Veikko Huuska

Olisiko Saksa voinut voittaa ensimmäisen maailmansodan? – ja entä sitten?

Olisiko Saksa voinut voittaa ensimmäisen maailmansodan? – ja entä sitten?

Kontrafaktuaalisen historian sietämätön keveys

*

Johdanto

Satun näkemään televisiosta (YLE Teema, 11.1.2017) uusintana tulleen mielenkiintoisen ohjelman ruotsalaisesta kirjailijasta, Jan Guillou´sta, tuosta 16 miljoonan myydyn kirjan miehestä ja hänen suuresta Vuosisata –sarjastaan (Sillanrakentajat –veljekset).  (YLE Teema Arkisto; http://areena.yle.fi/1-2295946 )

Ohjelmassa käytiin viime vuosisadan alkupuolen Saksan Itä-Afrikan siirtomaassa (nykyisin Tanzania), ja Jan tuli sanoneeksi että hän toivoo, että Saksa olisi voittanut ensimmäisen maailmansodan.  Silloin nimittäin olisi jäänyt tulematta Versaillesin rauha 1919, Hitlerin valtaannousu 1933 – ja näin ollen myös toinen maailmansota kaikkine kärsimyksineen.

Kontrafaktuaalisen historiapuheen juhlaa.

*

Olisiko Saksa voinut voittaa WW I:n?

Janille tyypillinen provo antoi aiheen paneutua asiaan hieman vakavammaltakin kannalta.  Niinpä pöyhin lohduttomia kotiarkistoni pinkkoja.  Kuin taikaiskusta ja sattuman väläyksenä käteeni osui marsalkka Foch´in näkemys juuri tästä aiheesta.  Siinä hän ei Guilloumaisesti spekuloi, mitä sitten olisi seurannut, vaan tiukan sotilaallisesti pitäytyy alkuperäisessä kysymyksessä:

Olisiko Saksa voinut voittaa sodan?  Siis, aivan oikeasti, taistelukentällä, eikä vain teoreettisena yleissuureena.

Mainittu Ferdinand Foch (1851-1929) ei ollut kuka tahansa kannunvalaja, vaan Ranskan marsalkka ja ympärysvaltojen länsirintaman komentaja (ylipäällikkö) ensimmäisen maailmansodan aikana, Marnen sankari 1914 etc.  Tämä siis huomattakoon kun lukija mahdollisesti jatkaa tämän tekstin parissa. 

Haltuuni saamani Foch`in teksti on vuodelta 1928 - siis maailmansodan päättymisen 10-vuotismuiston ajoilta, - ja vain vuotta ennen hänen 1929 tapahtunutta kuolemaansa.

Wikipedia kertoo Fochista; https://fi.wikipedia.org/wiki/Ferdinand_Foch

Suomen itsenäiseksi julistautumisen 100-vuotismuistovuonna meitä Suomessa tietenkin kiihkeästi innoittaa kysymys:

Miten Suomen ja suomalaisten olisi käynyt, jos Saksa olisi 1918 voittanut?

*

Compiègnen aselepo 1918

Vielä eräs huomio.  Ensimmäisen maailmansodan vihollisuudet päättyivät aselepoon, jonka synnyssä marsalkka Foch oli avainasemassa;

”Compiègnen aselepo oli 11. marraskuuta 1918 ympärysvaltojen ja Saksan välillä solmittu aseleposopimus, joka päätti ensimmäisen maailmansodan.  Sopimus allekirjoitettiin Compiègnen metsään ajetussa rautatievaunussa Ranskassa, ja se astui voimaan 11.11. kello 11.  Aselevon ehdot olivat Saksalle ankarat, ja ne saneli ympärysvaltojen ylipäällikkö, ranskalainen marsalkka Ferdinand Foch.

Toisen maailmansodan aikana, lyötyään Ranskan kesäkuussa 1940 Saksan johtaja Adolf Hitler pakotti ranskalaiset allekirjoittamaan aselevon samassa rautatievaunussa kuin vuonna 1918.”

Wikipedia; https://fi.wikipedia.org/wiki/Compi%C3%A8gnen_aselepo

*

Puukonpistoteoria

”Saksassa syntyi sodan jälkeen niin sanottu puukonpistoteoria (Dolchstosslegende), eli myytti, jonka mukaan Saksan armeija oli säilynyt lyömättömänä ja tappio oli johtunut kotirintaman petturien ja defaitistien suorittamasta selkäänpuukotuksesta. Väite perusteltiin sillä, että Compiègnen aselepo jouduttiin solmimaan Saksassa tapahtuneen vallankumouksen jälkeen, sosiaalidemokraattisen hallituksen hyväksynnällä ja sopimuksen allekirjoittaneen rauhanvaltuuskunnan johdossa oli ollut siviili (Erzberger) eikä asevoimien edustaja. Muun muassa Ludendorff asettui julkisuudessa tukemaan puukonpistoteoriaa, ja siitä tuli myöhemmin keskeinen osa natsien propagandaa.  Erzberger sai sodan jälkeen Saksassa suorastaan maanpetturin maineen, ja äärioikeistolainen iskuryhmä salamurhasi hänet vuonna 1921.

Marraskuun 11. päivää juhlitaan monissa maissa ensimmäisen maailmansodan päättymisen muistopäivänä. Britanniassa se tunnetaan nimellä Remembrance Day.

Aselevon solmimispaikkana ollut Rethondesin metsäaukio muutettiin vuonna 1922 muistopaikaksi (Clairière de l'Armistice), johon kuului Elsass-Lothringenin palauttamisen muistomerkki ja vuodesta 1937 (p.o. 1927, VH] myös marsalkka Fochin patsas. Alkuperäinen junavaunu oli vuodesta 1921 näytteillä Pariisin Hôtel des Invalidesissa, mutta se siirrettiin vuonna 1927 muistoaukiolle. Toisen maailmansodan aikana Hitler pakotti Ranskan allekirjoittamaan uuden aselevon samassa paikassa ja samassa vaunussa. Saksalaiset hävittivät sen jälkeen muistopaikan Fochin patsasta lukuun ottamatta ja siirsivät vaunun näytteille Berliiniin. He tuhosivat myös vaunun huhtikuussa 1945 Thüringenin Ohrdrufissa. Compiègnen metsän muistoaukio rakennettiin uudelleen toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1946. Paikalla on vuodesta 1950 ollut nähtävyytenä junavaunu, joka kuuluu samaan vaunusarjaan alkuperäisen kanssa.”  Wiki https://fi.wikipedia.org/wiki/Compi%C3%A8gnen_aselepo

*

Eräs arvio

Joskus löytää kohtalaisia helmiä keskustelusivustoilta, kuten tämä:

”Versaillesin rauha ei varmaan ollut mikään viisas teko. Toisaalta ranskalaisia ja tiikeri Clemenceauta ymmärtää, taisteluthan käytiin länsirintamalla pääasiassa Ranskan alueella.
Kaukonäköisin mahtoi olla ranskalainen marsalkka Foch, joka 1919 Versaillesissa osoitti kartalta "Puolan käytävää" ja Danzigia ja totesi, että toinen maailmansota alkaa tuolta.
Aika tarkaan 20 vuotta myöhemmin niin tapahtui.
Jälkiviisaina voimme aina jossitella. Miten olisi maailmanhistoria muuttunut, jos ympärysvallat olisivat osanneet olla viisaampia?”

*

Marsalkka Foch´in näkemys (v. 1928)

Nyt pääsemme itse asiaan.  Foch katsoo:

Olisiko saksa voinut voittaa sodan (WW I)?

Minä vastaan -  k y l l ä.

Mielipiteeni voi hämmästyttää teitä, etenkin kun sen lausuu entisten liittolasiarmeijan ylipäällikkö.

Saksa olisi voinut voitta sodan: ei ainoastaan sodan alkupäivinä, vaan myöskin keväällä 1918.

Se olisi voinut voitta, jos sen omat suunnitelmat, jotka todellakin olivat hyvin laaditut, olisivat tulleet suuremmalla taidolla sovelletuiksi käytäntöön.  Vielä nytkin ihmettelen, miten oli mahdollista, että Saksa, joka niin kauan oli valmistunut sotaan, epäonnistui niin surullisesti strategisten suunnitelmiensa täytäntöönpanossa.”

*

”Ihmettelen esimerkiksi, mitenkä oli mahdollista, että Saksan ylin johto löi laimin oikean sivustan.  Tiedän, että kenraali, kreivin Schlieffen, joka laati marssisuunnitelmat Belgian kautta Ranskaan, vaati väsymättömästi ratkaisevaa merkitystä oikealle sivustalle, jonka tehtävänä oli Antwerpenin piiritys ja Englannin kanaalin rannikon miehittäminen ainakin Boulogneen saakka.  Nyt sitä vastoin täytyi oikeaa sivustaa, joka viuhkanmuotoisena ulottui Belgiasta Pohjois-Ranskaan, jatkuvasti vahvistella, ja kreivi Schlieffen mainitsi vielä kuolinvuoteellaan luottavansa menestykseen vain ”edellyttäen, että oikea sivusta on tarpeeksi vahva”.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Alfred_von_Schlieffen

https://fi.wikipedia.org/wiki/Schlieffen-suunnitelma

*

Saksan ylin sodanjohto teki kuitenkin sen suuren ja käsittämättömän virheen, että heikensi oikeaa sivustaa juuri ratkaisevalla hetkellä, vahvistaen sieltä saaduilla joukoilla osittain rintamaa vasemmalla sivustalla, Elsass-Lothringissa, ja kuljetuttaen kolme divisioonaa Itä-Preussiin venäläisiä vastaan, jossa kuitenkin Hindenburg sitä ennen oli perinpohjaisesti voittanut Rennenkampfin.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Paul_von_Hindenburg & https://fi.wikipedia.org/wiki/Paul_von_Rennenkampf

Näin ollen jäi saksalaisten oikea sivusta liian heikoksi ja liian lyhyeksi ulottuakseen aina mereen saakka.  Se ei onnistunut turvaamaan tarpeeksi voimakasta avustusta ja voitiin se siten heittää takaisin.  Juuri näin tapahtuikin von Kluckin armeijalle sen tultua Pariisin läheisyyteen.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Alexander_von_Kluck

Muutamia kuukausia myöhemmin aikoivat saksalaiset korjata erehdyksensä ja valtasivat rannikon, mutta Ypresissä he kärsivät tappion.  Ypres olikin suoranainen seuraus heidän aikaisemmin tekemästään virheestä.  Oikea sivusta osoittautui aivan heikoksi.”

*

Marsalkka Foch oli, kuten sanottu, ”Marnen sankari”, ja Marnen taistelun 1914 tiimoilta hän pohtii kysymystä, oliko saksalaisten perääntyminen ensimmäisessä Marnen taistelussa välttämätöntä – vaiko suorastaan hätiköityä:

”Se oli molempia.

Strategiselta kannalta katsoen (niiden virheiden johdosta, jotka jo aikaisemin on mainittu) oli saksalainen armeija Pariisin edustalla hyvin epävarmassa asemassa;

Me olimme työntäneet sen oikean sivustan takaisin ja ensimmäisen (von Kluck) ja toisen (Bülow) armeijoiden välille oli syntynyt aukko.  Toiselta puolen taasen olisivat saksalaiset voineet ryhtyä vahvistamaan asemaansa sensijaan, että ryhtyivät niin suurella kiireellä perääntymään.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Bernhard_von_B%C3%BClow

Nykyään voi helposti havaita, että saksalaisten tiedustelu oli hyvin puutteellista.  Vain siten voi selittää everstiluutnantti Henschin esittämän osan, hänen pessimistiset raporttinsa kun saivat yleisen perääntymisen aikaan koko saksalaisella rintamalla.

Psykologisen selityksen antavat taasen yleisesikunnan päällikön, kenraali Moltken kirjeet vaimolleen – kirjeet, joissa selvästi ilmenee mitä pessimistisin sävy sekä kenraalin pitkälle edistynyt sairaus.  Johdonmukaisestin päätellen voi sanoa, että Marnen taistelussa epäonnistui saksalaisten ylin johto täydellisesti; se ei osoittautunut olevansa tehtäviensä tasalla.”  https://fi.wikipedia.org/wiki/Helmuth_Johannes_Ludwig_von_Moltke

*

Foch pohtii suunnitelmaa, jonka mukaan saksalaisten olisi pitänyt asettautua puolustuskannalle lännessä ja ryhtyä ylivoimaiseen hyökkäykseen idässä, seuraavasti:

”Kyseessä olevalla suunnitelmalla oli todellakin kannattajansa  -  muun muassa Waldersee ja Hans von Delbruck – mutta en voi uskoa, että tämän kaltainen päätös olisi ollut edullinen saksalaisille, vaikkapa he olisivatkin ehkä loistavasti lyöneet venäläiset.  Luulen, että venäläiset olivat valmiit perääntymään mihin sakka tahansa ja käyttämään saksalaisia vastaan samaa strategiaa kuin aikoinaan Napoleoniakin vastaan.  Muuten tahtoisin huomauttaa, että suunnitelman toimeenpaneminen on tärkeämpää kuin itse suunnitelma.  Saksalaisten suunnitelmat länsirintamalla olivat hyvät, mutta niiden täytäntöönpanossa vihollisemme epäonnistui.”  -  https://fi.wikipedia.org/wiki/Alfred_von_Waldersee & https://en.wikipedia.org/wiki/Hans_Delbr%C3%BCck (Kenraalisotamarsalkka von Walderseen kuolinvuotta vilkaisemalla voi päätellä, että saksalaisella sotilaallisella offensiivisuunnittelulla Ranskan suunnalla on pitkät perinteet. VH)

”Olen jo maininnut, että vielä keväällä 1918 olisivat saksalaiset voinet voittaa.   Jos he olisivat tunkeutuneet Amiensiin, olisi englantilainen armeija tullut eristetyksi ranskalaisesta armeijasta, eikä edes kenraali Manginin hyökkäyksen jälkeen heinäkuun 18 päivänä 1918 saksalaisten asema ollut vielä toivoton.  Tunnustan puhtaasti sotilaalliselta kannalta asiaa katsottaessa, etten ymmärrä , miksei kenraali Ludendorff elokuun 20 päivään mennessä perääntynyt linjalle Metz – Meuse – Bryssel – Antwerpen.  Minä olin valmistautunut käymään ”Hindenburg-linjan” kimppuun, mutta jos saksalaiset joukot olisivat perääntyneet edellä mainitsemalleni lyhyelle suoralle linjalle, olisin saanut alkaa kaiken taasen alusta.  Tämä strateginen perääntyminen olisi voinut pitkittää sotaa yhdellä vuodella – ja kriitillisinä aikoina paljon voi tapahtua yhden vuoden kuluessa.  -  https://fi.wikipedia.org/wiki/Hindenburg-linja

Toiselta puolen taasen ymmärrän kyllä, ettei Ludendorff voinut pakottaa itseään tämän strategisen perääntymiskäskyn antamiseen, sillä se olisi selvästi osoittanut saksalaisten joutuneen sotilaallisesti alakynteen tehden samalla välttämättömäksi tärkeiden sotatarvikevarastojen hylkäämisen, mitä varastoja ei niinkään helposti voinut korvata uusilla.  Menen kaikesta huolimatta vielä niinkin pitkälle, että sanon, että marraskuussa 1918 olisi Saksa voinut seistä vielä Reinin takana.  Jos saksalaisillakin olisi ollut Gambettansa  -  olisi sotaa voitu jatkaa  -  ja kuka tietää…?”

*

Tähän väliin todettakoon, että tässä mainittu Gambetta oli ranskalainen valtiomies Lèon Gambetta (1838-1882), joka voimakkaasti toimi Ranskan puolustuksen hyväksi Saksan-Ranskan sodan aikana 1870-1871.  https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A9on_Gambetta

Gambettan esimerkkiin vedotaan toisinaan, mutta myöskin vastanäkökohtaan, jonka mukaan sotilaallisesti hävinneen kansan sankarillinenkaan vastarinta ei pysty muuhun, kuin sodan hyödyttömään jatkamiseen.  Ranska hävisi aikaisemman sodan Sedanissa syyskuun 2. päivänä 1870, ja – voidaan sanoa – kaikki, mikä tapahtui tuon päivämäärän jälkeen, lisäsi ja jatkoi vain kurjuutta.

Mutta antakaamme vielä puheenvuoro marsalkka Foch´ille:

”Kaikki tuo on (Gambetasta ja Ranskasta 1871) kylläkin totta, mutta en usko, että kansa, joka ei sitä itse tahdo, voisi tulla voitetuksi.  Luonnollisesti ei saksalaisilla ollut marraskuussa 1918 enää voitonmahdollisuuksia, mutta jos sen armeija olisi ryhtynyt vastarintaan Reinin takana, voisivat monet asiat olla toisin kuin nyt (1928, VH].

Puhun luonnollisesti ehdottomasti sotilaalliselta kannalta asioita katsoen.  Tiedän toiselta puolen hyvin, että Saksa, liittolaistensa hylkäämänä ja täydellisesti eristettynä muusta maailmasta, kärsi suurta ravintoaineiden puutetta ja että Saksan kansa, joka oli tavattomasti saanut kärsiä, vaati rauhaa, pikaista rauhaa.  Ja siihen tuleekin meidän jättää nämä asiat.  Tämä historiallisten tapahtumien uudelleen mieleenjohdattaminen ei ole suureksikaan hyödyksi, vaikkakin se kieltämättä on mielenkiintoista. 

Mutta mitä olisikaan tapahtunut, jos….?”

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Blogissa esitellyn Saksan potentiaali WW I:ssä –tekstuurin laatineen marsalkka Foch´in ratsastajapatsas on Lontoossa, Victoria Stationilla (Buckingham Palace Roadilla), pystytetty 5.6.1930. Melko komea laitos, jonka monet suomalaisetkin ovat sumujen saarella käydessään nähneet, oletan. Patsaan on veistänyt Georges Malissard (1877-1942)
https://www.londonremembers.com/memorials/marshal-...
*
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Ferdinand_Foch_statue_(Victoria,_London).jpg
*
Foch´in Lontoon patsaan paljastusjuhlasta 5.6.1930 on tallella 1:20 mittainen filmi British Pathé –sivustoilla, mutta maksullisena. Ilmaiseksi pääsee näkemään still-kuva –sarjan; http://www.britishpathe.com/video/stills/a-great-s...
• Description
Full title reads: "London. 'A great soldier of France' whose courage was tried as gold in the fire and never faltered. (H.R.H. the Prince of Wales at unveiling of Marshal Foch memorial statue)."

London.

Prince Edward, Prince of Wales (later King Edward VIII, Duke of Windsor) in Guards' uniform inspects troops. The Prince salute in front of the statue. He greets Madame Foch, widow of the Marshal, she stands with her two daughters.

MS Prince Edward makes a speech (no sound). Unveiling of the statue of the mounted French soldier.
http://www.invaluable.com/auction-lot/georges-mali...
*
RAnskassa, Tarbesissa on Fochin ratsastajapatsas;
https://fr.wikipedia.org/wiki/Ferdinand_Foch#/media/File:Rond-point_et_statue_%C3%A9questre_de_Ferdinand_Foch_(Tarbes,_Hautes-Pyr%C3%A9n%C3%A9es,_France).JPG
Huomaa ratsun yksi jalka on ilmassa. Vanhastaan se viestii siitä, että sotilas/sotapäällikkö on haavoittunut taistelussa. Vertaa: Aimo Tukiaisen C.G.E. Mannerheimin patsas Helsingissä! Melko paljon samankaltaisuutta hevosfiguusissa? Mutta muuten Tukiaisen patsas on tasokkaampi.
*
Minulla on kuva vuonna 1928 kesällä Casselissa, Ranskassa paljastetusta marsalkka Fochin ratsastajapatsaasta, siinä ratsun kaikki jalat ovat tukevasti maassa.
Linkki kuvaan; https://photos.google.com/share/AF1QipMgBZiYgDva6W...
*
Mainittu Fochin ratsastajapatsas, Casselissa paikallaan, paljastettu 7.7.1928;
http://www.collegiale-cassel.fr/pages/evenements/l...
Patsaskuvan kuvateksti:
Ratsastajapatsas, marsalkka Foch seuraamassa Yserin ja Yprees`in taistelua, muistomerkki vihittiin 07 heinäkuu 1928 marsalkan läsnäollessa.
Lue lisää osoitteessa; http://www.collegiale-cassel.fr/pages/evenements/l...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset