Veikko Huuska

Tosiasiallinen äänioikeusikäraja on 20 vuotta – se olisi syytä laskea 18:aan

Tosiasiallinen äänioikeusikäraja Suomessa on 20 vuotta – se olisi syytä laskea 18:aan

*

Vuoden 2012 kuntavaalit toimitettiin sunnuntaina 28.10.2012 ja nyt siis muutetun aikataulun mukaisesti ensi sunnuntaina 9.4.2017. 

Vuoden 2012 vaaleissa äänestää saivat äänioikeusikärajan, 18 vuotta, täyttäneet.  Eli siis ne äänioikeutetut, jotka olivat täyttäneet 18 vuotta viimeistään äänestyspäivänä 28.10.2012.  Toisin sanoen syntyneet viimeistään 28.10.1994.

Jos oli syntynyt 29.10.1994 tai sen jälkeen, ei saanut äänestää 2012 kuntavaaleissa.

Eli siis: 29.10.1994 syntynyt pääsee ensimmäisen kerran kuntavaaleihin vasta 9.4.2017. 

Tämä merkitsee peräti 22:n vuoden äänioikeusikärajaa

18 vuoden äänioikeusikäraja ei toteudu, ei lähellekään!

Vuonna 1995 syntyneille efektiivinen, todellinen äänioikeusikäraja on faktisesti 21-22 vuotta; - ennen 9.4.1995 syntyneille 22 vuotta ja 9.4. jälkeen syntyneille 21 vuotta.

Samoin 1996 syntyneiden äänioikeusikäraja on tosiasiallisesti 20 tai 21 vuotta.

*

Voidaanko ylimalkaan puhua 18 vuoden äänioikeusikärajasta?

No, ei kyllä oikein. 

Nimenomaisessa 18 vuoden iässä näissä kuntavaaleissa kun pääsee ensi kerran äänestämään vain ne nuoret, jotka ovat syntyneet aikahaarukassa 10.4.1998 – 9.4.1999

Sitä myöhemmin syntyneet eivät ole täyttäneet vielä 18 vuottaan, joten he ovat nyt poissa pelistä: he pääsevät uurnille vasta vuoden 2021 kuntavaaleissa, jotka pidetään sunnuntaina 18.4.2021.  Silloin esimerkiksi 10.4.1999 syntynyt nuori on jo 22-vuotias. 

Hän saavuttaa siis kuntavaalien äänioikeuden vasta 22 vuotta täytettyään!

*

Tosiasiallinen äänestysikäraja vaihtelee 18-21 ikävuoden välillä, ja marginaalitapauksissa se on jopa 22 vuotta.

Jos vaalien äänioikeusikärajan halutaan olevan 18 vuotta – tai siis mahdollisimman lähellä tuota ”maagista rajaa”, mitä olisi tehtävissä, ettei efektiivinen äänioikeusikäraja seilaisi 18-22 vuoden välillä?

Nythän siis ensi kertaa äänestämismahdollisuuden omaavat nuorisoikäluokat ovat 18, 19, 20 ja 21-vuotiaita, ja tällä vertaa vielä osanen jopa 22-vuotiaita.

Eräs ratkaisu olisi matemaattinen tasajako.  Siinä nimellinen äänioikeusikäraja pudotettaisiin 16 vuoteen, ja silloin ensikertalaiset äänioikeutettujen ikäluokat olisivat 16, 17, 18 ja 19 vuotta, ja siitä ”untuvikkojen” jonkinlaiseksi mediaani-äänestysneitsyyden menetysiäksi muodostuisi tuo mainittu 18 vuotta

Tämä siis koskee niitä, jotka tarttuvat tilaisuuteen ja äänestävät.  Mutta kyse onkin äänioikeudesta, on jokaisen oma asia käyttääkö sitä.

*

Nyt äänioikeusikäraja Suomessa on de facto 20 vuotta

Nyt mediaani ikä ensi-äänioikeutettujen populaatiossa on tasan 20 vuotta.  Näin ollen meidän pitäisi puhua 20 vuoden mediaani-äänioikeusiästä. 

Ehdottaisin äänioikeusikärajan laskua 16 vuoteen, jolloin tosiasiallinen äänioikeus populaatiotasolla asettuisi tuohon paljonpuhuttuun 18 vuoden tasoon!

*

Kuntavaalien ajankohta

Wikipedia kertoo:

”Valtuusto valitaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla joka neljäs vuosi. Vuoden 2012 kunnallisvaaleihin saakka vaalipäivä oli lokakuun neljäs sunnuntai ja uusi kunnanvaltuusto aloitti toimikautensa vaalivuotta seuraavan kalenterivuoden alusta. Toimikausi päättyi seuraavan vaalivuoden loppuun. Vuoden 2017 kuntavaaleista lähtien vaalit järjestetään eduskuntavaalien tavoin huhtikuun kolmantena sunnuntaina ja uudet valtuustot aloittavat toimintansa kesäkuussa. Pääsiäisen vuoksi vaalit kuitenkin aikaistetaan vuosina 2017 ja 2025.”

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Melkoista saivartelua Veikko!

Minkä ihmeen vuoksi kannetaan huolta tuosta änioikeusikärajasta? Kun vain noin kolmasosa nuorista äänioikeutetuista on äänestänyt viime kunnallisvaaleissakin, niin mitä järkeä on puhua jopa nykyisen ikärajan laskusta?! Nuorten äänestäneiden määräksi tulisi varmasti tuolloin vielä alhaisempi lukema.
Kunhan saataisiin edes nykyikärajalla nuoret äänestämään, keskustellaan sitten rajojen alentamisesta. Nuorille taitavat olla bändit, biisit, leffat ja kännyt tärkeämpiä kuin äänioikeus.

Kalastajafilosofi Pentti Linkola on todennut, että vasta 80 vuotta täyttäneet pitäisi päästää äänestämään. Heillä on riittävää elämänkokemusta äänestyspäätöksiensä tueksi. Oikeansuuntainen ajatus, mutta ehkäpä ikäraja voisi olla hiukan matalampi.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Olin kyllä ihan vakavissani, tosin en ehkä täysin tosissani.

Kaikkialla aina sanotaan, että äänioikeusikäraja on 18 vuotta. Halusin vain muistuttaa siitä - sinänsä simppelistä faktasta - että neljän vuoden "olympiadeittain" toistuvissa demokratian toteuttamisen kannalta tärkeissä tapahtumissa, vaaleissa, efektiivinen ikäraja on siis 18-21 v.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Kyllä minä ymmärrän tuon blogisi alkuperäisen pointin: olemassa olevan ikärajahaarukan. Mutta vastaava haarukka syntyy aina vaikka äänestysikärajaa laskettaisiinkin. Ellei mennä tuohon vauvojen suorittamaan äänestykseen.( Olihan se huumoria Veikko?!) Haarukka myös sulaa sillä olemattomiin kun vaalit pidettäisiin joka vuosi. Onko siinä järkeä?

Ikärajoja on asettu maassamme erilaisia. On ajokortin saanti-ikä, naimisiinmeno-ikäraja, oppivelvollisuuden ikärajat, kutsuntaikäraja jne...Ei kai kukaan väitä, että ne ovat perusteettomia, kansalaisten yhdenvertaisuutta rikkovia? Laskea toki noitakin ikärajoja voidaan, jos nähdään tarpeelliseksi.

Pitäisikö jo vauvat päästää periaatteellisesti auton rattiin, jotta tasa-arvo näinkin Suomessa toteutuu? Mahdoton ajatus kuten äänestysikärajan poistaminen kokonaan. Poistaahan se toki voidaan, mutta ei sillä politiikanteko miksikään muutu. Ja äänestämättömiä riittää aina. Valitettavasti sitä enemmän mitä nuorempia äänestäjät nyt jo ovat.

Nyt Veikko kyllä ammut pahasti yli tässä kansalaisten yhdenvertaisuusasiassa koskien äänioikeusikärajaa! Pidetään lapset lapsina ja vauvat kapaloissaan. Tasa-arvo sinällään on tietenkin hieno asia.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Esitän:
ÄÄNIOIKEUS IMEVÄISILLE!
*
Sinänsä olen sitä mieltä, että kaikilla suomalaisilla (Suomen kansalaisilla) tulee olla äänioikeus.

Perustan ajatukseni Suomen Perustuslakiin ja terveeseen järkeen.

Perustuslaissa todetaan, sen ensimmäisen luvun ””Valtiojärjestyksen perusteet” 2 §:ssä:

”Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.
Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.”

Linkki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

*
Haluan lukea perustuslaissa kirjoitetun momentin ”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle” ja toisen momentin täydennyksen:

” Kansanvaltaan sisältyy YKSILÖN oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen”

Parhaiten tämä toteutuu siten, että miellämme:
myös 0-17-vuotiaat ovat ensinäkin kansalaisia, ja sen lisäksi yksilöitä,
joita tarkoittaen laissa kirjoitetaan:

Kansanvaltaan kuuluu YKSILÖN oikeus osallistua ja vaikuttaa”.
Myös alle 18-vuotiaat ovat ”yksilöitä” ja osa ”kansaa”.

*

Kyse on osallisuudesta, ”oikeudesta osallistua”.

Se, että aika monet nuorista, joilla nykysäännösten mukaan on äänioikeus, ovat kiinnostuneet lähinnä jostain muusta, eivätkä äänestä (äänestämättömyys ei todista kiinnostuksen puutteesta!), ei merkitse sitä, että meillä olisi syytä suhtautua ylimalkaisesti ja vähätellen 0-18 –vuotiaiden tai sitä varttuneempienkaan nuorten oikeuksiin!

*

Itseasiassa olen sitä mieltä että kaikilla kansalaisuuden omaavilla tulisi olla yleinen äänioikeus biologisesta iästä riippumatta.(kuntavaaleissa äänioikeutetuista ks. lähemmin täältä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuntavaalit )

Jos ja kun äänioikeusikäraja on 18 vuotta, niin alle 18-vuotiaiden äänen käyttöoikeus olisi lapsen vanhemmilla, tai tarkemmin säädöksissä määritellyllä tavalla huoltajalla/huoltajilla.

*

Nythän puolueiden jäsenkentät eivät suurestikaan edusta väestön ikä-, yhtä vähän kuin koulutus- ja sosiaalista asemaa. Väestön keski-ikä lienee edelleen se 42-vuotta, mutta puoluejäsenten iät huitelevat 60 tietämissä, vihreitä ja joitain pienpuolueita lukuunottamatta. Demarella keski-ikä on 62 v.

Myöskään äänioikeutettujen (siis 18 -> c. 112 v?) ikäjakauma on jotain muuta kuin väestöpopulan ikäjakautuma.

Tämä vääristyy vielä lisää kun verrataan populaation reaalista ikäjakautumaa äänioikeuttaaan käyttäneiden ikäjakautumaan.

Siinä Pertti Rampasen mainitsemat tekijät juuri korostavat äänestäneiden tilastollista ikäpoikkeamaa.

*

Ainut oikea tapa saada edes iän puolesta populaation ja äänestäneiden iät edes jollain lailla saavutettavissa olevaan ”synkkaan” on antaa myös imeväisille ja lapsille äänioikeus!

Käytännön syistä alaikäisten ääntä saisi siis käyttää vaalilaissa määritellysti hänen vanhempansa tai huoltajansa.

*
Idea ei sinänsä ole uusi, sitä ehdotettiin ja siitä taitettiin peistä ainakin jo 1960-luvulla, ja aika ajoin sen jälkeenkin.

Muistan miten tuolloinen julkkis-kenraali Aimo Pajunen esitti nimissään tätä ideaa, ja sai jopa vastakaikua, joka kuitenkin jäi siinä määrin vaivaiseksi piipitykseksi, ettei ajatus ”ottanut tuulta”.

Nykypäivänä, kun väestöpyramidin rakenne on muotoutunut ”joulukuusimaisesta” ideaali-mallista jonkinlaiseksi hyvinvoivan ”keskivartalolihavan” suomalaisen pofiiilia muistuttavaksi, tämän edistysaskeleen ottaminen on tullut entistäkin kipeämmässä muodossa tarpeelliseksi.

Mikäli mitään ei tehdä, meillä aikaa myöten 50-90 –vuotiaat äänestävät ja äänenpainoillaan muokkaava Suomen tulevaisuutta malliin,

joka ei parhaiten palvele nuorempien ikäluokkien tulevaisuudelle asettamia toiveita ja tarpeita.

*

SUOMI oli 1906 vaalilakia muotoillessaan maailmanluokan ykkönen salliessaan äänioikeuden myös naisille.
Nythän se on itsestäänselvyys.

Suomen tulee 2000-luvulla olla edelläkävijämaiden joukossa, ja sallia ÄÄNIOIKEUS IMEVÄISILLE.

Jonain kauniina päivänä tulevaisuudessa se on itsestäänselvyys.

Suomi ensin!
*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

”Mitä, äänioikeus alaikäisille?”

Näin kysyi Helsingin Sanomat 100 vuotta sitten 1917, ja jatkoi:

”Voiko kunnallisen äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden antaa 20-vuotiaalle? Siinä pähkinä kansanedustajille 1917, jolloin täysi-ikäinen oli 21 vuotiaana. Sosiaalidemokraattien tarkoitus on vain hankkia "rekordi kansanvaltaisuuden intoilijoina", arvioi nuorsuomalaisten Pekka Paavolainen.”

Lue lisää:
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004603100.html Maksuportin takaa!
Juttu on remake 5.10.2008.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

”Mitä, äänioikeus alaikäisille?”
Näin kysyi Helsingin Sanomat 100 vuotta sitten, ja jatkoi:
”Voiko kunnallisen äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden antaa 20-vuotiaalle? Siinä pähkinä kansanedustajille 1917, jolloin täysi-ikäinen oli 21 vuotiaana. Sosiaalidemokraattien tarkoitus on vain hankkia "rekordi kansanvaltaisuuden intoilijoina", arvioi nuorsuomalaisten Pekka Paavolainen.”
Lue lisää:
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004603100.html Maksuportin takaa!
Juttu on remake 5.10.2008.

*
Turun Sanomat/Juhani Heimonen, kirjoitti 10.2.2005 muun muassa näin:
”(EVA:n silloinen toimitusjohtaja Pertti] Vartia analysoi ongelmia, joita nykyinen väestönkehitys eteemme kasaa.
Syntyvyyden lasku ja eliniän piteneminen johtavat yhteiskunnallisen huoltosuhteen vääristymiseen. Yhä pienempi aktiivien joukko elättää yhä suurempaa ei-aktiivien joukkoa.

Epäsuhta pakottaa kasvattamaan julkisia menoja, joiden kattamiseksi joudutaan kiristämään verotusta. Se taas on sysimyrkkyä työllisyydelle, kasvulle, kilpailukyvylle ja muille talouden elinehdoille.

Jos suomalainen hyvinvointivaltio halutaan pelastaa, terveydenhuolto-, sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmiä joudutaan rukkaamaan.

Uudistusten toteuttamista saattaa Vartian mukaan hankaloittaa se, että ikääntyvä väestö ei niitä hyväksy, vaan äänestää vaaleissa niitä vastaan.

Kauhuskenaarion seuraava elementti löytyy vaalitilastoista.

Äänioikeutettujen keski-ikä lähentelee Suomessa viittäkymmentä vuotta. Vielä vanhempia ovat ihmiset, jotka vaivautuvat myös käyttämään oikeuttaan.

Keski-iän noustessa äänestämiseen kytkeytyvä poliittinen valta uhkaa kasautua eläkeläisille.”

Lue koko juttu täältä: http://www.ts.fi/mielipiteet/paakirjoitukset/10740...

*
TS/Juhani Heimonen 10.2.2005, palautti – aiheellisesti – esille edellä mainitsemani kenraali Pajusen takavuosien esityksen:

”Yleisten ja lainattujen ajatusten ohessa hän (EVA:n Vartia] esittää platonisen arvoituksellisia kysymyksiä, kuten:
"Pitäisikö äänioikeutta alentaa ja ulottaa se jopa lapsiin, jotta yhteiskunnan pitkän aikavälin kehitys saisi valinnoissa riittävästi painoa?"

Järin uutta ei ole se, että Suomessa kysellään milloin äänioikeuden rajoittamisen, milloin laventamisen perään.

Eduskunnan oikeusasiamies Pirkko K. Koskinen kohahdutti kansakuntaa jo kymmenen vuotta sitten toteamalla, ettei eläkeläisiä vaaliuurnilla kaivata.

Kenraali Aimo Pajunen olisi puolestaan jakanut äänioikeutta lapsiluvun mukaan.

Pian sata vuotta täyttävä edustuksellisen demokratian peruskivi kyllä kestää pahemmatkin iskemät.”

*

Hieman lisätietoa kenraali Aimo Pajusesta ja hänen ideastaan:

”Aimo Pajunen toimi Lapsen ääni – Barnets röst ry:n pu¬heenjohtajana 1989–2000. Yhdistyksen tavoitteena on lapsiperheiden asemaa parantamalla turvata Suomelle terve väestökehitys. Aimo Pajunen valittiin 1994 Suomen Sotahistorian Komission puheenjohtajaksi. Hänen harrastuksiinsa kuuluivat purjehdus ja äänioikeuden saaminen lapsille.”
Linkki: https://apurahat.skr.fi/nimikkorahastot/nimikkorah...
*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Vielä tämäkin:

Veli-Antti Savolainen on julkaissut artikkelin:

”Lasten äänioikeusasia”

Madonluvut kertovat:

kapina lasten

puolesta tarpeen

Kenraali Aimo Pajunen esitti 30 vuotta sitten lapsille äänioikeutta perheäänten kautta.
Asiaan olisi syytä palata.

Lasten itsenäisyystaistelu vanhemman ikäpolven suruttoman soromnoon lopettamiseksi on syytä julistaa koska sukupolvivastuu on ”vapaassa” maailmassa unohdettu."

Lue Savolaisen artikkeli täältä: http://oma.telemail.fi/veliantti/index.php?article...
Se on julkaistu Hämeenlinnan kaupunkiuutisten sivuilla 4.3.2017
*

Savolainen tähdentää viestiään mm. tällä sitaatilla:

”Jokainen eriarvoisuuden lisäys on kipinä kapinalle,” sanaili John F. Kennedy.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kuten edellä totesin kysymykseen lasten äänioikeudesta on toistuvasti palattu, mutta laihoin tuloksin.

Kari Lehtonen kirjoitti 2005 tähän malliin.

”Lain mukaan lasta tulee kuulla häntä koskevassa asiassa, jos hänellä on riittävä ymmärrys asiasta.
Kuitenkin vasta 18-vuotias saa äänestää vaaleissamme. Astuessaan aikuisuuteen nuori kohtaa
aikaisempien ”vuosikertojen” sanelemat säännöt ja käytännöt, maistelee niitä, toteaa sopiviksi tai
ei, tai jotain siltä väliltä.

Hänellä ei kuitenkaan ole ollut kahdeksaantoista vuoteen tasa-arvoista mahdollisuutta vaikuttaa tulevaisuuteensa.

Aikuiset ovat antaneet oman äänensä, mutta yli 20 % kansastamme on joutunut elämään demokratiamme ulkopuolella.

Tätä kansanosaa kohdellaan samoin kuin 1900-luvun verorästiläisiä, irtolaisia, holhottavia aikuisia ja sosiaaliapua saaneita.
*
Keskustelua lasten äänioikeudesta on silloin tällöin aloitettu joidenkin, mielestäni avarakatseisten
henkilöiden toimesta, mutta se on tukahtunut kenties liialliseen uutuuteensa kun ei uskalleta, tai
perusteettomiin argumentteihin.

Väestöliiton entinen toimitusjohtaja Jouko Hulkko kirjoitti vuonna 1980 Suomen Kuvalehteen
artikkelin lasten äänioikeuden myönteisestä vaikutuksesta politiikkaan osallistumiseen. Tietämäni
mukaan silloin juristien piirissä esitettiin arveluja asian liiallisesta monimutkaisuudesta.

Vuonna 1996 kenraali Aimo Pajunen toi esille lasten edustuksellisen äänioikeuden, mutta joku taas teilasi asian, koska se hänen mielestään kuului luovuttamattomiin oikeuksiin.

Aikamoinen ristiriita – lapselle kuuluu äänioikeus, mutta hän ei saa käyttää sitä.
*
1990-luvun alussa Kaisu Pöyliö käsitteli aihetta pro gradutyössään eri näkökulmilta. Myös
kenraali Aimo Pajunen toi esille lasten edustuksellisen äänioikeuden, mutta joku taas teilasi asian,
koska se hänen mielestään kuului luovuttamattomiin oikeuksiin. Aikamoinen ristiriita – lapselle kuuluu äänioikeus, mutta hän ei saa käyttää sitä.

Niklas Luhmanin (1991) sanoin, ”kaikki systeemit ovat sidoksissa menneisyyteensä, - ne liikkuvat
takaperin tulevaisuuteen”.
*
Lasten edustuksellinen äänioikeus ratkaisee suuren osan demokratiavajeesta.

Lapsiperheessä äänivaltaa käyttävät vanhemmat.

Lapsen ääni jakautuu puoliksi kummallekin huoltajalle. Perheellä, missä on kaksi alle 18v lasta on
yhteensä neljä ääntä, kaksi kummallekin vanhemmalle.

Mikä sitten on raja huoltajuudelle. Eronneet vanhemmat, joista syrjään vetäytynyt maksaa tai ei
maksa elatusmaksunsa, adoptiovanhemmat, yksinhuoltajavanhempi, homo/lesbopari? Nämä
kysymykset tulevat puitaviksi ja niille löytyy varmaan ratkaisut.
*
Potentiaalinen äänimäärä lisääntyy yli 1,1 miljoonan uuden äänen myötä, mutta otaksun myös
äänestysvilkkauden lisääntyvän, koska toisaalta ymmärretään tämä uusi mahdollisuus vaikuttaa,
toisaalta tilanne pakottanee myös ”yksiääniset” vaaliuurnille puolustamaan omia näkemyksiään,
jos on tarve.

Itse olen kyllä sitä mieltä, että jos henkilö, nainen tai mies haluaa omistautua työlleen ja itsensä toteuttamiselle ilman lapsia, pitää se hyväksyä ilman moraalista arviointia yhtenä elämännäkemyksenä. Toisaalta hyvinvointiyhteiskunnan tulee samalla hyväksyä lapsiperheiden,
suurtenkin, todellinen tukeminen ja kannustaminen.

Demokratia toteutuu ja tulevaisuus voidaan kartoittaa nykyistä varmemmin ja oikeudenmukaisemmin. Tämä taas ei voi olla vaikuttamatta perhesuunnitteluun.

*
Olisiko tässä mahdollisuus saada Suomelle nostetta EU:n piirissä hyväksymällä lapsille kuuluva
äänioikeus?

Suomi oli Euroopan ensimmäinen valtio hyväksymään naisten äänioikeus, miksei sadan vuoden välein voisi tehdä taas jotain radikaalia?

Ei kai kukaan kiellä lasten oikeutta rakentaa tulevaisuuttaan?

Suomen antama esimerkki tekee sitten maatamme tunnetuksi maailmalla paremmin kuin Sony-Ericsson Ruotsia. Myös EU:n välityksellä vaikutusmahdollisuus muihin kulttuureihin,
mukaanlukien fundamentalistiset kulttuurit, voi olla merkittävä."

*
Tässä siis otteita Kari Lehtosen artikkelista: ”Ratkaiseeko lasten edustuksellinen äänioikeus suomalaisen elämänkaaren perusongelmia?”

Artikkeli on julkaistu Tosimies 1/2005, sivut 34-35, ja se on luettavissa täällä: http://www.tosimies-lehti.fi/PDF/TM105.pdf

*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Onko todella nähtävä niin, että tämä aihe - äänioikeuden laajentaminen - kohden täysivaltaisen kansalaisuuden ihannetta, ei kiinnosta ihmisiä?

Toistan jo pahasti itseäni, mutta senkin uhalla vielä kerran:

Haluan lukea kirjaimellisena oikeutena tämän perustuslaissa kirjoitetun momentin ”Valtiovalta Suomessa kuuluu KANSALLE” ja toisen momentin täydennyksen:
” Kansanvaltaan sisältyy YKSILÖN oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen”

Parhaiten tämä toteutuu siten, että miellämme:
myös 0-17-vuotiaat ovat ensinnäkin kansalaisia, ja sen lisäksi yksilöitä,
joita tarkoittaen laissa kirjoitetaan:

Kansanvaltaan kuuluu YKSILÖN oikeus osallistua ja vaikuttaa”.
Myös alle 18-vuotiaat ovat ”yksilöitä” ja LISÄKSI HE OVAT osa ”kansaa”.

*

Kyse on osallisuudesta, ”oikeudesta osallistua”.

*

Tietenkään tätä "imeväisten äänioikeutta" ei ole toteutettu missään maapallolla.
Mutta onko se - ja jotkin muut syyt - peruste jättää tällainen uudenlainen ajattelu täysin huomiotta?

Ylempänä siteeraamani kirjoittaja totesikin, me Suomi olimme edelläkävijöitä 100 vuotta sitten (ie 1906) kun yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden myötä myös ja nimenomaan naiset saivat äänioikeuden.

Uskon, että jonain päivänä elämme maailmassa, jossa lasten äänioikeus on yhtä ilmeinen, selvä ja kirkas itsestäänselvyys, kuin nykyisin on naisten ja köyhien äänioikeus!

Tällaista maailmaa kohden haluan marssia!

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Kuka sitä imeväisten mahdollista äänioikeutta käyttäisi? Miten se toteutettaisiin? Kai ikärajan poistolla pitää olla joku näkyvä nimenomaan vaaleja koskeva tavoite?

Pidetään lapset lapsina ja annetaan heidän puuhailla omia leikkejään eikä sotketa aikuisten asioihin. Edes ajatuksellisesti.
Kyllä äänioikeuden käyttämisessä pitää olla ymmärrys mukana, ja sitä ei pikkulapsilla tähän asiaan ole. Jos ei aina aikuisillakaan. Ilman tuota ymmärrystä äänioikeuden käytössä ei ole mitään mieltä.

Anteeksi vaan Veikko, mutta mielestäni "maailma ei pelastu" vaikka tulevaisuudessa toimittaisiin esittämälläsi tavalla: äänioikeusikäraja poistettaisiin. Kansalaisten tasa-arvon kanssa sillä ei ole mitään järjellistä tekemistä.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Pääministeri Sipilä totesi vaalien aöuspäivänä televisiossa, että hänen mielestään kuntavaaleissa äänioikeusikäraja voitaisiin alentaa 16 vuoteen. Tämä kannanotto ei näytä ylittäneen yleistä uutiskynnystä. Mistä se kertoo: Sipilän näkemysten köykäisyydestä? Median putkinäöstä? Idean epäseksikkyydestä?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset