Veikko Huuska

Loppuvuosikatsaus 2016

 

Loppuvuosikatsaus 2016

Usko, Toivo ja Talous - ja tärkein niistä on Talous..

*

Maailmanlaajuisen velan suhde BKT:een on 235 %.  Mitä sitten tapahtuu kun korot heräävät ja alkavat nousta kuin norsut, yksi toisensa jälkeen ja tömistellä eteenpäin torvimaisia neniään töräytellen?

Rouva Yellen veti käynnistysnarusta, korkomoottori pärähti jurisemaan: +0,25 %.  Toinen nosto kymmenen vuoden aikana!  Näinä kalpean kuun ja matalan koron aikana varjot ovat pitkiä ja katkeilevat saumojen kohdalta.

Mutta eihän korkoja voi nostaa, kaikki velalliset ovat heikossa hapessa jo nyt, silloinhan tulee tauko paikalla, liikaa vainaita, yritykset, yksityiset, valtiot.  Siis naputelkaamme lisää teknorahaa, sähkössä tulevaisuus, aivan kuin Lenin sanoi, ”Neuvostovaltio on neuvostot ja sähköistäminen”.  Nyt iso finanssi tekee samaa taikatemppua.  ”Finanssiglobaali on lainanotto ja keskittäminen”, raha imuroidaan keskuspuhdistamoon, ja puhdastahan siinä tulee, ei kenenkään näpit kyllin lujat vastaan taistelemaan.

*

Taloutta on vaikea hahmottaa maailmanlaajuisesti, mutta vielä ylivoimaisempaa on määritellä ja arvioida globaalia velkaa, ja sitä, mitä tuo kieltämättä monsterimainen velka vaikuttaa talouteen ja elämään.

Toisaalta matalat hinnat – ennen kaikkea rahan järjettömän halpa hinta – tukahduttaa kasvua.  Maailmantalouden tulisi kasvaa nopeudella, joka ei ole sille mahdollinen, läheskään, jotta talouden suhde velkaan nousisi mielekkäälle tasolle.

Mutta velkaa ei voi vähentää, koska sitä pitäisi maksaa takaisin rahalla, jota ei vielä ole, eikä tule.  Paitsi jos keskuspankki tekee lisä lainaamalla lainaajapankille.  Ikään kuin jonkun pitäisi alkaa unohtaa niitä alkupään lainoja, mutta järjestelmä ei unohda, se on sen DNA:ssa.

Maailmassa on niin paljon tavaraa, kamaa, roinaa, että sen lisääminen edellyttäisi parin miljardin varakkaimman ihmisen jatkavan entisellä kulutusuralla, ja sen lisäksi noin 2-3 miljardin uuden ihmisen ”nousua” kuluttavien ihmisten kastiin, mutta maailman varallisuuden epätasainen jakautuminen, joka vain lisääntyy, estää kulutuskysynnän merkittävän kasvun.  Siksi talous junnaa.

*

Taloutta ei voi manipuloida, sitä pitää suunnitella, rahoittaa, toteuttaa, pyörittää.  Mutta velkaa on helpompi lisätä, se ei paljon älliä vaadi, eikä paperia juuri lainkaan: toimenpide vaatii hieman sähköä ja viitseliäisyyttä.  Siksi velka kasvaa, yhä, mutta talous ei, vaan ainoastaan melkein 2 %. 

Velan kasvulla ei ole teoreettista rajaa, ei sen kasvunopeudella eikä absoluuttisella määrällä.  Ihmeellinen ikiliikkuja on keksitty, tai se on kehittynyt oheistuotteena vanhan kapitalismin ja uuden rosvokapitalismin ja ryöstöfinanssisaation risteytyksestä, tämä kolmikanta synnytti hybridin, joka on kuin omenapuu, joka kasvoi taivaaseen.

*

Onko rahalla älyä, onko lainarahalla parviälyn kaltaisia ominaisuuksia?  Näemme miten raha varjomaisin liikkein leijuu ja parveilee ilmassa, mutta minne sen matka käy?  Linnut teillä on aina keskuudessanne, ne rakentavat pesän ja lentävät kaukomaille.  Mutta rahasta te ette mitään tiedä, se on aina jossain toisaalla.

*

Hengitämme aikaa, jossa sijoittaja, pääomittaja, ei voi voittaa, ellei ota mielettömiä riskejä, normaali sijoitus ei tuota, melkeinpä kuluttaa, maksat siitä että saat rahasi kaniin.  Tämä ei voi olla oikein eikä järkevää.  Jos pelurit vievät kaikki, kuka höyläisi lautoja?  Jos isoimmat yritykset eivät maksa veroja, ja kaikkein isoimmat saavat eniten valtiolta, miksi kukaan maksaisi veroja?  Kun ihmiset lopulta tajuavat tämän, on limessä valtio, yritykset ja köyhät.  Niiden kannattaisi jo nyt liittoutua keskenään, pelastakaa valtio –projektin vetäjiksi.

*

Joten maailmalla on edessä onneton valinta. 

Kun korkoa ei voi nostaa juurikaan, koska liian monta ruumista, ja kun rahantekoa ei voi hidastaa, koska liian monta ruumista, niin on tehtävä molempia lakkaamatta ja pahemmin peljästyttämättä.  Valo lankeaa maahan ja kuuluu torvien lomasta ääni, joka lupaa jatkaa tätä kurjuutta, sillä vaihtoehto on vielä mahdottomampi.

Niinpä arjen koittaessa maailmalla on edessä onneton valinta, joutua eroon suuresta ylimääräisestä velastaan, jota osa maksettu takaisin, mutta enin jäljellä, jotkut eivät koskaan maksa osaakaan; Puerto Rico ja monet valtiot, maineikkaammatkin, ja kaupungit tulevat kuten Illinois, Chigaco, New Jersey, Kalifornia (huomatkaa, että Chigacosta on Obama, Illinoista etc. Trumpin voiton varmistaneet edusmiehet, Kaliforniasta Schwartzenegger..); siis velan merkittävä leikkaus – ja loput hoitaa inflaatio tai valuuttojen tärvely

Ja milläpä se – inflaatio ja valuutanromahduttaminen – kätevimmin kävisi, kuin suurella hävityllä sodalla.

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Jotenkin opin 90-luvun laman saatossa - yrityskonsulttina, ajattelemaan rahaa ja lainaa vakuuksien näkökulmasta. Se tapa on säilynyt ja pitää - ainakin itselläni jalta maassa. Vakuuksien suhteen on mielestäni Suomessa tapahtunut paljonkin tervehtymistä. Pankit osaavat arvioida mm. kiinteistöt, tuotantovälineet, varastot jne. vakuusarvoiltaan sopivasti alakanttiin. Lisäksi nykyisin vaaditaan ainakin Suomessa yrityksiltä uskottava liiketoimintasuunnitelma ja asuntolainoillekin lainanottajien suunnitelma maksukyvystään. Vakuuksien näkökulmasta valtioitten ylivelkaantuminen lienee se suurin uhka rauhanomaiselle kehitykselle. Mutta kyllä tuo maailmanlaajuinen velkasuhde on hirmuinen. Vakuuksissa lienee yhtä hirmuinen kupla kun luonnonvarat ehtyy ja toimintaympäristöissäkin joutuu välillä sammuttamaan valot. Esimerkkinä Peking ja saasteet. Velkaantuminen, vakuudet ja ilmastonmuutos eivät kulje yhtä jalkaa.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Painavaa puhetta.

Vakuuksista puheen ollen, kysymys on ajankohdasta, ja kysynnän suhteesta tarjontaan. Jos "keilat alkavat kaatua", ylitarjonta pudottaa tai suorastaan romahduttaa vakuuksien merkityksen ja arvon. Tämä realisoituu nyt jo "ravintoketjun" marginaaleissa, kuten täällä susirajan tuntumassa; vaikka olisi miten asiallinen ja hyväkin omakotitalo tai vaikkapa osakehuoneisto tms. jos ei ole kysyntää, ei ole markkina-arvoa, eikä näin ollen vakuusarvoa.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

HAVAINNOLLISTAN

Maailmanpankin tuoreen, 16.12.2016 päivitetyn, tablitsan mukaan Maailman BKT oli vuonna 2015 yhteensä 73.891.889.000.000 miljoonaa US Dollaria eli siis 73.891 miljardia $.
http://databank.worldbank.org/data/download/GDP.pdf

WB:n listaus kokoaa ”talousmaantieteelliset” suuralueet ja niiden BKT:n näin:

Itä-Aasia ja Tyynimeri: 21.419 miljardia $
Eurooppa ja Keski-Aasia: 20.076 miljardia $
Pohjois-Amerikka: 19.593 miljardia $ (josta USA:n osuus 18.036 miljardia)
Latinalainen Amerikka ja Karibia: 5.293 miljardia $
Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka: 3.141 miljardia $
Etelä Aasia: 2.689 miljardia $
Saharan eteläpuolinen Afrikka: 1.590 miljardia $

*

JOS Maailman velkasumma on 235 % sen taloudesta (BKT), niin Maailman velka on 2,35 kertaa BKT.

KUN BKT on 73.891 miljardia, niin Velka on 2,35 x 73.891 miljardia = 173.643 miljardia $ velkaa.

173.643 miljardia velkaa. Aika paljon.

KUN Maailman väkiluku on http://www.worldometers.info/fi/ kertoman mukaan 7,471 miljardia, niin Maailman velka on sitten 23.242 US Dollaria per kärsä.

Siis 23 Donaa Dollaria pääasiassa persaukisilla ihmisillä.

Velkaa on paljon varakkailla (mailla ja ihmisillä),
mutta velkaa on tavattomasti myös aivan PA-valtioilla ja ihmisillä.

*

Velkaa ei koskaan makseta takaisin. Kukaan ei kuvittelekaan että maksettaisiin. Ja millä ilveellä voitaisiinkaan.

Maailma pyörii velalla. Ja Velalle.
Joku tästä hyötyy, vaikka toiselta joskus näyttää. Kuka?

Systeemi ainakin. Post Cold-War -maailma on luotu velalla ja velalle, ja valalle voi mennä, että Velka sitä pyörittää loppuun asti. Mitä sitten tapahtuu Lopun jälkeen, on jo "toinen tarina".

Mutta vuoden 2016 loppulausuntona voimme todeta: Velka, se se on. Maailman napa. Mitään ei tapahdu ilman velkaa tai velan huomioimista, ja siksi Kaikki Velalle.

Mutta riskin kantaa Kaikki.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset