*

Veikko Huuska

"Ruma korkoriski"

VM Petteri Orpo kirjoitti juhannuksen alla (21.6.2017) blogissaan: http://www.petteriorpo.fi/2017/06/vahvan-talouskasvun-pitaa-rohkaista-muttei-sokaista/

Julkinen talous on edelleen rakenteellisesti kestämättömällä pohjalla. Elämme velaksi, tänäkin vuonna noin viisi miljardia. Talouden ankeiden vuosien aikana kerätty velkavuori, yli 100 miljardia valtionvelkaa, ei ole kadonnut minnekään. Valtava velkasäkki pitää sisällään ruman korkoriskin kaikille suomalaisille.”

*

Kuntien velka ja korjausvelka

Mikko Kangasoja kirjoitti tänään blogissaan: http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239219-suomen-velka-on-vaitettya-paljon-isompi

Hän summasi velkaa näin:

”Valtiolla on velkaa 105 miljardia, kunnilla 33 miljardia. Näihin lukuihin ei sisälly 30-50 miljardia korjausvelkaa.

 Pahimmillaan velkaa on kunnat ja valtio yhteenlaskettuna 188 miljardia. Korjausvelka on enimmäkseen kuntien kontolla, mikä antaa tylyn kuvan: 33 miljardin velka voikin olla 83 miljardia.”

*

Vielä rumempi korkoriski

”Ruma korkoriski” pätee valtionvelan ohella muuhun julkiseen velkaan + yksityisten kotitalouksien velkavuoreen, joka on tuplaantunut tällä vuosikymmenellä:

Juhannuksen alla uutisoitiin:

Kaikkiaan asuntokunnilla oli velkaa 117,8 miljardia euroa.

https://www.ilkka.fi/uutiset/talous/p%C3%A4%C3%A4kaupunkiseudulla-suurimmat-asuntovelat-1.2321916

Katso: Kotitalouksien velkaantuneisuus  - Päivitetty: 16.3.2017 -  seuraava päivitys: 13.7.2017 - Findikaattori: http://findikaattori.fi/fi/28

*

Kun summaamme näitä yhteen saamme melkoisen paukun:

Valtio 105 mrd €

Kunnat 33 mrd

Korjausvelka 50 mrd

Kotitaloudet 117,8 mrd

TOTAL:  205,8 miljardia euroa

*

Mitä ihmettä me ja meidän sukupolvemme on oikein ajatellut, kun olemme eläneet näin?

*

Pelkästään yhden %-yksikön nousu koroissa merkitsee 2,05 miljardia vuodessa.

Mutta mitä onkaan +5 %-yksikköä.  Sekään ei ole mahdoton!

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Meidän sukupolvemme poliitikot olivat päättäneet että pitää olla ytimessä, maksoi mitä maksoi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Täydennän vielä kommenttiani. Suomen talous ei tule nousemaan EU:n määräämällä austerity-politiikalla ja eurolla jossa valuutan sijasta työttömyys joustaa. En tiedä montako vuotta voimme vielä mennä pelkkää alamäkeä mutta luulisi jo hitaimpienkin alkavan ihmetellä onko todella nykyinen kurssimme oikea.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Valtiovarainministeriön

”Katsaus valtion taloudellisiin vastuisiin ja riskeihin 2016”, joka on julkaistu 21. päivä huhtikuuta 2016, kertoo tiivistelmässään:

”Valtion taloudellisilla riskeillä tarkoitetaan tekijöitä, jotka vaikuttavat ennakoimattomalla tavalla valtiontalouteen.
Valtion taloudelliset vastuut – ja siten riskit – voivat muodostua hajautetusti valtion (esim. talousarviotalous),
muun julkisen talouden (esim. valtion rahastot, liikelaitokset, kunnat), yksityissektorin
(esim. valtionyhtiöt) tai rahoitusmarkkinoiden (esim. pankkisektori) piirissä.

Kaikkien valtion takausten nimellisarvo on kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa ja on nyt hieman yli 49 mrd. euroa, eli noin 24 % suhteessa kokonaistuotantoon.

Tämän lisäksi kansainvälisille rahoituslaitoksille vaadittaessa maksettavien pääomavastuiden määrä on moninkertaistunut lähinnä EU:n talouskriisin hoidon myötä. Niiden suhde kokonaistuotantoon on noin 9 % (lähes 18 mrd. euroa).

Suomessa valtiontalouden kantokyky on merkittävästi heikentynyt talouskriisin seurauksena, ja edellytykset kohdata uusia taloudellisia
häiriöitä ovat nyt ratkaisevasti aikaisempaa heikommat. Valtion yhä kasvavien vastuiden edes osittaisesta
laukeamisesta aiheutuvat kustannukset voivat aiheuttaa merkittävän rasituksen kansantaloudelle.
Tämä korostaa valtion taloudellisten vastuiden huolellisen seurannan ja hallinnan tärkeyttä.”

Linkki: em. Katsaus, sivu 3.: http://vm.fi/julkaisu?pubid=11301

*

”Katsaus valtion taloudellisiin vastuisiin ja riskeihin, kevät 2017
Valtiovarainministeriön julkaisu – 20/2017”,
joka on julkaistu 8. päivä toukokuuta 2017,
kertoo tiivistelmässään:

”Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomen takaukset ovat korkealla tasolla. Maiden välis¬ten takausten nimellisarvojen vertailu on hankalaa mm. eri maiden erilaisten raportoin¬tikäytäntöjen vuoksi. Tuoreimman saatavilla olevan Eurostatin keräämän aineiston (v. 2015) mukaan Suomen julkisen talouden takaukset suhteessa kokonaistuotantoon ovat EU-maista korkeimmat.

Kaikkien valtion takausten nimellisarvo on kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa ja on nyt 46 mrd. euroa, eli n. 21 % suhteessa kokonaistuotantoon. Vuonna 2016 kasvua oli 1,7 mrd. euroa.

Tämän lisäksi kansainvälisille rahoituslaitoksille vaadittaessa maksettavien pääomavastuiden määrä on moninkertaistunut viime vuosien aikana lähinnä EU:n talouskriisin hoidon myötä. Niiden suhde kokonaistuotantoon on 8,4 %.

Erityisesti ovat nousseet Finnveran ja valtion rahastojen — käytännössä valtion takaamien asuntolainojen — takaukset. Vaikka viennin rahoitukseen liittyvät vastuut eivät kasvaneet viime vuonna, vastuisiin liittyy edelleenkin kasvupaineita. Vuoden 2016 aikana eduskunta hyväksyi lukuisia vienninrahoituksen enimmäisvaltuuksien korotuksia. Tämä ennakoi sitä, että valtion vastuiden voimakas kasvu tulee myös jatkumaan lähivuosien aikana.

Myös maakuntauudistukseen liittyvät rahoitusjärjestelyt saattavat lisätä merkittävästi valtion takauskantaa kiinteistöjen ja luottojen siirtymisen myötä (erityisesti sairaanhoitopiirit).”

Lähde: em. Katsaus, sivu 9. http://vm.fi/julkaisu?pubid=19601

*

Eli, kun tämän vielä tiivistää, niin Valtiovarain ministeriön ilmoituksen mukaan 2016 keväällä valtion vastuut ja riskit olivat:

VALTION TAKAUKSET hieman yli 49 MILJARDIA EUROA. Ja lisäksi vielä kansainvälisille rahalaitoksille vaadittaessa maksettavien

pääomavastuiden määrä ”lähes 18 miljardia euroa”

Joten siis
TOTAL valtion vastuiden määrää 49 + 18 mrd = 67 mrd.

Tämän ottanemme huomioon Suomen valtion talouden tilaa, velkoja ja vastuita laskiessamme.
*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

*

Lisäksi vielä tulee huomioida viime vuosien ”hurvittelun” tai sanoisimmeko ”hirvittelyn” suhteen se, että Valtion kassaa on syöty noin 4-5 miljardin edestä.

Edelleen Valtion omaisuutta on myyty kaiketi lähes saman verran. Omaisuuden tuottojen vastaava alenema ja ”syömävelaksi” kohdennetut kertaluontoiset myyntitulot suhteuttaen, voinemme sanoa:

Myös tällä rintamalla Suomen Valtio on pannut haisemaan noin 8-10 miljardia euroa aivan viimeisten vuosien aikana.

*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

*
HUOM.:
Onkohan monikaan huomannut tärkeää kirjausta edellä lainatussa vuoden 2017 valtion vastuiden ja riskien raportissa:
Siinä nimittäin todetaan pahaenteisesti:

”Myös maakuntauudistukseen liittyvät rahoitusjärjestelyt saattavat lisätä merkittävästi valtion takauskantaa kiinteistöjen ja luottojen siirtymisen myötä (erityisesti sairaanhoitopiirit).”

Linkki: em. Katsaus, sivu 9. http://vm.fi/julkaisu?pubid=19601

*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Tarkennan edellä olevaa valtion kassan supistumista:

Keväällä 2011 kun Kataisen sixback aloitti hallitustyöskentelyn, valtion kassassa oli 11 mrd euroa rahaa.
Keväällä 2014 valtion kassassa oli 3 mrd euroa.

Kassaa syötiin siis 3 vuoden aikana 8 mrd euroa.

Lisäksi hallitus otti toimikautensa aikana c. 20 mrd euroa lisälainaa.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Suomi-neito istuu lautalla matkalla kohti ”Niagaran putouksia.” Tuuli tuo tullessaan jo putouksen kohinaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset