*

Veikko Huuska

Suuri voitakavarikko Pispalassa

Suuri voitakavarikko Pispalassa

*

100 vuotta sitten: Pohjois-Satakunta, perjantaina 9.3.1917

*

Lähes puolentoistatuhatta kiloa voita takavarikoitu trokareilta.

Kansan Lehti kertoo:

Kun oli tiedossa, että Jämijärveltä päin oli kaupunkiin tulossa kolme kuormaa voita, jotka oli luvattomalla tavalla hankittu, pidettiin Pispalassa poliisiviranomaisten toimesta silmällä näitä kuormia ja saapuivatkin ne lauvantai-aamuna klo 5 ajoissa.

Kuormat tutkittiin ja huomattiin silloin J. Mäkipään kuormassa 718, T. Viitalan kuormassa 302 ja J.V. Raitalan kuormassa 376 kiloa voita.

Voi takavarikoitiin ja luovutettiin Pirkkalan elintarvetoimikunnalle 3 mk 70 pennin hinnasta kilolta.  Samoin takavarikoitiin kuormista tavattu puolikas sikaa.

Miehet, jotka kaikki ovat kotoisin Jämijärveltä, saivat kutsun saapua lääninhallitukseen t.k. 16 p:nä klo 10 aamulla tekemän selkoa voikaupoistansa.

Lähde: Paikallislehti UutisOiva, to 9.3.2017: Pohjois-Satakunta 100 vuotta sitten.

Teksti löytyy myös täältä: Uusimaa, 7.3.1917, sivu 3; http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1333351?page=3&term=suurta&term=Woitakawarikko&term=Pispalassa&term=suurilla&term=Suuri&term=suurin

*

Kommentti

Hieman suhteuttaaksemme jämijärvisten voi-mestarien jättilastin, yhteensä 1.396 kiloa käsittävän voin arvoa, tarkastelemme tässä vuoden 1917 hinta- ja palkkatasoa.

Kätevästi se käy vilkaisemalla Helsingin kaupunginkirjaston mainioilta sivuilta ko. tietoja:

Helsingin kaupunginkirjaston puolesta on kesällä  08.06.2009 kerrottu asiasta näin:

 

Elintarvikkeiden hintoja Helsingissä vuonna 1916.
(esimerkiksi Turussa hinnat olivat hieman halvempia):
tuore naudanliha, paisti kg / 2.11 mk
juottovasikka kg / 2.47 mk
tuore sianliha kg / 3.21 mk )
pöytävoi kg / 4.06 mk
kahvi kg / 7.29
munat, tiu / 4.39 mk

Vuonna 1917 hinnat olivat nousseet seuraavasti
(kaikkien tuotteiden osalta vertailuhintoja ei ole).
tuore naudanliha, paisti kg / 2.88 mk
tuore sianliha kg / 6.93 mk
pöytävoi kg / 5.31 mk
kahvi kg / 11.81 mk
munat, tiu / 7.33 mk

"Renkien ja piikain vuosipalkat 1916".
Talon ruuassa olleen rengin tavallisin vuosipalkka oli 400-499 mk, vastaavasti piian tavallisin palkka oli 200-299 mk.
Jos palkollinen oli omassa ruuassa niin rengin tavallisin palkka vaihteli 800-999 mk, vastaavasti piian tavallinen palkka oli 600-699 mk.

Lähteet: Tietokalenteri, 1920, Kansanvalistusseura, 1919.
Työväen kalenteri, 1922, Suomen Sosialidemokraattinen puoluetoimikunta, 1921.

Teollisuustyöläisten osalta palkkatietoja ei löytynyt vuodelta 1916. Esimerkiksi Suomen taloushistorian, osa 3, tilastoissa on katkos vuosien 1913 ja 1920 välillä.
Teoksessa mainitaan kuitenkin, että vuonna 1916 Helsingin kaupungin palveluksessa olleen kirvesmiehen tuntipalkka oli 0.80 mk.
Joitakin tietoja vuodelta 1913:
Metalliteollisuudessa keskituntiansio: miehet/0.438, naiset/0.219.
Nokian paperitehtaalla keskimääräiset päiväpalkat sijoittuivat välille 2.27 - 2.90. Yhtiön sähkölaitoksella päiväpalkka oli 4.08.

Lähteet:
Suomen taloushistoria, osa 3, Tammi, 1983.
Koivuniemi, Jussi, Tehtaan pillin tahdissa, SKS, 2000.

Helsingin kaupunginkirjasto; http://www.kysy.fi/kysymys/mita-suuruusluokkaa-oli-tyovaeston-palkkataso-verrattuna-esim

*

Tuosta voimme vetää muutaman johtopäätöksen:

Pirkkalan elintarvetoimikunnan takavarikoiman voin takavarikkolunastushinta oli siis 3:70 mk, jota voi pitää Helsingin 1916-1917 myyntihintoihin (vaihtelu 4:06 >> 5:31 mk nähden varsin kohtuullisena ottohintana, kun takavarikko on tapahtunut ilmeisen selvän trokausyrityksen yhteydessä.

Pirkkalan elintarvetoimikunta (eli kunnallinen elintarvelautakunta, VH) on takavarikoijana siksi, että rikospaikka, Pispala, kuului tuolloin Pohjois-Pirkkalan (nyk. Nokian) pitäjään.

Miesten lastin arvo oli huomattava: 1396 x 3:70 mk = 5.165:20 mk.

Kun rengin normipalkka oli siis 400 – 500 mk vuodessa, niin tuo potti käsitti noin 10 – 13 rengin vuosipalkat!

Piikojen palkkatasoon verrattuna kyse oli noin 25 piian vuosipalkasta!

Melkoinen lasti siis.

Helsinkiläisen kaupungin palveluksessa olevan kirvesmiehen täytyi 80 pennin tuntipalkallaan ahertaa peräti  9.265 tuntia ja 57 minuuttia saadakseen ostettua kaupasta 1396 kiloa  voita (kaupan hinta 7.412:76 mk).  Tuo yli 9-tuhatta tuntia vastaa kirvesmiehen 10-tuntisen työpäivän tuottaman työviikkotuntimäärän (ma-pe 9 h + la 5 tuntia = n. 50 tuntia/viikko) mukaan 185 viikkoa eli yli 3½ vuotta.

*

Jos kaupungin timpuri teki noin 2.200 tuntia töitä vuodessa, hänen vuosiansionsa olivat noin 1.750 mk/vuosi.  Kuten huomataan, teollisuuden ammattiväki pääsi 2-3 kertaa paremmille tienesteille.  Sähkölaitoksen työntekijänä palkka saattoi kohota jopa 5.000 tai peräti 8.000 markkaan per vuosi.

Palkkaerot olivat hurjat! 

Mutta niin olivat myös elintavat.

Kuulin tässä taannoin, miten radiossa kerrottiin säveltäjä Sibeliuksen elämästä, sävellyksistä – ja vapaa-ajanvietosta.  Sanottiin, että työmies saattoi 100 vuotta sitten päästä 2.000 markan vuosituloihin – mikä edellä juuri todistettiin.

Mutta Sibelius, tuo maestro, itki, että hän tarvitsee elämiseensä 3.000 markkaa.  Mutta ei vuodessa, vaan kuukaudessa: ja kyse ei siis ollut perheen elannosta, vaan sävelten mestarin ”Omista Menoista”.

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Niinhän tuo kuului olleen .Hurjat palkkaerot. Ei taida paljon erottua 2017 Suomesta?

Anoppini kertoi aikoinaan kuinka moni hukkui Kurun laivan haaksirikossa ,kun olivat toreilta palaamassa Teiskon suunnalle.
Pitivät tiukasti rahoistaan kiinni jota oli torilla saaneet tuotteiden myynneistä.
Eivät kai etsineetpelastusmahdollisuuksia kun pelkäsivär rahojen häviävän.
Totta vai tarua? Niin kuulemma silloin puhuttiin .

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

JK. Nuo historian kertomukset ja kuvat esim.Tampere-seuran julkaisemat on mielenkiintoisia lukea. Itse muutin Tampereelle 5v joten nyt 70v on kaupungin muuttumisen nähnyt hyvin.

Harmi kun -70 luvulla oli se into että kaikki vanha purettiin pois ja tilalle semenntielementti kuutioita tilalle.
Vanhoissa kuvissa oli upeita vanhoja taloja,koristeleikkauksineen ym. jotka tuolloin purettiin.
Nykytekniikalla ne olisi pystytty entisöimään ja tehty mukavuudet niihin.Hissit ym.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Mitähän pullo viinaa maksoi? Venäjällä yritettiin kieltolakia I MS:n alkaessa, ei tullut mitään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset