Veikko Huuska

Huomioita Euroopasta - ja valtioista jotka haistattavat pitkät Euroopalle

Huomioita Euroopasta - ja valtioista jotka haistattavat pitkät Euroopalle

*

Lähi-Idässä on käynnissä vallan uusjako ja liittoutumien konstellaation uudelleentulkinta.  Alueen voimasuhteita muokkaa Iranin vaikutusvallan kasvu, Venäjään vallan palauttaminen ja – toisaalta Yhdysvaltojen vetäytyminen alueen valtakeskiöstä.  Euroopan Unionin takaovella kauan värjötellyt ja nyt lopullisesti Euroopalle ja sen ”arvoille” pitkät antanut Turkki kutoo uusia verkkojaan ja alueen todellinen mahtivalta ja nyörien vetelijä Saudi-Arabia vetää johtopäätöksiä tasapainoillakseen liikkuvien laattojen alueella.  Ja taustalla toimii kummisedän ominaisuudessa Kiina.  Sotilaallinen pikkujättiläinen Israel joutuu sekin tarkistamaan asemoitumistaan tässä pelissä.

*

Satuin olemaan Moskovassa samoihin aikoihin, kun Saudi-Arabian kuningas Salman teki ensimmäisen virallisen valtiovierailunsa koskaan Venäjälle 4.-6.10.2017.  Panin merkille miliisien määrän ja toimintavalmiuden.  Teatralnajalla, Karl Marxin patsaan aukiolla oli asemissa tiuhana asetelmana pikkubusseja, joissa istui lapsenkasvoisia nuoria miehiä, OMONin miehiä.  https://www.tripadvisor.fi/Attraction_Review-g298484-d9748773-Reviews-Teatralnaya_Square-Moscow_Central_Russia.html   Kummastelin avoimesti miten OMON-joukoissa on noin nuoria untuvikkoja, toki joukossa oli mahakkaita ja muutenkin varttuneempia miehiä.  Mutta runsaanpuoleisesti heitä oli, aiemmin mitä olin OMONeja nähnyt, he olivat paljon timmimpiä, oikeasti tiukasti harjoitettuja miehiä.  Mutta se oli selvä, että Venäjän johto ei halunnut mitään toispuolisia tapauksia arvokkaan vieraan kyläilyn aikana.  Viimeiset Omonit näin vieraan jo lähdettyä, eivätkä nämä näyttäneet aikovankaan purkaa valmiusasemiaan.

*

Kädenpuristus ohjusputkien yli

Laatat liikkuvat

Lähi-Idän shakkilaudan muutostilan korkein manifestaatio oli juuri tämä, Saudi-Arabian ja Venäjän selkeä lähestyminen, siihen tiivistyy paljon. 

Lähi-Idän poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen epävakaus on pitänyt sen keskeytyksettä otsikoissa, eikä palikoiden uudelleenjärjestäytyminen tuo tässä suhteessa muutosta.  Alueen geopoliittisen asetelman muutos ilmentää itseään laajemmin koko globaalin maailman voimasuhteiden ja konstellaatioiden logiikan muutosta.

Johtavin ilmiö tässä on voiman ja vastavoiman herkkä suhde, jossa pienetkin siirtymät, kunhan ne ovat riittävän pitkäkestoisia ja tietynsuuntaisia, muuttavat historian kulkua, sitä virtaa jossa luonnonlain mukaisesti voima ja siihen yhtyvä irrationaalinen sattumussuunta uurtavat ihmiskunnan tien menneisyyden aavikolta nykyhetken keitaan kautta jonnekin tulevaisuuden usvaisille vuorille.

Venäjän varaulkoministeri Mihail Bogdanov julisti näkyvästi:

Venäjä on valmis ja halukas välittämään Saudi-Arabian ja Iranin välisissä suhteissa”. 

”Yritimme lukuisia kertoja ja tarjosimme apuamme saadaksemme Iranin ja Saudi-Arabian istumaan neuvottelupöytään, mutta me emme voi määrätä itseämme välittäjäksi.  Mutta me olemme aina kertoneet kumppaneillemme sekä Saudi-Arabialle että Iranille että me olemme valmiita tarjoamaan osapuolille neuvottelupaikan ja ystävällisen kohtelun”. 

Putinin Venäjä vetää isoa nuottaa oman diplomatiansa ja taloudellis-poliittis-sotilaallisen poolinrakentelunsa parissa.  Kysyn jälleen: Mikä on Euroopan Unionin rooli? –

Muuta kuin sosottelijan, erottelijan ja nikottelijan rooli?

Hiilivetyjen alalla Venäjä ja Saudi-Arabia ovat parhaillaan muuttumassa ”objektiivisiksi liittolaisiksi”, niitä yhdistää suuri yhteinen intressi, öljy.  Mutta muutakin on: yli 1.000 saudi-arabialaista liikemiestä seurasi kuningas Salmania Moskovaan, jotain siitäkin puimurista jäi käteen.  Näkyvimpinä Venäläisen kemian laitoksen pystyttäminen Saudi-Arabiaan ja toisaalta Putinille varsin tarpeellinen Saudien kehitysrahaston sijoitus Venäjälle.  S-400 –hankintaa on tarpeetonta hypettää, se on pientä Trumpin kanssa taannoin tehdyn 110 mrd US $ hankinnan rinnalla, mutta: torjunta-aseman hankinta on ensimmäinen Ei-Nato –yhteensopiva sotilaslaitos jonka öljyruhtinaat hankkivat, ja sen symbolinen arvo vain on megaluokkaa!

Valtioiden johtajien tasolla yhteyden merkitys on huomattava: kuningas (de facto kruununperijä) Salman istuu näillä näkymin (vaikka keppiin Moskovassa näkyvästi nojasikin) vähintään yhtä kauan kruunupäänä kuin piakkoin neljännelle kaudelleen valittava presidentti Putin.  Kun tähän liitetään 2015 ilmoitettu ja nyt Moskovassa vahvistettu Saudi-Arabian 10 mrd $ investointi Venäjälle, on nähtävä, että ”siemen pantu ja pysyy”, vanhaa sanontaa lainataksemme ”tämä voi olla alku hyvälle ystävyydelle”.  Pikantin sävyn tähän öljypohjaiseen veljeilyyn tuo Huuskan toistuvasti kuvailema Saudien ”Vision 2010”, joka tähtää öljynjälkeiseen energiantuotantoon ja käyttöön: jotain tällaistakin linkkiä nimenomaan Venäjä tarvitsee, sehän ei oikein ole päässyt mukaan Kiinan aurinko-tuuli –hankkeisiin.

Läntisten arvioiden mukaan siirtyminen tämän hetken lähentymisaskelista venäläis-saudi-arabialaiseen kumppanuuteen ja myöhempään liittoutumaan, edellyttää monia edullisia kumpaakin osapuolta hyödyttäviä toimia, joita ei välttämättä tällä hetkellä ole nähtävissä.  Nopein tapa saada vauhtia myllyyn olisi Iranin ja Yhdysvaltain lähentyminen, jollaista ei totisesti ole agendalla nyt eikä vielä huomennakaan.

*

Luuserit

Jos ja kun Isisin julkinen valta-asema Raqqassa ja muualla nyrjähtää ja siitä tulee enemmän virtuaalinen ja psykologinen armeija, todellisen tultasyöksevän ja näkyvästi marssivan armeijan sijaan, ilmentää se näkyvästi niitä muutoksia, mitä Lähi-Idässä nyt tapahtuu. 

Trump on pelannut Yhdysvallat niin pahasti ulos Läntisen yhteisön häiriköksi, ja ei-Läntisen maailman kannalta paitsioon, että sille voi ennustaa vain takaiskuja ja vetäytyvää sivuuttamista täältä Sacramentoon.

Mies on ollut 9 kk presidenttinä, ja jo niskanappiaan myöten Aasian kurassa:  https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/232871-pohjois-korea-uhkasi-ydinsodalla-ville-sinkkonen-ylella-jo-kirurginen-isku-johtaisi?ref=suosituimmat

*

Nousijat

Jos Isis ja Yhdysvallat ovat Lähi-Idän pahimmat häviäjät, ketkä sitten voittavat?

Lähi-Idän paikallisista voimista vahvimmin nousua tekee Iran eli Persia.  Se on jo aloittanut pitkän marssin kohden voimavarojensa ja menneisyytensä edellyttämää alueellista voimakeskusta, suuvalta-asemaa.

Vieraspelaajista kaksi Lännen hyljeksimää mahtia, Venäjä ja Kiina, jatkavat vääjäämätöntä vallanottoaan, myös Lähi-Idässä.  On tavallaan luonnollista, että kun Yhdysvallat madaltaa profiiliaan ja ei ole kaiken kaikkiaan läheskään niin kiinnostava partneri, kuin joskus, niin sen tilalle ujuttautuu Venäjä.  Suurvaltapoliittisesti tämä on loogista, yhden vallan vetäytyessä tai muutoin menettäessä statustaan, toinen nousee.

Venäjän vaikean sisäisen tilanteen, eltaantuneen talouden ja kurjistuvan kansakunnan, huomioiden on vain jotenkin paradoksaalista tällainen ulkoisen statuksen ja habituksen kohotus.  Näin se vain toimii.  Venäjällä on kisailijanaan Kiina, joka vetää omaa linjaansa, jossa ilmenee kiinalainen kärsivällisyys ja pitkä katse.  Kiina ei nuku, se toimii, mutta se lähtee alhaalta ja kasvattaa pääomaa monin keinoin. 

Viimeisen vuosikymmenen aikana Kiina on toiminut kotimarkkinoilla ja Afrikassa ja Etelä-Amerikassa.  Luonnollinen valinta; näissä A-kohteissa vastus on ollut heikoin, ja saavutettavissa eniten.  Kiina on luonut perustan, kohta se alkaa niittää noilla vainioilla. 

Lähi-Itä on selvästi sen seuraava plantaasi, jonne se suuntaa katseensa.  Joitakin saattaa yllättää, että Kiinan toinen, ei kuitenkaan sekundaarinen, kohdemaa on – Venäjä. 

Kiina tuntee läntisen naapurinsa, tietää sen heikkouden, ja on siksi läsnä, kasvavasti. 

Kiinan kommunistinen puolue toteuttaa meille länsimaisille porvareille täysin käsittämätöntä politiikkaa, jossa se syleilee vihollista ja viljelee sen peltoja ja rakentaa sinne siltoja.  Mutta Kiinan johto on syvällisesti sivistynyttä, älykästä porukkaa, ja heidän pitkä katseensa näkee kauas.  Kiinassa ei kai yksikään nykyisistä Läntisten valtojen johtajista pärjäisi, korkeintaan siivoaisi toaletteja.

*

Saudi-Arabia ostaa rautaa, sotilaallisesti taivutettua rautaa, ja paljon.

Saudi-Arabia tietää, että se istuu kultamunan päällä.  Mustan öljyn päällä.

Vaikka miten maailma kohkaa, sähköautoista ja tuulimyllyistä ja aurinkopaneeleista, S-A tietää, että öljy se on, joka valtion tiellä pitää, kirjaimellisesti.  Suomessa on tänään rekeisteröitynä Trafin mukaan 1.189 sähköautoa.  Laskekaa siitä.  Mutta S-A osaa myös laskea tulevaisuuteen, olen kirjoittanut siitä, jos kiinnostaa, lue.

*

Saudi-Arabia

Saudi-Arabia on mahdollisesti siirtymässä öljykaupassaan dollarista renminbi-pohjaiseen kauppaan

Kirjoitin aiheesta jo n. 3 vuotta sitten; http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/185030-kiina-marssittaa-yuanin-dollarin-rinnalle-vaihtovaluutaksi

David B. Coldman sanoi 11.10.2017: ”Kun kuningas Salman meni Moskovaan ja osti venäläisen S-400 –ilmapuolustusjärjestelmän, kaikenlaiset asiat ovat mahdollisia. …Kiinalla on nyt vipuvoimaa saada Saudit hyväksymään RMB-maksuvaluutaksi öljystä.  Tämä olisi jättimäinen askel kohti RMB:n kansainvälistymistä.  Vuosi sitten olisin hylännyt tämän tieteiskirjallisuutena.  Nyt se ei ehkä enää ole niin paljon sitä”.

Kiina on maailman suurin öljyntuoja, sen odotetaan käynnistävän raakaöljyn futuurisopimusten kauppaa.  Maailman suurimman talouden, Itä-Aasian suurmahtitalouden, puitteissa fuureista voisi tulla tärkein raakaöljyn vertailuarvio. 

Nyt raakaöljy hinnoitellaan Lännessä ja US Dollareissa. 

Kiinan avulla öljynviejät, kuten Venäjä – ja Iran, nuo kirotut, voivat kiertää Yhdysvaltain pakotteita.  –

Muutenkin absurdit pakotteet ja Lännen omahyväisyys suorastaan ajavat maailman muut suurmahdit keskinäisiä etujansa toteuttaessaan samalle Lännen virittämälle karjakujalle, jonka päässä odottaa Kiina-keskeinen Maailmanjärjestys

Yhdysvallat ja sen uskollinen talousvasalli, Euroopan Unioni, sokeudessaan toteuttaa tätä Lännelle itselleen äärimmäisen turmiollista karjanajopolitiikkaa. 

Länsi sortuu itse kaivamaansa kuoppaan.

Tämä (kaikki mainittu) saattaa tapahtua nopeasti ja yksittäisenä siirtona, mutta se voidaan leipoa osaksi paljon laajempaa Kiinan nousuun liittyvää leipomusta, jossa on paljon muuttujia ja osanottajia.

*

Big New Deal

Sellainen iso siirtymä olisi verrattavissa talousmaantieteelliseen maanvyöryyn tai ainakin tsunamiin.  Tsunamiin, jossa New York ja Washington kastelisivat varpaansa ja – housunsa.  Olen kirjoittanut tästä jo vuosia sitten.

Länsi ei mitenkään näytä noteeraavan Kiinan ja Venäjän ja eräiden muiden niitä ajokoiran tavoin uskollisesti peesaavien, suurtenkin, talousmahtien suunnitelmia ja ilmiselviä aikeita.

Länsi on todella sokea. 

Vilkassilmäisten nousutalouksien (joihin tässä yhteydessä on pakko lukea myös Venäjä, joka on nyt tiukasti Kiina-hissin kyyissä, vh) tarkkanäköisyyden ja ahnaan uuttaluovuuden rinnalla USA näyttää hippi-vanhempiensa kokalastille eksyneeltä kakaralta, ihan pölyissä, - ja Eurooppa, no se nyt on sellainen kypsymätön teini, joka ei tiedä mitä tekisi ja juoksee harhojensa perässä.

Kiina nostaa Renminbin maailman varantovaluutaksi ja blobaalin kaupankäynnin välineeksi.  Odotan vain sitä aamua, jolloin Kiina tekee seuraavan siirron. 

On helppo arvata, että yksi niistä (siirroista) on Kiinan sotilastukikohtien tihenevän verkon rakentaminen maailmalle, kaikkiin maanosiin, kaikille merille ja tärkeisiin talouskohteisiin, lähelle pankkeja ja kasinoita.

Kiinalainen sotilas asuu parrasvaloihin.  Soon.

Olennainen kysymys ei ole: Tapahtuuko tämä.

Se tapahtuu.  Väistämättä.  Se on tähtiin ja Kalaharin hiekkaan kirjoitettu ja se näkyy Kuussa asti.

Mutta olennaista ei olekaan kysyä, lyökö kello, sillä kellohan lyö.  Mutta meidän tulee kysyä, milloin kello lyö.  Sen, kenelle (keille) kello lyö on selvä.

Ja kaikkein korkein kysymys on: minkälaisen prosessin kautta tämä kaikki etenee ja tapahtuu?

Vuotaako paljon verta ja kyyneliä, vai pelkkiä kyyneliä. 

Mutta varma on, että vuotaa ja paljon.

Maailma ei ole luomisestaan lähtien kokenut eikä nähnyt moista myllerystä, kun valtikka siirtyy lopullisesti Länneltä Itään, kauas Itään.

Idän suurvalta Japani joutuu jossain vaiheessa arpomaan, haluaako se olla osa Itää vai Länttä.

*

Lännen alennustila

Saudi-Arabian on yhtä vaikea lukea liittolaisensa Yhdysvaltain tulevia tekoja, kuin on Turkin vaikea lukea, ja Israelin. 

Yhdysvallat on tehnyt itsensä lukutaidottomaksi, tänään kukaan ei tiedä mitä USA tahtoo ja tekee.  Ei edes sitä, ryhtyykö se hulluun sotaan Pohjois-Korean kanssa.  Tuota sotaa kun ei kerta kaikkiaan voi käydä salaa tai päiväsotana tai jonain videosotana Kiinan ja Yhdysvaltain ja muun sähköllä yhdistetyn Maailman kotipihalla.  Sitten palaa paljon palavaa ainetta, koteja, autoja, öljyä, ruutia, rautaa.

Eräs fb-kaverini kirjoitti torstaina Lähi-Idän muutoksesta, ja Yhdysvaltain putoamisesta kelkasta siellä:¨

”Saudi-Arabia pyrkii muutokseen huomattuaan tasapainottamaan vuosikymmeniä kestänyttä erityissuhdettaan Yhdysvaltoihin (ja erityissuhteen nyt höltyessä) lähestymällä Venäjää ja Kiinaa ja pyrkimällä niiden avulla rajoittamaan Iranin vaikutusvallan kasvua alueella”. 

Juuri näin:

Kun globaalisti yksi suurvalta tussaantuu alueella, joku tai jotkut muut nousevat (USA>Venäjä+Kiina).

Kun joku alueellinen valta alkaa nousta (Iran) niin nyt vahvassa asemassa oleva (Saudi-Arabia) alkaa linkittyä ja ryhmittyä puolustamaan asemiaan. 

Kun Saudi-Arabia on jo nähnyt, ettei se voi enää tukeutua Yhdysvaltoihin, sen täytyy hakea kumppanuuksia muulta suunnalta, siksi Venäjä ja Kiina.

*

Saudi-Arabia hankki jo venäläisiltä S-400 –ilmatorjuntakalustoa.  Tämä olisi ollut muutama vuosi siten ennenkuulumaton uutinen, mahdoton. 

Ranskalaiset geopolitiikan asiantuntijat arvioivat, että lyhyellä aikavälillä Venäjän ja Saudi-Arabian välit muuttuvat myrskyisistä suojasäisiksi. Keskipitkällä aikavälillä on odotettavissa sopu Syyrian ja Jemenin kaltaisissa  sota-maista, sekä yhteistyön alkaminen öljyntuotannossa maailmanmarkkinoiden mitassa.  Pitkällä aikavälillä maiden intressien samansuuntaisuus vain vahvistuu.

Siteeraan Sakari Lindeniä: ”Venäjä on ilmoittanut olevansa valmis toimimaan välittäjänä Saudi-Arabian ja Iranin hyytävien suhteiden lämmittämisessä.  Tähän liittyi myös saudi-kuninkaan valtiovierailu Venäjällä.  Saudi-Arabia on huomannut jääneensä ansaan Jemenin sodan suhteen, koska ei pysty saattaman sitä loppuun.  Lopputuloksena Saudi-Arabian ja Iranin välisistä sovintopyrkimyksistä voi odottaa kompromissia, jossa Saudi-Arabia lopettaa tukensa Syyrian hallintoa vastustaville äärimuslimeille ja Iran puolestaan rauhoitta tilanteen lopettamalla tukensa Jemenin huuthijoukoille, mistä tuloksena lienee Jemenin jakautuminen uudelleen Pohjois- ja Etelä-Jemenin valtioiksi.”

Näillä siirroilla ja vakauttavilla löyhillä funtionaalisilla liittosuhteilla voidaan ainakin pyrkiä vakauttamaan Lähi-Idän ruutitynnyriä.  - 

Pelkkä vahva yrityskin on Nobelin arvoinen teko. 

*

Hylkiöiden ystävyys

Iran ja Turkki ovat allekirjoittaneet sopimusluonnoksen omien paikallisten valuuttojensa mukaisten kauppojen toteuttamiseksi.  Nimet pantiin sopimusasiakirjaan Iranin keskuspankin (CBI) pääjohtajan Valiollah Seifin  vierailun aikana Ankarassa viime viikolla.  https://en.wikipedia.org/wiki/Valiollah_Seif

”Sopimuksen tarkoituksena on auttaa valmistamaan maaperää Iranin ja Turkin välisten keskinäisten taloudellisten suhteiden laajentamiseksi ja maiden välisen keskinäisen valuuttakaupan helpottamiseksi”, IRNA-uutistoimisto (Iran) kertoi.  http://www.irna.ir/en/News/82690091

Tähän tapaan lukuisat maat ympäri maailman tekevät bilateraalisia sopimuksiaan, samaan aikaan kun EU takkuaa liittovaltioistumisen narukeräänsä sotkeutuen yhä pahemmin pasmoihinsa.

Ilta-Sanomien Jouko Juonala kirjoitti viime torstaina 12.10.2017 suomalais-turkkilaisen toimittajan, Ayla Albayrakin ”terroristi-propagandan levittämisestä” saaman tuomion johdosta:

”(Turkin presidentti Recep] Erdogan kutsuu taisteluaan länttä vastaan Turkin ”toiseksi itsenäisyyssodaksi.  Ensimmäinen sota käytiin vuosina 1919-1922 kun Kreikka, Britannia, Ranska ja Italia yrittivät pitää ottomaanien dynastian vallassa ja kukistaa tasavaltalaisen Mustafa Kemal Ataturkin.

Erdogan piti kuluneella viikolla kotimaiselle yleisölle kaksi puhetta, joissa hän hyökkäsi rajusti sekä EU:n että Yhdysvaltojen kimppuun.  Viesti molemmissa puheissa oli sama:

Turkki ei tarvitse teitä.

EU:ta Erdogan arvosteli siitä (jälleen! vh) siitä, että Turkkia on roikotettu jo yli 50 vuotta odottamassa yhteisön jäsenyyttä, jota ei ole luvassa.  Silti jäsenyysprosessia ei ole lopetettu.

Lopettakaa vaan ihan rauhassa, viesti Erdogan.

Presidentin kritiikki kohdistui myös siihen, ettei EU ole myöntänyt Turkin kansalaisille viisumivapautta vastineeksi pakolaissopimuksesta, jonka nojalla Turkki tukki turvapaikanhakijoiden virran Lähi-Idästä Euroopaan.

(Eniten presidentti Erdogania vituttaa EU:n likaisessa köydessä roikkuminen: se on oikeasti nöyryyttävää, vaikka me emme sitä huomaa, se vain menee ohi meiltä, me kun emme tunne edes liittolaistemme arvomaailmaa ja moraalikoodistoja.  Emme halua. – VH]

Yhdysvallat ja Turkin suhteet ovat lähes aallonpohjassa, huolimatta siitä että presidentti Donald Trump on kehunut Erdogania.  Suurin kiistanaihe on Yhdysvalloissa asuva uskonoppinut Fethullah Gulen, jota Erdogan syyttää Turkin viimevuotisen vallankaappausyrityksen taustahahmoksi.  Turkki vaatii Gulenin luovutusta mutta ei ole toistaiseksi esittänyt Yhdysvalloille luovutukseen vaadittavia konkreettisia todisteita rikoksista.

Erdogania suututtaa myös muun muassa Yhdysvaltain tuki Syyrian hallitusta vastaan taisteleville kurdijärjestöille, ja maila on erimielisyyksiä viisumipolitiikassa.”  - Näin siis Jouko Juonala, I-S 12.10.2017.

Ja kuin kohtalon oikusta, Suomi on mitä syvimmällä tässä pelissä, onhan toimittaja Ayla Albayrak suomalainen, ja presidentti Niinistö on kirjoittanut kirjeen hänen asiassaan presidentti Erdoganille, ja ulkoministeri Soini on aktiivisesti koonnut painostusvoimaa EU:n ulkoministerikokouksessa.

Ei tarvitse olla ennustaja, arvatakseen Erdoganin seuraavat siirrot. 

Hän osaa tämän pelin. 

Mutta me olemme sinisilmäisiä ja uskomme, että pakolaispeli on pelattu loppuun.  Mutta kun se ei ole vielä kunnolla edes alkanut! 

Myös presidentti Putin haluaa pelata sitä, ja pelaakin, sitten kun on aika.  Eli kun vastustaja on vaikeuksissa, heikoimmillaan, ja halukkaimmillaan ehtoihin melkein mihin vain, jotta happi alkaisi jälleen kulkea.

*

Lännen katumus

Eilen 16.10.2017 Helsingin Sanomat kertoi näkyvästi:

Britannian ex-pääministeri Tony Blair on tullut katumapäälle:

Hamasin eristäminen oli virhe”. 

Lähi-Idän lukuisten laatansiirtymien joukkoon kuuluu se, että Palestiinan pääpuolueiden välirikko, joka on kestänyt kymmenen vuotta, on nähtävästi ohi ja osapuolet päässeet neuvonpidossaan niin pitkälle että ne tunnustavat toisensa sopimus- ja yhteistyökumppaneina.

Blairin arvio on selkeä:

Ääri-islamilaisen Hamasin eristäminen ajoi järjestön Iranin syliin”

Näin siis eristämistä ajanut Blair arvioi nyt. 

10 vuotta myöhässä. 

*

Lännen militantti liberalismi

Meille muille tuo karkea virhe oli selviö jo aikanaan.

Mutta mikä pahinta Länsi on jatkanut systemaattisesti näitä samoja virheitään ja jatkaa tänäänkin.

Erityisesti Lähi-Idässä pahimmin ovat virheisiin syyllistyneet kärkipelaajat, Yhdysvallat ja Britannia.

Nykyisin yhä Länsi ajaa Venäjää – ja Kiinaa, ulos yhteistyöstä läntisen yhteisön piiristä, kutomaan omia verkkojaan – joita ne taivaan tähden maanista hipovalla innolla tekevätkin – ja siten nopeutuu se meille Lännessä niin negatiivinen historiallinen kehitys, jossa kaikesta huolimatta meille suhteellisen siedettävä Yhdysvallat-keskinen maailmanjärjestys jyrätään, ja tilalle tulee huomattavasti vaikeampi peli, Kiina-keskisen maailmanjärjestyksen lievealueena.

Historiaa tehdään tänäänkin. 

Järkevät valinnat vaativat kylmää silmää ja terävää järkeä, historiallisen kehityksen tajua. 

Mutta virheet, ne maksavat paljon ja kiusaavat ihmisiä kauan.

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Juha Hämäläinen

Mainio koostelma globaalista tilanteesta. Hieman välttelit ennustamisessa. Minä en pysty näkemään mitään kurssinmuutosta EUn ja USAn kohdalla. Ammeen pohjatulppa on avattu.

Länsimainen naivius ja toisaalta usko omaan ylivoimaisuuteen tulee romuttumaan täysin. Meillä on menneisyydessä oleva johto niin USAssa kuin EUssa. Merkel edustaa täysin ajastaan jälkeenjäänyttä, vaikka hän näkee itsensä juuri toisin. Meidän valtiojohtomme on niin kokematonta maailmanmenon suhteen, ettei se kykene itsenäiseen Suomen etua ajavaan politiikkaan. Kaikki ohjeistus haetaan harhaanjohtajilta Brysselissä ja Berliinissä. Ja loput rukousaamiaisilta Washingtonissa.

Olemme jämähtäneet menneeseen aikaan. Kirjoitin muissa yhteyksissä Aasian tavasta hoitaa sosiaalisia asioita, työllisyyttä, syrjäytymistä, huumeongelmia, asuntopolitiikkaa, taloutta, työkuria ja järjestystä. Siellä toimitaan eikä puhuta. Meillä vain keskustellaan.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Tuosta kaikesta voisi yhteenvetona tiivistää ennusteen, että seuraava 911-isku tapahtuu Venäjällä.

Spenglerilaisittain arabialainen kulttuuri elää projektiivisten viholliskuvien varassa, ja jos kaksi vihollisuuksien varassa toisiinsa kiinnittynyttä valtiota liennyttää vihaansa, se suuntautuu prosessia "välittävään" tahoon. Esimerkiksi Irak ja Iran taistelivat katkerasti ja sotilaallisissa resursseissaan jo lapsisotilaita käyttäen keskenään kunnes USA hyökkäsi Irakiin, jolloin keskinäiset vihollisuudet pyyhkiytyivät päivässä nollaan ja yhteinen vihollinen yhdisti arabeja.

Eurooppalaisten on vaikea ymmärtää yhteisöllisyyttä joka sisäisen eheytensä ehdoiksi tarvitsee vahvat projektiiviset viholliskuvat. Eurooppalaisen uuden ajan ajattelu jäsentää kaiken omien premissiensä mukaan -- eli esimerkiksi selittää historiallista tapahtumista päämäärärationalismin raameissa ja politiikkassa "etuja" selitysperusteina käyttäen. Me eurooppalaiset olemme totaalisen sokeita kulttuurien erilaisuudelle.

Kun Euroopasta puhutaan, nykyisin pitäisi erottaa EU-Eurooppa, joka on ylikansallinen globaalitalouden yksikkö, ja vakaa vanha eurooppalaisuus, joka on kansallisvaltioiden Eurooppaa. Nämä eivät ole sama asia, eivät edes rinnakkain eteneviä paralleeleja, vaan toisilleen täysin päinvastaisia pyrkimyksiä.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Niin, Itävallan vaalitulosta on vaikea lukea muuna kuin vahvana protestina EU-eurooppalaisuutta ja siinä ilmeneviä tiettyjä piirteitä vastaan.
Toisaalta Itävallan vaalivoittajienkin EU-linjoissa on melkoisia eroja: kunhan hallitustunnustelut etenevät ja aletaan nähdä, minkälaisella ohjelmalla ja konsortiolla maata aletaan tästä eteenpäin johtaa, nähdään myöskin osviittoja siitä, mitä tuleman pitää.

Se kyllä on mielestäni nähtävissä, että niin tai näin, niin nykysuuntaista oikeistovirtaa on vaikea padota: jos EU-linja Itävallassa vain vähän jyrkkenee, niin tuhdimman oikeiston kasvu vain jatkuu, ja sen kasvun edellytykset vain vahvistuvat. Jos taas oikeistolinjaus ja EU-vastaisuus ilmenee vahvempana tulevan hallituksen ohjelmassa, se on omiaan viemään Itävaltaa lähemmäs Visegrad-maiden suuntaa, ei kylläkään niiden kylkeen, mutta niiden suuntaan.

Jopa Helsingin Sanomat arvioi sunnuntai-iltana 15.10.2017:

"Euroopan unionissa Kurz hakee Itävallan kokoa näkyvämpää roolia. Kurzille sopii hyvin, että häntä tituleerataan uuden ajan eurooppalaiseksi johtajaksi."

sekä (nyt lainaan pitkästi Helsingin Sanomia):

"Kurz lähentää Itävaltaa entisestään Visegrád-maiden ryhmään eli Keski-Euroopan EU-maihin Puolaan, Unkariin, Tšekkiin ja Slovakiaan. Ne ovat kaikki maita, joissa kansalliskonservatismi on voimissaan.

Viisikon suhde on jo nyt tiivis. Varsinkin pakolaispolitiikassa Itävalta ja Visegrád-maat pitävät yhtä, ja niitä on hyvin vaikea saada mukaan esimerkiksi EU:n jo kaksi vuotta sitten sopimaan turvapaikanhakijoiden taakanjakoon.

Kurz ei myöskään kaihda vastakkainasettelua Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin kanssa. Itävalta on ollut pitkään sitä mieltä, että Turkin EU-jäsenyysneuvottelut on katkaistava.

Itävallan Venäjä-suhde poikkeaa monesta EU-maasta, ja ÖVP:n lisäksi myös FPÖ:llä on lämmin suhde presidentti Vladimir Putinin Venäjään.

Kurz haluaa eroon EU:n Venäjä-pakotteista, vaikka tähän asti Itävalta on aina äänestänyt niiden jatkamisen puolesta.

Itävallan uutta Eurooppa- ja Venäjä-politiikkaa korostaa se, jos ulkoministeriksi nousee uusnatsiliikkeeseen nuorena kuulunut Strache tai esimerkiksi FPÖ:n presidenttiehdokkaana suuren kannatuksen kerännyt Norbert Hofer.

FPÖ on hyvin EU-kriittinen, muttei aja Itävallan eroa EU:sta."

Tuossa se kokolailla on, tiiviissä paketissa.

Ks. HS:n koko linkattu juttu täältä: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005410068.html

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

En sano, että esim. Pohjois-Korean johtajan toiminta olisi mitenkään kunniaksi hänen maalleen ja edustamalleen istituutiolle, mutta se, että Läntisen maailman johtajista suurin, Yhdysvaltain presidentti on vain 9 kk virassa istuttuaan jo niskanappiaan myöten Aasian savessa, se se vasta on häpeällistä.

US 17.10.2017:

"Pohjois-Korean YK-varalähettiläs varoittaa välittömästä ydinsodan uhasta. Lausunto liittyy kärjistyneeseen sanasotaan Yhdysvaltain ja Pohjois-Korean välillä. Suomalaisasiantuntijat arvioivat tilannetta maanantaina Ylen Politiikkaradiossa.

Pohjois-Korean YK-varalähettiläs Kim In-ryong on sanonut tänään tiistaina, että tilanne Korean niemimaalla on niin räjähdysaltis, että ydinsota voi puhjeta milloin tahansa. Hänen mukaansa Pohjois-Korea ei suostu neuvottelemaan aseistuksestaan ollenkaan, ennen kuin uhka Yhdysvaltain taholta on poistunut.

Pohjois-Korea ei kuitenkaan hänen mukaansa uhkaa ydinaseilla maita, jotka eivät ole sotilaallisessa yhteistyössä Yhdysvaltain kanssa."

Lue lisää:
https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/232871-pohjois-k...

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Hyvä kooste nykytilanteesta. Länsimaiden vaikutusvalta on vähenemässä ja pelkään pahoin että tulevaisuudessa jopa demokratiat saattavat kaatua. Meillä on ollut liian monta typerää johtajaa, Bush ja Trump etunenässä. Bush & kumpp. eivät käsittäneet mitä saivat aikaiseksi hyökkäämällä Irakiin. Trump taas ei ymmärrä oikein mistään mitään. Hän on narsisti, jolla luultavasti myös alkuvaiheen dementia.

Afrikan tilanne on myös vaikea; syntyvyys suurta, köyhyyttä, paljon toimettomia nuoria miehiä, kuivuutta, nälänhätää yms. Lännen ei olisi kannattanut sotia Lähi-idässä vaan mieluummin toiminut järkevästi Afrikassa yllä mainittujen asioiden parissa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset