*

Veikko Huuska

Zapad 2017 -sotaharjoitus ja mitä voimme oppia ennakoidaksemme Venäjän siirrot

Kun Moskova pelaa sotapelejä se ajattelee aina useita askeleita eteenpäin

Venäjä on presidentti Putinin aikana antanut ennakkovihin seuraavista siirroistaan

*

Kun jännitys Venäjän ja Lännen välillä on kohonnut korkeammaksi kuin aikoihin, tulevat syyskuiset Zapad- ja Aurora –sotaharjoitukset kohoamaan väistämättä suurempaan ja tärkeämpään asemaan kuin rauhan ajan harjoitukset koskaan.  Katso: https://fi.wikipedia.org/wiki/Zapad_2017

Harjoitukset tuskinkaan palvelevat esityönä Venäjän hyökkäykselle Baltiaan tai Ukrainaan, kuten eräissä Venäjän etupiiriin kuuluvissa maissa on ounasteltu.

Mutta harjoitukset tarjoavat Venäjälle mahdollisuuden tarkentaa ja maalintaa Venäjän sotilaallisia tavoitteita, ja Moskova myös tulee käyttämään harjoituksia nostamaan läsnäoloaan noissa NATO:n itärajan takaisissa maissa ja vyöhykkeillä, erityisesti kuitenkin Valko-Venäjällä.

Näin Zapad-harjoitus ei ole Venäjälle vain tilaisuus pullisteluun ja kontrata Pohjolan Aurora-harjoitusta, vaan sillä on sotilastekninen ja taistelutaktinen tarkoitus: kaikki data kootaan pölyhiukkasen tarkkuudella talteen esikuntien ensi talvikauden sisäruokintakauden aikana analysoitavaksi ja syntetisoitavaksi.

*

Zapad – ikkuna Venäjän sotavoiman tilaan

Venäjän ja Lännen välien kylmennyttyä ja yleisen orientaation niiden välillä revettyä lähes vastakkaisiksi, kaikkinainen avoin viestintä suurvoimien välillä on miltei lakannut tai ainakin ohentunut kuittailuksi globaalissa mediassa tai sitten toisen asteen saladiplomatiassa – poikkeuksena kenties Suomi. 

Näissä oloissa Venäjällä on tapana lähettää toiminnallisia sanomia vastapoolilleen, ja säännöllisimmin viesti lähtee sotilaallisten harjoitusten yhteydessä.

Zapad –harjoitus on korkeimman profiilin sotaharjoitus (sotapeli), mitä Venäjä koskaan olemassaolonsa aikana on pelannut.  Aina 1970-luvun alkuvuosista lukien, jolloin tämä konsepti omaksuttiin, sotaharjoitukset – joista tämänkertaisen nimi tarkoittaa ”West” (Länsi) – ovat tarkkaan heijastelleet Moskovan  ja Lännen voimasuhteiden tilaa, erityisesti mitä tulee sotilaallisten toimien ja tekniikan tulevaisuuden näkymiin.

*

Harjoitusten nousu, uho ja ”tuho”..

Länsi-harjoitukset alkoivat Neuvostokaudella juuri Moskovan halulla testata uusia asejärjestelmiään, tehostaa Varsovan liiton maiden sotavoimien yhteentoimivuutta ja näyttää omaa sotilaallista mahtiaan.

NATO:n tiedustelutietojen mukaan Zapad-harjoitusten huippu osui vuoteen 1981 kun niihin otti osaa peräti 100.000 – 150.000 neuvostosotilasta ja sotilasohjaajaa, tehtävänään simuloida Saksan Liittotasavaltaan suunnattua sotilaallista invaasiota, tunkeutumis-iskua.

Harjoitusten koko ja tiheys putosi ymmärrettävistä syistä Neuvostoliiton romahduksen aikoihin ja sen jälkeen, vaikkakin niitä jatkettiin satunnaisin välein.

*

Pörriäiset Baltian ilmatilan liepeillä

Mutta syyskuusta 2009  lähtien, tarkalleen vuosi Venäjän-Georgian 080808-sodan jälkeen, - joka muodollisesti merkitsi Moskovan elpymistä alueelliseksi sotilasmahdiksi, Zapad-harjoitukset palasivat säännölliseen lukujärjestykseen, ja tämän kertaisena läsnäkumppanina on vuorossa Valko-Venäjä.

Ensimmäisinä yhteistoiminnallisessa muodossa toteutettuina harjoituksina Zapad-harjoitukset olivat suurimmat sitten Neuvosto-kauden.  Virallisten ilmoitusten mukaan kerrottiin, että esim. mainittuun vuoden 2009 harjoituksiin osallistui 12.500 sotilasta (7.000-8.000 Valko-Venäjältä ja 5.000-6.000 Venäjältä).  Harjoitukseen osallistui panssarivaunuja, panssaroituja ajoneuvoja, tykistöä, 100 hävittäjälentokonetta ja 20 sota-alusta. 

Harjoitusalueena oli kriittinen vyöhyke aivan Baltian maiden ympärillä, ja siinä simuloitiin paitsi invaasiota Puolaan, myös taktista ydinaseiskua Varsovaan, mikä nosti (ymmärrettävästi) huolta NATO-maiden keskuudessa.

Läntinen sotilasblokki (NATO) käski ilmaan Saksalaiset taisteluhävittäjät torjumaan Venäjän tutkakoneet niiden lentäessä aivan Viron ilmatilan rajoille harjoituksen aikana.

*

Ennakoi tuleva tilanne

Seuraava Venäjän ja Valko-Venäjän Zapad-harjoitus pidettiin syyskuussa 2013.  Tuo harjoitus suoritettiin laajennetun repertuarin kera: mukaan oli kytketty Venäjän sotavoimien kaikki sektorit, aina CSTO:n (the Collective Security Treaty Organization) nopean toiminnan joukkoihin asti.

CSTO; katso https://fi.wikipedia.org/wiki/Kollektiivinen_turvallisuusj%C3%A4rjest%C3%B6  & https://en.wikipedia.org/wiki/Collective_Security_Treaty_Organization

Harjoitukset olivat todennäköisesti suuremmat kun edeltäjänsä, vaikkakaan tarkkoja numeraalisia lukuja ei ilmoitettu ja näkemykset vaihtelivat.  (Virallinen ilmoitus kertoi osanottajien määräksi 12.000 sotilasta, mutta Lännen sotilasviranomaiset kertoivat epävirallisesti että ainakin tuplasti enemmän sotilaita oli komennettu paikalle).

Syyskuun 2013 Zapad harjoitus simuloi ”Baltian terroristien” hyökkäystä Valko-Venäjälle, mitä vastaan harjoiteltiin torjuntaa yhdistetyllä ilma-, meri- ja kaupunkisodan taistelutoimilla.  Ja niin kuin siihen aikaan oli tapana, harjoitustoimet päättyivät ivallishenkiseen (a mock: piruilevaan? mutta myös ”valehyökkäys”) ydiniskuun, joka tällä kertaa kohdistui – Ruotsiin.

Mikä tärkeintä, Venäjä sovelsi 2013 Zapad-harjoituksessa monia samoja taktisia toimenpiteitä, kuten esim. miehittämättömiä lentokoneita, jotka se otti käyttöön Ukrainan konfliktissa ja Syyrian sodassa seuraavien kahdenvuoden aikana.

*

Viesti lähtee

Tänään, kun jännitys on tapissaan Venäjän ja Lännen välillä, alkaa seuraava Zapad –harjoitus, joka on suunniteltu toteutettavaksi 14.9. – 20.9.2017.  Yhdysvallat ja NATO ovat lujittaneet voimiaan Euroopan rajavaltioissa Venäjän otettua Krimin ja tuettua Ukrainan separatistisia voimia vuodesta 2014.

Länsi on käynnistänyt pataljoonan vahvuisen (n. 1.000 m) joukon rotaation Baltian maissa ja Puolassa, sekä kohottanut läsnäoloaan Mustalla merellä.  Samaan aikaan Venäjä on kohennellut omia voimiaan blokkien rajalla ja lisännyt turvallisuustoimiensa tarjontaa alueellisten liittolaistensa ja NL:stä irtautuneiden valtioiden alueilla.

Taannoin Washington tiukensi Moskovan-vastaisia sanktioitaan – ja Kreml lupasi ”epäsymmetriset vastauksensa” (asymmetrical response; vastapakotteensa).

Tätä taustaa vasten on päivänselvää, että Venäjä tulee hyödyntämään tämän vuotisen Zapad 2017 –sotilasharjoituksen lähettääkseen viestin Lännelle.

Läntiset tarkkailijat odottavat, että Zapad 2017 tulee olemaan suurin sitten tämän formaatin harjoitusten alun jälkeen.

Jotkin NATO:n edustajat arvioivat, että osanottajien määrä tulee olemaan yli 100.000 sotilasta, ja vaikka tämä lukema olisikin liioiteltu, joukkojen määrä tulee melkoisella varmuudella ylittämään Venäjän arviot 12.000 – 13.000 sotilaasta.  Balttialaiset tahot ovat julkituoneet huolensa siitä, että Venäjä tulee hyödyntämään harjoitusta vakiinnuttaaksen pysyvän sotilashenkilöstönsä määrän  lisäyksen Valko-Venäjällä vastatoimena NATO:n pesiytymiselle alueella.  Ukrainan viralliset tahot soittelevat hätäkelloja Moskovan suunnitelmista käyttää ilmapuolustusjärjestelmiään maansa Valko-Venäjän vastaisella rajalla.

Georgian entinen presidentti Mikhail Saakashvili varoitti että Venäjä voi ”annexoida” Valko-Venäjän Zapadin aikana.

*

Laskelmoitu riski

Perustamalla pysyvän sotilastukikohdan Valko-Venäjälle, Venäjä pyrkisi taivuttamaan maan puolelleen, Lännen vastaisen hybridisodan strategian piiriin.  Näin arvellaan, vaikkei se todennäköistä olekaan.  Mutta Minks on yhä yksi Venäjän vahvimmista turvallisuusliittolaisista, se toimii CSTO:n jäsenenä ja on Russia-Belarus Union State –kumppanuuden jäsenenä.  tutustu:  https://en.wikipedia.org/wiki/Union_State

Asioiden näin ollen, Venäjä ei juurikaan hyötyisi Valko-Venäjän miehittämisestä tai liittämisestä itseensä.  Näkymä että Venäjä perustaisi pysyvän sotilastukikohdan Valko-Venäjälle on perin epäsuosittu Valko-Venäjällä.  Katuprotestit yltyivät tässä entisessä Neuvosto-valtiossa kun Moskova oli uumoillut perustavansa lentotukikohdan Valko-Venäjälle Lidan kaupunkiin, ja presidentti Lukashenko puolestaan vastustaa Venäjän pysyvää läsnäoloa. (Mutta toisaalta Lukashenko haluaisi lujittaa maansa turvallisuusasemaa tukeutumalla Venäjän kanssa yhteisiin puolustusvoimien harjoituksiin ja ostamalla venäläisiä hävittäjäkoneita).

*

Venäjä iskee – vai iskeekö?

Aivan samoin Venäjä tuskin haluaa käyttää Zapad 2017:ää iskeäkseen sotilashyökkäyksellä Ukrainaan tai Baltian maihin.  Hyökkäys Baltiaan voisi laukaista NATO:n Artikla 5:n kaikessa ankaruudessaan, ja toisaalta epäsuora Itä-Ukrainan konfliktin tukeminen on merkittävästi huokeampi malli Venäjälle ajaa intressejään ja tavoitteitaan alueella, kuin suora sotilaallinen penetraatio maahan olisi.

Lisäksi, useat NATO-maat – mukaan lukien Baltian alueeseen kuuluvat – ovat liittymässä harjoituksen tarkkailijoihin: Venäjän on epämukavaa tehdä mitään loukkaavaa rohkeaa gambiittia niin monien tikkana tarkkailevien silmien alla.

Korostamalla Zapadiin liittyviä merkityksiä ja potentiaalisia riskejä Baltian maat ovat maanitelleet Lännestä lisää sotilaallisia turvallisuuspalveluita – mukaan lukien sotilaalliset harjoitukset sen kumppaneina.

NATO antaa pantiksi lennonjohdon, lisäksi Washington lupasi Virolle lentotukikohdan henkilöstöä komppanian verran, ja US varapresidentti Mike Pence ilmoitti, että Yhdysvallat harkitsee ohjusten käyttöönottoa Baltiassa.

*

Tarkkaile, missä Venäjä iskee seuraavaksi

Vaikka Venäjä pidättäytyisi tekemästä dramaattisia tai uhkaavia liikkeitä Zapadin kestäessä, se harjoittelee toimia, joita se voi käyttää sotilasoperaatioissaan joskus, tulevaisuudessa.

Venäjä voi aivan hyvin jättää harjoituspaikoille sotilaallista kalustoa ja asejärjestelmiä Valko-Venäjän maaperälle, tarkoituksella helpottaa Venäjän toimintamahdollisuuksia jatkossa.  Samoin Venäjä voi ylläpitää kohotettua joukkojensa läsnäoloa Kaliningradin enklaavissa tai laajan alueensa länsiosissa – vähemmän tulenaroilla alueilla, sen jälkeen kun harjoitus lopetetaan.

Samalla kun Lännen kaikki huomio on Zapadissa, Kreml voi käyttää tilaisuutta hyväkseen kohdentamalla sotilaallista voimaansa johonkin käynnissä olevaan sotilaalliseen konfliktiin, joista yksi on itäinen Ukraina.

Zapad tuskin kohdistaa resurssejaan Ukrainan tai Baltian miehitykseen tai haltuunottoon.  Mutta se tarjoaa, kuitenkin, symbolisen ja käytännöllisen toimintakokonaisuuden, jolla Kreml voi vastata Lännelle, ja samalla valmistautua Venäjän seuraaviin siirtoihin. 

Zapad-harjoitus tulee epäilemättä vahvistamaan sitä sotilaallista vastakkainasettelua, on jo muodostunut Moskovan ja Lännen välillä, samalla kuin Zapad 2017 tulee antamaan tärkeän signaalin siitä, miten ja missä Venäjä aikoo käyttää sen sotilaallista voimaa seuraavan kerran.

*

Pari huomautusta:

Tämä katsaus perustuu oleellisilta sisällöiltään Stratforin/Stratfor Enterprises, LLC katsaukseen: ”When Moscow Plays War Games, It Thinks a Few Steps Ahead, julkaistu 17.8.2017

Joku voi ihmetellä, miksei tässä ole enempää käsitelty läntistä harjoitusta, Aurora 2017, johon Suomikin osallistuu.  Mutta se onkin sitten ihan oman juttunsa aihe.

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Suomen kannattaisi nostaa pitemmällä tähtäimellä puolustuskykään. Naiset eri tehtävissä, ei rintamalla niinkään, voisivat olla eräs osaratkaisu.
Samaan aikaan tulisi vakuuttaa kaikkia maita siitä, ettei Suomen läpi kulje kukaan tai ainakin makssa siitä enemmän kuin hyötyvät.

Muutamat kymmenet hävittäjät eivät toimi takeena eivätkä pelotteena. Sama raha kuin mitä laitetaan näihin, voitaisiin käyttää kansalaisten koulutukseen ja ase- ja muiden järjestelmien kehittämiseen.

Yhteistyö NATOn ja USAn kanssa pelottaa lähinnä omia kansalaisia ja huolestuttaa varmasti Kremliä.

Sanoisin, että nykyiset päättäjämme kaivavat lähinnä verta nenästä ja varsinkin tavis-kansalaisten nenästä.

Henry

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"Sama raha kuin mitä laitetaan näihin, voitaisiin käyttää kansalaisten koulutukseen ja ase- ja muiden järjestelmien kehittämiseen."

Voitko avata, mitä järjestelmiä tarkoitat?

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Tämä täydensi pihalla tavalla edellistä esitystä, kiitos.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

War on the rocks on sotilas- ja turvallisuuspolitiikan julkaisu, jossa on runsaasti syvälle luotaavia analyysejä lähinnä euroantlanttisten kirjoittajien kynästä.

Kun Googleen kirjoittaa "warontherocks" ja perään aihealueen, josta haluaisi tietoa (Ukraine, deterrence, a2ad, Putin, Syria, North Korea...), niin Google löytää useista aiheista folderin, johon on kasattu aihepiiriin liittyviä artikkeleita.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Kysymys on ilmiselvästi pelistä, jossa Venäjä bluffaa. Naton kannattaisi sijoittaa muutama risteilyohjus Norjan Vardöhön, mistä on vain poronkusema Murmanskin sotasatamaan, missä ydin- ym. sukellus- ja muut sota-alukset makaavat. Itämeren kiristinyt tilanne on Lännen omaa hysteriaa. Kaliningrad (Königsberg) on toimintakyvytön muutamalla risteilyohjuksella, jos Venäjä rupeaa isottelemaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset