Islannin ja Britannian Kolmas turskasota 1975-1976 eli NATO-maat sotasilla
Islannin ja Britannian välinen Kolmas turskasota 1975-1976
Kun NATO-maat sotivat…
Joskus on sanottu, että koskaan ei NATO-maa ole noussut sotaan toista NATO-maata vastaan. Mutta tässä osoitamme, että tuollainen käsitys ei pidä paikkaansa, vaan sotia on käyty, vieläpä kolmin kappalein.
Kyseessä oli Turskasota, eli taistelu territoriosta avomerellä ja luonnonvaroista, ja sotijoina olivat aluepuolustusta harjoittanut pieni Islanti – ja sen kimppuun fregatein käynyt hyökkääjä, Iso-Britannia.
*
ICGV "Odinn" and HMS "Scylla" clash in the North Atlantic; https://en.wikipedia.org/wiki/Cod_Wars#/media/File:Scylla-Odinn.jpg
*
Islanti on elänyt turskasta, ja turskaansa se on puolustanut.
Vuosikymmenten kuluessa Islanti, tuo pieni sinnikäs Atlantin kansa, on käynyt kolme Turskasotaa.
Varhaisimmat tunnetut turskasodat alkoivat 1950-luvun lopulla, kun Islanti laajensi yksipuolisella päätöksellä – kalastuselinkeinoaan suojellakseen – aluevesirajansa neljästä meripeninkulmasta kahteentoista, eivätkä muut alueella kalastusta ja muita intressejään valvoneet merivallat nielleet tätä.
Toinen turskasota alkoi 1972, kun Islanti jälleen laajensi aluevetensä 50 meripeninkulmaan. Teko johti väkivaltaisuuksiin ja vakavaan diplomaattiseen kärhämään, kun Islannin rannikkovartiosto asensi aluksiinsa verkkoleikkureita ja alkoi silpoa brittien trooleja. Tilanne saatiin rauhoittumaan vasta kun NATO puuttui asiaan.
Kolmas turskasota alkoi vähäisempien yhteenottojen ja yksittäisten protestien jälkeen marraskuussa 1975, kun Islanti jälleen laajensi aluevesiään, nyt 200 meripeninkulmaan, eli noin 370 kilometriin maan rannikosta. Britannia ei tunnustanut päätöstä, vaan brittiläiset alukset jatkoivat kalastusta alueella.
Islantilaisten puolustustoimien seurauksena Britannia lähetti lopulta Islannin vesille 22 fregattia. Se oli melkoinen ylivoima Islannin kahta aseistettua troolaria vastaan. Konflikti kärjistyi tammikuussa 1976, kun turskasodan kuumentamin asentein maiden alukset kolhivat toisiaan Atlantin talvityrskyissä.
Erityisen väkivaltaiseksi tilanne äityi 7.1.1976.
Konflikti Britannian ja Islannin välillä päättyi, kun Islanti uhkasi sulkea NATOn käytössä olleen Keflavikin lentotukikohdan.
*
NATO-maiden sota
Islannin ja Britannian yhteentörmäys merellä
7. päivä tammikuuta 1976 Brittiläinen merivoimien fregatti on osallisena törmäyksessä, jossa toisena osapuolena on Islantilainen tykkivene.
HMS Andromeda saa lommoja, kun tykkivene Thor kolauttaa sen kylkeen, lähellä keulaa. Thor jatkaa matkaansa reikä kyljessään.
Britannian merivoimien korkea virkamies määrittelee tapauksen; se edustaa ”tahallista hyökkäystä” Britannian rauhantahtoisia merivoimia vastaan.
Islannin rannikkovartiosto vaati Andromedaa muuttamaan suuntaansa ennen kuin sen keulanseutu iskeytyi Thoriin.
Alle kymmenen päivää varhemmin, aivan vuoden 1975 viime päivinä, HMS Andromeda oli ollut mukana samankaltaisessa tapahtumassa jossa eräs toinen islantilainen tykkivene, Tyr, oli kolautellut sitä. Islannin viranomaiset puolestaan väittivät Andromedan tarkoituksella törmänneen Tyr-alukseen, mutta Britannian puolustusministeriö torjui väitteen.
*
”On epäselvää, onko tämän päivän tapahtuma tahallinen, mutta se oli taatusti vaarallinen”, muotoili Britannian Royal Navyn operaatiokomentaja, John Cox tuon päivän, 7.1.1976, tapahtumista.
Kapteeni Cox kertoi, että sota-alukset ovat erityisen alttiita törmäysvaurioille, koska niiden partaita ei ole panssaroitu.
Islannin pääministeri Hallgeir Hallgrimmson, varoitti mahdollisista vastakkainasettelun jo hänen uudenvuoden viestinsä päätteeksi 31.12.1975: "Kerran (Britannia) tulee lopettamaan sotilaallisen läsnäolonsa Islannin vesialueilla ja heidän troolarinsa lakkaavat laittoman kalastuksensa, olen vakuuttunut, että ratkaisu löytyy – mutta Britannian hallituksen on osoitettava halukkuutensa tähän tavoitteeseen pääsemiseksi."
Kapteeni Cox puolestaan oli vakuuttunut Britannian laivaston läsnäolon jatkumisesta alueella: "Se, mitä me teemme täällä, on että me suojelemme kalastustroolarien vapaata pyyntiä avomerellä kansainvälisillä vesillä, ja me puolestamme tähdennämme: Emme hyväksy ei aggressiivisia liikkeitä, tai provokaatiota ollenkaan."
*
http://news.bbc.co.uk/onthisday/hi/dates/stories/january/7/newsid_2506000/2506347.stm
*
Tubea;
Leander Class Frigates operating during the Cod War with Iceland; amazing seamanship by the RN. Kesto 10:32.
https://www.youtube.com/watch?v=2LhQ64CP1xo
*
SYND 12 3 76 ICELANDIC GUNBOAT COLLIDES WITH BRITISH FRIGATE
“Islantilainen tykkivene kolhii brittiläistä fregattia” kesto 02:41.
https://www.youtube.com/watch?v=hv0Kdd3Mqv8
*
https://www.youtube.com/watch?v=7EMB7CFizL4
*
British Icelandic Cod Wars 01:09:18 https://www.youtube.com/watch?v=FsOytZMRXo0
Katso esim. törmäykset ajassa 58:00 – 60:00.
*
A documentary about the Icelandic Cod Wars 1958 – 1976.
https://www.youtube.com/watch?v=oyPD2qQLFhQ kesto 06:08
*
Vielä päätteeksi Wikipedian tiivistelmä Kolmannesta Turskasodasta:
”Kolmas turskasota käytiin marraskuusta 1975 kesäkuuhun 1976, kun Islanti julisti aluevesikseen 200 meripeninkulmaa (370 km) rannikostaan. Britannia ei tunnustanut tätä, ja brittiläiset alukset jatkoivat kalastusta rajan sisällä. Britannia lähetti lopulta 22 fregattia Islannin neljää partiovenettä ja kahta aseistettua troolaria vastaan.
Myöhemmin Islanti yritti ostaa yhdysvaltalaisia Ashville-luokan tykkiveneitä ja neuvostoliittolaisia Mirka-luokan fregatteja. Konflikti päättyi lopulta, kun Islanti uhkasi Naton Keflavíkin tukikohdan sulkemisella.
Jälkikäteen on esitetty, että Royal Navyn voimien sitominen turskasotaan vaaransi Naton puolustuskyvyn Pohjois-Atlantilla.”
Wiki; https://fi.wikipedia.org/wiki/Turskasota
*
Vallitsiko Islannin ja Britannian välillä 1975-1976 Pohjois-Atlantilla sotatila?
Ainakin siellä ammuttiin, ja vastakkain olivat molempien maiden merivoimat.
Tämä tapahtui 11.12.1975:
Olen pahoillani, kun en nyt juuri ehdi kääntää enempää, muuta kuin avauskappaleen:
”11.12.1975;
”Hyökkäys Britannian aluksia vastaan kärjisti kylmää sodan tilannetta.
Islantilainen tykkivene on avannut tulen aseistamattomia Brittiläisiä kalastus- tukialuksia vastaan Pohjois-Atlantilla, raportoitiin tänään.
Väkivaltaisten yhteenottojen seurauksena Islannin rannikkovartioston alus, Thor, vaurioitui pahoin, mutta kolme brittiläistä välikohtaukseen osallistunutta alusta näyttävät säilyneen vahingoittumattomina.”
*
TEksti englanniksi:
”1975: Attack on British vessels heightens Cod War
An Icelandic gunboat has opened fire on unarmed British fishery support vessels in the North Atlantic Sea, it is reported.
The violent clash left the Icelandic coastguard ship, Thor, badly damaged but the three British vessels involved appear to be unaffected.
The Thor is said to have tried to arrest the British Star Aquarius and her sister vessel the Star Polaris as they sheltered from a force nine gale within Iceland’s 12 mile territorial waters.
They were taking water and supplies from the Lloydsman, an ocean going tug, and the practice is normal for a vessel in distress.
Confused reports
The Royal Navy said Thor moved alongside the British vessels and signalled the Star Aquarius, an oil rig supply vessel of the Ministry of Agriculture, Fisheries and Food, should stop or she would shoot.
Reports are confused about which vessel then struck the other but as the Thor broke away the Lloydsman surged forward to protect the Star Aquarius.
Captain Albert MacKenzie of the Star Aquarius said the Thor approached from the stern and hit the support vessel, before it veered off and fired a shot from a range of about 100 yards.
But Niels Sigurdsson, the Icelandic Ambassador in London, said the Thor had been firing in self-defence after it had been rammed by British vessels.
’Grave matter’
The incident comes at a diplomatically sensitive time as foreign secretaries from both countries are attending a two-day Nato conference in Brussels.
Foreign Secretary James Callaghan has criticised the incident and Einar Agustsson, the Icelandic Foreign Minister, said it was a very grave matter.
Both men are due to meet and discuss the cod war which has been plunged into disarray following today’s incident.
Iceland has said its decision to allow British fishermen an annual 65,000 ton catch in its territorial waters is non-negotiable.
But Britain is demanding an annual catch of 110,000 and is hoping to broker an agreement somewhere between the two figures.”
Lähde: http://news.bbc.co.uk/onthisday/hi/dates/stories/d…
Ilmoita asiaton viesti
Islannin vedet ovat suosittuja kohteita monille maille erinäisistä syistä.
Muistan otsikon aikoinaan Hesarissa: ”Ruotsi suomi Norjaa Islannin aluevesien hylkeiden pyynnistä”. (Vain Tanska jäi mainitsematta …)
Ilmoita asiaton viesti