Veikko Huuska

Kuntavaalit 2017 pikakuva - mikä olennaisinta?

Kuntavaalit 2017 pikakuva

*

Kuntavaalit 2017 olivat ensimmäinen valtakunnallinen vaali Suomessa sitten huhtikuun 2015 eduskuntavaalien.  Äänestäjien pakollinen 24 kuukauden äänestysselibaatti laukesi, jossain määrin sekavien poliittisten kuvioiden ja turbulentin yleisen ilmapiirin vallitessa. 

Tuloksena ei nyt ollut ihan ”vanhanaikainen”, eli ”haaleata höyryä ja leivänmuruja”, vaan saatiin sentään jonkinlaista vipinää ja hemputusta aikaan. 

Paitsi pari orgastista kiljahdusta: Vihreiden selkeä ”ääniloikka” Euroopan ensimmäiseksi yli 10 %:n vakaaksi vihreäksi kuntapuolueeksi – ja sitten ”Janne kosto”, eli maanpakoon ajetun Jan Vapaavuoren paluu Helsingin pääpormestariksi ja vakavasti (todella vakavasti) otettavaksi presidenttikandidaatiksi.

*

Hyvinvalvotun yön jälkeen joitain omia huomioita tapahtumasta nimeltä Kuntavaalit 2017:

Ensinnäkin:

Hallituspuolueiden tappio

Kolme hallituspuoluetta, SSO-puolueet, menettivät 110.000 ääntä, josta mahtipotti 80.000 ääntä suli Soinin Perussuomalaisilta. 

Pääministeri Sipilän Keskusta ja varapääministeri Orpon Kokoomus menettivät molemmat noin 15.000 ääntä, mitä täydellä syyllä voidaan pitää ”torjuntavoittona”, vaikka molemmat puolueet visusti ja viisaasti karttoivat tuota demarien tietyllä tavalla pilaamaa ilmaisua.

Kokoomukselle ”kirsikka” näissä vaaleissa oli ilman muuta näyttävä ja tyrmäävä voitto pääkaupungin pormestarivaalissa, mikä Jannen liki 30.000 äänen avulla nosti paitsi äänestysaktiivisutta, myös pelasti merkittävällä tavalla Kokoomuksen ykköspaikan koko vaaleissa.

*

Maakuntavaalit

Käytiin tietynlaiset sote-vaalit, vaikka ei pitänytkään. 

Tunnustan suoraan, että en tiedä (en ehtinyt itse laske) miten olisi käynyt, jos sote- ja koulutus- ja pormestarivaalien sijasta olisikin käyty Maakuntavaalit.  Eräässä vaiheessa yöllä kuulin Ylen kanavalta, että olisi käynyt näin:

Keskusta olisi voittanut 8:ssa maakunnassa;

Demarit olisi voittanut 8:ssa maakunnassa ja

RKP olisi voittanut 2:ssa. 

Tässä ainakin yksi selittävä tekijä on Pirkanmaan keikahtaminen Kokoomukselta niukasti Demareille, ja joitain muitakin Kokoomuksen maakunta-tasolla kokeman takapakin tuloksia.

Mielenkiintoista, eikö?

En kuullut, että kukaan olisi etukäteen mainostanut näitä Maakuntavaaleina!  Ehkä se ei sopinut oikein kenenkään pirtaan.  Ei Keskustalle, ei oikein Kokoomukselle, saati Demareille, jotka yrittivät Rinteen johdolla vääntää tästä sotevaaleja ilman maakuntavaaleja..

(Tuon tuloksen suhteen: Please, correct, if..).

*

Mikä vaaleissa olennaisinta?

Tätä kysyttiin Radion ykkösaamussa ja vaaliasiantuntija sanoi, että ilman muuta Vihreiden merkittävä voitto.  Se liittyy yhteiskunnan rakennemuutokseen, kaupungistumiseen, yliopistokaupunkeihin, siellä voimistuneeseen punavihreään liikkeeseen.  Siinä virtauksessa Ville Niinistön kipparoima Vihreät on päässyt piikkipaikalle, modernin liberaalin kaupunkilaisen ihmiskuvan ja huolenpidon kentässä.  Vasemmisto Li Andersonin johdolla on jatkanut profiloitumistaan punavihreän kenties hieman vanhemman (?) ja jossain mielessä konservatiivisemman punavihreyden johtajana. 

Toinen vaihtoehto, jonka puolelle itse kallistun on: Kuntavaalien 2017 olennaisin asia oli Perussuomalaisten antijytky, joka tuo jatkossa erityisen jännitteen Sipilän hallitustaipaleen jälkimmäiselle 2-vuotiskaudelle.  Soini haluaa pitää Ps:n hallituksessa, tottakai, mutta kesän puoluejohtajakilpailu käy entistä kimurantimmaksi, vaikkakaan Halla-ahon Helsingissä saamat äänet eivät tietenkään korreloi hänen koko maan kannatustaan Sampo Terhoon nähden.

*

Siis pysyykö Perussuomalaiset Sipilän hallituksessa hamaan loppuun asti?

Mutta: otetaanpa pöydälle kaikki vaakakupissa painavat seikat.

Halla-aho, maahanmuuttokriittisyys, Kreikan tuleva tukitarve, koko Euroopan pankki-, talous- ja kasvurintaman uhat, Välimeren yli tulevien pakolaisten uusi ja tuleva paine, Suomeen tulevien uusien turvapaikanhakijoiden uhkaava kasvu ja nykyisinmaassa olevien turvapaikkaa koskevan eväyksen saaneiden palautukset. 

Terrori-iskun uhka. Mikä tahansa – yksikin – laukeava tekijä tässä luetelluista tai luettelemattomista muista uhkista voi – väistämättä – laukaista lähes hysteerisen ilmapiirin, jossa Perussuomalaiset, tai osa puolueesta, sen eduskuntaryhmästä, lähtee omille teilleen. 

Silloin kysytään poliittista silmää ja taitoa pitää SSO-hallitus tai sen jämät tai jokin uusi koalitio koossa. 

Siksi Perusuomalaisten luode oli ykkösasia näissä vaaleissa.

*

Demarien valinta

Antti Rinne julisti illalla, että Demarien tie jatkossa on entistä selkeämmin ”punavihreä tie” ja yhteistyö punavihreän rintaman mukana. 

Tässä suhteessa Antin Demarit kilpailevat pronssimitalista, punaisuudessa puolue on tuomittu aina häviämään Vasemmistoliitolle ja vihreydessä Vihreille, kuka sitä jatkossa Villen jälkeen johtaakaan. 

Rinteen SDP on siis punavihreä sekundapuolue, ja sillä tiellä sille voi veikata vain kivistä polkua ja kapenevaa kannattajakuntaa, sillä taistelu ”työmiehen sielusta” Perussuomalaisten, Vasemmistoliiton, Keskustan ja jopa Kokoomuksen kanssa ei suinkaan ole ohi, vaan jatkuu.  Hakeutuminen punavihreän keulaparivaljakon ”kolmanneksi pyöräksi”, troikan osaksi, ei tiedä Demareille keskushevosen paikkaa, vaan erikoista takajalassa kulkijan osaa.

Kuka huolehtii jatkossa työmiehen asiasta, perustyön, teollisuuden, energiapolitiikan ja todellisen köyhän asiasta?

*

Rinne?

Puheenjohtaja Antti Rinteen joutsenlauluksi muodostuivat kuntavaalit 2017. 

Mikäli Demarit haluavat – ja mikseivät haluaisi? – voittaa eduskuntavaaleissa 2019, heidän täytyy tehdä se, mikä puolueen täytyy tehdä.  Nimittäin hankkia voittava puheenjohtaja!

Näissä vaaleissa plus-merkkiselle puolelle päässeillä puolueilla oli uudet, vetävät, energiset ja selkeästi artikuloivat puheenjohtajat, jotka omalla profiilillaan ja linjallaan pystyivät vetämään joukkonsa voitolle.  Teoreettinen ykkös-oppositiopuolue SDP ei siihen kyennyt.  Se teki piikkipaikalta historiansa heikoimman kuntavaalituloksen, alitti jopa aallonpohjakosketuksen syksyn 2012 KV:sta! 

On johtopäätösten aika.

Sen ehdokkaat eivät voi kantaa tästä vastuuta, vielä vähemmän äänestäjät, tai sympatiseeraajat jotka jäivät kotiin.  Ainoa joka voi kantaa vastuun, ja jolle vastuu tulee kääntää, on puheenjohtaja.  Tietysti Demarit voivat ”wait and see” ja toivoa parasta EK 2019:aan saakka, mutta tulos on sitten se, minkä kaikki jo nyt näkevät.

Onko SDP:llä rohkeutta voittaa eduskuntavaalit 2019?

*

Presidentinvaalit 2018

Kaikki olennainen mitä tulee 2018 presidentivaaleihin on lähtenyt siitä olettamuksesta, että Sauli Niinistö on käytettävissä ehdokkaana.  Mutta jos, syystä tai toisesta, vaikkapa Saulista itsestään riippumattomastakin, hän ei olisikaan: mitä sitten?

Tässä suhteessa Kuntavaalit antoivat selvän viitteen: Vapaavuori heitti yli kaikkien piirustusten ja hahmotelmien.  Jos Niinistö ei ole käytettävissä, Kokoomuksen ei tarvitse miettiä yön yli, kenet se nimittää – velvoittaa – tarttumaan tilaisuuteen.

Vapaavuori osoitti erinomaita, kovaa ja terävää, poliittista silmää soveltamalla Niinistön "työväenpresidentti" -versiota "punavihreä pormestari" -profiililla, vetoamalla kirjaimellisesti punavihreisiin arvoihin ja pehmentämällä muutenkin imagoaan, mutta säilyttämällä siinä jämäkän ytimen ("Ei suurmoskeijalle"); oiva kombinaatio, joka hänen vetämänään toimi.

Ja sitten joku vähättelee mielikuvien ja sattuman merkitystä politiikassa ja valtioiden elämässä.

*

Pirkanmaan vaihdos

Pirkanmaalla SDP:n onnistui, niukalla marginaalilla tosin, keikauttaa Kokoomus puikoista, ja samalla se nappasi lujan kiinnityksen Tampereen pormestaripalliin.  Tulevien maakuntavaalien ”tahattomana esivaalina” – jollaiseksi nämä vaalit väistämättä muodostuivat, vaikka ”kukaan” ei sitä sellaiseksi nimennytkään –

Kuntavaalit 2017 osoitti ainakin yhden seikan:

muutama sata äänestäjää voi vaikuttaa.  He voivat vaikuttaa niin paljon, että suuren kaupungin pormestari vaihtuu, piikkipaikan puolue ja johtoporukka vaihtuu.  Samoin Maakunnan päällikkö voi vaihtua, jehupuolueen väri vaihtua: Maakunnan suunta ja linja voi vaihtua!  Tuloksena voi olla suuri muutos.  Muutos voi olla pienestä kiinni.  Jokainen ääni on tärkeä, lähtökohtaisesti ja konkreettisesti.

Demarit palasivat ykköspaikalle Porissa ja Kotkassa, vanhoilla teollisuuspaikkakunnilla, joissa heillä on perinteitä, ja jossa valta oli ”lainassa” Perussuomalaisilla.  Taistelu jatkuu näillä paikkakunnilla – ja kautta Suomen.

Kajaanissa ja Pieksämäellä alle 50 % äänioikeutetuista käytti nyt valtaansa.

Siksi: Äänellä on merkitystä.  Politiikalla on merkitystä.  Onneksi on vaalit.

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

AL/Tampereen KV 2017 tulokset kärkipuolueiden osalta:

SDP 24.818 ääntä; 22,1 % ja 16 paikkaa;

Kok 24.247 ääntä; 21,6 % ja 15 paikkaa;

Rkp 472 ääntä; 0,4 % ja 1 paikka.

Eli kun Rkp oli "im bunde" - tai miten noi Treen porvariyhmät kytkyään nimittävät, niin ne saivat 24.719 ääntä. Se on ysiysi (99) vähemmän kuin SDP:llä. Tulos oli niukka mutta selvä.

Joku, joka tuntee paikalliset ympyrät paremmin, oikaissee tai tarkentaa. Kuulin vain illalla tv:stä miten vanha tavallaan työkaverini Anna-Kaisa sanoi, että yhdessä rkp:n kanssa he saivat 16 paikkaa, joten hän laski siis sen mukaan. Näin ollen Kok + Rkp sai 22,o %.

Tämä siis vain täydennyksenä keskeiselle ja jälleen käytännössä todennetulle teesille:

Jokainen ääni on tärkeä. Kaikki vaikutta kaikkeen. Marginaalit ovat yleensä selvät, mutta joskus ne voivat olla pienet, ja toisinaan jopa käsittämättömän pienet. Mutta lopputulos ratkaisee aina, tai ainakin melkein.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Lars-Erik Wilskman pohti eilen blogissaan ”Saulin kantaa odotellessa” mielenkiintoisesti tapaus Niinistöä, siis S. Niinistöä:
mm. näin:

”Mitäs sitten kokoomus tekisi, jos Niinistö sanoo ei. Puolueen ulkopolitiikan taitaja, mutta toisen oloinen, on Alexander Stubb. Tuskin Kanervaa tai Salolaista, joilla heilläkin on ansionsa, ehdolle asetettaisiin, vaikka ei ikä olisikaan nykymaailman päättäjiin verrattuna esteenä.”

Katso tarkemmin: http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235393-saulin...

*

Olisi tietysti ”hassua”, jos Jan Vapaavuori huhtikuussa 2017 voitettuaan Helsingin PORMESATRIVAALIT ja saatuaan korkean poliittisen viran pääkaupungissa, äkkiä (kaiketi kesällä 2017) äkkiä ilmoittaisikin hakevansa pääkaupungin sijasta Koko Suomen päämiehen, presidentin, paikkaa.

Mutta tilanteen tulevat eteen miehen mieltä kysymättä.
Kävihän vuoden 2003 ”pääministerivaaleissa” niin, että Anneli Jäättenmäki ja Paavo Lipponen taistelivat tosissaan pääministerin paikasta eduskuntavaaleissa, mutta 3 kk vaalien jälkeen kumpikaan heistä ei ollut pääministeri.

Lue esim.: http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/jyrank...

Aika kulkee ja tapaukset sattuvat!

Jotenkin todellakin ironista olisi, jos paljon puhuttu ”Helsingin pormestarivaali” 2017 huipentuisi siihen, että viimeistään syksyllä 2017 kumpikaan pääehdokkaista ei Anni eikä Janne olisi pormestari!

Mahdollista!
Ei mitenkään tavatonta.
*

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Mistä SDP:lle uusi ja uskottava karismaattinen puheenjohtaja nykyisen tilalle ?

Runsaudenpulasta ei ainakaan voida asiassa puhua.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska
Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Tampereesta vielä;

Aamulehti eilen 9.4.2017 klo 20;47:

”Kokoomuksen uho kasvaa Tampereella – olivat unohtaneet olevansa vaaliliitossa rkp:n kanssa”
http://www.aamulehti.fi/kotimaa/kokoomuksen-pormes...
… en siis lainkaan häpeä, vaikka en ollut ihan varma oliko niillä vaaliliitto, jos ei paikallinen vaalivastaavakaan alati muista tilannetta..
*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Lisättäköön tähän vielä yksi näkökohta:
Tarkastelemme vielä eilisten kuntavaalien 2017 tulosten valossa kysymystä siitä, ketkä pitävät valtaa tulevissa Maakunnissa, niiden maakuntahallinnon sisällä.

Tämä on yksi teoreettinen mutta faktaan perustuva katsaus:

Kuntavaalit 2017
Tulokset, maakunnittain:
(Maakunta: kolme suurinta puoluetta suuruusjärjestyksessä, ääniosuus %)
https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/maakunnat
*
ETELÄ-KARJALA
SDP 26,3 %, Kesk 24,o &, Kok 20,1 %
https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/maakunna...
*
ETELÄ-POHJANMAA
Kesk 41,0; Kok 22,3; SDP 22,1
https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/maakunna...
*
ETELÄ-SAVO
Kesk 32,7; SDP 25,1; Kok 15,7
https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/maakunna...
*
KAINUU
Kesk 39,1; VAS 18,8; Kok 12.0
https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/maakunna...
*
KANTA-HÄME
SDP 25,8; Kok 23,2; Kesk 16,4
https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/maakunna...
*
KESKI-POHJANMAA
Kesk 38,7; SDP 15,9; PS 9,7
https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/maakunna...
*
KESKI-SUOMI
Kesk 24,5; SDP 21,4 ; Kok 14,5
https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/maakunna...
*
KYMENLAAKSO
SDP 26,4; Kok 22,0, Kesk 14,4
https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/maakunna...
*
LAPPI
Kesk 36,0; VAS 17,9, SDP 15,o
https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/maakunna...
*
PIRKANMAA
SDP 22,9; Kok 22,5; VIHR 14,8
https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/maakunna...
*
POHJANMAA
RKP 48,1; SDP 15,0; Kok 8,1
https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/maakunna...
*
POHJOIS-KARJALA
Kesk 30,3; SDP 26,2; Kok 12,4
https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/maakunna...
*
POHJOIS-POHJANMAA
Kesk 39,0; Kok 13,6; VAS 13,5
https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/maakunna...
*
POHJOIS-SAVO
Kesk 29,7; SDP 19,0; Kok 16,2
https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/maakunna...
*
PÄIJÄT-HÄME
SDP 25,7; Kok 23,7; Kesk 11,7
https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/maakunna...
*
SATAKUNTA
SDP 28,6; Kok 18,5; Kesk 18,4
https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/maakunna...
*
UUSIMAA
Kok 26,3; Vihr 19,6; SDP 17,0
https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/maakunna...
*
VARSINAIS-SUOMI
Kok 23,8; SDP 19,3; Kesk 14,0
https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/maakunna...
*

SALDO:

MAAKUNNAN SUURIN PUOLUE:

Keskusta 9 maakuntaa;
SDP 6 maakuntaa;
KOK 2 maakuntaa;
RKP 1 maakunta.
*

MAAKUNNAN 2:SEKSI SUURIN PUOLUE:

SDP 7 maakuntaa;
KOK 7 maakuntaa;
VAS 2 maakuntaa;
Kesk 1 maakunta;
Vihr. 1 maakunta.
*

SUMMA: MAAKUNNAN 1. TAI 2. SUURIN PUOLUE:

SDP = 13 MAAKUNTAA;
KESKUSTA = 10 MAAKUNTAA;
KOKOOMUS = 9 MAAKUNTAA;
VASEMMISTO = 2 MAAKUNTAA;
RKP = 1 MAAKUNTA;
VIHREÄT = 1 MAAKUNTA.
MUUT: 0 MAAKUNTAA.
*

Maakunta-hallintojärjstelmä on selvästi kolmen vanhan suuren, siis Keskustan,
Demarien ja
Kokoomuksen, suuri Diili Suomen hallitsemiseksi.
*

KYSYMYS:

Miten monessa maakunnassa KAKSI (2) suurinta puoluetta muodostaa KV2017 –tuloksen perusteella >50 %:n valtakeskittymän?

Vastaus:

PUOLESSA Suomen maakunnista.
Nimittäin:

Etelä-Karjala;
Etelä-Pohjanmaa;
Etelä-Savo;
Kainuu;
Keski-Pohjanmaa;
Lappi;
Pohjanmaa;
Pohjois-Karjala sekä
Pohjois-Pohjanmaa.

*

Lopuissa, 9:ssä maakunnassa kahden suurimman yhteinen äänipotti on:

Kanta-Häme: SDP + Kok = 49,o %
Keski-Suomi: Kesk+SDP = 45,9 %
Kymi: SDP+Kok = 48,6%
Pirkanmaa: SDP + KOK = 45,4 %
Pohjois-Savo: Kesk + SDP = 48,7 %
Päijät-Häme: SDP + Kok = 49,4 %
Satakunta: SDP + Kesk. = 47,1 %
Uusimaa: Kok + VIHREÄT = 45,9 %
Varsinais-Suomi: Kok + SDP = 43,1 %

Voidaan sanoa, että kahden suurimman puolueen voimin saadaan lähes yksinkertainen enemmistö lopuissakin maakunnista.

Edellä on laskelmat tehty KV2017 ääniosuuksien mukaan: yleensä kyseisen kaltainen ääniosuus kahden suurimman puolueen saamana tuo edustajissa jo suoran enemmistön.

Nyt jää vain avoimeksi, miten uuden Maakuntahallinnon vaalijärjestelmä lopulta rakentuu, mutta jo pelkkä tässä hahmoteltu voimasuhdejako puhuu puolestaan.

Yleensä (hyvin usein) tällainen vaihteleva, maakunnallinen kannatuspohja tuottaa jonkinsortin teknisiä yhteistyömuotoja. Ja vieläpä siten, että kaksi tai useampi taho muodostaa enemmistöjä, päätösvaltaisia kompuusioita. Monellakin tapaa luontevinta on että kaksi suurinta, joiden äänimäärä riittää yksinkertaiseen äänten enemmistöön, löytää toisensa.
Ainakin se on varteenotettava mahdollisuus.

*

Sitten vielä lopuksi avaamme tämän tilaston (joka on esitetty edellä):

SDP = 13 MAAKUNTAA;
KESKUSTA = 10 MAAKUNTAA;
KOKOOMUS = 9 MAAKUNTAA;

Eli:

”Kolme vanhaa Suurta” puoluetta, SDP, KESKUSTA JA KOKOOMUS ovat joko jonkun toisen ”kolmeen suureen” kuuluvan puolueen tai sitten jonkin neljännen puolueen parina hallinnoimassa (kaksi suurinta puoluetta) Suomen maakuntia yhteensä monessako maakunnassa?

”Kolmen Suuren Puolueen” jonkin jäsenen (neljännen kanssa) tai kahden suuren yhdessä dominoimia

Maakuntia on Suomessa seuraavasti:

SDP + KESKUSTA = 6 MAAKUNNASSA;
SDP + KOKOOMUS = 6 MAAKUNNASSA;
KESKUSTA + KOKOOMUS = 2 MAAKUNNASSA;
KESKUSTA + Vasemmistoliitto = 2 MAAKUNNASSA;
SDP + Rkp = 1 MAAKUNNASSA;
KOKOOMUS + Vihreät = 1 MAAKUNNASSA.
SUMMA SUMMARUN:

YHTEENSÄ 18 MAAKUNNASSA ELI KOKO SUOMESSA ON 1 tai 2 ”kolmen suuren puolueen” dominanssia.

Hyvin viritetty Maakuntahallinto!

Mutta ei siis suinkaan niin Keskusta-vetoisesti, kuin kunnallisvaalikamppailussa annettiin ymmärtää.

Muun muassa pj Antti Rinne toistuvasti terästi, että Sipilän halliduksen suuressa diilissä:

Keskusta sai MAAKUNTAHALLINNON,
Kokoomus sai sote-palveluiden VALINNANVAPAUDEN ja
Perussuomalaiset saivat olla hiljaisina todistajina.

Maakuntahallinto on KOLMEN VANHAN SUUREN puolueen ”ryöstö”, ei siis suinkaan ”kuntapuolue” Keskustan ”lottovoitto”.

Kaikki kolme vahaa suurta puoluetta ovat pitäneet puolensa tässä Suomen-jaossa.
*
Itseasiassa erityisen hyvin tässä Maakunta-pelissä korttinsa pelasi (ainakin kuntavaalit 2017 tuloksen perusteella) kukapa muu kuin
Rinteen SDP!

Kas näin:
SUMMA: MAAKUNNAN 1. TAI 2. SUURIN PUOLUE:

SDP = 13 MAAKUNTAA;
KESKUSTA = 10 MAAKUNTAA;
KOKOOMUS = 9 MAAKUNTAA;
VASEMMISTO = 2 MAAKUNTAA;
RKP = 1 MAAKUNTA;
VIHREÄT = 1 MAAKUNTA.
MUUT puolueet: 0 MAAKUNTAA.
*

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset