*

Veikko Huuska

Valtio – Yritys – Valta – Ihminen

Valtio – Yritys – Valta – Ihminen

Missä maailman suurimmat talousmahdit – ja miten niihin vaikutetaan, vai vaikutetaanko?

Eli äänestämisen vaikeudesta.

*

Valtiot

Mitkä ovat maailman suurimmat talousmahdit?

Itsekin olen muutamia kertoja linkannut Wikipedian sivuille, jossa maailman valtiot on rankeerattu BKT:n mukaiseen järjestykseen.  Yhydysvallat suurin, - tai, no, Euroopan Unioni, ja sitten muut maa trätirämpsynä perässä. 

Suomi noin 40:s.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_bruttokansantuotteen_mukaan

Tässä vielä vähän tuoreemmat palkit (Petri Sajari/CityGroup) vuodelta 2016; http://www.hs.fi/talous/art-2000005149924.html

Mutta onko tässä koko totuus?

*

Yritykset

Mutta todellisia monstereita löytyy Firmojen joukosta

Forbesin Maailman suurimmat yritykset 2017 –lista on kova: https://www.forbes.com/global2000/#1e968fe7335d

Tunnetko puoliakaan noista yrityksistä? Oikeasti?

Kuka niitä johtaa, mikä niiden tavoite on, miten niiden toimintaan voi vaikuttaa – vai voiko?

*

2017 Ranking

Maailman suurimmat julkiset yhtiöt

The World’s Biggest Public Companies

https://www.forbes.com/global2000/list/#tab:overall

Tässä Suomen arvokkaimmat yritykset

https://www.forbes.com/global2000/list/#country:Finland

*

CNBC;n lista

The top 10 US companies by market capitalization

https://www.cnbc.com/2017/03/08/the-top-10-us-companies-by-market-capitalization.html#slide=2

*

Summa summarum

Kohtalaisen tuoreen selvityksen mukaan Maailman Talousmahdit TOP 100:

TOP 100:aan/The World kuuluu:

70 Yritystä ja

30 Valtiota.

Maailman valtiollinen mahtiporukka G20 tai siitä vielä pienempi kärki G7 kokoontuu tavan takaa, mutta onko heidän kokoontuessaan Maailman valta koolla?

Tuskin.

Kun Sveitsin Davoissa kokoontuu talousvaikuttajien Bilderberger-ryhmä, onko silloin Maailman valta koolla?

*

Ulkopolitiikka

1980-luvulla kun SAK kohosi ”miljoonajäseniseksi” vallankäytön linnakkeeksi Pertti Viinasen aikana, oli tapana hieman huvittuneenakin todeta:

Mikä kuuluu SAK:n toimialaan?  Vastaus oli: Kaikki, paitsi ei ulkopolitiikka.

Tänään voimme yhtä hyvin kysyä ajan hegemonistista vallan linnaketta tarkoittaen:

Mikä kuuluu Suuryritysten toimialaan?  Vastaus on: Kaikki, paitsi ei ulkopolitiikka.

Paitsi, että ulkopolitiikka kuuluu Suuryritysten keskeisiin itselleen ottamiin tehtäviin, on kuulunut aina.  Nykyisin entistäkin keskeisemmin.

*

Valta ja Valtio

Pätevin syin voimme Kolmannen vuosituhannen alussa kysyä:

Mihin valtiota enää tarvitaan?  Yritykset ja finanssit ovat ottaneet vallat.  Ja alapäässä kansalaiset ovat ottaneet vallat itselleen. Valtio rimpuilee näiden kahden ”vallallisen” välissä, ja yrittää selviytyä.

Mutta ennen kaikkea kansalaisten – siis ihmisten – pitää tunnistaa, mihin he tarvitsevat valtiota.  Ja sitten tukea Valtiota siinä tehtävässä.

*

Rahvaan etu

Rahvaan kannalta laki ja korruptoitumaton virkakunta on 100 kertaa tärkeämpi, kuin ”oikeus vetää punainen viiva”.

Tuntematon ajattelija.

Mutta – täytyy kysyä – mistä ne korruptoitumattomat virkamiehet tulevat? Niin ja mistä laki?

Eikö Eduskunta säädä lait?  Eikö hallitus ja muu hallinto valvo viranomaisia – niin ja kansalaiset, sikäli kun uskaltavat, ja katsovat oman etunsa nimissä olevan mahdollista?

Mutta kuka valitsee sen hyvän edustuskunnan, joka laatii ne hyvät ja kohtuulliset lait?  Ja kuka luottaa ja tukee ja perustaa sen hyvän hallituksen, jonka valvonnassa tämä kaikki hyvä toteutuu?

Kansa.

Äänestäjät.

*

Kun Äänestäjä äänestää, niin ketä tai mitä hän äänestää?

Lähtökohtaisesti Äänestäjä Suomessa äänestä puoluetta.  Näin ainakin asia on käsitettävissä, kun seuraa ”vaalien välissä” esitettäviä loputtomia gallup-tuloksia. 

Ei kukaan sano, että nyt on eduskunnan takariviläinen Taavi Hupparainen pienessä nosteessa, hänen kannatuksensa on +0,3 %-yksikköä korkeampi kuin elokuussa.  Ei. Vaan sanotaan, että Vihreiden myötätuuli jatkuu, ja kannatus on jo ylittänyt 15 %:n maagisen rajan. 

Mutta vihreidenkin sisällä on monta mieltä, vaikka se onkin suurehkoista puolueista – kaikessa yksilöllisyyttä korostavassa ilmipiireissään – homogeenisin kaikista puolueistamme.

Miten tässä onnistuu Äänestäjä täsmätähtäämään ja kohdistamaan äänensä.  Täsmä-äänestämiselle olisi parempiakin vaalijärjestelmiä kuin tämä nykyinen.  Jotkut esittävät ”jatkuvan äänestämisen” –mallia, jossa verkossa kansanäänestyksin vietäisiin valtiolaivaa eteenpäin.  Mutta mahtaisi muodostua tempoilevaksi, ja vaaliväsymyskin voisi yllättää takakaarteessa.

Mutta toisaalta:

Antaessaan äänensä jollekin puolueelle, Äänestäjä kirjoittaa vaalilippuun jonkin numeron, joka ehdokaslistalla kuuluu jollekin ehdolla olevalle ehdokkaalle.  Näin Äänestäjä itse asiassa sittenkin äänestää jotain – yhtä – henkilöä, mutta niin tehdessään antaa äänensä myös jollekin puolueelle (vaaliliitolle).

”Eduskuntavaalien vaalitapa on henkilö- ja listavaalin yhdistelmä, jossa äänestetään vaaliliittojen vaalipiireittäin asettamia ehdokkaita. Samaan vaaliliittoon kuuluvat yleensä tietyn puolueen ehdokkaat, mutta myös eri puolueet voivat sopia, että muodostavat yhteisen vaaliliiton. Vaaliliitot saavat äänimääräänsä vastaavan suhteellisen osuuden vaalipiirissä jaettavista paikoista. Ehdokaslistojen sisäinen järjestys määräytyy ehdokkaiden saamien henkilökohtaisten äänien mukaan.” – Wikipedia; https://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskuntavaalit

Eli äänestäessään Äänestäjä antaa äänensä listalla olevista numeroista jollekin (yhdelle) henkilölle, ja äänestää samalla jotain puoluetta. 

Herää kysymyksiä.

*

Miksi? Kysymys numero 1.

Miksi Ehdokkaan ja Puolueen saaman äänen pitää olla yksi ja sama?

Miksei ole kahta (2) ääntä, joista toisen antaisi Ehdokkaalle ja toisen Puolueelle? 

Monestihan on niin, että Äänestäjä omasta halustaan antaa ainokaisen (1 ääni) noille molemmille, mutta aina ei näin ole.

Miksi Äänestäjän liikkumavaraa on rajoitettu lähtökohtaisesti. Etenkin kuntavaleissa, jotka tunnetusti ovat vahvemmin henkilö-vaalit, kuin eduskuntavaalit, Äänestäjä joutuu traumaattisen ahdinkoon, kun haluaa äänestää jotain Henkilöä, muta ei sitä Puoluetta, jonka listoilla hän on.

*

Miksi? Kysymys numero 2

Miksi ylipäätään Äänestäjällä on vain yksi (1) ääni?

Äänestäjän voi olla vaikea valita kahden tai useamman hyvän ehdokkaan kesken. Ehkäpä hän harvoin jättää äänestämättä tämän vuoksi, mutta sekin on mahdollista: ratkaisematon poliittinen valintadilemma.

Mutta toisaalta Äänestäjä voisi ”pilkkoa” kannatuksensa tasaväkisten ehdokkaiten ja/tai puolueiden kesken.  Miksei sitä yhtä ääntään (1) voi osittaa kahdelle tai useammalle hyvälle Ehdokkaalle/Puolueelle.

Miksi joutuu pelaamaan absoluuttista peliä:

Tälle Ehdokkaalle/Puolueelle Kaikki (eli se vaivainen 1 ääni) – ja kaikille muille Nolla (0) ääntä.  Miksi ei voi jakaa kannatustaan?

Miksei samantein kaikilla Äänestäjillä voisi olla vaikkapa neljä Ääntä annettavana:

2 Ehdokkaalle ja 2 Puolueelle.  Tai ajatusta voisi viedä vielä pidemmälle:

(ettei jouduttaisi desimaalien ja murto-osien kanssa pelaamaan) Annetaan kaikille äänestäjille 10 äänen POTTI, jonka hän voi kohdentaa haluamallaan tavalla Ehdokkaalle/Ehdokkaille ja/tai Puolueelle/Puolueille.

Samperi, siitä tulisi jännää.

Saahan Euroviisuissakin antaa ääniä 12:lle!  Miksei poliittisissa vaaleissa.

Mitä olisivat Euroviisut, jos saisi äänestää vain yhtä (1)?

SubWayssa saa valita sämpylänsä lisukkeet.  Miksei Vaaliuurnilla?

Viime viikolla kuulin, että uuden auton ostaja, voi valita 100:n lisäkkeen listalta omat mieluisat ”herkkunsa”, ja tämä lista ajetaan autotehtaalla hihnalle, kun aletaan koota Ostajan autoa; ja kas kummaa, miljoonahihnalta putkahtaa 8 minuuttia (teorettinen kokoamisaika, ei reaalinen) myöhemmin Ostajan toivoma uniikki autotehtaan hihnalla kasattu auto.  Auto, siis.

Jne.

*

Kenelle Äänestäjä valtansa luovuttaa silloin kun hän äänestää?

Äänestäjä kenties tahtoo äänestää Ehdokasta.  Tai Puoluetta.  Tai Ideologiaa.  Aatetta ja Vakaumusta, Tunnetta ja Valtaa

Ehkäpä jotkut haluavat äänestää Toivon puolesta ja Pelkoa vastaan.

Mutta miten nykyisessä vaalijärjestelmässä tällaiset yksittäisten ja ryhmittäisten Äänestäjä-parkojen tahto irtautuu ja kohdistuu haluttuun kohteeseen?

Jos valta on Yrityksillä, mitä sijaa on Äänestäjän tahdolla niiden toimintaan?

Tätä sopii miettiä näin vaalien välissä.

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Suomen vaaleissa ei pysty äänestämään edes linjauksista, nämä päätetään vasta vaalien jälkeen hallitusneuvotteluissa.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Totta. Mutta ei ihan hyvin mene Ruotsillakaan, jossa perinteisesti on menty blokkeina vaaleihin. Ei kuitenkaan yleensä valmiiden ohjelmpaperien kanssa.

Jostain luin - melko vakavasti otettavasta talouskirjoituksesta - että yritysten vapaastiköytettävä varanto on jo ohittanut valtioiden vastaavanomaisuusmassan koon.
Valta maailmassa on Firmojen.

Vanhaa taisteluhuutoa asianmukaisesti soveltaen voisi yllyttää:
Kaikki maailman valtiot, unite! Siis yhtykää!
Mutta mitä nämä mainiot Valtiot tekevät?
Katsokaa Suomea!
Suomi oikein hurrasi kun Wahlroosin Firma siirtyi Ruotsista Suomeen, ja säästi sillä liikkeellä yli Miljardin euroa.
Suomi hurrasi!, hui hitto.
Jää Suomen historiaan rumana tuokiona. Edesvastuuttomia ja ymmärtämöttömiä nämä Hurraa- huhkijat.
Normaalijärkisen ihmisen luulisi edes vähän katsova oman valtion hyvää, jos solidarisuudesta vähääkään puhutaan, niin yleensä valtion etua. Enkä nyt puhu harvaknvaltaisista tärviövaltioista, vaan maailmanhistorian parhaista valtioista, juuri näistä ruotsista ja suomesta!
Häpeällistä hurrata kun suurfirma keplottelee tuollaisilta valtioilta yli Miljardin, ja senkin vain oman pelivaransa nimissä ( Suomen lisääntyvien talletussuojien osittaisella voimalla).
Yritys niistää valtioita ja nallettaa kerien omassa pesässään : On ne peijooit paitsi väärässä, tyhmiä myöskin!

Minä suren Valtion heikkoutta ja heittäytymistä.
Älkää ihmetelkö jos politiikka ei kiinnosta, eikä tarjoa toivoa. Se ainoastaan herättää inhoa ja pelkoa, ja - niin, raivoa.

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

---
Minä suren Valtion heikkoutta ja heittäytymistä.
---

Tuskinpa olet ainoa.

Valtiomme heikentyy taloudellisesti ja velka lisääntyy.
Tuskinpa kukaan itsenäinen ihminen myisi itsensä globaaleille pörssi- ja sijoitusmarkkinoille, mutta mitä tekee Suomen valtio? Myy omaisuutta, hajottaa yrityksiä, yksityistää terveydenhuoltoa suurvauhdilla. Eihän edes korven ukko ollut näin tyhmä koskaan, ei ollut.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Pari tuntia sitten:

Usein mainittu Björn Wahlroos suuren firmansa edustajana harjoittaa ulkopolitiikkaa!

Sanoo, että Suomen Nato-jäsenys vähentäisi uhkaa joutua hyökkäyksen kohteeksi.

Viinasen aikana SAK teki kaikkea ja oli mukana kaikessainhimilliseen elämään kuuluvassa.
Paitsi ulkopolitiikassa.
Mutta nykypäivän hegemonistit, suryritysten johtajat, eivät kaihda puuttua pyhimpäänkin, siis ulkopolitikkaan. Harvat taitavat edes havaitsevan tässä mitään rajanylitystä.
Bisnes on rajatonta, tai ainakin valtiorajojen yli tapahtuvaa.
Hegemoniansa hurmassa Firmat rynnistävät eteenpäin, ja vyöryttävät Valtion alaa, merkkaavat uusia reviirjä. Voi? näitä lannistettuja Valtioita! Itse itsensä vasaleiksi alentaneita.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Kyllä suuryritysten toimialaan kuuluu myös ulkopolitiikka ja hyvin vahvasti kuuluukin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Mielestäni media pystyy muokkaamaan ihmisten näkemyksiä aika suvereenisti ja sitä se myös Suomessa tekee. Politiikassa ei enää vaadita järkeä vaan ideologiaa ja sitä puolustaa ihmiset jotka eivät edes pysty perustelemaan mihin tämä johtaa. Omasta mielestäni tämä lähti lapasesta kun lähdettiin rakentamaan Euroopan liittovaltiota, luvattiin kaikkea hyvää ja saatiin täysin muuta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset