Veikko Huuska

Pietarin suuri tulva 1824

*

Pietarin suuri tulva 1824

Kävelyilläni Pietarin kesäisillä kaduilla osuin kerran erään sillan korvaan, jossa silmäni erotti näkyvän vedenkorkeusmerkin.  Ylhäällä, aivan katutasossa lähes, oli näkyvä punainen merkki ja maininta: Tähän saakka nousi vesi suuressa tulvassa, joka kohtasi kaupunkiamme 19.11.1824.

Eri puolilla kaupunkia on talojen seinissä tulvan huippukorkeutta markkeeraavia laattoja ja muita merkkejä. https://en.wikipedia.org/wiki/Floods_in_Saint_Petersburg#/media/File:Flood_StPetersburg_1824.jpg

Tuosta hetkestä lähtien olen aina toisinaan kuvitellut ja miettinyt, mitä silloin oikein tapahtui.  Nyt yritän kertoa siitä.

*

Leikattiin vuosi 1824.  Talvi tuli varhain sinä syksynä Venäjälle.

Kylmäksi äitynyt sää jäähdytti meren ja synnytti jäätä: ahtojäälauttoja puski rantaan, Nevan suulle, Pietarin kaupungissa.  Kun tarpeeksi paljon jäähyhmää ja lauttoja ahtautui suistoalueelle, joen virtaus lähes pysähtyi useiden viikkojen ajaksi.  Vesi tammeutui jääpadon taakse, mutta ei jäätynyt.  Kun sää äkisti lämpeni, hyhmepato hajosi ja vesi tulvi padon yli kaupunkiin peittäen miltei kaiken alleen.

http://www.environmentandsociety.org/arcadia/st-petersburg-flood-1824

*

Myrskyn kuvaus

Tulvivat vedet olivat jokavuotinen riesa St.Petersburgissa.  Etenkin loka-marraskuun syysilmat olivat ikäviä.

Voimakkaat länsipuhurit nostivat aaltoja Suomenlahdella, meri tuntui juoksevan kohden itäistä pohjukkaa, jonne Neva laskee vetensä.  Meren liike tuntuu voimistuvan suurinta lahdenpohjukkaa lähestyttäessä.  Juokseva meri syöksyy kohden maata, suoraan kaupungin kohdalla, päin Nevaa.  Meren virta kuohuu vaahtopäin ja peittää joen ja kaupungin alleen.

Katastrovin aattona voimakas tuuli yhä vain yltyi, ja kasvoi yöhön tultaessa hirmumyrskyksi. Todistajien kertoman mukaan huolettomat pietarilaiset tulivat joukolla rantaan ja penkereille nauttimaan erikoisesta luonnonilmiöstä, myrskyn näyttävästä rynnäköstä.  Vaahtoava meri syöksyi sisään kaupunkiin, Neva juoksi vastavirtaan, veneitä ja muuta irtainta, laitureita ja satamalaitteita meni kevyesti voiman mukaan.  Monille ihastelijoista, heidän huolettomuutensa maksoi hengen.  Vain muutamassa tunnissa Nevan äyräät ylittyivät ja vesimassat valtasivat kaupungin, sen ulkopuolisia metsiä myöten.

Ihmiset yrittivät pelastaa itsensä kaikin keinoin: jotkut kiipesivät katoille tai pitkille silloille, jotkut roikkuivat epätoivoisesti hevosensa harjassa.

Monet kuolivat yrittäessään kätkeä irtaimistoaan kellareihin ja maakuoppiin.  Yksi muisteli myöhemmin:  ”Näkymä oli uskomaton.  Talvipalatsin seisoi kuin kallio hurjan myrskyn keskellä, sen seinät kestävät aaltojen painon, niiden syöksyessä karjuen sen seiniä vasten ja lähettäessä mahtavat roiskeet ilmoille; Neva kiehui, kuin valtava pata, se virtasi taaksepäin voimalla jota ei ole ennen nähty… Palatsiaukio Eremitasin edessä on erilainen, lähes musta, kiiltää vihertävän veden raivotessa mielettömänä pyörteenä.  Tuolla lentää jotakin… se on Pääesikunnan katto, myrsky käsittelee kuparilevyjä kuin leluja.”  -  Myrsky lakkasi muutamassa tunnissa, ja jätti kaupungin raunoiksi.

Katastrofin vanavedessä käytiin kovia keskusteluja kaupungin suojelusuunnitelmasta, mutta kaikki jäi paperille.

Tämä historiallinen tulva tapahtui 19. päivä marraskuuta 1824.  Mutta kaupunki selvisi siitä, kuten lukuisista sitä seuranneista hieman maltillisemmista tulvista.

Lue myös; http://www.thehistoricaldiaries.com/2016/11/19/today-in-history-november-19th-1824-disaster-thousands-perish-in-st-petersburg-flood/

*

Se suuri tulva

Marraskuun 19. päivänä 1824 kohtasi Pietaria suurin tulva, joka on koskaan nähty sen yli 300 vuotisen historian aikana, kun vesi tulvi kaupunkiin ja nousi jopa 13,5 metriä yli keskimääräisen vedenkorkeuden, riistäen elämän 208 ihmiseltä ja lakaisten 462 taloa kumoon ja vieden osan niistä mereen asti.

Tulvat olivat – ja ovat tietyllä tapaa yhäkin – olennainen osa Pietarin profiilia, ja tuon vuonna no elokuussa nousi ensimmäinen vedenliike, joka muutamassa tunnissa nosti vedenpinnan 6,5 jalkaa (n. 195 cm) yli normitason.  Silloin käynnistettiin toimenpiteitä ennaltaehkäisevien toimien parissa, ja luultavasti niiden ansiosta pystyttiin jossain määrin vähentämään uhrien ja vahinkojen määrää marraskuun murheellisen yön koittaessa. 

Vanhassa, vuoden 1721 asetuksessa luki: ”Hetkellä, jona vesi alkaa nousta, kaikki väki ja karja on ohjattava suojaan metsiin”.  Keisarinna Katariina I antoi määräyksen, joka edellytti, että vedenpinnan korkeutta jatkuvasti valvotaan ja kanavien varteen asetetaan korkeutta kuvaavat pilarit, ja aina toimitaan jo vedenpinnan ylittäessä vakiotason yhden jalan (30,48 cm) verran.  Katariina II Suuri määräsi kanavat rakennettaviksi.  Ja hälytyksen sattuessa, jos hätätulien sytyttäminen estyi, kaupunkilaisille tuli vaarasta ilmoittaa rummun päristyksin ja kirkonkelloin.  Samoin kirkontorneihin oli päiväsaikaan vedettävä punaiset liput ja sytytettävä lyhdyt yöaikaan varoittamaan tulvasta.

*

Pohjolan Venetsia

http://www.saint-petersburg.com/history/floods/

*

Tuvan viemää

Tuona 19. päivänä marraskuuta 1824 Neva-joen tulva vaati Venäjällä arviolta 10.000 ihmisen hengen.  Näin kertoo toinen venäläislähtöinen lähde.

Talvi tuli 1824 varhain Venäjälle – tässäkin kerrotaan – ja jäähyhmä pysäytti Nevan virtauksen, vesi kohosi… Tulviva jäävesi oli pahinta mitä kaupungin historiassa oli tapahtunut.

Satoja vaunuja ja hevosia pyyhkiytyi pois äkillisesti.  Neljäsataa sotilasta nousi kasarminsa katoille tulvaa pakoon, mutta kaikki menehtyivät.  Vesi jäähdytti lämpötilan niin että yöaikaan sijoiltaan heränneiden ja vajaastipukeutuneiden ihmisten pysyminen hengissä noissa olosuhteissa oli pitkän aikaa täysi mahdottomuus.  Niinkin etäällä kaupungista, kuin Kronstadtin satama- ja varuskuntasaarella sadat merimiehet kuolivat.  Rynnistävän veden voima oli niin väkevä, että useita aluksia tempautui sen mukaan jääden erikoisiin asemiin kaupungin markkinatoreille, talojen seinustoille.

Suuri osa Pietarin kaupungin rikkaasta kulttuurihistoriasta katosi tulvan viemänä.  Arvokkaita ja korvaamattomia kirjoja ja taide-esineitä vaurioitui korjauskelvottomaksi.  Jopa keisari Aleksanteri I:n keisarillinen palatsi kärsi suuria vahinkoja, kun vesi nousi ja peitti sen ensimmäisen kerroksen, kuten suurimman osan kaupungin rakennuksista. 

Vaikka tarkkoja lukuja on mahdoton määrittää, melko yleisesti uskotaan, että jopa 10.000 kaupunkilaista kuoli tuona yönä.

*

Pietarin tulvista: https://en.wikipedia.org/wiki/Floods_in_Saint_Petersburg

*

Virallisempi versio

St Petersburg Ensyclopedian sivuilta luemme:

Kaikkein katastrofaalisin tulva koko St. Petersburgin historiassa tapahtui 19. marraskuuta 1824. Vesi nousi 410 senttimetriä yli nollan vedenpinnan, koko kaupunki tulvi lukuun ottamatta osia Liteinayan, Rozhdestvenskayan ja Karetnayan alueista.

Virallisten tietojen mukaan 208 ihmistä menehtyi, mutta epävirallisten tietojen mukaan jopa 14000 ihmistä menehtyi, 324 rakennusta tuhoutui täydellisesti ja 3257 rakennusta vaurioitui. Vain 12 alusta satamassa olleista 97:stä selviytyi tulvasta takaisin selville vesille.  http://sailsofglory.org/showthread.php?1209-The-Great-Flood-of-1824

Vahinkojen yhteenlasketut kustannukset nousivat noin 20 miljoonaan ruplaan. Tämä tulva teki kuolemattomaksi Alexander Pushkin runoelman Vaskiratsastaja https://en.wikipedia.org/wiki/The_Bronze_Horseman_(poem) , lisäksi kirjailijat A. S. Griboedov ja F. V. Bulgarin et. al. myös kirjoittivat siitä.  –

http://www.prlib.ru/en-us/History/Pages/Item.aspx?itemid=730

Toinen katastrofaalinen tulva (369 cm yli nollan vedenkorkeus) tapahtui 23. syyskuuta 1924, jolloin 61% kaupungin alueella tulvi, ja jopa 600 ihmistä menehtyi, 19 siltaa vahingoittui. Siellä täällä tulvaveden syvyys saavutetti 2-2,5 metriä ja tuulen nopeus kohosi 40-42 m / sek.

Lähde: http://www.encspb.ru/object/2803997512?lc=en

*

NATOkin tutkinut

Science for Peace and Security (SPS) / NATO on selvitellyt Pietarin tulvia ja niiden tekijöitä:

17.09.2007; Flood risk analysis for the Gulf of Finland and Saint-Petersburg

Science for Peace project - SfP 981382

http://www.nato.int/science/studies_and_projects/nato_funded/sfp/981382.htm

Mallinnuksia vedenkorkeuksista 1824;

Projected time series of water level in St. Petersburg for the flood of November 18, 1824, and different stages of the Flood Protection Barrier, which is now under construction in the Neva Bay

http://www.nato.int/science/studies_and_projects/nato_funded/pics/sfp-981382(4).jpg

Mekään emme ole täysin ulkona tämän ilmiön piiristä;

http://www.nato.int/science/studies_and_projects/nato_funded/pics/sfp-981382(5).jpg

On Jan. 9, 2005, strong south-westerly winds in the Baltic Sea pushed water into the Gulf of Finland, raising the level in St. Petersburg ’s canals to 2.4 metres above normal. Several streets and cellars were flooded, necessitating evacuation and closure of six subway stations. Similar flooding in Tallinn, Helsinki, and other cities on the shores of the Gulf, caused considerable damage and exceeded previous records for January.

Extremely high water levels are of great concern, especially for St. Petersburg, which is subject to almost annual flooding. St. Petersburg has been hit by devastating floods three times in the city's 300-year history – in 1777, 1824 and 1924. During the flood of Nov 19, 1824, the water level rose 4.2 metres!”

*

Lopuksi

Tämä juttu kiinnostaa minua ihan sinänsä, mutta siihen tulee vielä pari hieman henkilökohtaisempaa uloketta.

Pietarin suurtulva 19.11.1824 tapahtui marraskuussa, olen syntynyt juuri 19.11. – joten tunnen tuona päivänä jotain erikoista.

Sitten tuo Naton mainitsema Suomenlahden myrskykohoama 9.1.2005, sehän tapahtui Veikon-päivänä.

*

Helsinki

Katso kuvia: Helsinki 9.1.2005; https://www.ursa.fi/~pvtmakel/mb/090105/

Kuva tulvasta Helsingin kauppatorilla 9.1.2005. Kuva Asko Hutila.; http://ilmatieteenlaitos.fi/tietoa-merivedenkorkeusvaroitus

Vedenkorkeus nousi Suomenlahdella ennätyslukemiin 9.1.2005 http://www.getunderground.fi/web/page.aspx?refid=99&newsid=35546&page=35

Simulaattori: Jäätiköt sulavat – Helsinki tulvii http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/tulvakartta/

Kuvia aiheesta:

Helsinki 9.1.2005; https://www.google.fi/search?q=9.1.2005+Helsinki&biw=1536&bih=720&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ved=0ahUKEwjMpY-5mdPQAhUGM5oKHb9pC5cQsAQIMQ&dpr=1.25

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Jos silloin olisi ollut ilmastonmuutoshypetus valloillaan, niin tiedemiehet olisivat saaneet innosta orgasmin.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Kronstadtin pato on ollut valmis jo vuosia. Tietääkö kukaan sen käyttämisestä tositilanteissa?

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Itämeren piirissä muodostuu ns. "pitkä aalto" eräin edellytyksin: länsituuli tai -myrsky, ilmanpaineet ja kuun asento ja mitähän kaikkia niitä tekijöitä onkaan.
Pitkä aalto etenee suurella nopeudella, jotain 100 km/h, pitkin Suomenlahtea. Rannikolla sitä ei juuri huomaa mutta Suomenlahden pohjukassa vesimassat törmäävät maihin tunnetuin seurauksin.

Sen estämiseksi on vuosikymmenien aikana rekennettu pato Kannakselta Kronstadtin kautta. Padon päällä on moottoritie. Se on ollut jo kauan valmiina. Laivalla Pietariin sen näkee hyvin. Kronstadtin kohdalla moottoritie sukeltaan tunneliin laivaväylän alta. Sen kohdalla on patoluukut jotka voidaan sulkea pitkän aallon lähestyessä.

Padon rakentaminen aloitettiin 40-50 vuotta sitten, silloin siitä kirjoiteltiin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Se on komea moottoritie Pietarista kohti Suomen rajaa. Paikalliset nimittävät sitä "Suomen väyläksi". Miksiköhän lienevät sellaisen rakentaneet?

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Niin kyse on Pietari-Viipuri –valtatiestä: E-18.

Venäjällä on kaikesta huolimatta satsattu infraan; ainakin suurkaupunkien kehätiet ja yhdystiet ovat joltisessakin kunnossa. Kyllähän siitä tankitkin Suomen rajalle varmaan ajaisivat, mutta eiköhän panostuksissa ole kuitenkin selkeä infraan panostamisen meininki – asfalttikaan kun ei kovin kallista ole naapurissa..

Niin ja sitten vielä se, että Pietari kasvaa ja laajenee; yksi selkeä kasvusuunta on Suomenlahden pohjukan rantaseudut suuntaan Raivola – Terijoki – Kivennapa.

Tarkemmin noista teistä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Eurooppatie_E18
englanniksi; https://en.wikipedia.org/wiki/European_route_E18

Mainittu E18 –Eurooppatie alkaa jostain Pohjois-Irlannista ja tulee Belfastin – Atlantin – Britannian… No, mitäpä alan selostaa, katso WIKi.
Ja tässä koko hevonraitti:

Craigavon – Belfast – Stranraer – Carlisle – Newcastle – Kristiansand – Drammen – Oslo – Årjäng – Karlstad – Örebro – Västerås – Tukholma – Norrtälje – Kapellskär – Turku/Naantali – Salo – Helsinki – Vantaa – Sipoo – Porvoo – Loviisa – Kotka – Hamina – Vaalimaa - Viipuri – Pietari .

Siitä haarautuu Suomenlahden pohjukan yli, Kronstadtin kautta kulkeva silta-penger –tie: A-118.
Olen ajanut siitä; hieno ja hyväkuntoinen tie. Maisemat kohdallaan.

Pietarin Kehätiestä eli A-118 löytyy tietoa täältä:

https://en.wikipedia.org/wiki/Russian_federal_high...

Lisätietoa A-118:sta tästä; kyseessä on siis Pietarin Kehätie;

https://en.wikipedia.org/wiki/Saint_Petersburg_Rin...

Tulvapengerrystä ja tulvaportteja rakennettiin kuin Iisakin kirkkoa.

Siitähän käytiin pitkää keskustelua, onko siitä enemmän pysyviä haittoja kuin tulvavaaran koittaessa kertaallista mahdollista hyötyä. Olen jossain nähnyt niitä todella massiivisia ”tulvaportteja”.

Oikeastaan olisi siis mielenkiintoista kuulla joltain asiantuntijalta päivitys sen hankkeen suhteen. Luulen, että homma jotenkin lautui.. Jo pelkkä pengerrys vähensi vedenkiertoa pohjukassa, ja tarkempi sulkeminen olisi tehnyt Pietarin edustasta "sakoaltaan", kuten sanottiin..

Niin ja sitten 1992 loppuivat rahat.

*

btw; Tässä hieno sivu Kivennapa/Raivola; http://www.jukkajoutsi.com/kivennapa.html

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Reissuesan matkablogissa hienoja kuvia Kronstadtista, viime toukokuulta;

http://www.matkablogi.fi/2016/05/kronstadt-venaja-...

Matkaesa kertoo;

"Ajelin Viipurista Pietariin Kronstadtin kaupungin kautta. Kronstadtin saarelle pääsee nykyään Pietarin tulvavallia pitkin kulkevaa kehätietä. Kronstadtissa halusin käydä katsomassa laivaston katedraalia."

"Jatkoin Kronstadtista Pietariin eteläistä reittiä, joka veti oikein hyvin, vain viimeiset 4 km lähelle Vladimirskaja-metroasemaa olivat matelua. Tietullia piti maksaa vajaan euron."

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset