Veikko Huuska

Keisariperhe, Rasputin – ja hovineiti Anna Vyrubova

Keisariperhe, Rasputin – ja hovineiti Anna Vyrubova

*

On 15. päivä tammikuuta 1915, Anna Vyrubova, keisarinna Alexandra Feodorovnan hovineiti ja läheisin ystävä, joutuu vakavaan junaonnettomuuteen ja pelastuu takaisin elämälle kirjaimellisesti yksinomaan munkki Grigori Rasputinin avulla, joka tunnetaan Venäjän keisarillisen hovin ”Pyhänä Paholaisena”, ja jonka huhutaan olleen Vyrubovan seurassa.  Toivuttuaan onnettomuudesta Vyrubovasta tulee yksi Rasputinin päättäväisimmistä puolestapuhujista – sekä viestinviejä hänen ja Romanovien välillä.

On 15. tammikuuta 1915, kun Vyrubova suuntaa matkansa Tsarskoje Selosta, keisarillisesta residenssistä Venäjän pääkaupunkiin, Pietariin.  Yhdeksän kilometrin päässä Pietarista moottori äkkiä sammuu ja takana oleva lasti lennähtää hänen päälleen.  Ennen kuin menettää tajuntansa, Vyrubova kuulee miten hänen luitaan katkeaa kun hän jää likistyksiin rautojen väliin: hänen vyötärönsä ympäri kiertyy rautaa ja hän on leikkautua kahtia.  Verenvuoto on kova ja hän uhkaa valua kuivin.  Vyrubova miltei tukehtuu vereen jota pursuaa hänen suustaan. Viimeinen kaatuva rautakaide miltei lävistää hänet.

Kun hän hetken kuluttua palaa tolkkuihinsa, hänet kuljetetaan metsänhoitajan kotaan, suojaan kylmyydeltä – lämpötila on tuona päivänä painunut hyvin alas, noin -20 asteeseen Celsiusta.  Tohtori, joka saapuu paikalle neljä tuntia myöhemmin, tutkii nopeasti Vyrubovan, ja väittää: ”Hän on kuolemassa.  Ei maksa vaivaa auttaa häntä”.  Toinen lääkäri yhtyy tähän, eikä viitsi edes antaa mitään kivun lievitystä, niin että Vyrubovalla ei ollut muuta tehtävissä, kuin itkeä ja rukoilla.

Kuvia; Anna Tanejeva Vyrubova; https://www.google.fi/search?q=anna+tanejeva+vyrubova&biw=1536&bih=720&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwj9u5WnqdDRAhWEDSwKHYhXCM4Q_AUIBigB

*

Kun Anna Vyrubova vihdoin saadaan toimitetuksi Tsarskoje Seloon, keisarinna Alexandra, joka on saapunut paikalle kohta onnettomuuden jälkeen, jää hänelle niin rakkaan ystävän paarien viereen, taputtaa ja lohduttaa tätä.  Vyrubova, joka nyt on aivan varma, että hän siirtyy ajan rajan tuollepuolen hetkenä minä hyvänsä, pyytää viimeistä palvelusta.  Kaikki paikalla olevat henkilöt, jotka ovat todistamassa hänen vammojaan, eivät voi muuta kuin odottaa – läpi pitkän yön, eivätkä Vyrubovan haavoja oltu edes sidottu.  Jatkuvista tajunnanmenetyksistä kärsivän Vyrubovan luo on kutsuttu munkki Rasputin, Romanovien ”tunnettu parantaja ja taikuri”.

Heti paikalle saavuttuaan Rasputin ryntää huoneeseen, ja ehtimättä edes tervehtiä ketään, mukaan lukien läsnäoleva keisaripari, hän ottaa Vyrubovan syliinsä.  Munkin kasvot hehkuvat himmeinä aamun hämärässä, ja silmät, jotka yleensä ovat vaaleanvihreät, muuttuvat äkkiä valkoisiksi.  Vyrubova voihkii ja liikahtaa hieman paareillaan, Rasputin ponnahtaa jalkeille ja julistaa: ”Hän palaa, hän palaa takaisin!”  Hän sävähtää, ja kun Vyrubovan isä ryntää ojentamaan hänelle kättään kiitokseksi, Rasputin sysää hänet syrjään ja ohjaa pahennustaherättävästi toiseen huoneeseen.  Matkalla ulos munkki tunnustaa, että häntä alkoi heikottaa ja hän tunsi pistelyä, ja koko mies oli ylt ylteensä hiessä.

*

Anna Vyrubova selvisi onnettomuudesta, yleensä uskottiin että hänet paransi Rasputin ”yliluonnollisilla kyvyillään”.  Alkuun hän tosin pystyi liikkumaan vian pyörätuolin ja sitten kainalosauvojen avulla.  Onnettomuus jätti häneen jälkensä, ja vaikka hän oli selviytynyt, muodostui loppuelämästä rujo, ja hän turvautui vanhoilla päivillään keppiin. 

Ei niinkään yllättävää, että tämän jälkeen Vyrubova oli enemmän kuin kiitollinen miehelle, joka oli pelastanut hänen henkensä.  Lopun elämäänsä Vyrubova puolusti Rasputinia kaikkia tämän vihollisia vastaan ja vaiensi ne jotka tätä herjasivat.

Puhuttaessa Vyrubovasta puhutaan hänen suhteestaan Rasputiniin, hänen ihailuunsa munkkia kohtaan sisältyi nuhteita, joskaa ei koskaan halveksuntaa: Vyrubova on usein esitetty tahdottomana ja täysin Rasputinin ohjailuun taipuvana, kuten Vladimir Purishkevich, tuon ajan näkyvä poliittinen hahmo, joka muistutti: ”Kun Vyrubova antoi Rasputinille suolakurkun, tämä puraisi sitä ja palautti hänelle, jolloin Anna saattoi nautti suolakurkun hurskaan ja iloisen mielialan vallitessa.”

Venäjän lääketieteen isäksi kutsutun tohtori Sergei Petrovits Botkin (1832-1889) poika, tohtori Jevgeni Botkin (8.6.1865-17.7.1918) toimi aluksi keisari Aleksanteri III:n fysiatrina, ja sittemmin koko tsaariperheen hoitajana. 

Jotkut arvioitsijat uskoivat, että tohtori Botkin kertoi keisarinna Aleksandra Fjorodorovnalle vain mitä tämä halusi kuulla ja että hän johdatteli tätä, mikä mahdollisti keisarinnalle vältellä virallisia tehtäviään.  Toiset taas eivät luota Botkiniin, koska hän oli ystävällisissä väleissä hovineito Anna Vyrubovan kanssa, vaikkakin heidän suhteensä nopeasti huononi, kun tohtori kieltäytyi ystävystymästä Rasputinin kanssa.

*

Vyrubova ei ole läheskään niin tunnettu henkilö kuin Rasputin, vaikka hänellä olikin niin suuri rooli keisarillisen perheen elämässä.  Vyrubovan väitettiin usein ”bluffanneen tiensä” osaksi keisarillista perhettä, ja hän oli syvästi pahoillaan epäilyistä, joita kohdistettiin hänen pelkästään puhtaita aikeitaan kohtaan, ja häntä yksinomaista motiivinsa, rakkaus keisarinnaa kohtaan, asetettiin epäilyksen alaiseksi ja kaikenlaista panettelua sinkoili.

Vyrubova päätyi vallankumouksen jälkeen vankilaan.  Vapauduttuaan hän oleskeli Pietarissa, mutta pakeni joulun alla 1920 Suomenlahden pohjukan yli Suomeen, jossa hän vietti sota-vuosia lukuunottamatta loppuelämänsä, aina vuonna 1964 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka.

Katso Wikipedia; https://fi.wikipedia.org/wiki/Anna_Vyrubova

Isä, säveltäjä Aleksandr Tanejev; https://nl.wikipedia.org/wiki/Aleksandr_Tanejev

*

Muistelmat

Maanpaossa Suomessa ollessaan Anna Vyrubova (o.s. Tanejeva) kirjoitti omaelämäkerrallisen teoksen ”Elämäni sivut”.

Vuonna 1920 alettiin Neuvostoliitossa julkaista ”Vyrubovan päiväkirja” –nimistä jatkokertomusta, mutta sen aitouden ovat Neuvostoliiton kriitikot ja tutkijat kyseenalaistaneet.  Päiväkirja oli uusintapainos ja julkaistu ulkomailla, jossa sielläkin sen aitous oli kiistetty ja väitetty sen olevan vain Vyrubovan oman maineen kohotusta varten laadittu.  Kyseenalaiseksi joutuivat mm. lukuisat Vyrubovan julkaisemat kirjeet, joiden aitoutta hän ei pystynyt todistamaan.

Vyrubovan ”Päiväkirjan” todennäköisenä kirjoittajana pidetään Neuvostoliittolaista kuuluisaa kirjailijaa Alexei Tolstoita ja historian professori P.E. Shchegelovia (teos on kirjoitettu samaan aikaan kun kuin ”Keisarinnan salaliitto”, johon sisältyy hyvin samankaltainen tarina ja yhteneväisiä lähdeviitteitä).  Teoksesta on Venäjän Federaation Arkistopalvelun johtaja ja RAS:n vastaava toimihenkilö V.P. Kozlov kirjoittanut:

”Teos sisältää kaikki yleiset elementit jotka liittyvät väärennöksiin, sen rikas tosiasioihin soveltuvin osin nojaava materiaali viittaa siihen, että kynää on kuljettanut väärentäjä, ammattihistorioitsija, joka tuntee vuosisadan vaihteen yleiset historialliset lähteet, ja sen lisäksi omaa tarvittavat taidot.  Jo ensimmäinen kriittinen huomautus viittaa tunnettuun kriitikkoon ja historioitsijaan, elämäkerturi ja arkistotutkija P.E. Shchegoleviin.  Mutta ongelma on vaikea, eikä pitäviä todisteita näiden arvelujen tueksi ole toistaiseksi onnistuttu löytämään.

Teoksen väitetty kirjoittaja, Pavel Shchegolev oli maineikas Venäjän keisarikunnan viimeisten vuosien asiantuntija.  Hän kuului jäsenenä maaliskuussa 1917 perustettuun, väliaikaisen hallituksen nimeämään ylimääräiseen tutkintalautakuntaan, jonka tehtävänä oli tutkia entisen keisarillisen hallinnon rikoksia.  Tämä antoi Shchegoloville pääsyn tsaarin salaisen poliisin arkistoihin, ja hän osallistui tutkintaan, joka kohdistui Zolotarjevia, viimeistä keisarillista sisäministeriä A.D. Protopopovia sekä poliisilaitoksen johtajaa S.P. Beletskiä vastaan.  Samoin hän todisti Vyrubovan toimia koskeneita kuulusteluja. –http://prabook.com/web/person-view.html?profileId=1035080 & https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksandr_Protopopov &

*

Perhe

Anna Vyrubova syntyi 16.7.1884 Pietarissa ja kuoli 20.7.1964 Helsingissä.  Hänen isänsä oli Keisarillisen majesteetin  kanslian ylipäällikkö Alexandr Tanejev (1850-1918) ja äitinsä Nadesda Illarionova Tolstoi (1860-1937), suuren sotamarsalkka Kutuzovin tyttären tytär.  Isoisä, kenraaliluutnantti Illarion Tolstoi otti osaa Venäjän-Turkin sotaan 1877-1878.  Isoisä oli jalkaväenkenraali Nikolai Mattvejevits Tolstoi.

*

Erään ristin tarina

Anna Tanejeva (hän otti tämän nimen Suomessa takaisin) vietti vuosia Valamon luostarissa, omaksuen kirkollisen Maria –nimen.

Hänen muistorististään kerrotaan:

”Toinen erityinen lauantaihin liittyvä juhlatapaus, joka yksinkertaisesti vain sattui Liturgian kanssa samaan päivään, oli erään isin ristin saapuminen tänne. Ristillä on erikoinen esihistoria. Se oli alun perin tarkoitettu Lapinlahden hautausmaalle, nunna Marian haudalle. Ennen Venäjän vallankumousta nunna Maria (1884–1964) oli tsaariperheen palvelijatar, siviilinimeltään Anna Taneeva (Vyrubova). Valamon luostarin pappimunkki Jefrem vihki hänet nunnaksi ja hän vietti elämänsä loppuvuodet Suomessa.

Vuonna 2011 nunna Marialle teetettiin suurikokoinen tammiristi, joka tsaariperheen juhlapäivän tapahtumien yhteydessä oli tarkoitus tuoda Venäjältä juhlavasti Suomeen ja sijoittaa hänen haudalleen. Risti lastattiin huvijahtiin, mutta se huuhtoutui kannelta mereen, kun pian Pietarista lähdön jälkeen nousi kova myrsky. Koska ristisaaton piti jatkua ilman katkoksia heti laivamatkan jälkeen, Pietarista tilattiin nopeasti tavallinen hautaristi, joka tuotiin autolla. Niin ristisaatto pääsi jatkumaan normaalisti ja nunna Maria sai suunniteltuna päivänä vaatimattoman hautaristinsä. 

Kahden viikon kuluttua alkuperäinen tammiristi kuitenkin löydettiin keskeltä Suomenlahtea. Kaksi Virosta saapunutta suomalaista purjehtijaa huomasivat sen ja poimivat sen alukseensa monin vaivoin. Tapaus herätti huomiota, niin että siitä kirjoitettiin lehdissäkin. Juuri lehtikirjoituksen perusteella ristin tilanneet tulivat tietoiseksi sen löytymisestä ja onnistuivat saamaan sen haltuunsa. Koska nunna Marian haudalle oli jo sijoitettu uusi risti, tilattua erikoisristiä ei enää tarvittu alkuperäiseen tarkoitukseensa.”

Lue koko juttu täältä: http://www.athossaatio.fi/fi/sivu/panagian-kolme-vuotta-ja-er%C3%A4%C3%A4n-ristin-tarina

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kuvahaku venäjäksi tuo joitain kiintoisia kuvia;
фотографии; Введите Танеев Вырубовой

https://www.google.fi/search?q=%D1%84%D0%BE%D1%82%...

Kuten mm. tämän kuvasarjan, jossa mukana harvemmin julkaistu kuva Anna Taneev (Tanejeva/Vyrubova) yhdessä Rasputinin kanssa. Kuva on julkaistu venäläisessä kirjassa, ja kuvatekstin mukaan sen on jo vuodelta 1914.

http://www.liveinternet.ru/users/5044159/post34366...

*

Vielä:
Harvinainen kuva kuninkaallisen perheen arkistosta, keisarinnan tyttöystävä ... (siis Vyrubovan - osa kuvista julkaistu toki Suomessakin);

rullaa kuvasarja aivan loppuun: alimmaisena harvinaisempi kuva, imperaattori nahkasillaan järvessä
https://vespig.wordpress.com/2011/09/26/%D1%80%D0%...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset