Äkkiä olemme ydinsodan uhkan alla ja mietimme hajanaisia ajatuksia
Äkkiä olemme ydinsodan uhkan alla ja mietimme hajanaisia ajatuksia
*
Johdanto
Yhdysvallat pudotti atomipommit Japaniin 6. ja 9.8.1945.
Vuonna 1962 maailma kävi ydinsodan partaalla, kun Castro hyväksyi Neuvostoliiton ydinkärkien sijoittamisen Kuubaan, vain runsaan sadan kilometrin päähän Yhdysvaltain rannikosta. http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000004882577.html
Nelisen vuotta sitten The Guardian kirjoitti, että maailma oli ydinsodan partaalla 1983:
”Sotilasliitto Nato järjesti marraskuussa 1983 niin todentuntuisen sotaharjoituksen, että Neuvostoliitto oli miltei ryhtyä vastaiskuun ydinaseilla, kertoo brittilehti Guardian.”
http://www.is.fi/ulkomaat/art-2000000676833.html?nomobile=2 & http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013110317678066_ul.shtml & http://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/2012-09-29/Satelliitin-virhe-ajoi-maailman-ydinsodan-partaalle-1983-3310834.html
Eräitä muitakin ”läheltä piti” –tilanteita on ollut.
Mutta 72:een vuoteen ei ole ydinpommi puhjennut, ei muuta kuin koetilanteissa maan tai veden alla.
http://www.seismo.helsinki.fi/fi/havainto/ydinkoehistoriaa.html
Kaikki tiesimme, että ydinsodan uhka oli alentunut, mutta ei poistunut, mutta moniko vuoden alussa uskoi, että elokuussa ”tilanne on päällä”?
*
Valtioiden kiistan vuorosanoja
Tähän on siis tultu.
Pohjois-Korean valtiollinen uutistoimisto KCNA: ”Järkevä dialogi ei ole mahdollista tällaisen järkeä vailla olevan ihmisen kanssa ja vain kova voimankäyttö tepsii häneen.”
Trump: ”Pohjois-Koreaan ja sen johtajaan tehoaa vain ”fire and Fury” (Tuli ja Raivo).
*
Hawaijilla valmistaudutaan ydiniskuun
Hawaiji on nostanut varautumisensa korkeimmalle kaikista Yhdysvaltain osavaltioista Pohjois-Korean mahdollisen ydiniskun takia.
Osavaltio on valmistellut uutta varautumis-suunnitelmaa jo viime tammikuusta lähtien, eli jo ennen Pohjois-Korean ja Yhdysvaltain ydinaseita koskevan sanasodan kärjistymistä tällä viikolla.
Kyse on viranomaisten mukaan varotoimesta. Kun joudumme olettamaan, että tietyt katastrofisuunnitelmat ovat jo lähtökohtaisesti olemassa, on tämä varotoimien ja hälytysvalmiuden nosto nähtävä yleisen kansainvälisen ilmaston viilenemisen seurauksena.
Miten paljon ja pitkälle tämän viikkoiset varautumisvalmiuden nostot ovat sitten kohottaneet ennakoivat torjuntatoimet? Sitä viranomaiset eivät halua kertoa.
*
20 minuuttia
Hawaijin puolustusviranmaisten arvion mukaan osavaltiolle jäisi noin 20 minuuttia aikaa varautua, jos Pohjois-Korea laukaisisi Hawaijia kohti mannertenvälisen ydinohjuksen.
Niinpä siellä nyt pohditaan, muun muassa tapoja varoittaa alueen 1,4 miljoonaa asukasta tulossa olevasta ydiniskusta.
Hälytyssireenijärjestelmää on määrä testata marraskuussa (!). Vastaavia testejä ei ole tehty alueella sitten 1980-luvun.
Lisäksi hawaijilaisia ohjeistetaan parhaista toimenpiteistä mahdollisen iskun sattuessa.
Onkohan matkustuskehoituksia jaettu? – muuten kuin perhepiirissä ja tuttavien kesken?
*
Reagointi
Japanin hallitus ei hyväksy Pohjois-Korean uhittelua. Maassa on otettu käyttöön uudet ohjeet iskun varalta. Japani on luvannut ampua alas Pohjois-Korean ohjukset, jotka uhkaavat iskeä Japanin alueelle. Uutisraportti toteaa: ”Japanin hallituksen viestintäpäällikkö kieltäytyi paljastamasta Japanin tarkempia suunnitelmia, mutta maan armeija aloittaa hänen mukaansa tarvittavat toimenpiteet”.
Mitä ne siis ovat, jää arvailujen varaan.
Siinä vaiheessa, kun väestölle aletaan jakaa konkreettisia ohjeita, miten suojautua ja yrittää pelastautua, voidaan odottaa jonkinasteisen hysterian tai ainakin levottomuuden leviävän kansalaisten keskuudessa.
Psyykisen kuormituksen lieventämiseksi ja torjumiseksi kaikki toimenpiteet on päätetty suorittaa maltillisen kaavan mukaan ja mielialojen rauhoitteluun pyrkien.
Mihin se sitten riittää, jää nähtäväksi.
Nykyaikaiset länsimaiset ihmiset kuitenkin reagoivat voimakkaasti omaan ja perheensä sekä lähipiirinsä henkeen ja terveyteen kohdistuvassa uhkatilanteessa. Vaaditaan, että julkinen valta ja poliitikot tekevät – eivät ainoastaan parhaansa, sillä siitä ei ole takeita, vaan yksinkertaisesti torjuvat tämän kaltaiset uhkat.
Se taas ei nykytilanteessa ole realistista.
*
Esimerkkinä Guam
Asiantuntijoiden mukaan Yhdysvalloilla on Guamin saarella suojana yksi ballististen ohjusten torjuntayksikkö, jolla on valmius laukaista torjuntaohjukset iskun havaittuaan. Käytännössä torjuntaohjuksia ammutaan kaksi, osumatarkkuuden varmentamiseksi.
Lisäksi US Navyllä on Tyynellä merellä useampia ohjustorjuntatukialuksia, joita voidaan hyödyntää ohjuskilven varmistamiseksi. Sen sijaan vallitsee epäselvyyttä siitä, miten tehokkaasti Yhdysvaltain manneraluetta kyettäisiin puolustamaan täysimääräisen Pohjois-Korean hajautetun iskusarjan aikana.
*
Mitenkä on – kuka voi aloittaa ydinsodan?
*
Tämä kysymys
on ikävästi tullut ajankohtaisemmaksi kuin aikoihin. Pohjois-Koreassa ei ole kahta sanaa siitä, kuka pitää ”peukaloa napilla”.
MUTTA, miten on laita Yhdysvalloissa?
Koska aihe on sen verran ”herkällä”, rohkenen siteerata tässä IL:n artikkelin karvoineen nahkoineen. Ja teksti on kutakuinkin ennustajanlahjoja osoittaen kirjoitettu tämän vuoden alussa.
*
ILTALEHTI kirjoitti vuoden alussa, 3.1.2017 tähän tapaan:
”USA:n presidentti päättää ydinsodasta yksin – päätös tehtävä minuuteissa
Vaikka moniin sotatoimiin tarvitaan kongressin lupa, Yhdysvaltojen presidentti voi aloittaa ydinsodan puhtaasti omalla päätöksellään.
• Moniin sotatoimiin tarvitaan kongressin lupa USA:ssa.
• Yhdysvaltojen presidentti voi aloittaa ydinsodan kuitenkin puhtaasti omalla päätöksellään.
• Ydinaseet on viime päivinä nostettu valtapolitiikan keskustelunaiheeksi aiempaa avoimemmin.
• Pohjois-Korea testaa omia mannertenvälisiä ohjuksiaan, Venäjä pullistelee ydinasemahdillaan, ja Donald Trump tviittailee Yhdysvaltain tarpeesta vahvistaa omaa arsenaaliaan ja rehentelee valmiudellaan kilpavarusteluun.
• Ydinaseet on viime päivinä nostettu valtapolitiikan keskustelunaiheeksi aiempaa avoimemmin ja monet maat pohtivat nyt vakavasti, tarvitaanko jatkossa ydinaseita oman turvallisuuden takaamiseksi.
• Tämä on tausta, kun Trump saa parin viikon kuluttua vastuulleen USA:n ydinkärjet, joista jokainen on tuhovoimaltaan monikymmenkertainen Hiroshiman ja Nagasakin pommeihin verrattuna. Välittömästi laukaistavissa on noin 900 ohjusta. Parissa päivässä valmiiksi saadaan 2 000 ja yhteensä ydinkärkiä on noin 4 500.
• Yhdysvaltain presidentinvaalien aikaan moni asiantuntija näki epävakaan Trumpin olevan epäkelpo henkilö kantamaan vastuuta maan ydinaseista. Harva äänestäjä kuitenkaan taisi tajuta, että presidentti päättää ydinaseiden käytöstä yksin. Lain mukaan mitään kontrolloivaa elintä ei ole. Jos presidentti päättää ydiniskusta, se tehdään tarvittaessa muutamassa minuutissa.
• Kongressilta ei tarvitse kysyä, Korkein oikeus ei ota kantaa ja armeijan on toteltava ylipäällikköään.
• Ainoa kontrolli on vaalit neljän vuoden välein.
• Trumpin ydinaseista laukomia kommentteja on kauhisteltu mediassa laajalti, mutta presidentin äärimmäisiä valtaoikeuksia ei ole kritisoitu.
• Päätös minuuteissa
• Monessa muussa sodankäyntiin liittyvässä asiassa Yhdysvaltain presidentti joutuu hakemaan valtuutusta kongressilta ja hallinnon rattaat ovat yleensä tuskaisen hitaat. Ydinaseiden suhteen presidentillä on sen sijaan vapaat kädet.
• Tätä on perusteltu ajan niukkuudella: jos Yhdysvaltoja vastaan isketään ydinasein, tiedustelujoukoilla on kolme minuuttia aikaa päättää, onko uhka todellinen. Sen jälkeen presidentillä on mahdollisesti vain 12 minuuttia aikaa päättää vastaiskusta.
• Tässä välissä ei kovin monimutkaisia hallintohimmeleitä ehditä käydä läpi.
• Trumpin kohdalla lisäjännitettä aiheuttaa se, että hän on julkisesti ilmoittanut, ettei pidä Yhdysvaltain tiedustelupalvelun arvioita kovin luotettavina. Jos kyse olisi esimerkiksi Venäjän aiheuttamasta uhasta, ei ole takeita luottaisiko Trump fiksuna pitämäänsä Vladimir Putiniin, vai oman hallinnon tuottamiin raportteihin.
• Samat lähes rajattomat valtuudet kuitenkin pätevät myös silloin, jos Yhdysvallat päättää iskeä ensin.”
*
”TUHO OLLUT LÄHELLÄ
• Ylipäällikön persoonan lisäksi riskitekijöiksi lasketaan myös tekniset häiriöt. Kylmän sodan vuosina vääriä hälytyksiä ja läheltä piti -tilanteita oli useita.
• Yksi todella kylmäävä tapahtumaketju nähtiin kesäkuun kolmas vuonna 1980. Presidentti Jimmy Carterin turvallisuuspoliittinen neuvonantaja Zbigniew Brzezinski sai soiton keskellä yötä. Sen mukaan 220 neuvostoliittolaista ydinohjusta oli matkalla kohti Yhdysvaltoja. Muutaman minuutin kuluttua tuli korjaus.
• Ohjuksia olikin 2 200 ja Washington tuhoutuisi muutaman minuutin kuluttua. Brzezinski päätti herättää presidentin, mutta antaa vaimonsa nukkua, sillä olisi armollisempaa kuolla niin. Juuri silloin tuli kolmas puhelu: kyseessä olikin väärä hälytys. Myöhemmin selvisi, että häiriön syynä oli viallinen tietokoneen osa, joka maksoi 46 senttiä.
• Trump on sanonut, että Yhdysvaltain asejärjestelmiä tulisi uusia. Tähän lienee tarvetta, jos nykyisen kaltaista kauhun tasapainoa aiotaan jatkossakin pitää yllä. Osa ydinkärjistä on kerännyt pölyä siiloissaan 1970-luvulta asti, ja komentoketjun teknologia on osin peräisin samalta aikakaudelta.
• Tiettävästi osa Minuteman III -aseiden järjestelmistä käyttää tiedonsiirtoon yhä lerpuiksi aikanaan kutsuttuja taipuisia diskettejä, joita löytää lähinnä tekniikan museoista. Varaosia on kuulemma hieman vaikea löytää. Siilot kytkee toisiinsa noin 8 000 kilometriä kaapelia, jonka valmistaminen on niin ikään lopetettu. Myös tietomurtojen ja hakkeroinnin uhka on todellinen.
• Moni asiantuntija pitää lähinnä ihmeenä, ettei mikään tekninen häiriö tai tietokatkos ole vielä lähettänyt ohjuksia vahingossa matkaan.”
• Lähteet: The Verge, Politico, Washington Post, New Yorker
• MARKUS TIITTULA/il
Linkki: ILTALEHTI, 3.1.2017; http://m.iltalehti.fi/ulkomaat/201701022200048482_…
*
Ilmoita asiaton viesti
Äskettäin kirjoitin, että Kongressi on pannut presidentti Trumpin holhoukseen. Se pitää paikkansa, mutta vain osittain. Tietyissä kysymyksissä Kongressi on jo ”kävellyt” presidentin yli, kuten viime viikolla Venäjän pakotteiden kovennuksesta päätettäessä. Presidentti ei salaillut erimielisyyttään, mutta hänelle ei jäänyt tilaa käyttää veetoa, koska paria lukuunottamatta kaikki rep. ja dem. kannattivat kovennuksia.
Mutta miten on valtaoikeuksien ydinsodan aloittamisen tai torjuvan vastahyökkäyksen aloittamisen suhteen?
Kongressi on – vaikka olisikin miten yksimielinen, liian iso ja hidas päättämään tilanteessa, jossa ”historia ottaa laukat ja etenee pikakelauksella”, kuten eräs kommentaattori eilen sanoi.
Aivan kuten IL/Markus Tiittula 3.1.2017, totesi:
”Tätä (presidentin laajoja valtaoikeuksia ydinsodan suhteen, vh) on perusteltu ajan niukkuudella:
jos Yhdysvaltoja vastaan isketään ydinasein, tiedustelujoukoilla on kolme minuuttia aikaa päättää, onko uhka todellinen. Sen jälkeen presidentillä on mahdollisesti vain 12 minuuttia aikaa päättää vastaiskusta.
• Tässä välissä ei kovin monimutkaisia hallintohimmeleitä ehditä käydä läpi.”
Huh, sanon minä.
Ilmoita asiaton viesti
Churchill saattoi vielä 1940 sanoa:
”Harvoin niin monet ovat niin suuressa kiitollisuudenvelassa niin harvoille”
Taistelun Englannista jälkeen, pidetty kiitospuhe RAF:n hävittäjälentäjille (ko. ilmataistelu käytiin kesällä 1940, jossa RAF kävi erittäin lähellä murtumispistettä, sen pelasti mm. Luftwaffen offensiivin painottuminen teollisuusalueiden massapommituksiin)
*
Ajat muuttuvat:
Tänään joudumme sanomaan:
”Koskaan niin monet eivät ole olleet riippuvaisia yhden epävakaan persoonan hetkellisistä ratkaisuista”.
”Koskaan niin paljon ei ole ollut pelissä maailmassa, kuin nyt, ja maailman suurinta pelipankkia hoitaa pössö”.
Ilmoita asiaton viesti
Eilisessä blogissa oli pohdintaa, montako ydinasetta Pohjois-Korealla on.
Välitin useammasta lähteestä eilen saamani tuoreen analyysituloksen, jonka mukaan niitä on juuri nyt 60 kp.
Tätä epäiltiin linkkaamalla DIA: n raporttiin vuodelta 2014 eli 3 vuoden takaa. Viitattu vuosien takainen raportti on todellinen. Siinä laskettiin ja arvioitiin mikä on P-Korean tilanne 2017. Tietäen resurssit ja tuotantovolyymin voidaan laskea satoarvio, vieläpä paljon tarkemmin kuin vaikkapa maissisadon tuotantomäärä.
Varmistin vielä Stratforilta että kyse todella on tällä viikolla DIA:ota annetusta tai vuodetusta tai vuodatetusta analyysiraportista.
Analyysin tuoreus ei sinänsä hälvennä siihen ehkä oikeutetustikin kohdistuvia tilaustyö-epäilyitä. Muistamme Hans Blixin ja kumppanit 2003.
Ilmoita asiaton viesti
Hans Blix oli hyvin asiallinen työnsä hoitaja. Hänen johtamansa tutkimuskomissio löysi Irakista muutamia ohjuksia, joiden kantomatka oli peninkulman verran pitempi kuin oli Irakille sallittu. Ne tuhottiin eikä Saddamkaan pannut hanttiin.
Hans Blix totesi CNN:n haastattelussa, että ”it is very questionable whether these can be considered the smoking gun”. Kun häneltä kysyttiin voiko USA nyt hyökätä Irakiin, hän vastasi neutraalisti: ”I don’t know what happens”.
Ilmoita asiaton viesti
Käytännössä kaikki tiesivät Blixin raportin ydinviestin, mutta diplomaattinen ja muu hegemoninen painostus Ruotsia ja Blixiä kohtaan vietiin äärimmäisyyksiin , ja vanhana diplomaattina Blix tiesi tuoneensa viestin, mutta se, että viesti ei kelvannut tilaajille, säilyy historiallisena totuutena; hän vaikeni koska mitään ei ollut voitettavissa tutkainta vastaan potkimalla.
Ilmoita asiaton viesti
Yhdysvaltojen puolustusministeri James Mattis ilmoitti tänään maansa olevan valmis torjumaan Pohjois-Korean mahdolliset sotilaalliset toimet. Hän sanoi että käytettävissä on sotilaallisia vaihtoehtoja uhan torjumiseksi
*
Presidentti Trump tiivisti kaiken twiitissään:
Olemme valmiita: Olemme ladanneet ja varmistaneet.
Ilmoita asiaton viesti
Kobolttia ostamaan?
https://en.wikipedia.org/wiki/Doomsday_device
Ilmoita asiaton viesti