Veikko Huuska

Raportin mukaan Yhdysvaltain ydinaseen iskukyky on kolminkertaistunut 2009-2017

Raportin mukaan Yhdysvaltain ydinaseen iskukyky on kolminkertaistunut 2009-2017

Tämän seurauksena Kaukoidässä tapahtuu: Japani, Venäjä ja Kiina etsivät yhteistä pohjaa

Yhdysvaltain ydinohjusverkoston laajeneminen maailmalla luo uhkia ja synnyttää kenties uusia voimakuvioita – ja harhoja.  Varustelukierre on kiihtynyt myös ydinaseiden rintamalla.

Onko tämä Yhdysvaltain lisääntyneen itsevarmuuden takana?

*

Kremlin ahdistus siitä, että Yhdysvallat sijoittaa eri puolilla maailmaa Ohjustorjuntajärjestelmiä rajoittavassa ABM –sopimuksessa (ABM - Anti-Ballistic Missile Treaty  ) tarkoitettuja korkeatoimisia torjuntasysteemejä, on kasvussa.  https://en.wikipedia.org/wiki/Anti-Ballistic_Missile_Treaty

Niin kuin nyt Aasian-Tyynenmeren alueella, jossa Yhdysvallat täydentää toimituksiaan Etelä-Koreaan – THAAD-järjestelmin (Terminal High Altitude Area Defense (THAAD), aiemmin Theater High Altitude Area Defense)  

Kyseessä on Yhdysvaltain armeijan ohjustorjuntajärjestelmään kuuluva järjestelmä, joka on tarkoitettu ampumaan alas lyhyen, keskipitkän ja välimatkan ohjuksia käyttäen tappavan osuman menetelmää.

THAAD-järjestelmä kehitettiin torjumaan Irakin Scud –ohjuksia Persianlahden sodassa 1991.

Katso: https://en.wikipedia.org/wiki/Terminal_High_Altitude_Area_Defense

*

Ensimmäisen kerran kolmeen vuoteen Venäjä ja Japani elvyttäneet maiden väliset neuvotteluyhteydet, jotka olivat tyrehdyksissä molempia osapuolia kivistävien riitojen vuoksi.  Nyt ne ovat nähneet edulliseksi astua neuvotteluhuoneen kynnyksen yli uskoen hyötyvänsä kuilun umpeen kuromisesta.

Molempien maiden ulko- ja puolustusministerit kohtasivat toisensa Tokoissa maanantaina käyden 2+2 –malliset keskustelut, joissa kosketeltiin Aasian-Tyynenmeren alueen turvallisuuskysymyksiä.

Kuten odotettua, Japani otti esille Venäjän nykyiset pyrkimykset vahvistaa puolustustaan eteläisillä Kuriilien saarilla, joiden omistuksesta Tokio on pitkään kamppaillut.  Venäjä vastasi ilmoittaen vastustavansa Japanin halua rakentaa omia ballististen ohjusten järjestelmää Pohjois-Korean ydinohjelman etenemiseen liittyvänä vastatoimena.

*

Venäläisille (puhumattakaan Pjongjangin aiheuttamista huolista Kiinalle ja sen liittolaisille) Yhdysvaltain harjoittama ohjustorjuntajärjestelmien (ABM) levittäminen ympäri maailmaa aiheuttaa yhä suurempaa huolta.  Kremlin angsti, josta on saatu viime vuosina selkeitä näyttöjä Euroopassa, on saanut lisäkierroksia Aasian – Tyynenmeren suunnalla, Yhdysvaltain järjestellessä THAAD-järjestelmien toimittamista Etelä-Korealle. 

Se, että nämä järjestelmä laajentavat paitsi suuralueen ohjuspuolustusjärjestelmien kattavuutta, ne samalla paisuttavat Yhdysvaltain ja sen liittolaisten tutkaliikennettä seudulla, jotka koskevat myös Venäjän ja Kiinan maaperää, mitä Bejing ja Moskova eivät tietenkään tule kuittaamaan olankohautuksella, etenkin kun järjestelmien avulla Washington pystyy paremmin peittämään ohjustensa peiton molempien maiden alueelle.  Mutta maiden pelot kuitenkin ylittävät reaalisten uhkien tason.

*

Se ei olekaan Venäjän ja Kiinan keskeinen huoli, vaan uhka siitä, että Yhdysvaltain kiivas halu sijoittaa ABM-järjestelmiä voi vakavasti uhata niiden omaa ydinaseiden torjuntajärjestelmiä pitkällä aikavälillä.  Loppujen lopuksi uusimmankin sukupolven ABM:t – joita sitä paitsi on vain rajoitetusti – eivät kykene torjumaan näiden kahden maan valtavan ydinarsenaalin iskuvoimaa tällä hetkellä.  Mutta kummallakaan, Moskovalla yhtä vähän kuin Bejingillä, ei ole varaa tuudittautua oletukseen, että tämä tilanne jatkuisi ikuisesti. 

Ensinnäkin, ABM-järjestelmästä voidaan kehittää vielä uusi edistyneempi sukupolvi ja levittää se maailmanlaajuiseksi.  Tärkeämpää on kuitenkin havaita, että ABM-järjestelmä ei ole olemassa tyhjiössä, vaan se pikemminkin täydentää Yhdysvaltain valtavaa iskuvoimaa.  Venäjä ja Kiina pelkäävät, että jos Yhdysvallat jatkaa samanaikaisesti ABM:n kehittelyä ja iskuvoimaa, se saattaa pystyä kohottamaan torjuntavalmiutensa niin korkealle, että se kestää venäläisten tai kiinalaisten toteuttaman, Yhdysvaltain lamaannuttavan ensi-iskun vanavedessä suorittaman kostoiskun olennaisen voiman.

*

Yhdysvallat on viime aikoina pystynyt kehittämään entistä tarkempia ydinaseita – ja nopeampia, kantavampia kuljetuskalustoja niiden liikkuvina laukaisualustoina – ja se on vain lisännyt Kiinan ja Venäjän kasvavaa levottomuutta.  https://

Maaliskuun 1. päivä 2017 The Bulletin of Atomic Scientist julkaisi raportin Yhdysvaltain iskuvoimaa kohottavasta uudesta vahvuustekijästä, nimeltään ”super-fuzing”, ”loistava sytyttäjä”.

”Miten Yhdysvaltain ydinaseiden uudistaminen heikentää strategisen vakauden: super-sytytin (super-fuze) kompensoi räjähdyskorkeuden” -

 “How US nuclear force modernization is undermining strategic stability: The burst-height compensating super-fuze” by Hans M. KristensenMatthew McKinzieTheodore A. Postol -  Linkki:

http://thebulletin.org/how-us-nuclear-force-modernization-undermining-strategic-stability-burst-height-compensating-super10578

*

Tämä uusi tekniikka korvaa perinteisen vakiokorkeudessa etenevän W76-1 –ydinkärjen, koska siinä on itsesuuntautuva laukaisin, joka parantaa merkittävästi taistelukärjen kykyä räjähtää täsmälleen optimaallisessa korkeudessa kohteeseensa nähden.  

Tämä yhdessä entistä nopeampien ja kantovoimaisempien ohjuslaukaisualustojen kanssa tarjoaisi Yhdysvalloille mahdollisuuden vähentää ydinkärkien määrää, tehon ja uhan kärsimättä, niin että se pystyisi tuhoamaan jokaisen kiinalaisten tai venäläisten ydinohjukset sotatilan sattuessa.

*

”Yhteisen varman tuhon” oppi on kuuollut

Yhdessä nämä asetekniset harppaukset voisivat antaa Washingtonille lisääntyvää luottamusta sen kykyyn pystyä torjumaan vihollisen ydinasein suorittama ensi-isku, tilanteessa jossa se joutuisi sotaan Kiinan ja Venäjän kanssa.  Teoriassa Yhdysvaltain tuhovoimaisen ydinase-ensi-iskun tuhovoima jättäisi vähäisen osan kiinalaisten ja venäläisten ydinohjuksista jäljelle, käytettäväksi niiden kostoiskua varten.  Ja sitten olisivat nämä ABM-järjestelmät torjumassa niitä.

Edistyneimmillään Washingtonin ABM-ohjustorjuntaverkosto tulisi kehittymään toimintavalmiuteen, jossa sen suunnittelijat uskovat sen toimivan tehokkaana kilpenä Venäjän ja Kiinan ydinaseita vastaan, ja selviytyvän hengissä – millaisin tappioin, jäisi vain arvailujen varaan.

On kuitenkin varmaa, että käsite ”Mutual assured destruction” – keskinäinen varma tuho - , joka on hallinnut maailmanlaajuisesti ydinase-ajattelua ja jota on pidetty totena vuosikymmenten ajan, on tullut tiensä päähän.  https://en.wikipedia.org/wiki/Mutual_assured_destruction

Ydinsota on sekä hyökkääjän että puolustajan tuho” ei enää päde.

Sen todistusvoimaan ja totuuteen ei maailmalla enää uskota.

Ei ainakaan Yhdysvalloissa.

*

Tokikin suuri osa näistä skenarioista perustuu hankkeisiin, jotka eivät ehkä koskaan täysimittaisesti toteudu.

Ei ole mitään syytä olettaa, että esimerkiksi Washington haluaisi käynnistää ensi-iskun  Venäjää tai Kiinaa vastaan, koska sellaisen seuraukset olisivat järjettömät, inhimillisten uhrien ohella koko maailman talous ja ekojärjestelmä kokisi kovia, samoin kuin itse Yhdysvaltain oma talous ja järjestys.  Lisäksi Moskova että Peking molemmat ovat investoineet  voimakkaasti teknologiaan, jolla ne toivovat pystyvänsä estämään Yhdysvaltain pääsemästä karkuun, ylivoimaiseen asemaan ydinvarustelukisassa.  Tätä varten ne ovat työskennelleet, arvioineet uudelleen asevalvontasopimuksia, suunnitelleet tehokkaampia ja tuhovoimaisempia ohjuksia, sekä rahoittavat hypersonisen ohjuksen tutkimusta.

Silti, yhtä vähän Venäjä kuin Kiinakaan halua ottaa riskejä, vaan ne tulevat säilyttämään uskottavan ydinvoimapelotteen. Ja kun Washington hioo edelleen ydinvoimavarojaan, Moskovan ja Pekingin voidaan odottaa löytävän jonkinasteisen yhteisen keinon pysäyttää Yhdysvallat laajentamasta ABM-verkostojaann ulottuvilla niiden vesille.

*

BoAS-bulletinin mukaan Yhdysvalloilla on ollut kylmän sodan päättymisestä lähtien käytössään 400 ydintaistelukärkeä, joiden määrää nyt siis ollaan nostamassa siten, että 2009 presidentti Obaman (sic] kaudella alkanut lisäys saavuttaa huippunsa vuonna 2019 taistelukärkien määrän noustessa 2000:een kärkeen.

Lehden tietojen mukaan uusien MC4700 viritysten, tehosytyttäjien ja W76-1/Mk4A -laukaisujärjestelmien lähivuosina toteutuvat käyttöönottomäärät lisäävät huomattavasti Yhdysvaltain ballistisen ohjusarsenaalin tehoiskukärkien määrää, huomioiden sukellusveneisiin sijoitetut ballistiset ohjukset.  http://thebulletin.org/multimedia/super-fuze-picture

https://www.nukewatch.org/watchblog/?p=2371

Kahden vuoden päästä, vuonna 2019, niiden määrä tulee siis olemaan viisinkertainen kylmän sodan jälkeen vallinneeseen tasoon nähden: 400 ydinkärkeä > 2000 ydinkärkeä.

Ihmeteltävän levollisina ovat kaikki maailman rauhanmarssijat seuranneet tätä Yhdysvaltain asevarustelukierrettä, jonka käynnistäjänä, Georgian sodan 2008 jälkeen toki, toimi rauhanpresidentti Barack Obama.

*

Palaamme vielä The Bulletin of Atomic Scientist, 1.3.2017/ Kristensen, McKinzie and Postol toteavat:

Ote:

”Yhdysvaltain ydinaseiden uudistusohjelma on kuvailtu yleisölle pyrkimyksenä luotettavuuden ja turvallisuuden lisäämiseksi Yhdysvaltain ydinasevarastoissa olevien ydinkärkien suhteen, eikä pyrkimyksenä lisätä sotilaallisia voimavarojaan. Todellisuudessa kuitenkin ohjelmaa on toteutettu soveltamalla vallankumouksellisia uusia tekniikoita, jotka huomattavasti lisäävät Yhdysvaltain ballististen ohjusten arsenaalin kohdistettua iskuvoimaa. Tämä kasvuilmiö on saanut aikaan hämmästyttävän lisäyksen yhdysvaltalaisten ballististen ohjusten yleisessä tappamiskyvyssä, noin kertoimella reilu kolme (3) – ja se luo odotuksia, että tämän arsenaalin voimin on suunniteltavissa kyky torjua ja voittaa ydinasein käyty sota vihollista vastaa suoritettavalla yllätys ensi-iskulla.”

*

Artikkeli auttaa osoittamaan, että amerikkalaista yleisöä ei oikeastaan ole ”peloteltu” ydinvoimalla puoleen vuosisataan. Sen sijaan Yhdysvalloilla on aina ollut ydinsota-taistelustrategia, kuten osoitettiin aikanaan Hiroshiman ja Nagasakin tapauksissa.

Lainaan allaolevaa lähdettä.To quote:

“The new guidance requires the United States to maintain significant counterforce capabilities against potential adversaries. The new guidance does not rely on a “counter-value’ or “minimum deterrence” strategy.

Report on Nuclear Implementation Strategy of the United States Specified in Section 491 of 10. U.S.C., Department of Defense, June 2013, page 4 (quotation marks in the original) http://www.globalsecurity.org/wmd/library/policy/dod/us-nuclear-employment-strategy.pdf

As Kristensen, McKinzie and Postol point out, the geopolitical risks in radical improvements to U.S. nuclear warfighting capabilities are enormous. A secondary concern I’d like to point out is the risk to nuclear weapons reliability posed by intentionally introducing major changes to an extensively tested stockpile.

The Pantex Plant (final assembly site for US nuclear weapons) has a newsletter called The Pantexan (duh!). I recall circa 2009 that it had an article concerning the fact that the MC 4700 “super fuze” that was being installed in the then-ramping up W76 Life Extension Program had initial design and production problems. As the article boasted, those defects were detected and swiftly corrected.

However, the principle remains that introducing intentional changes can undermine confidence in stockpile reliability. The grand irony is that the Stockpile Stewardship Program (ydinaseiden varastointiohjelma] has been lavishly funded because of the official rationale of preserving stockpile reliability, but I believe it has been a Trojan horse all along for using Life Extension Programs to create new military capabilities (and which the excellent analysis above reinforces).

Lue: https://www.nukewatch.org/watchblog/?p=2371

NNSA:n (National Nuclear Security Administration);

The Stockpile Stewardship and Management Program 2016 (SSMP) ; https://nnsa.energy.gov/ourmission/managingthestockpile/ssmp

SSMP 2017; https://www.hsdl.org/?abstract&did=792376

*

Tuomiopäivän kello

Tuomiopäivän kello (engl. Doomsday Clock) on Chicagon yliopistossa sijaitseva symbolinen kellotaulu, jota Bulletin of the Atomic Scientistin johtokunta on ylläpitänyt vuodesta 1947. Kellon aika kuvastaa ihmiskunnalle kohtalokkaan ydinsodan läheisyyttä: kellotaulun minuuttiviisari on vuosien saatossa ollut jossain kohtaa keskiyötä lähintä varttia. Kellon ajassa keskiyö kuvastaa ihmiskunnan tuhoutumista ydinsodan seurauksena.

Päätöksen kellon siirtämisestä tekee ryhmä tiedemiehiä ja ajattelijoita. Ryhmään kuuluu vuonna 2017 muun muassa 15 Nobel-palkittua tieteilijää.

Kello otettiin käyttöön Kylmän sodan aikana, 1. kesäkuuta 1947, ja aluksi se näytti aikaa 23:53. Tämän jälkeen kellon aikaa on siirretty yhteensä 20 kertaa (ks. kuvaaja), muun muassa Neuvostoliiton ensimmäisen ydinkokeen jälkeen vuonna 1949 (aikaan 23:57), Osittaisen ydinkoekieltosopimuksen jälkeen vuonna 1963 (23:48), asevarustelun kiihtyessä Ronald Reaganin hallintokaudella vuonna 1984 (23:57) ja START-sopimuksen solmimisen jälkeen vuonna 1991 (23:43).

Viimeisimmän kerran kelloa on rukattu tammikuussa 2017, jolloin sitä siirrettiin puolella minuutilla lähemmäs keskiyötä, näyttämään aikaa 23:57:30 eli kaksi ja puoli minuuttia vaille keskiyön. Kellon siirtämisen syiksi ryhmä mainitsee:

"maailmanlaajuisen, korvia vihlovan nationalismin nousu, presidentti Donald Trumpin ydinase- ja ilmastonmuutoskommentit, synkentynyt globaalin turvallisuusilmapiiri, jota värittää yhä edistyksellisempi teknologia sekä tieteellisen ammattitaidon kasvanut väheksyminen".

Lähde: Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuomiop%C3%A4iv%C3%A4n_kello

Englanninkielisenä ”sama” esiintyy engl. Wikipediassa tässä muodossa:

“Rise of nationalism, United States President Donald Trump's comments over nuclear weapons, the threat of a renewed arms race between the U.S. and Russia, and the expressed disbelief in the scientific consensus over climate change by the Trump Administration. This is the first use of a fraction in the time, and the Clock's closest approach to midnight since 1953.”   Wikipedia; https://en.wikipedia.org/wiki/Doomsday_Clock

YLE kertoi 26.1.2017:

”Tiedemiesten vertauskuvallinen kello näyttää kahta ja puolta minuuttia vaille keskiyön. Historian aikana kelloa ei ole aiemmin siirretty yhden ihmisen vuoksi.”

http://yle.fi/uutiset/3-9426197

Ehkä vilkaiset myös; https://en.wikiquote.org/wiki/Bulletin_of_the_Atomic_Scientists

*

Tämän blogin pohjana olen käyttänyt Stratfor/Geopolitical Diary –artikkelia, joka on julkaistu 20.3.2017. "<a href="https://www.stratfor.com/geopolitical-diary/japan-russia-and-china-find-common-ground">In Japan, Russia and China Find Common Ground</a> is republished with permission of Stratfor."  

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Nukewatch esitti em. artikkelissa syvän epäilyksensä:

"Vielä kerran, mielestäni Stockpile -ohjelma on ollut vain juoni loputtomiin säilyttää Yhdysvaltojen ydinaseiden arsenaali antaen heille uusia sotilaallisia voimavaroja. Ja nyt meillä on biljoonaa dollaria plus-budjettilisäyksiä huimasti laajentuvien Yhdysvaltojen ydinaseiden warfighting/taistelukärkien valmiuksen "uudistamiseen"."

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

YLE/Mikko Leppänen raportoi Trumpin ensimmäisen budjetin antia viikko sitten
(to, 16.3.2017):

"Presidentti Trumpin budjetin voittajat ja häviäjät – armeija saa lisää ja ulkoministeriöltä leikataan.

Trumpin budjettiehdotuksessa useiden ministeriöiden ja virastojen määrärahoja siirretään asevoimien vahvistamiseen.
...

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump esitteli torstaina ensimmäisen liittovaltion menoja koskevan budjettiehdotuksensa.

Trump ehdottaa 1,15 biljoonan dollarin budjetissaan merkittävää lisärahoitusta asevoimille. Armeijalle osoitetut lisävarat leikattaisiin liittovaltion ministeriöiltä ja niiden alaisuudessa toimivilta virastoilta.

Liittovaltion odotetaan käyttävän yli 4 biljoonaa dollaria lokakuussa alkavana tilivuonna 2018. Trumpin budjettiehdotus vastaa hieman yli neljännestä tästä summasta.

Presidentin budjettiehdotus ei ole kovin yksityiskohtainen. Trumpin on määrä esitellä tarkempi ehdotuksensa toukokuussa.

Seuraavaksi budjettiehdotus siirtyy kongressin käsiteltäväksi. Kongressin odotetaan tekevän muutoksia osaan esityksistä.

Listasimme Donald Trumpin hallinnon budjettiehdotuksen kolme voittajaa ja kolme häviäjää. Kuvan pylväät kertovat, kuinka paljon kyseisen ministeriön tai viraston rahoitus muuttuisi ensi vuonna Trumpin ehdotuksen mukaan.
...

Budjettiehdotuksen voittajat

1. Puolustusministeriö

Presidentti Trump ehdottaa Yhdysvaltain asevoimien 587 miljardin dollarin määrärahoihin 54 miljardin dollarin korotusta, mikä vastaa noin 9 prosentin lisäystä armeijan budjettiin.

Trumpin suunnitelma ei määrittele tarkkaan, mihin rahat käytettäisiin. Rahoitusta lisättäisiin maa-, meri- ja ilmavoimille sekä merijalkaväelle.

Rahalla hankittaisiin muun muassa uusia F-35 -hävittäjiä ja laivoja sekä muita aseita. Lisäksi varoja ohjattaisiin terroristijärjestö Isisin vastaiseen taisteluun ja amerikkalaisjoukkojen valmiuden parantamiseen."

Lue koko uutinen: http://yle.fi/uutiset/3-9514478
*

Asevoimien lisämääräraha, 54 miljardia dollaria, on kutakuinkin yhtä suuri kuin Suomen vuoden 2017 koko valtion budjetti.

*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Jossain on klappia.

Osaisiko joku asiaa tunteva oikeasti kommentoida jotain pätevää esim. tähän:

“Obama Announces Up to One-Third Cut in Nuclear Arms; In Contrast U.S. Nuclear Agency Plans ~$60 Billion In Weapons Upgrades and Improvements”
siis;
Obama ilmoittaa että yksi kolmasosa Ydinaseistukseen suunnatuista varoista leikataan; Vastakohtana Yhdysvaltian Nuclear Agency Plans (Yhdyvaltain ydinvoiman suunnitelma ?) toteeaa, että
noin 60 miljardia US dollaria suunnataan Aseistuksen päivitykseen ja kehitystyöhön.

?
Tämä oli vuodelta 2013;
https://www.nukewatch.org/watchblog/?p=1509&cpage=...

*
Sivustolla siteerattu Jay Coghlan; Jay Coghlan is executive director of Nuclear Watch of New Mexico (www.nukewatch.org), a Santa Fe-based group that tracks the Los Alamos National Laboratory and related issues in the Southwest.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Venäjä voi tehdä outolemmet, eli rakentaa kobolttipommista tuomiopäivän koneen.

Pekka Iiskonmaki

Kobolttipommin ongelma on, jos se ei mene maaliin, vaan laukeaa ns. omille maille.

Venäjän suurin ongelma on ohjausjärjestelmät. Venäjän osumatarkkuus on kuin kaljaseuran haulikkoammunnat.

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #6

Toistaiseksi ydinaseella siviilejä on tappanut vain USA.

Mikään niiden maaleista ei ollut sotilaskohde.

Minä olen menettänyt jo aikoja sitten luottamukseni ihmiskuntaan ja uskon heidän tuhoavan itse itsensä.

Pieniä ryhmiä jää jonnekin ja tulee uusi alku.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset