Veikko Huuska

YLEn poliittinen ohjelmaneuvosto suhmuroi Mannerheimin 100-vuotisjuhlat

YLEn poliittinen ohjelmaneuvosto suhmuroi Mannerheimin 100-vuotisjuhlat

”Ei radiointia Mannerheimin juhlista

Radiossa jo laadittu valmis suunnitelma Mannerheimin 100-vuotisjuhlien suorasta selostamisesta kaadettiin hallituspuolueiden äänillä radion ohjelmaneuvostossa.

Päätös tehtiin äänin 6-3 kokoomuksen ja liberaalisen kansanpuolueen edustajien ollessa koko tilaisuuden radioinnin kannalla.

Kokouksessa ehdotti Skdl:n uudeksi pääsihteeriksi hiljan valittu kommunistien edustaja Aimo Haapanen, että kesäkuun 4. päivän juhlia ei lainkaan välitettäisi suorana lähetyksenä.

Sitä vastoin kokoomuksen tiedotuspäällikkö Jouni Mykkänen kannatti suoran lähetyksen toteuttamista.”

Aamulehti, 23.5.1967.

Lähde: Aamulehti 23.5.2017: AL 50 vuotta sitten.

*

Ehkä kuvaava esimerkki siitä, miten aktiivipoliitikkojen puuttuminen normaaliin ohjelmapolitiikkaan tuottaa historiallisia kuriositeetteja.

*

Taustoja

Marsalkka Mannerheimin 100-vuotisjuhlat olivat 4.6.1967.  Hän oli tuolloin(kin) kuuma nimi. 

Istuva hallitus oli Paasion I, jossa hallituspuolueina olivat SDP, Keskusta, SKDL ja TPSL.

Aimo Haapanen SKDL:n pääsihteerinä vuosina 1967–1977 toiminut Haapanen oli Suomen kommunistisen puolueen jäsen, mutta hän vaikutti lähinnä SKDL:n piirissä. Haapanen pyrki välttelemään kommunistien sisäistä riitelyä ja hän puolusti siten SKDL:n itsenäistä roolia. 

Ks. Wikipedia; https://fi.wikipedia.org/wiki/Aimo_Haapanen   

Haapanen pääsi kymmenen vuotta myöhemmin (1977) YLEn talousjohtajaksi. 

Kuva: http://www.arjenhistoria.fi/actions/imageinfo.php?id=1236965&view=lres&prms=s_start%3D160%26s_class%3D1 

Vielä nimikirjoitusnäyte: https://www.finna.fi/Record/kansa_ah.M011-1013285

*

YLEn Suomenkielinen ohjelmaneuvosto

SUOMENKIELINEN OHJELMANEUVOSTO 1964-1970

1.6.1964-31.5.1967

Päätoimittaja Mauri Auvinen (kesk), 10.9.1966 saakka

Valtiotieteen kandidaatti Pauli Burman (sd)

Valtiotieteen tohtori Seikko Eskola (kok)25.61966 alkaen

Toimitsija Aimo Haapanen (skdl / skp)

Kansanedustaja Sylvi Halinen (kesk)

Päätoimittaja Vilho Halme (sd)

Kansanedustaja Erkki Hara (kok) 18.11.1964 saakka

Päätoimittaja Urho Jokinen (skdl / skp) 18.11.1964 alkaen

Kansanedustaja Mikko Juva (lkp) 18.11.1964-25.2.1966

Toimituspäällikkö Jaakko Korjus (kok) 5.6.1965 alkaen

Päätoimittaja Otso Kukkonen (kesk) 25.11.1966 alkaen

Rouva Rakel Lehtokoski (sd)

Kansanedustaja Anna-Liisa Linkola (kok) 21.10.1966 saakka

Kansanedustaja Leo I. Mattila (lkp)

Valtiotieteen maisteri Jouni Mykkänen (kok) 21.10.1966 alkaen

Levikkipäällikkö Antti Mäki-Reinikka (kesk)

Järjestösihteeri Toivo Pohjonen (skdl / skp)

Toimittaja Hilkka Saarikoski (skdl / skp) 18.11.1964 saakka

Toiminnanjohtaja Tauno Savolainen (kesk)

Ekonomi Hannele Tingren (kok) 18.11.1964-1965

Varatuomari Jouni Veinio (ko) 4.6.1965 saakka

Puheenjohtajana ohjelmaneuvostoissa toimi 31.5.1967 saakka pääjohtaja ja

varapuheenjohtajana ohjelmajohtajat.

Lähde: Jarmo Viljakainen

REPORADIO – Yleisradion vaaran vuodet 1965-1972

 http://www.reporadio.fi/liitteet/Reporadio_LIITE3_Yleisradion_hallintoelimet_1964-1970.pdf  (jutussa mainitut tummennettuina, vh)

*

Päämajapatsas 4.6.1967

Päämajapatsas, paikallisittain Mannerheimin patsas, sijaitsee Mikkelin keskustassa torin laidalla.

Kalervo Kallion
veistämä Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheimia kuvaava muistopatsas paljastettiin Suur-Savon aukiolla (nyk. Marskin aukio) 4.6.1967 Mannerheimin 100-vuotissyntymäpäivänä. Patsaan otti kaupungin puolesta vastaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja kansanedustaja K. F. Haapasalo. Patsaan paljastus oli mikkeliläisittäin vaikuttava tilaisuus, sillä paikalla oli noin 7000 ihmistä seuraamassa paljastusjuhlaa ja paraatia. Paljastuspuheen piti eduskunnan puhemies Johannes Virolainen ja patsaan ympärillä seisoi partiolaisten muodostama kunniavartio.

Marsalkka Mannerheim johti kolmen sodan aikana Suomen puolustusvoimia Mikkelissä sijainneesta päämajasta käsin. Mikkeliläiset halusivat muistaa Mannerheimia mm. kaupunkiin sijoitettavan patsaan muodossa. Patsas päätettiin sijoittaa pitkien ja monivaiheisten neuvottelujen jälkeen Suur-Savon aukiolle. Patsaan sijoituspaikka on näihin päiviin saakka herättänyt laajaa ja paikoittain hyvinkin kiivasta keskustelua. Matti Lakio on Mikkelin kaupunginvaltuuston 100-vuotishistoriikissa kuvannut tarkasti, kuinka päätös patsaan sijoituspaikasta tehtiin.

Jo helmikuussa 1954 asiasta tehtiin ensimmäisen kerran valtuustoaloite. Valtuusto päätti periaatteessa hyväksyä ehdotuksen, mutta sen toteuttaminen siirrettiin myöhemmäksi. Patsashanke virisi uudelleen kymmenen vuotta myöhemmin. Kaupunginhallitus esitti vuoden 1964 viimeisessä kokouksessa valtuustolle, että kaupunki luovuttaisi patsasta varten paikan Hallitustorilta lääninhallituksen edestä. Mielipiteet patsaan paikasta jakaantuivat jyrkästi. Ensimmäisessä kokouksessa asia pantiin pöydälle ja samana päivänä pidetyssä toisessa kokouksessa ehdotettu paikka (Hallitustori) hyväksyttiin, mutta päätöksestä valitettiin, koska se oli tehty samana päivänä toisessa budjettikokouksessa, josta ei oltu laillisesti lähetetty kutsua asialistoineen. Lääninoikeus hylkäsi valituksen, mutta korkein hallinto-oikeus kumosi vuonna 1966 valtuuston ja lääninoikeuden päätökset patsaan sijoituspaikasta.

Keväällä 1966 valtuusto päätti luovuttaa käyttöoikeudella paikan patsaalle, jonka paikasta päätettiin sopia myöhemmin. Neuvotteluja käytiin Suomen marsalkan päämajakaupungin patsastoimikunnan edustajien ja valtuustoryhmien valitsemien edustajien välillä. Näissä neuvotteluissa ehdotettiin patsaan paikaksi Kirkkopuistoa. Tästä syystä kaupunginhallitus pyysi asiasta lausunnon sekä patsaan tekijältä, kuvanveistäjä Kalervo Kalliolta, että keskustan asemakaavan laatijalta, prof. Olli Kiviseltä. Molemmat suosittelivat Hallitustoria, koska patsas oli mittasuhteiltaan suunniteltu nimenomaan sinne ja se oli jo valettu kipsiin. Kirkkopuistoa ei katsottu sopivaksi, koska siellä jo olevat muistomerkit ja keskellä puistoa oleva lintuveistos olisi jouduttu siirtämään. Neuvotteluissa ehdotettiin patsaan paikaksi myös Asemapuistoa, jota Kivinen ei pitänyt sopivana tulevien liikennejärjestelyjen takia.

Vasemmistoenemmistöinen valtuusto ei kuitenkaan hyväksynyt patsaan paikaksi Hallitustoria. Sitten lokakuussa 1966 löytyi lopulta valtuuston kaikkia osapuolia tyydyttävä paikka Suur-Savon aukiolla.

Lähde: http://www.seutuhaku.fi/MisetServiceProvider-portlet/html/generate/service/?serviceid=3703

*

Postimerkit Mannerheim

http://www.mannerheim.fi/13_erity/s_postim.htm

http://www.hyfila.fi/tuotteet.html?id=330/10363 & http://www.systeemi.net/FDC-461967-CGE-Mannerheim,name,4324584,auction_i...

http://www.systeemi.net/Mannerheim-merkki-461967-Mikkeli,name,4341179,auction_id,auction_details

*

Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin syntymän 100-vuotisjuhlallisuudet Nurmijärven hautausmaan sankarihaudoilla, 4.6.1967

Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin syntymän 100-vuotisjuhlallisuudet Nurmijärven hautausmaan sankarihaudoilla, 4.6.1967. Kunniavartiossa vänrikki Mikko Jokinen, alikersantti Toivo Kirkkari ja 14 partiolaispoikaa. Seppelettä laskemassa Pirkko Jalava, Aimo Elfbacka, Aulis Jokinen, Vilho Paulanto, Uuno Miettinen, Kirsti Launiala ja Åke Launiala. Taustalla yleisöä seuraamassa tapahtumaa.

Lähde: Nurmijärven Sanomat https://museot.finna.fi/Record/muistaja_nurmijarvi.M011-68497

*

Kuvat aiheesta Mannerheim 4.6.1967

https://www.google.fi/search?q=Mannerheim+4.6.1967&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ved=0ahUKEwjzkpSCsoXUAhVGWSwKHVGVCU8QsAQINQ&biw=1536&bih=720&dpr=1.25

*

Suomen Pariisin suurlähetystö

Suomen Pariisin suurlähetystö muutti vuonna 1967 nykyiseen osoitteeseensa Place de  Finlandelle, Invalidiaukion viereen. Kauppa Quai d’Orsayn ja rue Fabert'in kulmassa sijaitsevasta marmorilla päällystetystä uudisrakennuksen kaksikerroksisesta toimistotilasta ja edustushuoneistosta tehtiin vuonna 1961.

Rakennustyöt aloitettiin samana vuonna. Uusiin tiloihin päästiin siirtymään vuosien 1966 ja 1967 kuluessa. Virallinen muutto Suomen nimikkoaukiolle tapahtui marsalkka Mannerheimin syntymän satavuotispäivänä 4.6.1967 silloisen suurlähettilään Richard Seppälän johdolla.

Lähde: http://www.finlande.fr/public/default.aspx?nodeid=32229&contentlan=1&culture=fi-FI

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

50 vuotta sitten paljastetun Mikkelin Päämajapatsaan muotoihin ja mallinnukseen pääsee kummasti tutustumaan tässä opinnäytetyössä (3D-mallinnus):

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/2427...

Timo Kettula ja Kimmo Rantanen
3D-MALLINTAMINEN VIRTUAALISTUDIOTEKNIIKALLA
Päämajapatsaan mallintaminen
Opinnäytetyö
Tietojenkäsittely
Marraskuu 2010
Mikkeli AMK

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kaksi Mannerheim -patsasta:

Suomen marsalkka Mannerheimin patsaan
paljastamisen 60-vuotismuistojuhla 4.6.(1955 > 2015)
Mannerheimin patsaalla Seinäjoella oli kunnianosoitus, jonka avaussanat
lausui eversti evp. Jorma Jokisalo. Puheen piti kaupunkineuvos Raimo Ylä-
Uotila. Patsaalle laskettiin Puolustusvoimien, Seinäjoen kaupungin, Veteraani-,
perinne- ja maanpuolustusjärjestöjen, Rakuunakilta ry:n, Seinäjoen
Lukion oppilaiden ja Eläkeliiton seppeleet. Tilaisuudessa esiintyi Rautatieläisten
soittokunta, joht. Arto Panula. Seinäjoen kaupungin valtuustosalissa
järjestetyssä juhlassa juhlapuheen piti kenraalimajuri evp. Juha-Pekka Liikola.
Sotiemme veteraanin tervehdyksen tilaisuuteen toi maanviljelysneuvos
Heimo Linna. Kuva ja teksti Marita Mattila
Lähde: https://asiakas.kotisivukone.com/files/kpmaanpuolu... sivu 2.
*
Sotaorpojen ryhmäkuva marsalkka Mannerheimin patsaan Mikkelin Hallitustorilla 4.6.2015.Vasemmalla Pohjanmaan sotaorvot ry:n
pj Aulis Karvonen. Marsalkka Mannerheimin patsas eli Päämajapatsas on paraatipaikalla Mikkelin Hallitustorin laidalla, jossa se ollut
vuodesta 2003. Patsas sijaitsi aiemmin Mikkelin Suur-Savon aukiolla. Patsas on paljastettu Mannerheimin 100-vuotispäivänä 4.6.1967
ja sen teki nivalalaissyntyinen kuvanveistäjä Kalervo Kallio.
Lähde: https://asiakas.kotisivukone.com/files/kpmaanpuolu... sivu 16.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

On mielenkiintoista tarkastella silloisen puolustusvoimain komentajan, Mannerheim-ristin ritarin, kenraali Yrjö Keinosen päiväkäskyä päivämäärältä 4.6.1967. Siis puolustusvoimain lippujuhlan päivänä, jonka ajankohdan valintaan on vaikuttanut se seikka, että marsalkka Mannerheim on syntynyt 4.6.

Ja juuri tuolloin, 4.6.1967, vietettiin Mannerheimin syntymän 100-vuotisjuhlaa - sikäli kuin vietettiin..

Puolustusvoimain komentajan lippujuhlapäivän kunniaksi antamassa päiväkäskyssä 4.6.1967 käydään asianmukaisesti läpi kaikki ajankohtaiset puolustus- ja turvallisuuspoliittiset "pointit":
yhteiskunnallinen kehitys, itsenäisyyden merkitys, lisääntynyt turvallisuus ja suursodan alentunut todennäköisyys, mutta myös puolustusvoimien välttämättömyys, niiden pitkäjänteisen kehittämisen tarpeellisuus sekä olennaisena seikkana "puolueettomuusasemamme ja Neuvostoliiton kanssa solmimamme Ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus", jotka "asettavat meille myös rauhan oloissa kiistattomia sotilaallisia velvoitteita2.

Lisäksi todetaan suorasukaisesti, että jos sota Euroopassa kaikesta huolimatta Euroopassa puhkeaisi puolustusvoimilla olisi tärkeä tehtävä, tukea ulkopolitiikkaa, toimia ennaltaehkäisevästi ja pystyä "torjumaan yllätyshyökkäykset ja täyttämään kansainvälisten sopimustemme sotilaalliset velvoitteet omin voimin".

Siis kutakuinkin asiallista tekstiä.

Yhtä vain puuttuu.

Mannerheimista ei sanaakaan.

Tähän on kaiketi vain todettavissa, että se oli silloisessa kontekstissa täysin "mahdotonta". Vai oliko? Ja, miksi? Ihmeessä.

Linkki: http://www.kenraalikeinonen.fi/paivakaskyt/paivaka...

Olihan sentään kansakunnan merkkimiehen, marsalkka Mannerheimin 100-vuotissyntymäpäivä.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

*
Kekkosen päiväkirjasta 1967:

”Kesäkuu
04.06. Mannerheimin syntymän 100-vuotisjuhla. Paraati ja iltajuhla. Hallitusta edusti vain Suorttanen.”

Linkki: http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2010/03/vuosi-1...

*
Aikansa kuva.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Juhani Suomi: UKK -elämäkerta 1962-1968,sivu 479:
"Jo ennen Lähi-idän sotaa (2.-7.6.1967) Moskovassa oli herättänyt paheksuntaa se, että Suomessa valmistauduttiin viettämään näyttävästi C.G.E. Mannerheimin syntymän 100-vuotisjuhlia. Kun Kovalevin tarkoitushakuinen hämmästely ja neuvostolehdistön kriittinen kirjoittelu eivät tehonneet, neuvostohallitus kutsui (suurlähettiläs) Kovalevin pois Suomesta juhlien ajaksi. Tapahtuneen teki vielä katkerammaksi se, että Kekkonen osallistui näyttävästi juhlintaan, vaikka mielessään suhtautuikin Mannerheimiin edelleen varsin kriittisesti."

Tässä kyllä Suomi muotoilee omiaan: Kekkonen otti paraatin vastaan Senaatintorilla pv-komentaja Keinosen kanssa. Mikkelin Marski 100 -juhlissaSuorttanen oli ainoa ministeri. Puhemies Virolainen juhlapuhui.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

4.6.1967 Suomessa vietettiin kahta suurjuhlaa:
puolustusvoimien lippujuhlapäivän paraati Helsingissä ja Mannerheimin syntymän 100-vuotisjuhla Mikkelissä:

Alempana kuva, jossa Kekkonen ja Keinonen vastaanottavat juhlapäivän valtakunnallisen paraatin Senaatintorilla Helsingissä. Samaan aikaan Mikkelissä juhlittiin Marskin 100 vuotta. Helsingissä paraatin vastaanottajien joukossa oli hallitus pääministeri Paasion johdolla. Mikkelissä vain sinen komennettu puolustusministeri Suorttanen.

Tähän nähden tilannetta ei aivan relevantisti kuvaa Juhani Suomen Kekkos-jättielämäkerran 1962-1968 mainitsema:
"...Suomessa valmistauduttiin viettämään näyttävästi C.G.E. Mannerheimin syntymän 100-vuotisjuhlia."

Katso:
Lippujuhlapäivän paraatin vastaanottajia Helsingissä 4.6.1967:

https://photos.google.com/album/AF1QipO3-YGTvF9vO0...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset