Veikko Huuska

Presidentti Truman lopetti yllättäen sotilasavun Stalinille 11.5.1945

Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman lopetti yllättäen sotilasavun Stalinille 11.5.1945

*

Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman päätti 11.5.1945 yhtäkkiä ja yllättäen keskeyttää Neuvostoliitolle jo vuosia varsin runsaskätisesti suunnatun Lend-Lease –sotatoimiavun.  Tämä tapahtui vain kolme päivää sen jälkeen kun Saksa oli antautunut ehdoitta Euroopassa 8.5.1945.

*

Trumanin ratkaisu

Truman laittoi pisteen sille myötäilypolitiikalle, jota Yhdysvallat oli ylläpitänyt jo sotaa edeltävän avustavan yhteistoiminnan muodossa, ja jota entinen Yhdysvaltain presidentti Franklin Roosevelt täysin rinnoin ja entistä kovemmin panoksin harjoitti ratifioituaan tukijärjestelyä koskevan asiakirjan maaliskuussa 1941.

Yhdysvaltain suunnanmuutos raivostutti Neuvostoliiton johtajan, generalissimus Joseph Stalinin.

*

Hieman taustaa;

Harry S Truman

Trumanin noustua varapresidentiksi vuonna 1944 presidentti Franklin Delano Roosevelt piti hänet (huomattavaa lyhytnäköisyyttä osoittaen) pitkälti pimennossa monien keskeisten salaisten asioiden suhteen. Kun Roosevelt huhtikuussa 1945 kuoli kesken kautensa ja Truman nousi presidentiksi, hänellä ei ollut harmainta aavistusta esimerkiksi ydinasetta valmistelleen Manhattan-projektin olemassaolosta.

Presidenttinä Truman osallistui Potsdamin konferenssiin 17. heinäkuuta – 2. elokuuta 1945. Hän kertoi Stalinille aikovansa käyttää uudenlaista asetta Japania vastaan, mistä Stalin tiesikin vakoojiensa vuoksi. Saksan sotakorvauskysymykset ja Neuvostoliiton osallistuminen sotaan Japania vastaan sekä Neuvostoliiton oikeus Japania koskeneisiin aluevaatimuksiin olivat ongelmakysymyksiä. Stalin otti neuvotteluissa esille oikeuden siirtää tehtaita Mantšuriasta Neuvostoliittoon. Saksan kysymyksessä luotiin jakolinja, joka johti Euroopan jakautumiseen Itä- ja Länsi-Eurooppaan.”

Lähde: Wikipedia; https://fi.wikipedia.org/wiki/Harry_S._Truman

*

Kun presidentti Roosevelt sitten 12.4.1945 kuoli, nousi varapresidentti Truman hänen seuraajakseen Yhdysvaltain 33:n presidenttinä 12.4.1945.

Tasan kuukautta myöhemmin presidentti Truman teki merkittävän kansainvälispoliittisen ratkaisun.  Hän päätti 11.5.1945 lopettaa Neuvostoliitolle vuodesta 1941 lähtien myönnetyn sotatoimiavun, Lend and Lease –avun.

*

San Franciscon konferenssi huhti-toukokuussa 1945

Suurpolitiikassa oli samaan aikaan runsaasti palloja ilmassa:

Yhdistyneiden kansakuntien perustamiseen tähtäävä neuvonpito suurvaltojen kesken oli käynnistynyt San Franciscossa 25.4.1945.  Samaan aikaan käytiin salaisia mutta yleisesti tunnettuja neuvonpitoja Japanin sodan päättämiseen tähtäävistä toimista.

Lisäksi kolmen vallan sodan jälkeinen huippukokous vaarantui tällaisesta tilanteesta

SF:n konferenssi pähkinäkuoressa:

San Franciscon konferenssi oli Yhdysvaltain San Franciscossa 25. huhtikuuta – 26. kesäkuuta 1945 järjestetty kansainvälinen konferenssi, jossa perustettiin Yhdistyneet kansakunnat. Konferenssin merkittävimmät osallistujat olivat neljän suurvallan ulkoministerit: Yhdysvaltain Edward Stettinius, Ison-Britannian Anthony Eden, Neuvostoliiton Vjatšeslav Molotov sekä Kiinan T. V. Soong. Kokouksen pääsihteerinä toimi Yhdysvaltain Alger Hiss.

Ajatus uudesta kansainvälisestä järjestöstä oli esitetty vuonna 1944 Dumbarton Oaksin konferenssissa ja vahvistettu helmikuussa 1945 Jaltan konferenssissa. San Franciscon konferenssissa oli edustettuna 46 valtiota. Niistä 26 oli allekirjoittanut vuoden 1942 Yhdistyneiden kansakuntien julistuksen. Edustettuina olleiden valtioiden lisäksi konferenssissa esitettiin YK:n perustajajäseniksi viittä muuta valtiota. Niistä neljä hyväksyttiin, mukaan lukien Uklrainan ja ValkoVenäjn neuvostotasavallat, vaikka ne eivät länsimaiden mielestä olleet itsenäisiä valtioita. Neuvostoliiton asettamaa Puolan hallitusta ei vielä tässä vaiheessa hyväksytty, koska siltä puuttui kansainvälinen tunnustus. Myöhemmin Puola kuitenkin laskettiin yhdeksi YK:n 51:stä perustajavaltiosta.”

Lähde: Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/San_Franciscon_konferenssi

*

Sota-avun tyrehtyminen

Presidentti Truman lähetti oikean kätensä, Harry Hopkinsin, joka oli alkuperäisen Lend-ohjelman alullepanijoita, pikaisesti Moskovaan vakuuttamaan Stalinia ja tämän esikuntaa, että Yhdysvaltojen kanta Lend-Lease –politiikkaan on lähtökohtaisesti säilynyt muuttumattomana.

Mutta maksuohjelma oli lopetettu, ja tämä päätös aiheutti uuden presidentin Harry S Truman ja hänen hallintonsa lyhyen, mutta erittäin katkeran riidan Neuvostoliiton kanssa.

Englannin pääministeri Winston Churchillin ehdotuksesta ja kolmen vallan osapuolisuostumuksella Yhdysvallat oli tarjonnut liittoutuneille yli 50 miljardin dollarin edestä sotilas-, teollisuus- ja elintarviketuotteita.

Vuodesta 1943 lähtien kuitenkin poliittiset piirit, yritykset sekä aseteollisuuden voimayhtymät – toisin sanoen kaikki ne, jotka olivat huolissaan veroista ja ulkomaankaupasta – vaativat Lend-Leasen toimitusten leikkaamista. 

Vuodesta 1944 lähtien vain Neuvostoliitolle tarjottiin ehdottomia avustuksia, ja maaliskuussa ja huhtikuun 1945 alussa äkkiä presidentiksi kohonneen Trumanin puheenjohtajakaudella kongressi uudisti Lend-Lease –sopimuksen ja kielsi sen käytön sodanjälkeisen jälleenrakennustyön yhteydessä.
*
Järki käteen

Pelot siitä, että erityisesti Neuvostoliitolle suunnattu sotatoimiapu, Lend-Lease, ja sen käyttö jälleenrakennuksen yhteydessä ”avaa meille paljon riskinäkymiä”, vaivasi suuresti Trumania, siitäkin huolimatta, että hänen neuvonantajansa toistuvasti huomauttivat, että tuki voisi toimia myönteisellä tavalla kansainvälisen talouden vipuvartena sodan jälkeisissä olosuhteissa ja maailman jälleenrakennustyössä.

Mutta niinpä vain kolme päivää Saksan antautumisesta Euroopassa (8.5.1945), Truman määräsi 11.5.1945 yhtäkkiä ja arvaamatta Lend-Lease –avustukset Neuvostoliitolle lopetettaviksi.

Lisäksi hän valtuutti rajoittamaan Lend-Leasen sopimukseen edelleen kuuluvia tavaratoimituksia, joilla pyrittiin täyttämään teollisuussuunnitelmat ja jotka olivat itseasiassa välttämättömiä Kaukoidän sotanäyttämön toiminnalle.
*

Oliko Stalinin avustaminen kaikin osin järkevää?

"Myrsky puhkesi kerralla", muisteli Truman.

Kaksi viikkoa myöhemmin Stalin vastasi samalla mitalla lähettiläs Harry Hopkinsille.

Stalin protestoi lakkautusta ”valitettavana ja jopa brutaalina tekona”, ja  Lend-Lease -sotatuen keskeyttämiseen vedoten Stalin äkkiä ja ilmoittamatta irtisanoi kaksi (US ja RUS) hallitustenvälistä sopimusta .

Stalin ilmoitti että määrättömästi yhteisen liiton hyväksi sotaponnistuksia tehneet venäläiset olivat ankarassa tilassaan perustaneet kaikki taloussuunnitelmansa Land-Leaseen; Että se nyt yllättävästi lopetettiin oli saanut diktaattorin raivoamaan; amerikkalaisten teko oli niin yllättävä ja oikeutetusti raivostuttava, siihen mittaan että he pahoittelivat kun eivät kertakaikkiaan olleet ”kykeneviä kiitollisuuteen” tästä yllättävästä teosta.

Land-Lease  apujärjestelmä -asetus jäi kuitenkin voimaan, kunnes se Hiroshiman ja Nagasakin myötä lopullisesti lakkautettiin elokuussa 1945.

*

On pohdittu, mitä kaikkea Trumanin nopean ratkaisun takana oli

Oliko hän todella niin huonosti informoitu suurvaltasodan eri piirteistä, kuin on vuosikymmeniä väitetty, vai oliko hän selkeästi paremmin jyvällä tilanteesta, voimasuhteista ja niissä tapahtuneista muutoksista? 

Ennakoiko Truman apurahoituksen lopettaminen – sinänsä äärettömän herkässä kansainvälispoliittisessa tilanteessa – Japanin sodan loppumista, ja maailmansodan pahimpina hetkinä vallinneiden kauhukuvien häipymistä uusien, sodanjälkeistä voimatasapainoa koskevien pohdintojen noustessa näkyviin.  Oltiinko autettu Stalinia liikaa, oliko idän diktaattori saanut Lännen hyväntahtoisella avustuksella jo liiankin vahvan aseman Euroopassa, maailmassa ja pos-war –olosuhteissa?

Olen kuullut jopa väitettävän, että Valkoisen talon avaimet saatuaan Truman normaalin presidentuurin haltuunoton aikana oli tullut vihityksi Manhattan-projektin salaisuuksiin, ja niihin liittyen päättänyt ison pommin pudottamisesta Japaniin heti kun se sotilasteknisesti oli mahdollista.

*

Lisää aiheesta:

http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/169101-yhdysvaltain-ja-iso-britannian-apu-stalinille-kesalla-1941-kummastuttaa

http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/172085-myotailiko-roosevelt-liikaa-stalinia-oliko-normandia-menestystarina

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kun Saksa oli kukistettu ei apua enää yksinkertaisesti tarvinnut antaa, jos katsottiin vain USA:n intressejä.

Liittouma Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillähän oli vain rikosveljeyttä, sillä ei ollut mitään muuta moraalista perustaa kuin yhteinen etu yhden ainoan kysymyksen kohdalla. Kyllä Stalinin hirmutyöt tunnettiin myös USA:ssa jo silloin.

Stalinilla oli muuten tapana oikutella ja panna sopivasti kapuloita rattaisiin USA:n avuntoimittamisessa osoittaakseen riippumattomuuttaan.
Lentokoneet saivat lentää vain tiettyä reittiä ja laskeutua tietyn luvan saatuaan j.n.e. USA kiltisti totteli.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Länsiliittoutuneiden kannalta avun suuntaaminen Puna-armeijalle muodostui perusteettomaksi kohta Stalingradin tai viimeistään Kurskin jälkeen. Demokratian ja maailmanhistorian kannalta olisi ollut järkevintä jo tuolloin lakata syöttämästä amisioonia ja muuta supportia Stalinille, vaan satsata kaikki kyseinen panostus Lännen omien sotaponnistusten lujittamiseen!

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Ohessa on linkki erään Lend Lease - apua koskevan luennon esitietoihin. Luennon pitäjänä on ollut professori Antti Saarialho, joka on syvällisesti perehtynyt LL -apuohjelmaan. Olen itse eräässä tilaisuudessa päässyt kuulemaan professori Saarialhon esitelmän. Todella mielenkiintoinen ja asiota avaava esitys. Kyseisessä tlaisuudesta muistan Saarialhon maininneen, että tutkimuksissa on todettu, että NL ei olisi ilman LL -apua kyennyt etenemään edes Saksan vanhoille rajoille.

https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2006/03/t...

Tokihan on ymmärrettävää, että YYA -aikana moisesta LL -avusta ei Suomessa paljoa puhuttu, kuten ei myöskään siitä, että Suomi ei "tunnetuista syistä" voinut vastaanottaa sodan jälkeen USA:n tarjoamaa Marshall -apua. Ruotsikin kyllä sitä saattoi vastaanottaa, vaikka ei osallistunut toiseen maailmansotaan.

https://en.wikipedia.org/wiki/Marshall_Plan , ks. taulukko jaetuista avuista.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset