Veikko Huuska

Aleksis Kiven ensimmäinen opettaja Malakias Costiander ja hänen elämänsä

Aleksis Kiven ensimmäinen opettaja Malakias Costiander ja hänen elämänsä

”Vielä nostaa sivistys päätään.”

*

Johdanto

Pian 100 vuotta täyttävän Suomen valtiollisen itsenäisyyden synty rakentui laillisuudelle ja toisaalta kansansivistykselle.  Tässä kehityskaaressa merkittävä osa oli lukuisalla ”ensimmäisen polven sivistyneistöön” kuuluvalla.  Monen mielestä olisi parempi puhua lukeneistosta tai valistuneista, sillä läheskään kaikki hengen viljelyksen saralla vaikuttavaa työtä tehneet eivät ole olleet ylioppilaita tai korkeakouluja käyneitä, lukematon on niiden joukko, jotka vähäisellä tai jopa täysin puuttuvalla kouluopoilla ovat terävän ajattelu- ja havaintokyvyn omaavana kohonneet omassa elämänpiirissään johtavaksi ja monin tavoin vaikuttavaksi persoonaksi.

Tänään kuitenkin luomme katseemme erääseen oman aikansa ensimmäisen polven oppineeseen, jonka elämäntyöstä merkittävä osa suuntautui, kuinkas muutenkaan, uusien sukupolvien opettamiseen ja sivistämiseen.

*

Opettaja

Malakias Costiander (1815-1870), oli opettaja ja suomentaja.  

Hän oli kotoisin Hämeenkyrön pitäjän Kostulan kylästä, jossa isä Johan Johansson Pasto toimi maanviljelijänä ja lautamiehenä.  Äiti oli Raution talon tytär, Anna Johandotter.  Käytyään ensin koulua Porissa siirtyi hän Turun lukioon, josta pääsi ylioppilaaksi 1839, arvosanalla approbatur cum laude. 

Malakiaksen alkuperäinen sukunimi oli Pasto, perheen viljelemän maatilan mukaan.  Mutta opiskelijana hän ajan tapaa noudattaen omaksui sukunimensä kotikylän nimeä latinalaisittain  mukaillen.  Niin Kostulan pojasta tuli: Malakias  Costiander – eli Kostulan kylän Malakias.

Hän kirjautui Helsingin yliopiston Satakuntalaisen osakunnan jäseneksi 9.10.1839, mutta opintosuoritukset jäivät vähiin.

Ylioppilaaksi Costiander tuli siis 23-vuotiaana, eli saman ikäisenä kuin aikanaan Aleksi Kivi; molempien haaveena oli tulla papiksi, mutta kumpaisenkin maalaisylioppilaalle niin tyypillinen ammattihaave kariutui.  Kivellä keskeinen syy lienee ollut hänet jo tuolloin vallannut vakaa pyrkimys kirjailijaksi, kun taas hämeenkyröläinen Costiander joutui hylkäämään pappispyrkimyksensä nenää kohdanneen vaurion aiheuttaman puhevian vuoksi. 

Maalaiskoulun opettajaksi hän kuitenkin kelpasi ja niinpä hän ylioppilasvuonnaan 1839 otti vastaan kiertokoulun opettajan viran Nurmijärvellä, ystävänsä pastori August Topon kehoituksesta, hoitaen tehtävää kuolemaansa 1870 asti.. 

Liekö johtunut mainitusta ruumiinviasta, hänestä tuli koulumestarina perin ankaran opettaja, jonka kerrotaan käsitelleen oppilaitaan kovakouraisesti, kaikkein jukuripäisimpien kalloja yhteen kolautellen – ja keppiä tai koivuvitsaa säästämättä.

Opetusvälineinä olivat rihvelitaulu, pahvitaulu, jossa oli sekä tavukirjoitusta että numeroita.  Lisäksi Costiander käytti itse laatimaansa ”Kappaleita maalaiselämän alalta” –kirjasta.  Arvosanoja antaessaan koulumestari Costiander  kirjoitti hyvän oppilaan nimen kohdalle esim. maininnan ”Bene, bene” (Hyvä, hyvä), mutta huonompain oppilaiden sarakkeeseen: ”Tyhjä pää”, ”Kauhea”, ”Mökelö” tai ”Parantumaton”.

Pitkän, 31-vuotta kestäneen opettajanuransa aikana ehti opettaa noin 7.000 nurmijärveläistä lasta.  Oppilaiden joukossa oli myös tuleva kirjailija Aleksi Stenvall, kirjailijanimeltään kuuluisa Kivi.

Malakias Costiander oli Aleksis Kiven ensimmäinen opettaja, ja vaikutti keskeisesti siihen, että Kivi jääsi triviaalikoulun jälkeen jatkamaan koulunkäyntiään Helsingissä.

Kivi sai Costianderista

*

Runoilija  ja kääntäjä

Malakias Costiander, maalaisylioppilas Hämeenkyröstä, omasi taipumuksia eepilliseen runouteen. 

Jo Turun lukiossa (1836-1839) ollessaan hän sepitti klassisella kuusimitalla runoelman ”Jaako, Kyröskosken poltissa kerran”, joka ilmestyi painosta tosin vasta 1844.  https://books.google.fi/books/about/Jaako_Kyr%C3%B6skosken_Poltissa_kerran.html?id=Cya8nQEACAAJ&redir_esc=y

Costiander menestyi myös kääntäjänä.  Hän suomensi J.L. Runebergin ”Elgskyttare” –runoelman (1855 vuonna ilmestyneessä Suomi-kirjassa; ”Hirvenampujat” –nimisenä) sekä Vergiliuksen Aeneis-runoelman ensimmäisen osan (julkaistu vuoden 1858 Suomi-kirjassa).

Costianderin runoilijankynä oli tuottoisa, ja tuotoksia julkaistiin taiteilijanimellä Kiia Kostinen, mutta myöhempi kirjallisuusarvostelu toteaa niistä kokolailla tylysti:

”Costianderin käyttämä kuusimitta perustuu, niin kuin yleensä siihen aikaan, yksinomaan laajuuteen, jonka vuoksi hänen runonsa eivät enää täytä nykyisen (1920-luvulla) suomalaisen runousopin vaatimuksia” (W.K.).

Hänen muista suomennoksistaan mainittakoon Auerbachin novelli ”Juoseppi lumessa” (1863).

Malakias Costiander avusti Elias Lönnrotia Suomen kasviston, Flora Fennican, suomennostyössä, samoin hän auttoi nurmijärveläissyntyistä Porvoon lukion lehtoria, teologian tohtori Samuel Johan Gustaf Smalénia (1813-1873) tämän Raamatun suomennostyössä. –

Tri Smalénista ylioppilasmatarikkelissa: https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=14350

*

Aleksis Kiven ensimmäinen opettaja

Costianderin jälkimaine perustuu paitsi pitkään (1839-1870) opettajanuraan Nurmijärvellä, ennen kaikkea hänen asemaansa Aleksis Kiven (1834-1872) ensimmäisenä opettajana. 

Opettaja – oppilas –suhde on kaikesta päätelleen ollut läheisempi ja vaikuttavampi kuin yleensä.  Suhde ajoittunee vuosien 1841 – 1846 väliin.  Kivi muutti 12-vuotiaana Helsinkiin jatkokouluun, tähtäimenään ylioppilastutkinto.

Kerrotaan, että myöhemmin loma-aikoina Costiander oli ”hänen (Kiven) jokapäiväinen seurakumppaninsa, joten hänen kirjalliset harrastuksensa epäilemättä suuresti vaikuttivat herkkään runoilijanalkuun”.

Aleksis oli osoittanut jo varhain kirjallisia taipumuksia uhoten kotiväelleen rupeavansa ”uudeksi Runebergiksi”.

Marja Welin kertoo kirja-arvostelussaan (Maijaliisa Dieckmann: Metsän poika tahdon olla);

Aleksi on oppiva ja teräväpäinen poika ja sen huomaa myös koulumestari Malakias Costiander lisänimeltään Nokaton, sillä vakava sairaus oli kovertanut mieheltä melkein koko nenän pois. Costiander on ankara opettaja, mutta hänellä on myös suuri vaikutus Aleksin tuleviin opintoihin. Hän vierailee räätäli Stenvallin talossa ja ehdottaa Aleksille lisäoppia luonaan kirkonkylässä, sitä kautta poika voisi päästä opiskelemaan Helsinkiin. Näin tapahtuukin ja Aleksin kivinen ja ohdakkeinen pitkä opintie alkaa.”

Linkki: http://www.savonsanomat.fi/kulttuuri/kirjat/Maijaliisa-Dieckmann-Mets%C3%A4n-poika-tahdon-olla/420004

*

Costianderin papillinen kollega ja kansanvalistaja Nurmijärvellä;

”Pyhäkoulun isä Johan Fredrik Bergh (1795-1866)

Kappalaiseksi Nurmijärvelle

Nurmijärvellä toiminut kappalainen Johan Fredrik Bergh aloitti ensimmäisenä Suomessa pyhäkouluopetuksen lapsille. Hän oli syntynyt Suonenjoella 1795 papin perheeseen ja käynyt koulunsa Porvoossa. Bergh valmistui ylioppilaaksi Turussa vuonna 1816 ja papiksi hänet vihittiin vuonna 1818. Pappistutkintonsa ja pastoraalinsa hän suoritti korkein arvosanoin ja myöhemmin hän sai jumaluusopin tohtorin arvon.

Vuonna 1826 Bergh valittiin Nurmijärven kappalaiseksi ja tässä virassa hän toimi vuoteen 1843, jolloin hänet valittiin kirkkoherraksi Jaakkimaan. Berghin Nurmijärvelle muuttaessa oli vielä tuoreessa muistissa kuuluisien Nurmijärven rosvojen teot muutamaa vuotta aikaisemmin ja paikkakuntaa ja sen asukkaita pidettiin turmeltuneena.

Jussi Sinnemäki kirjoitti vuonna 1932 Berghin elämää käsittelevässä kirjassa, että "Se maaperä, jota hän tässä seurakunnassa joutui muokkaamaan, oli karuimpia mihin yleensä kukaan pappi maassamme viime vuosisadalla hyvää siementä kylvi. Tapain turmellus oli joka suhteessa niin suuri, että me tuskin voimme ainoatakaan pitäjää maassamme suurestikaan asettaa siinä suhteessa Nurmijärven edelle."

Lukutaidon edistäjä

J. F. Bergh oli vankkumaton lukutaidon edistämisen kannattaja ja hänen toimintansa vaikutti suuresti opetusjärjestelmän ja koulujen syntyyn Nurmijärvellä. Hänen esityksestään pitäjään palkattiin ensimmäinen koulumestari, joka toimi vuosina 1833-1834. Berghin aikana vuonna 1838 paikkakunnalla aloitti työnsä koulumestarina myös Malakias Costiander, joka tuli tunnetuksi pitkäaikaisena kansanopettajana.

Lähde: http://www.nurmijarvi.fi/vapaa-aika_ja_kulttuuri/museo/nurmijarven_historiaa/merkkihenkiloita_nurmijarven_historiasta/bergh

*

Costianderin puoliso

Koulumestari Malakias Costiander solmi avioliiton syntymäpitäjänsä Hämeenkyrön naapurista, Ikaalisista, olevan neiti Adla Agatha Ikalinin kanssa vuonna 1945.

Ikaalisten seurakunnan historiakirjat kertovat:

Ikaalisten pitäjän Ikaalisten kylässä syntyi 15.10.1821 lasimestari Isak Ikalinin ja vaimonsa Maria Christina Tillbergin (41 v.) perheeseen tytär, joka kasteessa kaksi päivää myöhemmin sai nimen Edla Agatha.

Poismuuttaneiden kirjassa lukee: Neiti Edla Agatha Ikalin muutti Ikaalisten seurakunnasta 12.1.1846 Nurmijärvelle.

Mutta itseasiassa hän ei tammikuussa 1846 ollut enää neiti, vaan rouva Costiander. 

Pariskunta nimittäin vihittiin Nurmijärvellä jouluaaton aattona 23.12.1845.  Ikaalisten seurakunnan vihittyjen kirjassa lukee:

Sock. Skolm. o. Magaz. Bokh. Hr. (eli Pitäjän koulumestari ja Lainajyvästön hoitaja, Herra) Malachias Costiander ja Jungfru Adla Agatha Ikalin, Ikaalisten kylän seurakunnasta on vihitty 23.12.1845 Nurmijärvellä.

Morsiamen vanhemmat elivät vielä kymmenkunta vuotta kotonaan Ikaalisissa:

Isä, entinen lautamies Isak Ikalin kuoli 2.10.1854 Ikaalisissa 69:n vuoden iässä, kuolinsyy: Lungsot eli keuhkotauti.

Äiti,  Maria Ikalin, kuoli 3.11.1855 Ikaalisissa 74:n vuoden iässä, kuolinsyy: Wattsot eli vesitauti, vesipöhö.

*

Koulumestarin kohua herättänyt kuolema

”Nurmijärven seurakunta oli juuri tehnyt esityksen Uudenmaan lääninhallitukselle Malakias Costianderin palkitsemisesta pitkästä työstään kunnan lainajyvästön hoitajana, kun hänet
ryösti ja surmasi 16-vuotias poika. Costiander oli matkalla Järvenpään asemalle ja sieltä Helsinkiin, ja surmaaja luuli Costianderin olevan jo paluumatkalla mukanaan palovakuutusrahoja tai kunnalle haettuja lainarahoja. Costianderin kuoleman jälkeen jyvästön tilintarkastuksessa havaittiin kavallus ja hänen leskensä häädettiin heidän talostaan korvauksen saamiseksi. Uusintatarkastuksessa huomattiin kuitenkin laskuvirhe, mutta leskelle annettu hyvittely eläkkeen muodossa ei enää voinut korvata talon ja maineen menetystä.

Nurmijärven museolla on joitain Malakias Costianderille kuuluneita tavaroita, kuten kirjoituspöytä, rihvelitaulu, kirja ja kirjoitusvälineet. Hänelle kuulunut talo on nykyään yhä olemassa Nurmijärvellä hautausmaata vastapäätä Aleksis Kiven tiellä. Talo on yksityisomistuksessa ja se on suojeltu rakennussuojelulailla.”

Kirjallisuutta:

Kuusi, Matti. Malakias Costiander, kulttuurimanageri, 1965.

Sihvo, Hannes. Malakias Costiander: kirjailijanimeltään Kiia Kostinen, 1996.

Sormunen, Irja. Nurmijärven pitäjän historia 1900-1970, III osa, 1974.

http://www.nurmijarvi.fi/vapaa-aika_ja_kulttuuri/museo/nurmijarven_historiaa/merkkihenkiloita_nurmijarven_historiasta/costiander

*

Geni-sukupuu; https://www.geni.com/people/Malakias-Costiander/6000000015547169623

*

Koulumestari Malakias Costianderin muistomerkki Hämeenkyrö, Kostulan kylä, valtatie 3:n varrella, lähellä Mannanmäen näkötornia (valtatien koillispuolella).  http://www.kolumbus.fi/luontokuva/ALsivut/costianderP6106374.htm

*

Kuvahaku/Malakias Costiander; https://www.google.fi/search?q=Malakias+costiander&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjYqq3Z3c7UAhXhJJoKHZGBCysQ_AUICigB&biw=1536&bih=720&dpr=1

Lähde: https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=15727

*

http://www.nurmijarvi.fi/vapaa-aika_ja_kulttuuri/museo/nurmijarven_historiaa/merkkihenkiloita_nurmijarven_historiasta

*

http://www.nurmijarvi.fi/filebank/843-KOHTEET_98-191.pdf

Sivulla 9/100 on kuva Mäntylästä, Costianderin talosta.

*

”Käännöskirjallisuudessakin näkyi elä-muotoja, mikä yleensä johtui kääntäjän murretaustasta, esimerkiksi oululaistaustaisen Johan Bäckwallin kääntämissä Topelius-suomennoksissa Luonnon-kirja (1860) ja Maamme Kirja (1876) elä on yksinomainen. Myös nurmijärveläinen Malakias Costiander – Aleksis Kiven oppi-isä – käyttää kääntämässään Aeneiaassa (1858) elä-muotoja. Se tosin johtunee Costianderin tavoittelemasta kalevalaisesta eepos-tyylistä, joka näkyy siellä täällä muuallakin, esim. ”Mie olen Aineias, jumalat käsistä vihollisten / Säilytetyt kuletan”.”

Linkki: Osmo Kokko: Elä vie minua keräjiin tästä asiasta! http://neba.finlit.fi/blogi/ela-wie-minua-kerajiin-tasta-asiasta/

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Malakias Costianderia muistetaan Hämeenkyrössä:

https://www.facebook.com/veikko.huuska?fref=nf&pnr...

lähde: UutisOiva, ke 21.6.2017.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Koulumestari Malakias Costianderia muistettiin Juhannuksena 2017;

https://www.facebook.com/photo.php?fbid=1015601368...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Aleksis Kiven digitaalinen arkisto/SKS:

Aleksis Kiven vanhempien Anna Christina Andersdotter Stenvallin ja Erik Johan Stenvallin kuolinpesien huutokauppapöytäkirja 15.10.1866. 11 sivua. Malakias Costiander toimitti Kiven vanhempien kuolinpesän huutokaupan 11.5.1866 ja kirjoitti siitä myös huutokauppapöytäkirjan. Huutokauppaluettelon sivulla 2 mainitaan, että Aleksis Kivi osti itselleen sohvan, kaappipöydän ja kaksi tuolia. Eino Kauppinen lahjoitti 27.5.1962. Arkistotunniste: Kotelo 1. (Aiemmat arkistotunnisteet: Aleksis Kiveen liittyvää aineistoa, C157; Kl. 9613.)

http://neba.finlit.fi/kivi/index.php?pagename=kive...

*

Tämäkin dokumentti Kiven vanhempien kuolinpesän huutokaupan toimittamisesta kuvastaa koulumestari Costianderin ja Aleksis Kiven läheistä henkilökohtaista luottamussuhdetta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset