Veikko Huuska

Norja, NATO ja Venäjä – Pohjoisen sotilaalliset lähiaikojen asetelmat

Norja, NATO ja Venäjä – Pohjoisen sotilaalliset lähiaikojen asetelmat

*

Norja panostaa 18 miljardia euroa lisää puolustukseensa

Norjan hallitus esittää, että maa osoittaa puolustusvoimille lähes 18 miljardia euroa lisärahaa seuraavan 20 vuoden aikana.  Tämä merkitsisi keskimärin 900 miljoonaa per vuosi.  Rahoituksen lisäys toteutetaan kuitenkin asteittain niin, että vuonna 2020 puolustusvoimilla on käytössään lähes 800 miljoonaa euroa nykyistä enemmän vuosittain.  Varovainen alku tietäisi, että ohjelman mukainen sotilasbudjetin lisäys siitä eteenpäin olisi peräti miljardin tasoa seuraaville 16 vuodelle tasaisesti jaettuna – kyse on siis melkoisista satsauksista!

Norjan nykyisen puolustusbudjetin kehys on noin 5,2 miljardia euroa.  Puolustuksen lujittamisen halu on maassa kova, vaikka öljyn maailmanmarkkinahinta onkin tunnetulla tavalla jo pitkään ollut alamaissa, ja öljymaan tulopohja hieman kaltevoitunut.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Norjan_puolustusvoimat

Jos Suomen suunnittelemien, miljardien eurojen arvoisten aseinvestointien kustannukset jyvitettäisiin tasaisesti vuoteen 2026 asti, Suomen vuotuinen puolustusbudjetti nousisi yli puolella miljardilla eurolla. Puolustusbudjetti olisi Nato-standardien mukaisesti laskettuna selvästi yli neljä miljardia euroa ja yli 2 prosenttia suhteessa bkt:hen.

Vertailun vuoksi todettakoon, että pinta-alaltaan huomattavasti laajemman Suomen nykyinen puolustusbudjetti on siis Norjan nykytasoon nähden noin miljardi euroa niukempi.  Kuitenkin Suomen sodan ajan henkilövahvuus on 250.000 miestä. 

Norjan asevoimine suunniteltu sodanaikainen miesvahvuus on noin 83.000 henkilöä, eli kutakuinkin kolmannes Suomen vahvuudesta.

(Budjettikirjan 2017 mukaan Suomen valtion budjetin puolustuspääluokan loppusumma on 2,7 mrd € http://vm.fi/valtion-budjetti - siihen tulee huomoida jonkin verran lisämäärärahoja).

*

Venäjä, Venäjä, Venäjä

Nämä tiedot ja paljon muutakin ilmenee Norjassa äskettäin julkaistusta ”Norjan pitkän aikavälin Puolustussuunnitelma 2017” (Capable and Sustainable  - Brochure, english https://www.regjeringen.no/globalassets/departementene/fd/dokumenter/rapporter-og-regelverk/capable-and-sustainable-ltp-english-brochure.pdf )

asiakirjasta.  Kaiken taustalla on tietenkin Venäjän aktivoituminen sotilaspolitiikassaan.  Suunnitelmassa todetaan, että vaikka Venäjä ei muodostakaan Norjalle sotilaallista uhkaa, Norjan turvallisuusympäristö on viime vuosina muuttunut nimenomaan Venäjän kasvattaessa sotilaallista voimaansa ja käyttäessään sitä.

Aftenpostenin mukaan Norja on täysin riippuvainen Natosta, mutta on käynyt ilmeiseksi, että kynnys Naton jäsenvaltioiden välillä tukea toisia on noussut korkeammalle. Norjan on näin ollen pärjättävä entistä enemmän omillaan.

Monien norjalaisten arvioiden mukaan Norja kuitenkin on valmistautunut Venäjältä mahdollisesti tulevaan uhkaan Suomea paremmin. Norja muun muassa panostaa nykyisin huomattavasti Suomea enemmän tiedusteluun. Norjassa tiedustelu nähdään tärkeämpänä kuin koskaan, koska Ukrainan kaltaiset kriisit voivat syntyä päivässä, jopa tunneissa.

Niinpä Norjan sotilastiedustelu onkin julkisuudessa nimennyt Venäjän suurimmaksi pitkän aikavälin uhkaksi Norjan intresseille.  Tosin Norjan ja Venäjän valtioiden välillä ei ole akuutteja jännitteitä, päinvastoin monet sinänsä kinkkiset asiat ovat hoituneet ainakin ulkopuolisen silmin varsin myönteisesti, esimerkkeinä mainittakoon viime syksyn ”polkupyöräilevät pakolaiset”, joita koskeva sopimus syntyi liukkaasti, kunhan Norjan viranomaiset ensin kääntyivät ”oikean” tahon puoleen – hiukan kuin esikuvaksi suomalaisillekin, jota sitten peesasivat, kuten muistettaneen.

*

Arktinen

Norja kohdistaa paukkuja erityisesti tiedusteluun, ennakointiin ja läsnäoloon arktisella alueella.  Sotilastiedustelun tehostaminen sai 39 miljoonaa lisäeuroa vuonna 2016. 

Uusi teknisesti viimeisen päälle varusteltu tiedustelualus ”Marjata iii” lähti jäämerelle viime huhtikuussa.  Merellistä ilmavalvontaa on tehostettu ja ilmavoimien lentotunteja lisätty, samoin kuin merivoimien avovesipäiviä.  Viime vuonna Norja järjesti pohjoisen Finmarkissa suuret sotaharjoitukset – ensimmäiset sitten kiihkeän 1960-luvun.  https://en.wikipedia.org/wiki/Marjata  Ks. myös; Marjata IV https://sputniknews.com/military/201604041037460525-norwegian-navy-marjata-barents-sea-russia/

Osana puolustusvoimiensa uudistamista Norja aikoo sulkea yksitoista nykyistä tukikohtaansa. Venäjän vastaiselle rajalleen Suomen rajan tuntumaan Norja aikoo sijoittaa yhden uuden komppanian siellä jo olevien 600 rajavartijan rinnalle. Komppania on aseistettu panssarintorjunta-asein ja kevyin ilmatorjunta-asein.
Komppanian on tarkoitus viivyttää mahdollista hyökkääjää kunnes Norja saa apua liittolaisiltaan, norjalaiset toteavat.

*

Venäjä kumppanina

Suomessa toistuvasti tähdennetään, että meillä on 1381 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Helposti unohdamme, että vaikka Norjan maaraja itään onkin vain noin 200 kilometriä, mailla on peräti 1700 kilometriä merirajaa. 

Niin NATO-maa kuin onkin Norjan ja Venäjän ”käytännön yhteistyö on tiivistä esimeriksi energiatalouden, kalastuksen, meripelastuksen ja ydinturvallisuuden aloilla.  Barentsinmeren jakolinjasta maat pääsivät sopuun vuonna 2010, minkä jälkeen on ehditty sopia myös pohjoisen raja-alueen viisumivapaudesta”, kertoo maisteri Sanna Orava uusimmassa Idäntutkimus –aikakauskirjassa (4/2016).

Nämä ovat seikkoja, jotka aina eivät ole läpäisseet uutiskynnystä Suomessa, mutta jotka osoittavat, että Pohjoisen ulottuvuuden toimissa Suomella on pienen kirivaiheen paikka.

Orava muistuttaa myös historiallis-arkisesta tosiseikasta: ”Etenkin pohjoisnorjalaisten suhde itään poikkeaa perinteisesti Suomesta.  Norjassa puna-armeijaa ei muisteta vihollisena vaan juhlitaan natsit lyöneenä vapauttajana”.  Parikymmentä kertaa Pohjois-Norjassa matkailleena voin todistaa tämän: hyvin hoidetut näyttävät muistomerkit siellä ja täällä: punatähdet kivien huipulla loistaen

Mutta jotta totuus ei unohtuisi, Orava muistuttaa:

”Venäjän sotilasdoktriini 2014 nosti arktisen alueen yhdeksi kolmesta sotilaallisen kehityksen avainalueesta.  Kuolan niemimaa on jo nyt maailman suurimpia sotilaallisen voiman keskittymiä.  Siellä sijaitsevat Venäjän Pohjoisen laivaston esikunta ja strategisten ydinsukellusveneiden kotisatama.  Lisäksi Venäjä on ilmoittanut avaavansa Jäämerellä useita uusia ja jo lakkautettuja neuvostoaikaisia tukikohtia”.

”Norjan hallinnoimilla Huippuvuorilla Venäjän on julkisuudessa tulkittu koetelleen kansainvälisen oikeuden rajoja, kun pakotelistalle kuuluva varapääministeri Rogozin Norjan kielloista huolimatta lensi saariryhmän venäläiseen asutuskeskukseen kesällä 2015.  Suoranaisia alueloukkauksia ei arktisella alueella kuitenkaan ole nähty”.  -  https://en.wikipedia.org/wiki/Dmitry_Rogozin & https://www.theguardian.com/world/2015/apr/19/norway-moscow-svalbard-island-banned-minister-rogozin

*

Kansallinen ja Natoon liittyvä panostus

Norjan Puolustussuunnitelma 2017 fokusoi kehitystyön ja panostukset toisaalta kansalliseen puolustukseen ja toisaalta puolustusliitto NATOa palveleviin strategisiin hankintoihin. 

Lisärahoituksella Norja aikoo parantaa puolustusvoimiensa iskukykyä, kestävyyttä, ja tiedustelukykyä. Maalla on Suomen tavoin käynnissä uusien hävittäjien hankinta.  Norjakin kaavailee osallistumista monikansalliseen hankintaryhmää, näyttäväthän hävittäjämarkkinat lähivuosina kovasti kuumenevan.  

Se aikoo ostaa yhteensä 52 uutta yhdysvaltalaista F-35-hävittäjää.  Hävittäjähankinnat on kaavailtu ajoittuvaksi kahteen hankintaerään, ensimmäinen vuoteen 2021 ja toinen vuoteen 2022.  Varsinaisten koneiden lisäksi hankintaraami käsittää noin miljardin arvosta laitteita ja infraa.  Hankeohjelma tulee parlamentin käsittelyyn näillä näkymin alkuvuodesta 2018, eli vain vuoden kuluttua.

Norjan hallitus suosittelee lisäksi maan sukellusveneiden ja lentotiedustelukalustonsa uusimista. Maa aikoo lisäksi päivittää keskipitkän matkan ilmatorjuntaohjuksiaan ja rakentaa uusia pitkän matkan ilmatorjuntaohjus- ja ilmavalvontajärjestelmiä. Ne aiotaan sijoittaa Trondheimin ja Narvikin tienoille, joiden kautta Nato-liittolaisten joukot todennäköisesti kulkevat tullessaan avuksi mahdollisen kriisin syttyessä.

Norjan lokakuussa 2016 tekemä päätös sijoittaa 330 Yhdysvaltojen merijalkaväen sotilasta rotaatioperusteiseen harjoitustukikohtaan Keski-Norjaan on aiheuttanut jossain määrin jännitteitä.  Venäjä varoitti, että Norja saattaa nyt ensi kertaa joutua sen ydinaseiden harjoitusmaaliksi.

*

Norjan puolustusministeri Ine Eriksen Søreide kirjoittaa puolustussuunnitelman saatesanoissa, ettei Norja voi pitää turvallisuuttaan itsestäänselvyytenä viime vuosien turvallisuuspoliittisen kehityksen jälkeen. Søreiden mukaan puolustusmenojaan kasvattamalla Norja osoittaa, että se aikoo huolehtia osaltaan turvallisuudesta niin kansallisella, alueellisella kuin liittolaistensakin tasolla.

*

BBC: Norway in Arctic dispute with Russia over Rogozin visit

http://www.bbc.com/news/world-europe-32380101

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka

"ja rakentaa uusia pitkän matkan ilmatorjuntaohjus- ja ilmavalvontajärjestelmiä."

Satutko tietämään liittyykö järjestelmät Naton Aegis-ohjuspuolustusjärjetelmään, eli tähän kiisteltyyn "ohjuskilpeen".

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Näin asian ymmärtäisin, onhan "Norjan puolustus täysin riippuvainen Natosta", kuten edellä todettiin. Natossa taas ei ole, eikä voi olla, Yhdysvaltain järjestelmistä poikkeavaa systeemiä.

Wikipedian AEGIS-artikkelin mukaan Norja on tuon systeemin eräiden muiden maiden tapaan valinnut, ja tässä tuskin on muusta kyse kuin järjestelmän uusimmasta kehitelmästä:

AEGIS;
Alun perin Yhdysvaltain laivaston käytössä ollut järjestelmä on otettu käyttöön myös Japanin, Espanjan, Norjan ja Etelä-Korean laivastoissa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/AEGIS

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset