Veikko Huuska

Maailman tila vuodenvaihteessa 2016-2017?

Maailman tila vuodenvaihteessa 2016-2017

*

Päämiehillä ja muilla viskaaleilla on tapana esittää ajankohtaiskatsaus aiheesta, miten maa makaa.  Meillä pienillä ja mitättömillä ei päätä palella, niinpä esitän seuraavassa katsauksen aiheesta ”miten maailma makaa 2016-2017".

*

Mielelläni piirtäisin, mutta kun en osaa, käytän sanallista arviointia.  Numeraalinenkin kävi mielessäni, mutta hylkäsin sen soveltumattomana.  Jäsentääkseni näkemyksiäni ja niiden esittämistä, käytän vaihtelevan määrän määreitä vastakohtineen tai asiakohtaisine ulottuvuuksineen.  Pyrin haarukoimaan kannaltani olennaiset seikat, mutta en pyri mihinkään täysin kattavaan kuvaukseen tai kartoitukseen. 

*

Maailman tila 31.12.2016

Länsi – Itä

Suuri ja perustava muutos maailman tilassa on tapahtunut 2010-luvulla, tosin muutoksella on pitkät sykliset juuret, aina maailmansotien ajalta lähtien, ja globaalit markkinat sekä teknologian leviäminen globaalisti ovat vauhdittaneet tätä pitkää keikausta:

Lännen hegemonia on murtunut ja maailman hegemonian painopiste on siirtynyt (pysyvästi) Itään.  

(Rullaa alas karttakuvaan saakka; http://www.huffingtonpost.ca/2012/07/05/world-economic-center-of-gravity_n_1651730.html

Kuten suuret muutokset aina, tämäkin on hiipinyt sukkasillaan, ja tulee yllättämään ”kaikki”, vaikka valtikan siirtyminen onkin ollut monin tavoin ”tähtiin kirjoitettu”.  Poikkeuksena aiempiin maailman vallan, talouden ja voiman siirroksiin on se, että aikaisemmin ratkaiseva voimatekijä on ollut sota ja voitto siinä, mutta nyt Nyt Maailman napa on siirtynyt verettömästi ja sodattomasti, ellei talouden ja valtarakenteiden dynamiikassa sinänsä nähdä rakenteellisen väkivallan piirteitä ja ilmentymiä.  – Eräs taitekohta ajoittuu lokakuuhun 2015, jolloin Kiinasta tuli ostovoimapariteetilla laskettuna maailman suurin kansantalous, kun se ohitti Yhdysvallat.

Välttämätön kysymys kuuluu: miksi valtikka siirtyi? 

Lyhyesti esitettynä syitä oli kaksi: Länsi tuli valmiiksi, ja Itä on nälkäinen.

*

Työ - Pääoma

Vanhan historiallisen dialektiikan mukaan inhimillinen kehittynyt yhteiskunta rakentuu kolmelle perustekijälle (tuotannontekijä): Työ, maa ja pääoma.  Työn merkitys on ratkaisevalla tavalla supistunut, etenkin inhimillisen työn.  Niinpä työstä ja inhimillisen energian ponnistetusta kohdennuksesta tuotantoketjussa myös maksetaan entistä niukemmin, ja epätasaisemmin.  Työn lisäarvo ei realisoidu, koska työn merkitystä tulonmuodostuksessa on vähentäneet mm. toimeentulon ja nautintojen lunastamisen helpottuminen muilla keinoilla, mm. tulon siirroin, sekä toisaalta pääoman irtautuminen reaalisesta. 

Maailmassa, jossa finanssiomistukset tai fiktiot ylittävät kymmentuhatkertaisesti reaalitalouden rahassa ilmaistun arvon, reaalitalous ja kaikki mikä liittyy siihen, tulonmuodostus, arvonlisä, tuotannontekijäkorvaus etc. ovat inflatoituneet.  Maailman raha on synnytetty fiktiona, se on kiinnitetty ja sidottu fiktiohin, ja niinpä se myös on enimmäkseen fiktiota.  Työläinen, jonka ainoa lisäarvotekijä on hänen työvoimansa, on historiallisesti hävinnyt työn ja pääoman välisen painiottelun selätyksellä.

*

Valtio – Valtiottomuus

Weberiläisittäin valtio on organisaatio, jolla on legitiimi väkivaltamonopoli tietyllä, valtiorajoin määritellyllä alueella.  https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4kivaltakoneisto  Monopoliin liittyy väkivaltavelvoite, jota ilman valtio on menetetty valtio, monin tavoin, tykkänään.

Esimerkiksi hobbesilaisessa yhteiskuntafilosofiassa väkivaltakoneisto on suvereenin absoluutin työkalu ehkäistä luonnollisessa tilassa vallitsevaa kaikkien sotaa kaikkia vastaan (bellum omnium contra omnes).

Valtion tunnemme kaikki, mutta enää emme läheskään ymmärrä valtion olemusta ja tehtävää, sen pakkoja ja velvoitteita.  Tätä ymmärrystä on hämärtänyt ja siedättänyt kansainvälinen sopimusjärjestelmä, jolla on siirretty ja luovutettu valtiollisen ydintoimintoja ylikansallisille elimille, jotka eivät ole valtioita.  Toisaalta on jokamiehen elämään astunut tekijävoimia, jotka tyypillisesti ovat valtiottomia, niitä ei voi nivoa mihinkään valtioon, - ja ne eivät sitoudu niihin: näitä ovat, kaksi suurinta mainitaksemme: globaali finanssi ja terrorismi.  Melko harva on ymmärtänyt, miten tiivisiti ne liittyvät luonteensa puolesta yhteen, valtiottomiin voimiin, joiden kanssa ja joita vastaan yksityinen kansalainen on voimaton, mutta niin on valtiokin.  Kylmän sodan (1946-1991) jälkeisen ajan suurin kansainvälinen innovaatio on: rajaton raha ja valtioton väkivallankäyttö (terrorismi).

Eniten suren valtion tappiota.

Ilman valtiota ei ole rauhaa, on vain hobbesilainen kaikkien sota kaikkia vastaan, jossa ei voittajia löydy.

*

Sota – Rauha

Kirjastollinen kirjoja on jo kirjoitettu siitä, mitä on uusi sota, eri muodoissaan ja mitkä ovat sen virvatulina karkaavat mahdollisuudet.  Helpompi on määritellä rauha.  Rauhaa ei ole, ellei ole osapuolia, jotka voivat tehdä keskenään rauhan ja joiden allekirjoittaman rauhansopimuksen voi edes kuvitella toteutuvan.  Mutta sodassa, jossa osapuolina ovat kaikki, yksittäiset ihmiset, nuo kaikkien sotaa kaikkia vastaan käyvät yksilöt, ei mitään papereita kirjoiteta saati allekirjoiteta.  Uusi sota on loputon sota, jossa ei voi rauhaa solmia, eikä rauhaa tehdä.  Yritä sopia lohikäärmeen kanssa, niin tiedät.

Siis: Sota on voitolla, ja voittaa aina.  Rauhalla ei ole mahdollisuutta.

*

Rikas – Köyhä

Köyhät meillä on aina keskuudessamme, mutta rikkaiden määrä vähenee, koska omaisuudet keskittyvät, ja niin häviäjiä on aina vain enemmän.  Köyhyys on siten voittanut, ainakin näennäisesti, koska köyhien määrä kasvaa.  Enkä puhu nyt YK:n järjestöjen laskemista absoluuttisen köyhyyden kurimuksessa olevista, joiden määrä on 2000-luvulla vuosituhatsopimuksen tavoitteiden mukaisesti supistunut.

Maailma on nyt tehty sellaiseksi, että muu on mahdotonta.  Voittajaa ottaa kaiken.  Voittajia on yhä vähemmän, koska he syövät toinen toisensa.

*

Politiikka – Talous

Politiikassa voidaan poliitikot vaihtaa, ainakin demokratioissa, ainakin teoriassa, ja voidaan olettaa, että tekijöitä (poliitikkoja) vaihtamalla myös politiikka vaihtuu. 

Mutta taloudessa emme voi vaihtaa talouden toimijoita (taloutikkoja …the economic operator), emme ainakaan demokratiassa, ei edes teoriassa, eikä siten voi edes olettaa, että tekijöitä vaihtamalla myös talous vaihtuisi.

Miten väärässä olivatkaan ne naivistit, jotka julistivat, että talouskasvu perustuu kahteen faktoriin: kapitalismi ja demokratia.  Diktatuurissa voisimme edes nähdä unta, että diktaattori vaihtaisi taloutikot.  Vapaat kädet saanut talous on nujertanut paitsi kapitalismin ja demokratian, poistanut politiikan merkityksen, nollannut sen.  Talous ei palvele politiikkaa ja demokratiaa (kansa+valta).  Politiikka palvelee taloutta, ja on sen nöyrä vasalli.

Huomasitteko, milloin tämä vallankaappaus tapahtui?  Ettekö?  Ette te paljon huomaa, näin iso revolutsija!

*

Totuus – Valhe

Uskotteko näitä jotka nyt toitottavat – Brexitin ja Trumpin jälkeen – että elämme ”totuuden jälkeistä” aikaa.  Tämän post-truth politicsin markkinoijat eivät joko tiedä, mitä tekevät tai – vielä pahempi heille – toimivat vastoin parempaa tietoaan.  Tuo on tyypillistä vallankäyttäjien kieltä, ahdinkoon ajautuneen, epätoivoisen murinaa. 

Mistä lähtien valta ja politiikkaa on puhunut totta?  Selvitä se. 

Helsingin Sanomat kirjoitti pääkirjoituksessaan: ”Termillä tarkoitetaan, että tosiasiat ovat menettäneet merkityksensä politiikassa. Ohi ajoivat mielipiteet ja tunne.”

(HS, 28.8.2016; http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000002918136.html

Mitkä ”tosiasiat”?  Nekö ”tosiasiat”, joita EU ja Euroopan Unionin kannattajat puhuivat kaikki nämä vuodet ja Britannian kansanäänestyskampanjan aikana.  Nekö, joita Hillary Clinton ja ajanut nämä vuodet, ja joista hän puhui tai jätti puhumatta vaalikampanjansa aikana 2016.  Ei todista mitään.

Kysyä voi, - ja täytyy – miksi valehtelu politiikassa ei välttämättä kaada ehdokasta tai esitystä, enää?  Olisikohan syytä siinä, että vallassa olevat poliitikot ovat valheillaan ja tarkoitushakuisilla epätosilla muotoiluillaan, koko kielellään, sekoittaneet ja siedättäneet ”potilasta” siis äänestäjiä, niin perustavalla tavalla, että mikään valhe ei enää erotu muusta tekstivirrasta.  ”Kaikki poliitikot valehtelevat”, mitä sitten jos joku valehtelee enemmän kuin konventio edellyttäisi, mutta syyllistyy silloin vain siihen samaan, jota ”kaikki” ovat jo pitkään ja aina tehneet. 

Havahtuminen valheen häpeälliseen niljakkuuteen ja totuuden kirkastuneeseen pyhyyteen, ei valehtelijan tekemänä, oikein vaikuta uskottavalta.  Enemmänkin se näkyy alamaiselle samalta kuralta, mitä muukin puhe.

*

Optimismi – Pessimismi

Siihen nähden, että taloutta korostetaan alituiseen, ja melko yksimielisesti tavoitellaan vaurautta, tuntuu kummalliselta, miten pessimistinen maailma ja zeitgaist on, nyt, kun maailma on rikkaampi kuin koskaan.

Jos arvostamme optimismia, toivorikkautta ja tulevaisuudenuskoista kurottautumista kohden huomista, voisi päätellä, että meidän ehkä kannattaisi olla rahtusen köyhempiä, kuin olemme, jotta olisimme edes niin optimistisia, kuin olemme joskus, köyhempinä, olleet – kuten väitetään.

Vai mistä tämä pessimismin esiinmarssi johtuu? 

Sanastoa:

”Optimismi (latinan ”optimus” eli paras) on elämänasenne, jonka vallassa maailma näyttäytyy valoisana ja hyvänä paikkana. Optimisti uskoo, että suuristakin vaikeuksista selvitään ja enemmän, hän näkee kaikessa jotain hyvää ja kaunista. 70-luvulla syntyi käsite optimisti-jolla. Se tarkoitti kiikkerää pikkuvenettä, joka keikahti helposti nurin. Ainoastaan tosi optimisti uskalsi lähteä purjehtimaan tällaisella jollalla. Voidaan myös ajatella, että jokainen ihminen on tavallaan optimisti jatkaessaan elämäänsä.

Pessimismi (latinan pessimus eli ”huonoin”) on elämänasenne, jonka vallassa asiat nähdään niiden ikävältä kannalta. Ajatellaan, että jos joku asia voi mennä pieleen, niin se myös menee pieleen. Pessimismi on monesti yhteydessä myös nihilismiin, jolloin millään arvoilla ei ole merkitystä.” Lähde: http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/et/et1/5_hyvan_elaman_malleja/09_optimismi?C:D=1464919&m:selres=1464919

Mistä tämä nihilismin voittomarssi kuontuu? 

Kylmän kuun varjo on laskeutunut maan ylle.

(Kuontua:  kehkeytyä, luontua, sukeutua, muodostua;  sopeutua, mukautua; kyetä, pystyä johonkin

http://www.suomisanakirja.fi/kuontua

*

Järjestys – Entropia

Järjestyksen taistelu epäjärjestyksen vääjäämätöntä lisääntymistä vastaan.  Järjestys on järjestelmän tilaa kuvaava ominaisuus. Järjestys on sitä suurempi, mitä vähemmän informaatiota tarvitaan kohteen rakenteen ja sen osasten järjestyksen kuvaamiseen. Vastaavasti epäjärjestys on sitä, että kohteen kuvaamiseen tarvitaan maksimissaan koko kohteen sisältämä informaatio lyhentämättömänä.  Järjestystä on sanottu muun muassa entropian, "epäjärjestyksen", vastakohdaksi. Lisäksi se merkitsee usein sattumanvaraisuuden vastakohtaa, ennustettavuutta ja epätodennäköistä tilaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4rjestys

Järjestelmä pyrkii kohden epäjärjestystä ja hajoaa, ellei siitä huolehdita.  Hoitamattomana järjestelmä kulkee kohti suurinta mahdollista entropiaa, epäjärjestystä, joka toteutuessaan merkitsee tasapainotilaa, jota kutsutaan lämpökuolemaksi, tilaksi jossa ei tapahdu enää mitään muutoksia.

Jos nyt 2016 kysymme keneltä tahansa vastaantulijalta, onko hänen tuntumansa mukaan järjestys vai epäjärjestys lisääntynyt maailmassa, tuskin tapaamme montakaan, joiden vastaus olisi: Kyllä, järjestys on lisääntynyt. 

Miten me suhtaudumme tällaiseen laajaan yksimielisyyteen siitä että entropia lisääntyy, kun kuitenkin penseinä katsomme toisaalle?

*

Uskonnot – Uskonnottomuus

2000-luvulla tieteellinen keskustelu uskonnon merkityksestä ihmisen evoluutiossa on ollut kiivasta: onko kyse ihmisyksilöiden tai -ryhmien selviytymistä edesauttaneesta adaptaatiosta vai merkityksettömästä tai haitallisesta evoluution sivutuotteesta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonto  Uskontotieteilijä Ilkka Pyysiäisen mukaan uskonto on käsitteellistys, joka on tehty suuresta määrästä erilaisia uskomuksia, käyttäytymistaipumuksia ja kokemuksia .

Onko painopiste muuttunut akselilla Uskonto – Ei-Uskonto?  (Religion – Secular).

Jos uskonnon käsite laajennetaan Pyysiäisen määritelmä mukaisesti koskemaan erilaisia elämää ja käyttäytymistä ohjaavia uskomuksia, taipumuksia ja kokemuksia, niin ei liene epäilystäkään, että silloin elämme entistä religionistisemmassa maailmassa.

Profaanisti (epäpyhästi, maallisesti, rienaavasti, häpäisevästi) tarkastellen läntinen sekulaari henkilö kaiketi sisimmässään uskoo, tai luulee, että maailma kehittyy entistä rationaalimpaan, älyllisempään, tieteellisempään ja riippumattomampaan, eräällä tavalla autonomisempaan suuntaa, kohden tilaa, jossa ihan itse määritämme, mitä pidämme tärkeänä ja mitä emme: alamme ikään kuin toimia uskonnon ulkopuolella, omimmalla alueellamme.  Hieman naivisti tämä näkemys, jonka kuvaaminen ei tietenkään onnistu, koska käsitämme tällaiset asiat kovin persoonakohtaisesti, sisältää ajatuksen, että uskonto on kuollut, se on tyhjentynyt ja saa ansaitsemansa kevyet mullat, kuten myös jumaluskoisen uskonnon keskushenkilö, Jumala.

Vääjäämättömästi puntari on kallistunut ja kallistuu lisää uskonnon puolelle:

Maailma pyörii  ja toimii entistä vahvemmin, ainakin näkyvämmin, uskontojen merkityksen piirissä.  Uskontojen painoarvo on lisääntynyt, ihmiset tunnustautuvat uskontojen symbolien kantajiksi ja myös todistajiksi.  Tässäkin suhteessa Lännen kulttuurinen ja historiallinen näkemys on lyönyt tyhjää, osunut harhaan.  Maailma yllätti Lännen, monessa suhteessa.

*

Liberaali demokratia – konservatiivinen epädemokratia

Liberaali demokratia on valtiomuoto, eräs poliittinen järjestelmä. Se on edustuksellinen demokratia, jossa vaaleilla valittujen edustajien valtaa (ja kansan enemmistön valtaa määrätä vähemmistöä) rajoittavat laillisuusperiaate sekä yksilönvapautta, etenkin kansalaisoikeuksia suojeleva perustuslaki. (Wikipedia)

Näiden nimiin Länsi on vannonut, ja uskonut – nämä kehittäessään ja lähetystehtävää niiden suhteen harjoittaessaan – saavuttaneensa inhimillisen kehityksen huipun, joka oikeuttaa niinkin laittomaan, vapauksienvastaiseen ja kaikkia oikeuksia halventavaan toimintaan, kuin miekkalähetys.

Testikysymys:

Kuten ”kaikki” väittävät, Obaman et. all. Yhdysvallat on ”liberaali demokratia".  Mutta onko se?

Pyydän suorittamaan ”liberaalidemokratian koeponnistuksen” Yhdysvalloille.  Se tapahtuu miettimällä ja vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:

”Freedom House käyttää mm. seuraavia kriteerejä tutkiessaan, mitkä maat ovat liberaaleja demokratioita:”

Katso kysymyspatteri täältä; https://fi.wikipedia.org/wiki/Liberaali_demokratia  alaotsikko:

”Tarkempi määritelmä;

Osa-alueet: Demokratia/Korruptio/Ilmaisun- ja uskonnonvapaus/Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus/Laillisuusperiaate/Yksilön itsemääräämistoikeus:

Miten esim. vastaisit näihin kysymyksiin:

Demokratia:

  • vaalisalaisuus, luotettava ääntenlasku, äänten samanarvoisuus, yleinen äänioikeus,

Korruptio:

  • julkisen vallan käyttäjien ja virkamiesten korruptio on kriminalisoitua ja valvottua
  • korruptiolle tilaisuuksia luova byrokraattinen sääntely on vähäistä
  • toimittajat, antikorruptioaktivistit, vuotajat ja muuta korruption paljastajat eivät joudu pelkäämään turvallisuutensa puolesta
  • valtion sopimukset kilpailutetaan avoimesti
  • vainoaako tai pakkosiirtääkö valtio jotakin vähemmistöä

Laillisuusperiaate:

  • riippumattomuus: painostaako tai komentaako hallitus tai muu poliittinen, taloudellinen tai uskonnollinen valta oikeuslaitosta
  • paneeko valtio toimeen oikeuslaitoksen tuomiot
  • onko syytetty syytön kunnes toisin todistetaan
  • ovatko oikeudenkäynnit reiluja ja puolueettomia
  • onko poliisilaitos siviilien vallan alla
  • rangaistaanko poliiseja, jos he pahoinpitelevät tai pidättävät aiheetta kansalaisia

Itse en anna läheskään täysiä ”pisteitä” Yhdysvalloille, mutta en kyllä myöskään Suomelle.  Aivan oma kysymyksensä on, onko tuollainen ”ihannelista” edes mielekäs ja tavoittelemisen arvoinen: lyökö siinä jo joku tavoite toisia tavoitteita korvalle?  -  https://fi.wikipedia.org/wiki/Freedom_House

Liberaali demokratia on 2000-luvulla menettänyt uskottavuuttaan, ja sen vastakohdat, vähemmän tai ei lainkaan liberaalit järjestelmät, jotka ovat vähemmän demokraattisia tai ei lainkaan demokraattisia, ovat voittaneet alaa.

Miksi?

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän HeikkiJokinen kuva
Heikki Jokinen

Pätevä synteesi maailman tilasta.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Jos saataisiin tarkkaa dataa menneisyydestä niin pystyttäisiin ennustamaan milloin tämän järjestelmän tuho tulee, niin kuin monet valtakunnat aiemmin on todennäköisesti kaatunut juuri siihen että eriarvoisuus kun on tarpeeksi iso ja kansa kyllästyy jatkuvaan päähän potkimiseen.
Historia toistaa itseään, nyt vain saadaan seurata sitä livenä kotisohvalta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset