Veikko Huuska

Mitä Ranskan Macron edustaa ja mitä hänen yhdenmiehen liikkeensä takana piilee

Mitä tämä Macron edustaa ja mitä hänen yhdenmiehen liikkeensä takana piilee

*

On paljon asioita, joita en ymmärrä Ranskan presidentinvaaleista.

Sanotaan esimerkiksi näin: ”Euroopan suunnasta päätetään seuraavaksi Ranskan presidentinvaaleissa, joiden ensimmäinen kierros järjestetään sunnuntaina.”  Siis järjestettiin. 

Ja päätettiin ”Euroopan suunnasta”?  Niinkö todella?  Ja mikä se suunta on? 

Kieltämättä juuri Tämä on olennaisin kysymys Ranskan vaaleissa:

Päätetäänkö/päätettiinkö siellä ”Euroopan suunnasta?” ja jos päätetään, niin ranskalaisetko sen päättävät, meidän muiden liki 500 miljoonan Eurooppalaisen puolesta?  Mitä?  Ja mikä oli ranskalaisten äänestäjien vastaus?

Minä en ainakaan hyväksy, että Ranskan äänestäjät päättävät ”minun Eurooppani” suunnasta.  Ja että he tekevät sen parin prosenttiyksikön erolla johonkin kutakuinkin yhtä päättömän vaihtoehdon välillä! Ei.  Ei näin.

Niin, ja mikä todellakin oli se suunta, jonka Ranskan äänestäjät sunnuntaina valitsivat?

Katsotaanpa.

*

Emmanul Macron

Kaksi kysymystä monsieur Macronista. 

Toistan ne tässä.  Esitin ne ensi kerran päätoimittaja Huuskon blogissa eilen illalla, ja kysymykset kuuluvat:

1.)Kysymys:

Mitä tämä Macron edustaa? Ei puoluetta, ei parlamenttipaikkoja.

Mies tyhjästä, vielä paljaammin kuin Trump. Finanssapankkiiri läpioikeistolaisine ohjelmineen, josta tietysti ne "parhaat palat" on vaalitaktisista syistä unohdettu kertoa. Mutta saatte kyllä nähdä ja kuulla niistä, ja tuta ne – näin ennustan ja uskon olevani oikeassa.
2.)Kysymys:

Mitä peliä tämä on, kun unionistijohtajat, komission pj etunenässä puuttuvat itsenäisen valtion vaaleihin kesken vaalikamppailun? Törkeää puuttumista suvereenin valtion sisäisiin asioihin! Ajatellaan nyt symmetrian vuoksi että Putin tai al Assad tms puuttuisi näihin vaaleihin. Tai Kreml Suomen 2018 presidentinvaaleihin?

Sini jo vastasi Markun blogissa kommenttiini, että ”Erikoinen symmetria. Ihan luonnollista EUeliitti kommentoi ison EUmaan vaaleja eikä mitään puuttumista. Venäjänkin on luonnollista kommentoida vaaleja. Se taas varoo paljastamasta liikaa yhteisymmärryksistään.” 

Katso: Päätoimittaja Markku Huuskon blogi: Eliitti voi vielä munata Ranskassa; http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236071-eliitti-voi-viela-munata-ranskassa#comment-3540389

Mikä ero on suvereenin valtion sisäisiin asioihin ”puuttumisen” ja ”luonnollisen kommentoinnin” välillä?  Ero on tietysti katsojan silmässä.  Hyvä silmä – paha silmä.  Paha puuttuminen – hyvä kommentointi, naturlich!  Mutta eihän se näin mene. 

Monsieur Macron sai Ranskan äänestäjistä n. 23 % taakseen.  77 % ei ollut Macronin takana.  Ja EU-Eliitti suvaitsee tukea, kiittää ja pönkittää 23 %:n miestä, juuri niin.

Millä oikeudella ja millä korrektiuden asteella.  Siksi – ja vain siksi – että nuo 23 % ”äänestivät oikein”.  Vain 77 % äänesti ”väärin”.  Siis EU-Eliitin mielestä.  Se on heidän mielipiteensä, yksi mielipide monien joukossa.  Mutta puuttuminen, mikä puuttumien, suvereenin valtion sisäisiin asioihin, vaiheessa olevaan presidentinvaalikamppailuun.

*

Parhaan Macron –analyysin, jonka olen saanut silmiini tai korviini on viime lauantaina tehnyt Vihreän Langan Emmi Skytén.  (vahvennoksia VH)

Hän kirjoittaa:

”Sosialistipuolueesta ponnistanut Macron taas perusti viime vuonna Eteenpäin! -nimisen poliittisen liikkeen. Hän kuvaa sitä "demokraattiseksi vallankumoukselliseksi", joka ei ole oikealla eikä vasemmalla ja jonka tarkoituksena on palauttaa usko maltilliseen politiikkaan.

Macronin tavoitteena on luoda toivoa. Hän onkin onnistunut saamaan kannattajikseen kansalaisia, erityisesti nuoria, jotka eivät aikaisemmin olleet kiinnostuneita politiikasta.

Ranska on perinteisesti jakautunut vahvasti kahtia vasemmistoon ja oikeistoon, mutta näissä vaaleissa tärkeämpi jakolinja näyttää menevän globalisaatiota puolustavien liberaalien ja rajojen sulkemista vaativien nationalistien.

Vaalitilaisuuksissa Macron on huudattanut EU:n lippuja heiluttavia parikymppisiä: "Me olemme Eurooppa! Me olemme Bryssel!"  Katso: https://www.facebook.com/EmmanuelMacron/ Vive la France! Vive la Republic!

Macron nähdään vahvimpana vastaehdokkaana Le Penille. Kriitikoiden mielestä Macronin suosio saattaa kuitenkin perustua pitkälti Le Penin vastustukseen.”

*

Näin se on

Jos vähän analysoimme, mitä Emmi kirjoittaa, niin avautuu lisää:

Siis Macron ei edusta mitään puoluetta.  Mitään puoluetta ei ole.  On vain liike, se, jonka hän ihan itse äskettäin perusti.  Tahtomattakin tulee mieleen sisupussi Paavo Väyrysen kansalaispuolue…

Puolueet ovat kuitenkin demokratian selkäranka, peruselementti – sanotaan mitä sanotaan, ja inhotaan niitä miten paljon tahansa.  Miten politiikka, siis järjestäytynyt ja jotensakin järjellisesti ja johdonmukaisesti toimiva politiikka voi olla ilman johonkin mittaan vakiintuneita rakenteita, siis puolueita?  En ymmärrä.  Odotettavissa on sekasortoa ja sekoilua. 

Aina kun järjestöihin – puolueetkin ovat järjestöjä – on tilannekohtaisen hurmoksen tuloksena rynnännyt väkeä ovista ja ikkunoista, on seurannut hämminkiä.  Ei niin että puolueet olisivat betonia ja siellä istuvat vanhat pierut ainoa voima, joka niitä pitäisi ”vakaalla tiellä”.  Ei ollenkaan.  Mutta väenryntäys tuo aina mukanaan ylimääräistä intoilua, kärsimättömyyttä, suoraviivaisen toiminnan vaatimuksia, torimeininkiä.  Halutaan äkkiä ja kaikki. Mutta niinhän maailma ei pyöri, eikä isoja asioita hoideta.  Seurauksena on joko lässähdys, joka läheskään aina ei ole se pahin vaihtoehto, tai sitten äärivaihtoehtona katujen demokratia, lujanyrkkisimmän ja palavasilmäisimmän voimateot.

*

Miten se Emmi kirjoittikaan;  ”Kriitikoiden mielestä Macronin suosio saattaa kuitenkin perustua pitkälti Le Penin vastustukseen.”

Ei kovin häävi lähtökohta ”liikkeelle”, vastustaa jotain. 

Mutta minkä puolesta liike sitten toimii ja jaksaa?  Kansalaistenko puolesta?  Näin luulisi.

Globalisaation puolesta!

Mutta senhän piti olla ”demokraattinen vallankumous”!  SIIS kansanvaltainen vallankumous - Sinänsä jo ristiriitainen ilmestys.  Mitä on ”demokraattinen vallankumous”?  Miten kansanvalta (siis demokratia) kumoaa vallan?  Valta on aina (?) kansalta.  Tämä nykyinenkin, niin epäsuosittu Hollanden valta.  Siis oletetaanko, että nykyinen inha valta ei ole kansalta, vaan nyt tapahtuu vallankumous ja nyt sitten ”kansa ottaa vallan sen vääriltä omistajilta”?  En ymmärrä.

Vai – sydämeni läikähtää suunnattomasti – onko kyse sitä, että kansa ottaakin vallan markkinavoimilta omiin käsiinsä.  Demokratia toteutuu ja kansa saa vallan, ottaa sen, kumoamalla väärän vallan eli markkinavoimat?

Ei, ehei. Turha ”toivo”.  Vaikka juuri toivoa Macron julistaa lietsovansa: ”tavoitteena on luoda toivoa. Hän onkin onnistunut saamaan kannattajikseen kansalaisia, erityisesti nuoria, jotka eivät aikaisemmin olleet kiinnostuneita politiikasta.”

Macronin toivo ei kuitenkaan liity kansanvaltaan ja markkinavoimien raa´an ruskean voiman kampittamiseen.  Macron tukee liberaalia globalismia.  Sillä: ”näissä vaaleissa tärkeämpi jakolinja näyttää menevän globalisaatiota puolustavien liberaalien ja rajojen sulkemista vaativien nationalistien.”

Näin siis Emmi Skytén/Vihreä Lanka 22.4.2017, jossa hän otsikoidusti toteaa: ”Macron haluaa vallankumouksen ja oikeistolaisen talousmallin”. 

Huh, miten harhassa olinkaan!  Ihan metsässä.

Ai, mutta ovatko siis Macronin takana ”globalisaatiota puolustavat liberaalit” – ja heitäkö vastassa ”rajojen sulkemista vaativat nationalistit”?  Minä tyhmä kun kuvittelin, että globalisatiota – tuota villiä ja vapaata – vastustavat olisivat meitä ihan tavallisia ihmisiä, työssä käyviä, tulonsiirtoja saavia, moninaisia normi-ihmisiä..

*
Rohkenen siteerata vielä Emmi Skyténin erinomaista Macron-analyysia: (painottavat vahvennukset VH:n)

”Macronin vaalilauseet toivon herättämisestä ja avoimesta Euroopasta kuulostavat tutuilta …, mutta hänen ehdottamansa politiikka ei ole kaukana oikeistokonservatiivien linjasta.

Macron on entinen pankkiiri, joka kannattaa yritysverotuksen alentamista, julkisen sektorin leikkauksia ja työttömyysturvan ehtojen tiukentamista. Macron kannattaa myös Euroopan ulkorajojen tarkempaa valvontaa vahvistamalla rajanvalvontaorganisaatio Frontexia.

Toisaalta Macron on kiitellyt Saksan liittokansleri Angela Merkelin pakolaispolitiikkaa ja kritisoinut niitä, joiden mielestä terrori-iskut Euroopassa ovat seurausta turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta.

Macronia on syytetty myös siitä, ettei hänellä ole vahvaa omaa poliittista linjaa, vaan että hän yrittää miellyttää kaikkia.

Ollessaan Hollanden valtiovarainministeri Macron halusi ranskalaisten tekevän töitä enemmän kuin 35 tuntia viikossa. Nyt hän sanoo, ettei hän vastusta 35 tunnin työviikkoa, mutta että hän aikoo silti uudistaa työaikalainsäädäntöä.

Macronilla on kova työ säilyttää sekä sosialistipuolueeseen kyllästyneen vasemmiston että maltillisen oikeiston tuki. Hän pyrkii tähän lupaamalla oikeistoa miellyttäviä taloudellisia uudistuksia, mutta ei liikaa.

Lähde: Emmi Skytén, Vihreä lanka 22.4.2017; http://www.vihrealanka.fi/uutiset-ulkomaat/ranska-äänestää-sunnuntaina-–-le-penin-haastaja-macron-haluaa-vallankumouksen-ja

*

Eli vielä tiivistettynä:

Mitä on Macron?

Finanssipankkiiri perusti ikioman ”liikkeen”, jota mainostaa ”demokratian vallankumouksena”, esittää supraoikeistolaisen ohjelman, jossa flirttailee markkinahenkisen väen suosimaa jargonia, ylistää maapalloistumista karvoineen nahkoineen, ajaa julkisten menojen leikkauksia, - eli on helpostipaljastuva yritysjohdollisin metodein yhteiskuntaa muka johtava, mutta ”susi lampaan kaavussa”.

Tällaisen henkilön voikin hyvin kuvitella vastaavan kokolailla täydellisesti EU-Eliitin toiveita, niitä kosteimpiakin. 

Mutta mitä tavallisen kansalaisen näkökannalta on asiassa sanottavaa?  Ehkä positiivisinta, mitä voi lausua, on se, että vaihtoehdot lienevät vielä astetta mahdottomampia?

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Kiitos mielenkiintoisesta taustojen valaisusta. Seurataanpa vielä tarkemmin
vaalin loppusuoraa.Näkyykö missään ketun häntä?

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Kuten vastaehdokas, korruptioherra François Fillon jo totesi: hänen oikea nimensä on Emmanuel Hollande...

Melko sotkuinen kuvio siellä Ranskassa, sanoisin.

Käyttäjän EeroKilpinen kuva
Eero Kilpinen

Finanssipankkiiri Macronia kuvattu sanalla "liquide", likvidi, ja hänen poliittinen linjansa on nimenomaisesti nopeasti rahaksi muutettavissa. EU:n johto on mielissään, koska markkinat tuntevat kaltaisensaan.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

siirrän tuplan kommentit tänne:

Ranskan vaalien yhteydessä on puhuttu enemmän populismista kuin poliittisen järjestelmän rappiosta.

Onkohan painotus ihan oikea?

Populismi. Mitä se on?

”– Populismi johtaa sivilisaation tuhoon! Näin jyrisi EU:n komission varapuheenjohtaja ja entinen Suomen pääministeri Jyrki Katainen Politico.eu-lehden haastattelussa marraskuussa 2016. Myöhemmin samana päivänä Donald Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi.

Populismi on pitkään ollut nousussa niin Euroopassa kuin muualla. Ranskassa, Italiassa ja Hollannissa populistit saattaavat voittaa vuoden 2017 vaalit. Saksassa populistit ovat nousseet lähes tyhjästä merkittäväksi poliittiseksi voimaksi. Unkarissa, Puolassa ja Turkissa populistit ovat jo vallassa.

Iso-Britannian EU-eroa on selitetty pitkälti populismilla. Ja jos äärioikeistolainen populisti Marine Le Pen voittaa keväällä Ranskan presidentinvaalit, on mahdollista, että koko EU hajoaa. Populismin historialliset jäljet, muisto demokratian tuhosta 1930-luvulla on pelottava.”

Näin kirjoitti YLEn sivuilla Esko Varho 12.2.2017; http://yle.fi/uutiset/3-9452079
*

Artikkelissaan Varho selostaa yhdysvaltalaisen Princetonin yliopiston politiikan tutkimuksen professori Jan-Werner Müllerin vuonna ilmestyneen kirjan, Mitä on populismi? (What is populism?) sisältöä ja johtopäätöksiä. Teos kuuluu Varhon mukaan vuoden puhutuimpiin kirjoihin maailmassa.
Kannattaa lukea Eskon teksti.
*

Mutta siis:
Mitä on populismi?

Eikö Macron muka ole populisti? Ja millä perusteella.

*

Mutta kumpi on tuhoisampaa:

Populismin esiinmarssi vai poliittisen järjestelmän rappio?

Minusta viimemainittu.

Kun poliittinen järjestelmä on lamassa, toimintakyvytön, alennustilassa ja vailla legitiimiä asemaa ja arvostusta, miten yhteiskunta voi toimia?

*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

”Oikeistopopulisti Marine Le Penillä on mahdollisuudet voittaa Ranskan presidentinvaalit, vaikka osa poliittisesta eliittisestä on jo liputtanut keskustalaisen Emmanuel Macronin puolesta.
Esimerkiksi toiselta kierrokselta tippuneet konservatiivien ja sosialistien ehdokkaat ovat tukemassa Macronia.
Tuki antaa kuitenkin samalla aseita Le Penille lyödä Macronia eliitin ehdokkaaksi.
- Le Pen on aiemmin moittinut Macronia pankkien ja rahan ehdokkaaksi. Nyt Le Penin kampanjan taktiikka muuttuu vielä siten, että Macronista tulee päävastustaja eikä konservatiivien Francois Fillonista. Le Penillä on mahdollisuuksia voittoon, kertoo Ranskan politiikkaan ja populismiin erikoistunut tutkija Laura Parkkinen Turun yliopistosta.”

Aamulehti/Ossi Rajala, 24.4.2017; https://www.aamulehti.fi/maailma/tutkija-ranskan-v...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Huomannette, miten uskollisesti myös suomalainen media jaksaa liittää Le Penin nimeen epiteetin, "oikeistopopulisti".

Mikä on se salattu mainitsematon syy, miksei Macronista yhtä hyvin käytetä epiteettiä malliin "keskustaoikeistopopulisti"?

Sitä Macron nimittäin on. Ellei sitten suoraan hänen ohjelmansa mukaisesti sanota: "Oikeistopopulisti".

Käyttäjän tapiosimonen kuva
Tapio Simonen

MITÄ ON POPULISMI? POPULISMIN TUTKIJA LAURA PARKKINEN VASTAA

Populismista on tullut poliittinen leimakirves, joka voi heilahtaa niin vasemmiston kuin oikeistonkin suuntaan.

Käsitteenä populismi on yksi yhteiskuntatieteen kiistellyimmistä. Populismi tulee sanana 1880-luvun Venäjältä, jolloin siihen liittyi termi narod, kansa. Sitä on pidetty ideologiana tai -isminä.

Usein populismiin liitetään myös rasismi tai jopa fasismi.

Populismi ei ole kuitenkaan yhtä kuin rasismi: esimerkiksi Etelä-Amerikan populistisissa liikkeissä (peronismi, Chavez) ytimessä ovat luokkaan pikemminkin kuin kansallisuuteen tai etnisyyteen liittyvät jaottelut.

Eurooppalainen populismi on muuttanut muotoaan 2000-luvulla. Populisti ymmärtää populismin positiivisesti selväsanaisuutena tai ”kansan” puolesta puhumisena.

Populisti on taitava käyttämään perinteisiä retoriikan keinoja, metaforia, allitteraatioita, toistoa. Populismiin sisältyy myös vasemmiston retoriikkaa: esimerkiksi Marine Le Pen ei ainoastaan haasta herroja, vaan haluaa ”huolehtia heikoista”.

Marine Le Penin huolehtivassa ja haastavassa puhetavassa on olennaista julkisuuskuva; hänestä puhuttaessa toistuvat sanat ”blondi” ja ”mukava”.
Suomessa eduskuntavaalien alla moni ehdokas on samaa mieltä kuin “Suomen kansa”.

Populisti asettaa oman maan tarvitsijat ensin, oli kyse kehitysavusta tai maahanmuutosta. Tämä ei kuitenkaan aina tarkoita rasismia.

Onko populismi sitten hyvä vai paha asia? Ranskalaista tutkijaa Alexandre Dornaa lainaten populismi on kuin kolesteroli, sitä on hyvää ja pahaa.

Laura Parkkinen, tohtorikoulutettava, Jyväskylän yliopisto / Turun yliopisto

http://etmu.fi/mita-on-populismi/

POPULISMI

https://www.google.fi/search?q=laura+parkkinen+pop...

KUKA ON EMMANUEL MACRON?

http://areena.yle.fi/1-3777996?autoplay=true

TÄÄLLÄ LISÄÄ RANSKAN VAALEISTA (EI SIIS BLONDEISTA) JA POPULISMISTA

http://www.tapionajatukset.com/27613

http://www.tapionajatukset.com/28066

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset