Venäjä herättelee herhiläispesää Balkanilla

Venäjä herättelee herhiläispesää Balkanilla
*

Balkanin suunnan tapahtumia seuratessa ei juurikaan voi päätyä muuhun johtopäätökseen kuin että Moskova lietsoo jännitteitä Balkanilla, tarjoaahan se kätevän tavan lisätä vaikutusvaltaansa alueella ja näyttää lännelle ”kaapin paikkaa”.
Tammikuussa jännitteet Balkanilla vähää vaille purkautuivat konfliktiksi sen jälkeen kun Kosovon hallitus lähetti poliisin erikoisjoukot pysäyttämään Serbian lähettämän junan, joka suuntasi matkansa Kosovon serbialaisenemmistöiseen pohjoisosaan, varustettuna junan kylkiin teipatuilla kissankorkuisilla kirjaimilla: ”Kosovo è Servia” eli Kosovo on Serbiaa.  Teksti oli kirjailtu 21:llä kielellä.

Ks. esim: http://www.independent.co.uk/news/world/europe/kosovo-stops-serbia-train-crossing-border-belgrade-war-isa-mustafa-aleksandar-vucic-a7528361.html  &  http://www.telegraph.co.uk/news/2017/01/28/one-train-journey-brought-serbia-kosovo-back-brink-conflict/

*

Ennuste

Tutkimuslaitos Stratfor julkisti eilen artikkelin, jossa se arvioi tulevaa Balkanilla

Ennuste

Venäjä jatkaa yrityksiään lietsoa erimielisyyksiä Länsi-Balkanilla, joka perinteisesti on tarjonnut lukuisille suurvalloille keskinäisen kilpailun näyttämön.

Venäjän vaikutusvalta jatkaa leviäimistään joillekin Balkanin kaikkein levottomimmille alueille, kuten Serbiaan, Pohjois-Kosovoon, Montenegroon ja Makedoniaan.

Alueella vallitsevia jännitteitä hyödyntäen Moskova voisi suunnitella useita kriisejä, jotka kaikki olisivat lännen nykyiseen heikkouden ja kyvyttömyyden tilaan nähden kovin haastavia.

*

Analyysi

Balkanin niemimaa on jo pitkään ollut imperiumien reuna-aluetta, niiden kiistamaata. Alueella, jossa esiintyy etnisten ryhmien, uskontojen ja poliittisten liikkeiden sekamelska, on ollut toimintaedellytyksiä kilpaileville suurvalloille koko tunnetun historian ajan. Venäjä alkoi kilpailla Itävalta-Unkarin ja Ottomaanien imperiumien kanssa alueen vaikutusvallasta jo 1800-luvulla. Kylmän sodan aikana Jugoslaviasta tuli Neuvostoliiton ja lännen välinen taistelukenttä, vaikka maa virallisesti pyrkikin sitoutumattoman maan asemaan toisen maailmansodan jälkeen. Vaikka Länsi yritti värvätä maata taloudellisen tuen turvin, neuvostoliittolaiset pelasivat sen johtoon kommunistipuolueen, ja molemmille osapuolille epätyydyttävä tilanne johti umpikujaan 1980-luvulla. Kun maa hajosi 1991 vuorovesi kääntyi. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Moskova ei pystynyt näkemään Jugoslavian osavaltioilla edellytyksiä suvereniteettiin siirtymiseksi, jättäen tämän tehtävän Euroopan unionin syliin. Niinpä Länsi on hallinnut Balkanin valtioiden talouden ja turvallisuuden suhteita hajoamisprosessista lähtien.

*

Venäjä silti kaikesta huolimatta säilyttänyt jalansijan Balkanilla.  Ja tänään, kun Euroopan Unionin tilaa leimaa syvenevät ongelmat ja samaan aikaan epävarmuus jatkuu myös toisen läntisen mahdin, NATOn sisällä, Moskova on katsonut aikansa koittaneen ja niinpä se on kääntänyt alueen painopisteen entismalliin.   

Balkanin vakaus on ollut niin kuuma aihe Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaamisissa Kremlin Turvallisuusneuvoston (the Kremlin Security Council) kanssa tänä vuonna, jopa niin, että Neuvoston puheenjohtaja lausui näkemyksenään, että se oli etusijalla Moskovassa Neuvoston kokoontuessa.

See: The Council´s Chief http://en.kremlin.ru/structure/security-council/members

Venäjän puuttuminen Balkanin tilanteeseen ja siitä syntyneet välikohtaukset ovat puolestaan nostaneet ilmaan kysymyksen siitä, mitkä ovat seuraavat toimet joilla Moskova tulee nostamaan näyttämölle sen pyrkiessä jatkamaan taisteluaan Lännen voimaa ja yhtenäisyyttä vastaan.,

Onhan niin, että hiilien kerääminen jo entuudestaan kuumenneiden Serbian, Montenegron, Bosnia-Hertsegovinan ja Makedonian jännitteiden päälle tarjoaa Venäjän hallitukselle kätevän keinon lisätä omaa vaikutusvaltaansa ja edelleen saada Länttä entistä enemmän pois tolaltaan.

*

Hurjaa Sapelinkalistelua Serbiassa

Kylmän sodan jälkeisen ajan Serbia on, toisin kuin monet sen länteen kallellaan olevat naapurimaat, pysyttäytynyt Venäjän ja Lännen jännitteiden keskellä. Maa on tehnyt sen säilyttämällä kulttuuristen ja uskonnollisten perinteiden mukaiset vahvat suhteet Moskovaan ja samalla jatkamalla jäsenyyttä Euroopan unionissa.

Kahden viime vuoden aikana on kuitenkin Venäjän vaikutusvalta Serbiassa  kasvanut huomattavasti. Venäläisten tiedotusvälineiden ja kansalaisjärjestöjen määrä maassa on hypähtänyt alle tusinasta (2015) nykyiseen yli 100:aan, kertoo Belgrad-taustainen Center for Euro-Atlantic Studies (Euroatlantisen tutkimuksen Keskus).

Kremlin-vetoiset kaksi uutisverkkoa, Sputnik ja RT (ent Russia Today), ovat molemmat alkaneet tarjota televisio-ohjelmia, online-uutisia ja radiolähetyksiä Serbiassa.

Venäjän valtion kaksi johtavaa uutis-verkkojulkaisua Rossijskaja Gazeta tuottaa printtiversiota, Nedeljnik, yleisimmin luettua viikkolehteä, Moskovassa, ennen sen lähettämistä Serbiaa. Julkaisuista tapaavat usein käyttää Lännenvastaista retoriikkaa, esimerkiksi viittaamalla Naton vuoden1999 Serbian pommituksiin ja Moskovan tukeen Belgradille tuossa konfliktissa.

Ja strategia näyttää toimivan: Serbiassa viikottain ilmestyvän Vreme´n helmikuussa tekemä kysely osoitti, että noin 68 prosenttia serbeistä haluaa mieluummin suhteet Venäjään, kuin suhteita Euroopan Unioniin.

*

Samaan aikaan, Venäjä ja Serbia ovat ylistäneet keskinäisiä sotilaallisia yhteyksiään viime kuukausina. Venäläinen kone, joka kuljetti 40 tonnia ruokaa, vaatteita ja lääkintätarvikkeita Serbiasta lähti Syyriaan lokakuussa 2016.

Seuraavassa kuussa Venäjän ja Valko-Venäjän armeijat toteuttivat sotaharjoitukset Serbiassa samaan aikaan, kun NATO piti omia harjoituksiaan aivan rajan tuntumassa Montenegron puolella. Belgradin hallitus lisäksi haluaa vastaanottaa kuusi Mikojan MiG-29 hävittäjää ja kymmeniä panssarivaunuja sekä torjua ajoneuvojen lähiviikkoina lahjana Moskovasta, mikä on myös tarjoutunut myymään sille Buk- Ilmatorjuntaohjus-järjestelmiä. (Laitteet on tervetullut päivitys Neuvostoliiton teknologiaa, johon Serbian sotilaallista yhä luottaa.)

*

Suuri osa tästä sapelinkalistelua on poliittista teatteria, jonka on tarkoitus vedota Serbian nationalistisiin äänestäjiin ennen huhtikuun 2. päivä pidettäviä presidentinvaaleja. Mutta Belgradin politikoinnin alla kulkee pohjavire maan ja sen naapurivaltioiden jännitteet – erityisesti Kosovossa, jonka itsenäisyyttä Serbia ei tunnusta.

Maiden välillä melkein puhkesi konflikti tammikuussa, kun Kosovon hallitus otti käyttöön poliisin erikoisjoukot pysäyttämään junaa, joka suuntasi Belgradista valtion pohjoiselle alueelle, jossa asuu enimmäkseen Kosovon serbejä, ja junan kylkiin koristeltuna sanat "Kosovo on Serbia" 21:llä kielellä.

Vastauksena tapaukseen Kosovon presidentti Hashim Thaci syytti Serbiaa siitä, että se yrittää käyttää "Krimin mallia" vallatakseen pohjoisen osan hänen maastaan. Serbian ulkoministeri Ivica Dacic puolestaan soitti venäläiselle virkaveljelleen (siis ulkoministeri Sergei Lavroville (!] VH] pyytäen apua, kipinöiden pelkoaan siitä, että uusi sota oli lähellä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hashim_Tha%C3%A7i

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ivica_Da%C4%8Di%C4%87

*

Miten luodaan Kriisi
Nyt Kosovo on jälleen flirttailemassa ajatuksella muuttaa sen kevyesti varustettuja puolustusvoimiaan erään tason bona fide-armeijaksi (hyväntahdonarmeija) kahden valtion välisessä tilassa, jota kasvavat jännitteet kuormittavat.

Yhdysvallat ja sen liittolaiset NATO:ssa ovat uhanneet peruuttaa tukensa ja suojana Kosovolta, jos se toteuttaa suunnitelmansa. Jopa niin, Thaci lähetti armeijaa koskevan lakiesityksen hyväksyttäväksi lainsäätäjälle viime viikolla (20. maaliskuuta) vedoten toimenpiteensä perusteluna Serbian sotilaallisiin toimiin Venäjän ja Belgradin vaikutuksenvaikutusvallan alla olevan Pohjois-Kosovon kanssa.  

Kosovon hallitus Pristinassa on huolissaan siitä, että Euroopan Unionin sisäisten erimielisyyksien ja Washingtonin uuden hallinnon takia Lännellä ei ole aikaa tai huomiokykyä omistautua pitämään huolta yhdeksän-vuotiaan suvereenin valtion, Kosovon, turvallisuudesta. Ja jos jännitteet jatkuvasti kohoavat Kosovon ja Serbian välillä, Venäjä voi käyttää niitä hyväkseen junaillakseen täyteen liekkiin leimahtavan kriisin kautta linjan.

*

Itseasiassa Moskovan suunnalla väitetään tällä hetkellä että se yrittää tehdä juuri tämän Montenegrossa.

Maan hallitus syyttää Venäjän turvallisuusjoukkoja aiemman pääministerin, Milo Djukanovic´in salamurhayrityksestä, juuri ennen lokakuussa järjestettäviä parlamenttivaaleja, pyrkiäkseen estämään maan NATO-jäsenyyden.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Milo_%C4%90ukanovi%C4%87

Venäjän entinen Puolassa toiminut sotilasasiamiehen varamies, joka karkotettiin Varsovasta vuonna 2014 vakoilusta syytettynä, järjesti Montenegron johtavan erityissyyttäjän mukaan murhasuunnitelman organisoinnin.  http://www.telegraph.co.uk/news/2017/02/20/russian-state-bodies-behind-montenegro-coup-plot-says-prosecutor/

Djukanovic sanoo, että kiihdyttääkseen juonitteluja Moskova kaataa rahaa maan parlamenttivaaleihin valmistuville myötämielisille puolueille.  Serbia pidätti ja karkotti ryhmän venäläisiä syytettynä vallankaappauksen suunnittelusta viikko äänestyksen jälkeen ja toiset 21 henkilöä pidätettiin Montenegrossa. 

http://www.balkaninsight.com/en/article/montenegro-coup-suspect-was-russian-spy-in-poland–02-21-2017   

Moskova puolestaan on kiistänyt osallisuutensa salajuoneen ja syytti maan hallitusta tapahtumien vääristelystä ja pyrkimyksistä esittää Venäjä kielteisessä valossa.  Asiain tilasta riippumatta, mahdolliset uudet vaalit vuonna 2018 voisivat antaa Venäjälle uuden tilaisuuden kylvää epäsovun siemeniä Montenegron hauraan hallituksen pariin.

*

Kansanäänestys Venäjän vaikutusvallasta?
Todettakoon, että Serbitasavalta on se toinen poliittisista entiteeteistä, jotka muodostavat Bosnia-Hertsegovinan valtion; toinen on valtaosin bosniakkien ja kroaattien asuttama Bosnia-Hertsegovinan federaatio. Serbitasavallan pääkaupunki on Banja Luka

Äänestys Bosnia-Hertsegovinan Serbitasavallassa saattaisi antaa Moskovalle tilaisuuden kasvattaa vaikutusvaltaansa ja veneen keikutusta siellä.  Tasavallan presidentti Milorad Dodik on vaatinut kansanäänestystä (referendum) ensi vuodeksi Serbitasavallan itsenäisyydestä, jossa asuu pääasiassa ortodoksisia serbejä.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Milorad_Dodik

(Ehdotus muistuttaa Krimillä 2014 toteutettua kansanäänestystä sen riippumattomuudesta, juuri ennen kuin Venäjä liitti sen itseensä (annexed).)  Dodik joka ensimmäisenä ehdotti kansanäänestystä omassa presidentinvaalikampanjassaan vuonna 2014, ei ole millään tavalla salaillut sidoksiaan Kremliin. 

Kaksi viikkoa ennen presidentinvaalin suorittamista hän matkusti Moskovaan tapaamaan Putinia, ja vaalipäivänä hän itse oli yhteydessä Venäjän kiihkokansalliseen ja propagandistiseen Konstantin Malofejeviin (ven. Malofeev) hienostohotellissa kohta sen jälkeen kun oli itse äänestänyt.  Malofejev on Venäjän presidentin avustajan Vladislav Surkovin agentti; yhdessä nämä kaksi ovat tiettävästi järjestäneet ja rahoittanet kansanäänestyksiä Ukrainan kapinoivissa osissa, Krimillä, Donetskina ja Luhanskin alueilla.  Minkä lisäksi hän saapui vaalipäivän kokoukseen mukanaan ryhmä Venäläisiä kasakoita joiden myöhemmin nähtiin kävelevän kadulla äänestyspaikan lähistöllä. – https://fi.wikipedia.org/wiki/Konstantin_Malofejev  &  https://en.wikipedia.org/wiki/Konstantin_Malofeev

*

Dodik onnistui  hankkimaan niukan voiton äänestyksessä rajoittamalla sitä vaikutusvaltaa, joka Venäjällä hänen kauttaan on Bosnia-Hertzegovinassa.   Kuitenkin yhä enemmän Venäjän media on hiipinyt maahan Serbian rajan yli kahden viime vuoden aikana, levittäen Moskovan sanaa.  Vaikka äänestäjäin kannat Serbitasavallassa jakautuvat eroamiskysymyksessä, Kremlin mediakampanja todennäköisesti nostattaisi väkeä mahdollisen kansanäänestyksen aikana, ehkä se jopa sytyttäisi yhden suurimmista poliittista ruutitynnyreistä, joita Balkanilla tänään on.

*

Disinfomaation levittämisestä

Makedonian pääosin slaavilaisten asuttama Makedonian valtio on täynnään venäläisestä disinformaatio (väärän tiedon) kampanjoista.  Venäjän ulkoministeriö on syyttänyt Euroopan Unionia ja Yhdysvaltoja niiden väitetystä tuesta  separatistiliikkeille, joiden joukossa on luonnostaan hauras maan albaaniväestö, jonka osuus on 25 % väestöstä.

Viime viikkojen aikana Makedonian albaaniväestön jäsenet ovat lähteneet kaduille vaatimaan omaa hallitustaan, Moskovan väitteiden johdosta, pyytämään Länneltä kiinnostusta niin sanotun Suur-Albanian luomishankkeelle.

Stratforin lähteiden mukaan maassa toimivat Saksan ja Itävallan suurlähetystöt ovat yrittäneet torjua Venäjän propagandaa, muun muassa Yhdysvaltain rahoittaman Radio Free Europe/Radio Liberty –asemien kautta. 

Silti viimeisimmät mielipidemittaukset osoittavat, että useimmat makedonialaiset mieluummin kääntyvät tulevaisuudessa Venäjän avun puoleen, kuin Lännen, koska he epäilevät länsimaiden hallitusten sitoutumista. 

(Itse asiassa, Washington on tiettävästi suunnitellut Radio Free Europen/Radio Libertyn rahoituksen leikkaamista, mikä loisi Makedonian mediakenttään tyhjiön, jonka Venäjä kärkkäästi täyttäisi).

*

Vaikka epävakaus Makedoniassa kalpenee verrattaessa sitä sekä Kosovon että Serbitasavallan tilanteeseen, olosuhteet siellä ovat jälleen yksi esimerkki Venäjän toiminnasta Balkanilla.  Eivät tietenkään kaikki alueen valtiot ole hyväksyneet Venäjän lähestymisyrityksiä:

Kroatia, joka on sekä Euroopan Unionin että NATOn jäsen on toiminut aktiivisesti estääkseen Venäjän ja venäjämyönteisen median leviämisen omien rajojensa sisälle, kertovat Stratforin lähteet.

NATOn kumppanuusvaltio Albania on myös yrittänyt vastustaa Venäjän vaikutusvallan kasvua kun Kremlin eri mediat ovat lisänneet kanaviaan koskemaan muun muassa albaniankielisiä palveluja.

Silti kampanjat varmasti jatkuvat. 

Moskovan sekaantuminen Balkanille on sille edullinen ja korkeat tuotot tuova yritys.

Venäjän hallituksella ei ole harhakuvitelmia siitä, että se pystyisi voittamaan Balkanin maita puolelleen.

Sen sijaan se näkee alueen herhiläispesänä (”hornet´s nest”). 

Sekoittamalla sitä Moskova voi luoda useita kriisejä turhan syvälle Euroopan Unionin ja NATOn ytimeen, mikä antaa sille lisää kortteja pelata neuvotteluissa Lännen kanssa.

*

Lähde: Stratfor, Analyysi 28.3.2017; Russia Stirs the Hornet´s Nest. Trl VH.

*

veikkohuuska
Ikaalinen

historianharrastaja,
tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu