Veikko Huuska

"Poliittinen ohjaus ja hyvän lainvalmistelun periaatteet" - Sipilä vs. Jonkka

Poliittinen ohjaus ja hyvän lainvalmistelun periaatteet

*

Valtioneuvoston oikeuskaslerin kertomus vuodelta 2014.

http://spotidoc.com/doc/3642107/valtioneuvoston-oikeuskanslerin-kertomus-vuodelta

*

Aivan vuosikertomuksensa aluksi oikeuskanslerin puheenvuorossa, joka on otsikoitu paljon puhuvasti ”Demokraattisen oikeusvaltion peruskysymysten äärellä”, Jaakko Jonkka esittää huolensa Suomen oikeusvaltion tilasta. 

Kirjoituksessaan oikeuskansleri Jonkka tarkastelee kahta ajankohtaista oikeudenkäytön keskiöön kuuluvaa asiaa.  Toinen käsittelee oikeudenhoidon tilaa, josta ”eri tahoilla kannettiin kertomusvuonna huolta”.  (Alaotsikko: "Horjuuko oikeusvaltion kulmakivi?”)  Toinen käsittelee ”poliittisen ohjauksen ja virkamiesvalmistelun suhdetta lainvalmistelussa”. 

Ja tästä lainvalmistelusta Jonkka toteaa painokkaasti: ”Tämän aiheen kysymyksenasettelu kumpuaa muun muassa eräiden viimeaikaisten isojen lainsäädäntöhankkeiden monimuotoisista vaiheista”.

Siinä se on kaikessa alastomuudessaan: valtioneuvoston oikeuskanslerin huolestuneisuus isojen lainsäädäntöhankkeiden ”monimuotoisista hankkeista”. 

Tähdennettäköön, että Jonkan tuolloin esittämä huoli koski ”muun muassa eräiden viimeaikaisten” lainsääsäädäntöhankkeiden etenemistä.  Siis vuonna 2014 tai ehkä osin 2013 käynnistyneitä hankkeita. 

Nyt elämme vuotta 2016 – vuoden viimeisiä päiviä – mikä on muuttunut, vai onko mikään?  Asiaa seurannut ei voi välttyä vaikutelmalta, että mikään ei ole ainakaan parantunut, vaan pikemminkin heikentynyt.

*

Poliittinen ohjaus ja hyvän lainvalmistelun periaatteet

Näin otsikoi Jaakko Jonkka vuoden 2014 vuosikertomuksensa toisen osion.

Helsingin Sanomissa su 18.12.2016 olleen laajan haastattelun herättämän kohun maltillistamiseksi Jonkka antoi vielä samana päivänä julkisuuteen viestin, jossa hän totesi, että parhaan kuvan ongelmista, joita lainvalmistelussa oikeuskanslerin mukaan on, saa oikeuskanslerin kertomuksesta vuodelta 2014.  http://yle.fi/uutiset/3-9360105

Julkisuudessa on tuon jälkeen toistuvasti viitattu ko. kertomukseen, mutta koska verkossa hyvin saatavilla oleva opus on 230 sivuinen teos, ei kiireinen blogilukija aina ehdi paneutua siihen ”mitä siellä tarkkaan ottaen on kirjoitettu”.  Ks. muun muassa Mikko Kärnän blogi: http://mikkokarna.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228097-oikeuskanslerin-moitteet

Niinpä lienee paikallaan lainata tähän sanasta sanaan Jaakko Jonkan 2014 kertomuksen tuo osa, koska se määrittelee ja tarkentaa hänen Sipilän hallitukseen kohdistamansa kritiikin sisältöä. 

*

Siispä, nyt puhuu oikeuskansleri Jaakko Jonkka (VOK:n kertomus 2014); http://www.okv.fi/media/uploads/kertomukset/kertomus_vuodelta_2014/kertomus_vuodelta_2014_k_5_2015_vp.pdf

”Oikeuskanslerin puheenvuoro”

Lainvalmistelun laadun moittiminen on lähes ikuisuusasioita. Aiheesta on sekä kirjoitettu että puhuttu paljon, ja kysymystä pohtimaan on vuosien saatossa perustettu lukuisia laatuprojekteja.

Ongelmat on siis kartoitettu ja tietoakin tilanteen korjaamiseksi pitäisi olla. Mutta onko tieto kulkeutunut oikeaan paikkaan?

Valtioneuvoston valvonnan suunnasta nähtynä suurin yksittäinen syy laajojen lakihankkeiden valmistelun ongelmiin liittyy tavalla tai toisella valmistelun aikatauluttamiseen – joko niin että aikataulu on jo alun alkaen asetettu liian kireäksi tai niin että poliittinen ohjaus ei hyvän lainvalmistelun vaatimusten kannalta ole oikea-aikaista.

Seurauksena on se, että kaikkia valmistelun edellyttämiä toimia ei kyetä tekemään asianmukaisesti – ja pahimmillaan se, että valmistelu jatkuu vielä eduskunnan valiokunnissa.

Sote-uudistus kaikkine vaiheineen on tällaisesta ääriesimerkki: poliittinen linjaus seurasi toistaan aina loppumetreille ennen lakiesityksen eduskuntaan lähettämistä, ja ratkaisevia valmistelua suuntaavia linjauksia sekä niihin perustuvaa lain kirjoittamista tapahtui vielä sen jälkeenkin. En lähde tässä käymään läpi sote-uudistuksen vaiheita enemmälti, mutta totean, että opiksi siitä olisi otettavaa. Kannattaisiko yksi laatuprojekti valjastaa analysoimaan siitä saatavaa oppia?

Vaativissa ja isoissa lainsäädäntöhankkeissa kriittiseksi vaiheeksi näyttäisi muodostuvan poliittisen linjauksen muuttaminen lakitekstiksi.

Näkevätköhän eri tahot tämän vaiheen eri tavoin?

Kärjistäen: onko niin, että kun poliittinen yksimielisyys laadittavasta laista on saavutettu, laki on poliittisen ohjauksen näkökulmasta ”teknistä toteuttamista vaille valmis”, vaikka tästä vasta varsinainen valmistelu alkaa?

Selvittääkseni poliittisen ohjauksen ja virkamiesvalmistelun suhdetta käytännön työssä tein muutaman ministeriön kansliapäällikölle suunnatun pienen kyselyn. Selostan seuraavassa vastausten yleistä linjaa, ja saadakseni välitetyksi vastauksissa esitetyt näkemykset mahdollisimman aitoina, käytän myös suoria lainauksia. Ne puhuvat puolestaan. Koska vastaukset ovat lainvalmistelun laadusta vastaavien ministeriöidensä korkeimpien virkamiesten antamia, niihin kannattaa suhtautua vakavasti.

Seuraava toteamus säädösvalmistelusta tiivistää hyvin eri vastauksien keskeisen sanoman:

Laatutaso vaihtelee ja on ollut lukuisia esimerkkejä hankkeista, joissa hyvän lainvalmistelun periaatteet on sivuutettu poliittisen ohjauksen saneleman aikataulun tai muutoin poliittisten intressien vuoksi.”

Yksimielinen näkemys vastaajilla oli, että toisinaan aikataulut on asetettu liian tiukoiksi, jopa epärealistisiksi. Ongelman todettiin olevan pidempiaikainen, mutta viime aikoina pahentuneen.

Syyksi yleensä nähtiin se, että poliitikot eivät aina tiedä, mitä hyvä lainvalmistelu vaatii.  ”Niinpä he voivat ajatella, että jonkin `hyvän idean` muuttamisen lainsäädännöksi ei pitäisi viedä niin kauan.”

Huolestuttava on seuraava toteamus: ”poliittisesti annettuja aikatauluja ei yleensä suostuta muuttamaan, vaikka vaarana olisivat puutteet säädösvalmistelun laadussa”. Oma havaintoni on, että oikeudellisetkin ongelmat saatetaan kuitata ”teknisinä yksityiskohtina”. Yhtenä keskeisenä syynä kireisiin aikatauluihin mainittiin myös hallitusohjelmien laatiminen yhä yksityiskohtaisemmiksi.

Hyvin usein linjataan jo hallitusohjelmassa nimenomaisella rajauksella lopputulema siten, että laaditaan tietty laki tai muutetaan lakia tietyllä tavalla.” Poliittisen ohjauksen oikea-aikaisuudessa nähtiin lainvalmistelun näkökulmasta korjattavaa. Yhtäältä todettiin olevan hankkeita, ”joissa annetaan jo käynnistämisvaiheessa hyvin tiukat poliittiset linjaukset, jotka eivät juuri anna tilaa parhaiden ratkaisuvaihtoehtojen hakemiseen”.

Samaa ongelmaa kuvattiin näinkin jyrkästi: ”poliittinen ohjaus on käytännössä sanellut vaihtoehtoja koskevan selvitystyön, vaikutusarvioinnit ja oikeudelliset reunaehdot”.

Toisaalta on tilanteita, joissa poliittisia linjauksia kaivattaisiin valmistelun aikaisemmassa vaiheessa, jotta hankkeessa voitaisiin edetä asianmukaisesti. Ison ministeriön kansliapäällikkö: ”Kun poliittiset linjaukset lopulta saadaan, oletusarvona on, että esitys on oltava valmis heti, eikä säädösesityksen valmistelulle saisi jäädä sen vielä tarvitsemaa aikaa.”

Seuraava vastaus tarkentaa kuvaa:

Eräänä vahvistuneena piirteenä säädösvalmistelussa ovat tilanteet, joissa hallituksen poliittinen yksimielisyys saadaan ratkaistua vasta viime metreillä kun hallituksen esityksen antamisajankohtien määräaika on loppumassa. Tuolloin tehtävät kompromissit ja esityksen sisältömuutokset saattavat olla merkittäviäkin ja ne joudutaan toteuttamaan ilman säädösvalmisteluun kuuluvaa muutosten riittävää arviointia tai lausuntokierrosta.”

Poliittisen ohjauksen ja virkamiesvalmistelun yhteensovittamisessa näkyisi olevan selvästi parantamisen tarvetta. Yksi askel tällä tiellä voisi olla kokeneen kansliapäällikön ehdotus: ”Tärkeää olisi antaa uuden hallituksen jäsenille ja heidän poliittisille avustajilleen tietoa lainvalmisteluprosessista.”

Toinen harkitsemisen arvoinen asia on, olisiko ministeriöiden korkeimman virkamiesjohdon syytä ottaa aktiivisempi rooli asiantuntijavirkamiesten tukena lainvalmisteluhankkeissa.*)

Näin hyvää lainvalmistelua puoltavat näkökohdat saisivat enemmän painoarvoa keskustelussa poliittista ohjausta antavan tahon kanssa."

Viite:

*)Normatiivinen perusta aktiiviselle roolille löytyy Valtioneuvoston ohjesäännön 45 §:stä, jonka mukaan kansliapäällikön tehtävänä muun muassa on huolehtia lainsäädännön valmistelun laadusta ministeriössä.

(Korostukset VH:n)

*

Toteamus

Oikeuskanslerin edellä avattu teksti koski siis kertomusta vuodelta 2014.  Silloin istui vallassa se ”kuuluisa sixback):

Kataisen hallitus 24.6.2014 saakka ja

Stubbin hallitus 24.6.2014 alkaen. 

http://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/v2

Tekstissä mainitusta So-Te –uudistuksesta vastaavina ministereinä istuivat Paula Risikko ja Laura Räty.

http://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/m1/72

http://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/m1/73

Miten he kantoivat vastuunsa virheitä?

*

Johtopäätös

Mikä on pääministeri Juha Sipilän vastuu 2016 ongelmista, jotka lähes rautalangasta vääntäen on jo 2014 vuodelta oikeuskansleri kuvannut? 

Vastuu on suuri, ja se kohdistuu nimenomaan pääministeriin, jolla on kokonaisvastuu oman hallituksensa toiminnasta ja hankkeiden toteutuksesta. 

Vakavalla tavalla vuosikertomuksessa noteerattujen virheiden jatkamisesta – ja siltä tuntuu, niiden pahenemisesta – on vastuussa pääministeri.

Kukapa muu, jos ei hän?

*

Miten kantaa Sipilä vastuunsa?

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Jonkan huoli voitaneen kiteyttää ehkä näihin riveihin, niissä huoli "oikeusvaltioperiaatteiden noudattamisen laiminlyönnin sietämättömästä keveydestä" on syvin:

"Syyksi yleensä nähtiin se, että poliitikot eivät aina tiedä, mitä hyvä lainvalmistelu vaatii. ”Niinpä he voivat ajatella, että jonkin `hyvän idean` muuttamisen lainsäädännöksi ei pitäisi viedä niin kauan.”

Huolestuttava on seuraava toteamus: ”poliittisesti annettuja aikatauluja ei yleensä suostuta muuttamaan, vaikka vaarana olisivat puutteet säädösvalmistelun laadussa”. Oma havaintoni on, että oikeudellisetkin ongelmat saatetaan kuitata ”teknisinä yksityiskohtina”. Yhtenä keskeisenä syynä kireisiin aikatauluihin mainittiin myös hallitusohjelmien laatiminen yhä yksityiskohtaisemmiksi."

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Poliittikkojen päitä vaaditaan vadille. Niin aina.

Seppo-Juha Pietikäinen katsoo, että "lain valmistelun taso on koko eduskunnan asia":
http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228122-lain...

Kyllä näinkin. Mutta kysyn silti, miten "takarivin taavit ja tiltat" sen vastuunsa oikein kantavat, miten voisivatkaan? Eiköhän vastuu kuitenkin kumuloidu vallan ja vaikuttamisen vallan mukaan?

Monet tosiaan ovat vaatineet jo Juha Sipilän "päätä pölkylle", kai sekin on vapaassa maassa mahdollista.

Minä kysyisin - ja kysynkin:

Eikö kukaan kysy OK Jaakko Jonkan vastuuta?

Että hänen ylitseen on kävelty. Ja useamman kerran. Useamman vuoden ajan. Ja useamman hallituksen ja sote-ministerin toimesta! Ainakin kolme vuotta ja kolme hallitusta.

Mitä on Jonkka tehnyt? - Puistellut tomut takista ja jatkanut valtioneuvoston kokouksissa ja valtioneuvoston linnassa kuin "ei mitään"?

Onko hän edes kiljaissut tuskasta? No, kirjoitti oikein hyvin ja piktoriaalisti kertomuksessa 2014.

Mutta on kysyttävä:

Miksi Jonkka ei karjaissut?

Miksi Jonkka ei eronnut?

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Ehkä OK Jonkka ennakoi edellä olevia kysymyksiä, koska kiirehti "valamaan öljyä laineille"?

"Oikeuskansleri muuten itse rauhoittelee alkanutta kohua juuri julkaistussa uutisessa. Ei siis ole ajankohtaista dramatiikkaa hänen mukaansa.

Lainaus YLE uutiset 18.12: "Kohu on lähtenyt elämään omaa elämäänsä, enkä näe sillä enää yhteyttä haastattelussa esittämääni. Mitään ajankohtaista dramatiikkaa asiaan ei liity, Jonkka kirjoittaa sähköpostissaan Ylelle. http://yle.fi/uutiset/3-9360105

Viestissä hän kuvailee, että parhaan kuvan ongelmista, joita lainvalmistelussa oikeuskanslerin mukaan on, saa oikeuskanslerin kertomuksesta vuodelta 2014."

*

Mitä tulee EDUSKUNNAN vastuuseen lainsäädännön tilasta, KAIKKI eduskuntapuolueet ovat olleet 2014 tai sen jälkeen hallituksessa! Kaikki. Kaikki kahdeksan.

Kukaan tai mikään puolue ei pääse pahemmin nokittelemaan. Ei, jos on rehellinen.

Siksipä kai Jonkkaraukkakin jäi niin yksin, ypö ihan.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Oikeuskanslereista monetkin ovat jääneet ”kansan muistiin”.

Eräs vahvoista nimistä oli aikoinaan oikeuskansleri Jorma S. Aalto.

Hän oli apulaisoikeuskansleri vuosina 1971–1973, eduskunnan eduskunnan oikeusasiamies vuosina 1974–1986 ja oikeuskansleri (1986:sta) eläkkeelle jäämiseensä vuoteen 1998 asti.
Siis pitkä ja näkyvä ura 27 vuoden ajalta (1971-1998) – sen pituudella hän löi yhdellä vuodella UKK:n presidenttivuosien keston. https://fi.wikipedia.org/wiki/Jorma_S._Aalto

Aaltoa tosiaan pidettiin vahvana tekijänä (niin hyvässä kuin pahassa), niin eduskunnan kuin valtioneuvoston ylimpänä laillisuusvalvojana – ja laillisuuskonsulttina, mikä osa-alue tässä tahtoo joskus unohtua.

Etenkin valtioneuvoston oikeuskanslerin tehtävänä on neuvoa ja opastaa hallitusta sen lainvalmistelu- ja muussa työssä. Valtioneuvostolla kollektiivina tai ministerillä oman toimialueensa päällikkönä on mahdollisuus eri tavoin hyödyntää VOK:n ammattitaitoa ja ohjausta laillisuuden saralla.
*

Aalto kohteena

Moniko muistaa tämän:

”Oikeuskansleriaikoinaan Aalto joutui ottamaan kantaa muun muassa Mikkelin panttivankidraamaan, Arja Alhon ERM-kytkentään ja Natura-kanteluihin.
Oikeuskanslerina Aalto päätti, ettei kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalon koplaus-asia anna aihetta toimenpiteisiin.

Pian kuitenkin Sauli Niinistön johtama eduskunnan perustuslakivaliokunta teki aloitteen syytetoimien käynnistämisestä. Juhantalo joutui syytteeseen ja sai vuonna 1993 vuoden ehdollisen vankeusrangaistuksen valtakunnanoikeudessa.

Kuusi kansanedustajaa vaati myös Aallon haastamista valtakunnanoikeuteen hänen tekemänsä syyttämättäjättämispäätöksen vuoksi, mihin perustuslakivaliokunta ei kuitenkaan katsonut olevan aihetta”.
(ks. Jorma S. Aalto/Wikipedia)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jorma_S._Aalto
*
VOK:n antaman oikeudellisen ohjauksen ja ”tukistuksen” ei missään nimessä pitäisi olla jälkikäteen läksyttämistä tai vuosikertomuksen sivuille kirjattuja ”saatanallisia säkeitä”. Vaan sen pitää tapahtua reaali-aikaisena, ja mielellään myös, jos vain mahdollista, preventiivisenä, ennaltaehkäisevänä ja toimintaan ja sen suuntaan vaikuttavana momenttina.

Tässä asiassa vastuu on – nähdäkseni – vähintäänkin tasaveroisesti niin oikeuskanslerin kuin itsensä valtioneuvoston ja yksittäisen ministerin kontolla.

Eli jos – ja jos – pääministeri Sipilää tukistetaan, niin sitten tulee oikeuskansleri Jonkkaakin kohtaan suunnata jonkinlaista palautetta, eikö?
*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

*

Professori Jyrki Virolainen käsittelee eilisessä (18.12.2016) blogissaan VOK Jonkan ”ulostuloa” ja myös Jonkan omaa toimivastuuta niin tyhjentävästi ja selkeästi, kuten aina, että en malta olla lainaamatta siitä eräitä kohtia.

Jyrki Virolainen kirjoittaa:
”1055. Oikeuskansleri Jonkka: Hallitus jyrännyt näkemykseni perustuslaista”;
(numerot 5-8 ovat JV:n tekstin kappalejakoon liittyviä ”säkeitä”)

”5. Jonkka mainitsee lehtijutussa kolme esimerkkiä, joita jutun kirjoittanut toimittaja kutsuu "räikeiksi kompasteluiksi":
1) syytesuoja veronkiertäjille,
2) sakkorangaistusten säätäminen ankarammaksi vain siksi, että valtio saisi lisää tuloja, ja
3) normaalia pienemmän työttömyyskorvauksen maksaminen työttömille turvapaikanhakijoille.
Mm. näissä tapauksissa hallitus on joutunut peruuttamaan esityksensä joko jo ennen eduskuntakäsittelyä tai eduskunnan perustuslakivaliokunnan antaman lausunnon johdosta.

6. Oikeuskansleri pitää suurimpana syynä hallituksen esitysten oikeudellisiin ongelmiin ministeriöiden lainvalmistelun heikkoa tasoa. Ministeriöiden resurssit ovat määrärahojen supistusten takia niukat, mutta asiaan vaikuttaa myös lakiesitysten valmistelussa esiintyvä kova kiire ja poliittinen paine. Jonkka sanoo olevan täysin kestämättömänä, jos kiireellä ja poliittisella paineella edes yritetään perustella hyvän lainvalmistelun periaatteiden syrjäyttämistä.

7. Olisiko oikeuskanslerin pitänyt tulla asian takia julkisuuteen jo aiemmin eikä vasta nyt? Olisiko hänen tullut kertoa kantansa epäkohtiin ministereille ja hallitukselle tiukemmin, lyödä nyrkkiä pöytään ja jyrähtää, että tämä tällainen peli ei kerta kaikkiaan enää vetele? Jaakko Jonkka on pätevä juristi, mutta joskus hän on tuntuu liian varovaiselta ja joviaalilta herrasmieheltä. Jonkan edeltäjistä Kai Korte oli jämäkkä tyyppi, joka ei pelännyt oikeuskanslerin tehtävää hoitaessaan hakaukseen joutumista edes presidentti Mauno Koiviston kanssa.

8. Edellä kappaleessa 5 mainitussa työttömyyskorvausasiassa Jaakko Jonkka kertoo määränneensä yhden esittelijänsä olemaan yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriöön "hyvissä ajoin", jotta asiaan liittyvät perus- ja ihmisoikeuskysymykset olisi voitu käydä ministeriössä lävitse. Ministeriö ei kuitenkaan korviaan lotkauttanut esittelijän mielipiteille, vaan asia etenin hallituksen yleisistuntoon. Miksi Jaakko Jonkka ei ottanut itse yhteyttä ministeriöön ja asianomaiseen ministeriin, vaan pani esittelijänsä asialle? Jos näin olisi tapahtunut, asia tuskin olisi edennyt yleisistuntoon asti.”

Linkki professori Virolaisen blogiin: http://jyrkivirolainen.blogspot.fi/

*
Huomioi eritoten Virolaisen 7:s "värssy":

"Olisiko oikeuskanslerin pitänyt tulla asian takia julkisuuteen jo aiemmin eikä vasta nyt? Olisiko hänen tullut kertoa kantansa epäkohtiin ministereille ja hallitukselle tiukemmin, lyödä nyrkkiä pöytään ja jyrähtää, että tämä tällainen peli ei kerta kaikkiaan enää vetele?"

Hyvä - ja suorastaan erinomainen - kysymys!

*

Tähän voidaan vain asettaa jatkokysymys:

Kun ”hallitus jyrää” Oikeuskanslerin näkemykset perustuslaista, niin mitä sitten tapahtuu?

Jääkö ”jyrääminen” vain silleen, toteamuksen varaan?
Vai seuraako jotain – ja jos, niin mitä?

Kyllä, kyllä jotain tapahtuu.

Ei tämä näin voi mennä!

*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Siis on kysyttävä:

Miksi Jonkka ei karjaissut?

Miksi Jonkka ei eronnut?

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

*

Kimmo Sasi Verkkouutisten/Kasperi Summasen haastattelussa 19.12.2016;

”Oikeuskansleri Jaakko Jonkka puolustautui, koska häntä on syytetty pehmeäksi pehmeäksi

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan entisen puheenjohtajan mukaan oikeuskanslerikohussa ei tullut esiin mitään uutta.

– Kyseessä ei ole mikään uusi asia, kun puhutaan lainsäädännön tasosta. Vuosikymmenten aikana on puhuttu tästä ja valmistelun heikkoudesta, Kimmo Sasi sanoo Verkkouutisille.

Sasi on varatuomari ja pitkäaikainen kokoomuksen kansanedustaja (1983–2015). Hän on toiminut eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana.

Sasin mukaan perustuslailliset ongelmat lainvalmistelutyössä ovat korostuneet edellisen ja myös nykyisen hallituksen kaudella. Hänestä se johtuu osittain siitä, että lainsäädäntöä on tehty aiempaa enemmän ja kovemmalla kiireellä. Taustalla on myös muutos perustuslakivaliokunnan toiminnassa.

– Perustuslakivaliokunnan tulkinnat ovat tiukentuneet ja ovat myös ehkä enemmän arvaamattomia kuin aikaisemmin, Sasi pohtii.

Oikeuskansleri Jaakko Jonkka on aiheuttanut kohua Helsingin Sanomille antamillaan kommenteilla.

Jonkka kritisoi haastattelussa hallituksen lainvalmistelutyötä. Hän sanoi muun muassa tulleensa sivuutetuksi joidenkin hallituksen lakiesitysten käsittelyistä. Oikeuskanslerin mukaan hallituksen esityksissä on ollut ajoittain "suuriakin perustuslaillisia ongelmia".
Kimmo Sasin mielestä Jonkan kommenttien kohdalla on muistettava, että oikeuskansleria on syytetty siitä, että hän on lausunnoissaan liian pehmeä.

– Jonkka tietysti tässä puolustautuu.

Sasin mukaan Helsingin Sanomien jutussa on pyritty tulkitsemaan Jonkan lausuntoja "kärjistävästi ja hallitusta syyttävästi" ja eri tavalla, kuin Jonkka on itse alun perin ajatellut.”

Lue koko Verkkouutisten/Kasperi Summasen juttu: http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/kimmo_sasi_oik...

*

Näyttäisi siltä,
että olen melko pitkälle samaa mieltä Kimmo Sasin kanssa. - Ainakin sikäli, että Sipilän kontolle ei ihan kaikkea voi kaataa.

Jonkka teki siis ”vastaliikkeen”, joka meni oikeaan suuntaa, mutta ”hieman yli” kun HS veti sen niin monelle palstalle, ja sitten ei auttanutkaan muu kuin vetää ”vähän takaisin”.
Ja niin oli ”soppa” valmis, ja sen kiehuttajia piisaa.
*

Mutta jokuhan vastuussakin on, ja nyt vain on mietittävä, kuka se on? Ei vastuu voi olla ihan täysin kollektiivinenkaan. Miten muuten saadaan petrausta aikaan, jos tarkempaa määrittelyä ei suoriteta?

*

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset