*

Veikko Huuska

Soten vaiettu miljardiriski – maakuntauudistukseen liittyvät rahoitusjärjestelyt

Soten vaiettu miljardiriski – maakuntauudistukseen liittyvät rahoitusjärjestelyt

”Myös maakuntauudistukseen liittyvät rahoitusjärjestelyt saattavat lisätä merkittävästi valtion takauskantaa kiinteistöjen ja luottojen siirtymisen myötä (erityisesti sairaanhoitopiirit).”

*

Valtiovarainministeriön 8.5.2017 julkaisema ”Katsaus valtion taloudellisiin vastuisiin ja riskeihin, kevät 2017” mainitsee selvällä Suomen kielellä:

”Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomen takaukset ovat korkealla tasolla”.  Raportissa todetaan, että ”kaikkien valtion takausten nimellisarvo on kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa ja on nyt 46 miljardia euroa, eli noin 21 % suhteessa kokonaistuotantoon. Vuonna 2016 kasvua oli 1,7 miljardia euroa”.

Samoin katsaus toteaa:

”Vuoden 2016 aikana eduskunta hyväksyi lukuisia vienninrahoituksen enimmäisvaltuuksien korotuksia. Tämä ennakoi sitä, että valtion vastuiden voimakas kasvu tulee myös jatkumaan lähivuosien aikana.

Myös maakuntauudistukseen liittyvät rahoitusjärjestelyt saattavat lisätä merkittävästi valtion takauskantaa kiinteistöjen ja luottojen siirtymisen myötä (erityisesti sairaanhoitopiirit).”

*

Valtion takuut ja lisääntyvät riskit

Katsaus valtion taloudellisiin vastuisiin ja riskeihin, kevät 2017 - Valtiovarainministeriön julkaisu – 20/2017”, joka on julkaistu 8. päivä toukokuuta 2017, kertoo tiivistelmässään:

Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomen takaukset ovat korkealla tasolla. Maiden välisten takausten nimellisarvojen vertailu on hankalaa mm. eri maiden erilaisten raportointikäytäntöjen vuoksi. Tuoreimman saatavilla olevan Eurostatin keräämän aineiston (v. 2015) mukaan Suomen julkisen talouden takaukset suhteessa kokonaistuotantoon ovat EU-maista korkeimmat.

Kaikkien valtion takausten nimellisarvo on kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa ja on nyt 46 mrd. euroa, eli n. 21 % suhteessa kokonaistuotantoon. Vuonna 2016 kasvua oli 1,7 mrd. euroa.

Tämän lisäksi kansainvälisille rahoituslaitoksille vaadittaessa maksettavien pääomavastuiden määrä on moninkertaistunut viime vuosien aikana lähinnä EU:n talouskriisin hoidon myötä. Niiden suhde kokonaistuotantoon on 8,4 %.

Erityisesti ovat nousseet Finnveran ja valtion rahastojen — käytännössä valtion takaamien asuntolainojen — takaukset. Vaikka viennin rahoitukseen liittyvät vastuut eivät kasvaneet viime vuonna, vastuisiin liittyy edelleenkin kasvupaineita. Vuoden 2016 aikana eduskunta hyväksyi lukuisia vienninrahoituksen enimmäisvaltuuksien korotuksia. Tämä ennakoi sitä, että valtion vastuiden voimakas kasvu tulee myös jatkumaan lähivuosien aikana.

Myös maakuntauudistukseen liittyvät rahoitusjärjestelyt saattavat lisätä merkittävästi valtion takauskantaa kiinteistöjen ja luottojen siirtymisen myötä (erityisesti sairaanhoitopiirit).”

Lähde: em. Katsaus, sivu 9. http://vm.fi/julkaisu?pubid=19601

*

SoTe- ja maakuntauudistukseen liittyen

Katsaus toteaa mm.:

SOTE-uudistuksen yhteydessä lakisääteiset kuntayhtymät lakkaavat olevasta ja ne siirretään pääsääntöisesti siihen maakuntaan, johon sen jäsenkunnat kuuluvat.

Kuntayhtymien omaisuus varoineen, velkoineen ja sitoumuksineen seuraa järjestämisvastuuta ja on edelleen samassa käytössä, johon se on hankittu. Sairaanhoitopiirien kuntayhtymien omistamien rakennusten tasearvo on v. 2015 tilinpäätöksen perusteella n. 2,3 mrd. euroa ja muut pysyvät vastaavat n. 1,1, mrd. euroa.

Maakuntien vastuulle siirtyvät sairaanhoitopiirien velat ovat v. 2016 alustavan tilinpäätösarvion mukaan n. 1,4 mrd. euroa, mutta sairaanhoitopiireille tähän mennessä STM:ssä myönnettyjen investointilupien perusteella velka on kasvamassa ainakin 1,4 mrd. eurolla. Näille kuntayhtymistä maakuntiin siirtyville veloille annetaan valtion takaus.

Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat tilat maakunta vuokraa vähintään kolmeksi vuodeksi.

Tässä tilanteessa kuntien velat säilyvät entisellään, mutta konsernivelat pienenevät em. verran. Sote-uudistuksen yhteydessä on alijäämäisten kuntayhtymien taseessa oleva alijäämä katettava viimeistään 2018. Tämä saattaa heikentää joidenkin kuntien taloutta.”

*

VM:n katsaus melko yleispiirteisesti havainnoi ja kuvaa maakuntauudistuksen vaikutuksia.  Vaikka tässä kuvausosassa ei suoraan todetakaan selkeää Valtion takausvastuisiin väistämättä – niin voidaan sanoa – kohdistuvaa kasvupainetta, se on todellinen. 

Tämän asian Valtiovarainministeriö käytännössä toteaa sitten Katsauksen tiivistelmässä, kuten edellä olevasta sitaatista nähdään.  Tällainen esittämistapa on vastoin yleistä avointa katsaus- ja selontekotapaa. 

Pitäisihän ongelma selvästi todeta ja kuvata.  Samoin siitä seuraavat johtopäätökset. 

Osoittaa miten raportissa halutaan tuoda esiin olemassa olevat riskit Valtion takuuvastuisen odotettavissa olevasta kasvusta, mutta asian arkaluontoisuuden vuoksi sitä ei kunnolla avata, vaan ikään kuin puolipitoisena heitetään lukijan arvailtavaksi.  Tästä heikosti avatusta esityksestä sitten kuitenkin tehdään Katsauksen tiivistelmässä kutakuinkin hyvä ja väistämätön johtopäätös.  

Siinä nimittäin VM avaa heikentyvän ja tulorahoitukseltaan kuivahtavan kuntasektorin – ja samalla jo lähtökohtaisesti köyhien ja talousvaikeuksissa painivien syntyvien maakuntien muodostaman riskin:

”Myös maakuntauudistukseen liittyvät rahoitusjärjestelyt saattavat lisätä merkittävästi valtion takauskantaa kiinteistöjen ja luottojen siirtymisen myötä (erityisesti sairaanhoitopiirit).”

(Sitaatti em. Katsauksen, sivulla 9; tilanteen kuvaus sivulla 55: SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS; http://vm.fi/documents/10623/3856526/Katsaus+valtion+taloudellisiin+vastuisiin+ja+riskeihin%2C+kev%C3%A4t+2017/50ff53c6-2de6-4635-b2b7-d4d137b17e80?version=1.1

*

VM:n mainitun Katsauksen ydinviestin voi tiivistää näin:

”… Eurostatin keräämän v. 2015 aineiston mukaan Suomen julkisen talouden takaukset suhteessa kokonaistuotantoon ovat EU-maista korkeimmat (28,34 %/bkt) ja vuodessa (2014 -> 2015) kasvu ollut Suomessa myös EU-maista ylivoimaisesti suurinta (2,84 %/BKT).

Valtiontalouden riskeiksi voidaan laajasti ottaen määritellä valtiontalouden tasapainoon tai rahoitusasemaan kielteisesti vaikuttavat poikkeamat talousarviota ja talousennustetta laadittaessa odotetusta kehityksestä.

Riskejä ovat makrotaloudelliset shokit, valtion varallisuuteen ja velkaan sisältyvät markkinariskit ja muut riskit sekä valtion kannettavakseen ottamiin tai sen kannettaviksi muuten tuleviin ns. piileviin vastuisiin sisältyvät riskit. Julkisen talouden asema voi heikentyä samanaikaisesti usean eri tekijän vaikutuksesta.

Makrokehitykseen, julkiseen velkaan, julkisen sektorin omistuksiin, myönnettyihin vientitakuisiin ja julkisen vallan muihin vastuisiin liittyvät riskit ovat keskenään korreloituneita. Normaalin suhdannevaihtelun oloissa tyypillisesti vain osa riskeistä realisoituu.

Valtion vastuiden laukeamisesta aiheutuvat kustannukset voivat aiheuttaa merkittävän rasituksen kansantaloudelle. Tämä korostaa valtion taloudellisten vastuiden huolellisen seurannan ja hallinnan tärkeyttä.” (vahv. VH).

*

Kirjoitin Valtion veloista ja vastuista ma 26.6.2017 blogissani ”Ruma korkoriski”, joka on luettavissa kokonaisuudessaan ja kommentteineen täältä: http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239238-ruma-korkoriski

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Jotkut alkavat epäillä säästöjäkin, joiden tulisi olla 3 miljardia euroa.

https://yle.fi/uutiset/3-9695194

Pääasialliset säästöt, mitä SOTE voisi ehkä tuoda tullessaan toiminnan tehostumisen kautta, ovat työvoimakulujen pieneneminen henkilöstön vähentämisen kautta. Tällöinkin olisi kyseesä liki SOTE-väen puolittaminen, joka on täysin mahdotonta sinänsä.

18 maakunnan malli ei tuo varmasti säästöä senttiäkään, vaan on uusi byrokraattinen menoerä julkistalouteen.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

"1.
Tämä on ollut nähdäkseni asiaa seuranneille jo pitkään selviö.

Itse olen joutunut seuraamaan läheltä, vierestä ja suorastaan sisältä, erästä maakunnallistamiseen liittyvää "maakuntakokeilua". Olen ollut karvaa vaille 46 vuotta Suomen valtion palveluksessa, mutta mitään näin absoluuttista ja totaalista sekoilua en ole koskaan nähnyt. Vaikka olenkin jonkin sortin mielikuvitusihminen, kaikki tämä nyt havaittu ja koettu ylittää kaikessa työnteon edellytysten ja hyvien työkäytäntöjen murskajaisissaan värikkäimmätkin ajateltavissa olevat entroposfääriset kuvitelmat.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Komission vaatimukset ja järkevä politiikka taitaa olla mahdoton yhtälö.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska Vastaus kommenttiin #4

Etenkin kun siihen liittyy kotimaiset tarkoituksenmukaisuustulkinnat siitä, mitä Komissio vaatii ja edellyttää.
Toisaalta: isot radikaalit muuvit pitäisi aina rajoitetuin kokeiluin katsoa ja korjailla sitten kokonaisuuden muutoksia varten. Nyt mennään pää edellä tummaan veteen.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Mikään ei ole pyhää tai liian kallista, kun kysymys on Kepun vaalikarjasta.

Otetaan kunnanlääkärit takaisin ja päivitetään se.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

”Maakuntien velvollisuus yhtiöittää terveydenhuoltonsa ei ole perustuslain mukainen, sanoo perustuslakivaliokunta. Valiokunta toteaa myös, että soten toteuttaminen suunnitellussa aikataulussa voi johtaa jopa terveydenhuoltojärjestelmän kriisiin.
Valinnanvapausjärjestelmä ei turvaa ihmisten tasaveroista oikeutta terveydenhuoltoon, totesi perustuslakivaliokunta.
Suurin ongelma oli valiokunnan mukaan maakuntien velvollisuus yhtiöittää terveydenhuoltonsa. Valiokunnan mukaan maakunnilla täytyy olla mahdollisuus tuottaa sote-palvelut itse.
Valiokunta huomautti myös, että soten käyttöönottoaikataulu on perusoikeudet vaarantava.”

Linkki: Mtv3; https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/live-...
*

Pakkoyhtiöittämisen tipahtaminen reestä ei sinänsä juuri selkeytä maakunnallistamisen tuomia riskejä kunnille ja itse maakunnalle.

Paljon vettä virtaa Vantaakoskessa, ennen kuin kuntien (ja kuntayhtymien) omistamat toimitilat, koneet ja laitteet on kohtuullisessa järjestyksessä hinnoiteltu ja suoritettu niihin alkunperin satsanneiden tahojen edellyttämät, tyydyttävät korvausjärjestelmät. Monta mrd €.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset