuttamille tuhoille.
Ensinnäkin pörssikeinottelu ei ole yhteiskunnan kannalta mitään nollasummapeliä. Keinottelu ja ahneus johtavat kurssien pakonomaiseen nousuun ja romahdukseen ilman poikkeusta. Nämä kurssinoteeraukset ohjaavat yritysjohtoa mm irtisanomaan työntekijöitä myös silloin kun siihen ei reaaliprosessissa tarvetta. On tärkeämpää miten toimet tulkitaan markkinoilla kuin miten asiat oikeasti ovat.
Osakkeilla tapahtuva jatkuva treidaus ei ole yritysten tarve vaan ainoastaan keinottelijoiden halu mainituista syistä.
Yhteiskunnalle on parempi omistaa määräysvalta yrityksissä kuin jokin nippu yrityksen osakkeita. Tämä on esimerkiksi Aasiassa yleistä. Halutaan, että näiden valtion omistamien yritysten tuotto tulee valtiolle ja niillä ehdoilla, jotka yhteiskunnan etu. Tällainen etu on usein juuri työllisyys ja verotulojen pysyminen kotimaassa. Helppoja esimerkkejä löytyy mm Singaporesta tai Kiinasta.
Ilmoita asiaton viesti
”..Yhteiskunnalle on parempi omistaa määräysvalta yrityksissä kuin jokin nippu yrityksen osakkeita. Tämä on esimerkiksi Aasiassa yleistä. Halutaan, että näiden valtion omistamien yritysten tuotto tulee valtiolle ja niillä ehdoilla, jotka yhteiskunnan etu. Tällainen etu on usein juuri työllisyys ja verotulojen pysyminen kotimaassa. Helppoja esimerkkejä löytyy mm Singaporesta tai Kiinasta…”
Selevä! OK. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
””Yksi ennusmerkki siitä, että romahdus on lähestymässä, on se, että tavalliselle kansalle aletaan suositella osakkeisiin sijoittamista. Se on nimittäin merkki siitä, että ammattisijoittajat haluavat myydä osakkeensa hyvään hintaan ennen romahdusta, ja ostajia houkutellaan””
En varsinaisesti usko mihinkään salaliittoon suursijoittajat<>tavallinen kansa.
Pitkä kurssinousu kantautuu vasta viime metreillä myös kotitalouksien pariin kun lehdet alkavat kirjoittamaan vaurastuneista jne. Kotitaloudet tulevat kyllä sitten sijoitussyklin lopussa markkinoille. Osakkeethan eivät tippaakaan kiinnosta heitä silloin kun ne ovat halvimmillaan ,esim. finanssikriisin aikoihin v.2008.Osakemarkkinat poikkeavat tyystin muista markkinoista. Jos Kauppatorilla vihannesten hinnat romahtaisivat niin tavallinen rahvas kiiruhtaisi heti paikalle.
Mikä on romahdus? Esim. kurssien putoaminen ensi kuussa 15% tuskin olisi romahdus vaan jopa tervetullut korjausliike.
Romahduksen tapahtuessa vain murto-osa yrityksen osakekannasta vaihtaisi omistajaa. Esim. Herlinin dynastia tuskin juurikaan myisi vaan ostaisi lisää halventuneita osakkeita.
Vuoden 1987 romahdus on huono vertailukohta. Maailma on muuttunut noista ajoista. Viimeisin finanssikriisi tuomiopäivän tunnelmineen on parempi vertailukohta.
Ennen vuoden 1987 romahdusta jopa Suomen Kommunistinen Puolue osallistu todella ahneesti ns. kasinopeliin velkaa vipuna käyttäen ja hävisi koko omaisuutensa!
https://seura.fi/asiat/tutkitut/mihin-skpn-valtava…
Ilmoita asiaton viesti
Yrityksen markkina-arvo on osakkeiden lukumäärä X pörssikurssi. Se on tietysti vain likiarvo ja yleensä jos haluaa ostaa koko yrityksen niin on maksettava enemmän ns. preemiota jotta kauppa onnistuisi.
Kyllä tuo markkina-arvo kuitenkin asettuu sitten aika hyvin todellisen arvon kanssa ajan mittaan. Poikkeuksia ovat juuri tietyt kuplat suuntaan tai toiseen jolloin markkina-arvo karkaa täysin realiteeteistä. Esim. Nokian kurssi vuosituhannen vaihteessa oli järjetön. Finanssikriisin aikoihin mentiin taas toiseen suuntaan ja hyvien yhtiöiden osakkeita sai pilkkahintaan kun markkinoilla oli toimijoita joiden oli ”pakko myydä” esim. velkapääoman vuoksi.
Eihän osakkeen omistamisessa yksityissijoittajalla ole muuta mieltä kuin päästä sen avulla osalliseksi tulevista osingoista. Eli osakkeen arvo on tulevien osinkojen nykyhetkeen diskontattu arvo. Laske siitä..
Ilmoita asiaton viesti
Itavaltalaista talouskoulukuntaa edustava ja nykyisen libertarismin kohtalaisen selkeä edelläkävijä Ludwig von MISES (1881-1973) myös tutki valtiojohtoisten talouksien ja (kannattamiensa) vapaiden markkinatalouksien eroja sekä osoitti talouslaskun ongelman:
suunnitelmataloudessa, ilman markkinatalouden hintamekanismia, hyödykkeen kysyntää ei voi tietää, joten on mahdotonta tehdä oikeaa päätöstä siitä, paljonko sitä pitäisi tuottaa.
Tällä perusteella hän ennusti Neuvostoliiton romahduksen poikkeuksellisen varhaisessa vaiheessa.
*
Niinpä monet, seuraten Ludwig von Mises`iä he pitävät korkotason SÄÄNTELYÄ keinotekoisena rahan hinnan säätelynä, mikä kuuluu suunNitelmatalouteen.
Tämä taas haittaa markkinoiden hintamekanismin toimintaa ja johtaa suhdannevaihteluun.
Nousukaudella löysän rahapolitiikan takia korkotaso on matalampi kuin luonnollinen korkotaso, jolloin ihmiset kuvittelevat resurssien olevan suurempia kuin ne todellisuudessa ovat, säästävät liian vähän, pankit myöntävät luottoja vääriin kohteisiin ja sijoittajat investoivat vääriin kohteisiin.
Syntyy kupla, joka väistämättä puhkeaa.
Rahapoliittisella elvytyksellä vain pidennetään kuplaa ja pahennetaan tilannetta.
Ja tuohon korkotason SÄÄNTELYYN lasken keskeiset osat nykyisin Lännessä (EKP, FED) kirkkouskonnon tapaisena ainoana oikeana uskontona noudatetusta mataliin korkoihin tähtäävästä rahapolitiikasta.
Harvassa ovat ne yliopistot ja tutkimuslaitokset jotka aivan tosissaan ja voimakkaasti tutkimushaasteeseen panostaen tutkisivat tätä problematiikkaa, niin käytännön kun teorian suhteen.
Ilmoita asiaton viesti
On kerrassaan herttaista, että esim. Puttonen ei näe ongelmaa keskuspankkien lotraamisessa ( QE-ohjelmat). Jossakin vaiheessa rahanpainannan täytyy loppua ja tällöin romahdus on väistämätön. Helikopterirahalla ( rahamäärän lisäämisellä ) nollakorkojen aikana ne pörssikurssit ovat ennätyksiin maailmanlaajuisesti nousseetkin. Tietysti vaihtoehtona on hallitsematon inflaatiokin.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin.
4.# ”Kimalaisen olisi jo pitänyt pudota..”
Ilmoita asiaton viesti
Pahitenhan romahdus osuu keinottelijoihin, jotka parhaimmillaan riistävät henkensä, koska ovat käyttäneet liian suurta vipua. Muille sijoittajille ja omistajille romahdus ei tuo kuin ehkä pientä tulojen laskua. Jos omistaa 20% yrityksestä ennen romahdusta, niin romahduksenkin jälkeen omistussuhde on täsmälleen sama. Heidän omistama yrityskään ei lopeta toimintaa romahduksessa. Muutenkin nykyisessä systeemissä romahdusta pehmentää huomattavasti ja mahdollisisesti estää sen lähes kokonaan nopeampi tiedonkulku ja globaalit markkinat. Yksi asia, joka voi aiheuttaa suuremman romahduksen, on poliittinen riski, mutta sen laukaisemiseksi tarvitaan kyllä aika kädettömiä poliitikkoja.
Ilmoita asiaton viesti
Romahdus on myös psykologiaa. Usko elvytykseen ylläpitää luottamusta, ja kursseja. Mikä romahduttaisi luottamuksen? Sodan uhka? Senkö takia nykyistä aivan ilmeistä sodan uhkaa vähätellään…aivan, kuin vuonna 1938?
Ilmoita asiaton viesti
#23
”Romahdus on myös psykologiaa. Usko elvytykseen ylläpitää luottamusta, ja kursseja. Mikä romahduttaisi luottamuksen?”
Erittäin olennaisia kysymyksiä.
Nyt kun sekä pelaajat että katsomon asiantuntijat ja historioitsijat vakuuttavat kilvan, että trapetsilta ei voi pudota, koska monta väliverkkoa, niin pelaajat jatkavat psykediilisessä levollisuuden tilassa. Kun tähän kohtaan iskee karjalauman joukkohysteria, niin oikeastaan ei mitään rationaalista syytä enää tarvita. Riittävän monet vain juoksevat samaan suuntaan.
Toisaalta ”maailma on velassa korviaan myöten”, ei paljon tarvita kun vedet alkavat liikkua, ja velkojat koputella, aina joku on velkaa jonnekin, ja velallisella velottavia siellä ja täällä. Veikkaan että tämä keskinäisriippuvuus militantoituu ja repii verkot hajalle, nimittäin epätodennäköisimpiä maksajia painetaan kovaa ja erilaiset korppikotkaperijät iskevät todella; näin velkarakenne heikkenee sisältä, kun ”mädät omenat” ensin hakataan pikkelsiksi ja sitten negatiivinen varantojen varmistuskierre vain kiihtyy.
Sodan uhka ei näköjään nosta enää öljypohjaisten tuotteiden maailmanmarkkinahintoja, saati notkauta pörssejä. Mutta miten on ”pikkuinen äkkinäinen” sota, joka kuivassa ja jännittyneessä aluskasvustossa roimahtaakin isoksi leiskaukseksi?
Epädramaattinen vaihtoehto: elvytyksen loppu ja nykyisen kasvubuumin syklinen hiipuminen: tuossa saumassa voi olla herkkä vaihe.
Luulen kuitenkin, että epäsymmetrinen tilanne vain itsessään kutoo ja rakentaa sellaisen miinakentän, että melkeinpä se ja sama, missä se ensimmäinen hyppymiina paukahtaa, koska koko hypersysteemi on räjähtämään syntynyt ja joka tapauksessa tämä miinoitettu finanssirakenne vain lentää ilmaan, hajoaa.
En väitä että tässä olisi mitään predestinaatiota, mutta dinosuaruksetkin vain hävisivät, kun aika loppui. Tässä pelissä vain aikakertoimet ovat hurjasti lyhyemmät kuin dinoilla.
Tässä olisi Remekselle ensijoulun tiiliskiven aihe?
Ilmoita asiaton viesti
Pitää muistaa erottaa toisistaan romahdus, korjausliike ja laskusuhdanne.
Samoin oleellista on erottaa nimelliset osakkeiden (ja pörssin) arvot todellisesta realisesta arvosta, ja niiden muutoksista. Eli jos valuutan arvo heikkenee hurjaa vauhtia ei silloin korkea osakkeen tai pörssin arvo hirveästi lämmitä mieltä.
Nyt poikkeavassa korkotilanteessa yhdistettynä poikkeuksellisiin keskuspankkien toimiin pörssi on yksi paikoista joihin tilanne tietyllä tavalla painostaa sijoittamaan. Tilanteen poikkeuksellisuudesta kertoo esimerkiksi Euroopan junk-bondien korkotaso, tai miten paljon eri keskuspankit ovat ostaneet velkakirjoja, osakkeita, etf:ä ym.
Jatkossa oleellista on pystyvätkö keskuspankit lopettamaan tämän hetkistä toimintaansa. Ja mikäli niin tekevät mitä pienentynyt likviditeetti aiheuttaa markkinoilla.
Tänä päivänä selvästi suurin osa kaupoista on erilaisten tietokoneiden/algoritmien suorittamia, eli tietynlainen riski suurillekin liikkeille on kasvanut. Olemme jo nähneet muutamia äkkiromahduksia.
Keskuspankkien toimet ovat olleet vahva selkänoja markkinoille tähän asti, mutta se suuri kysymys on miten ne toimivat jatkossa ja mitä siitä seuraa….
Ilmoita asiaton viesti
Erittäin hyvä kuvaus.
Btw: Aivan instant esimerkkinä tilanneherkkyyteen liittyvistä uhkista: Saksan suunnalla on ollut melko hiljaista viime aikoina, tämä ei kuitenkaan merkitse vaara ohi -merkkiä.
Esimerkiksi sen teoreettisen tilanteen pohtiminen on paikallaan, mitä tapahtuu ja mitä saattaisi tapahtua reaktiivisesti tilanteessa, jossa Saksan suurpankki Deutche Bank joutuisi joko huostaanotetuksi tai suoraan sanoen romahtaisi?
Ei niinkään etäinen skenario. Miten esimerkiksi Välimeren pankit selviytyisivät vana-aalloissa?
Ilmoita asiaton viesti
Deutche Bank kysyi pankin tutkimusosaston julkaisusarjassa 13.10.2017:
”Can Markets Withstand The removal of QE?”
Siis kestävätkö markkinat määrällisen elvytyksen (QE) lopumisen?
Täällä saksalaisarvio asiasta (56 sivua):
https://www.dbresearch.com/PROD/RPS_EN-PROD/PROD00…
Can markets withstand the removal of QE
The withdrawal of quantitative easing marks a milestone in the economic recovery.
Yet, it also causes anxiety among investors who have enjoyed a decade of asset prices rising alongside QE. Are the two related? Or are fundamentals strong enough to sustain markets as the post-crisis era gives way to the post-QE world.
Ilmoita asiaton viesti
[…] Pörssi romahtaa ja romahtaa varmasti | Uusi Suomi Puheenvuoro – Pörssi romahtaa ja romahtaa varmasti * YLE kysyi tänään. […]
Ilmoita asiaton viesti