Veikko Huuska

Donald Trump tapaa maailman johtajista ensimmäiseksi Japanin pääministeri Aben

 

Arvailut siitä, kuka on se valtionpäämies, jonka presidentiksi valittu Donald Trump tulee ensimmäisenä tapaamaan lienee nyt ratkennut.

Tokiosta ilmoitettiin yöllä, että ensimmäinen tapaaminen on sovittu Japanin pääministeri Aben kanssa;

Japanin pääministeri Shinzo Abe´sta on tulossa ensimmäinen ulkomainen valtiojohtaja, joka tapaa Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trump, ilmoitettiin virkamieslähteistä varhain torstaina. Abe lähti New Yorkiin torstaina matkallaan Aasian ja Tyynenmeren kaupan huippukokoukseen Peruuna, CNN raportoi. "Minulle on suuri kunnia tavata presidentiksi valittu Trump ensimmäisenä kaikista maailman johtajista" Abe kertoi ennen lähtöään. "Japanin ja Yhdysvaltojen liitto on perustekijä Japanin diplomatian ja turvallisuuden kannalta.  Allianssin tulee säilymään voimissaan vain kun on luottamus pysyy välillemme. Haluan rakentaa tällaista luottamusta Trumpiin”

Abe, kuten muutkin Aasian johtajat, haluaa selvittää, missä määrin Trump kampanjan aikainen retoriikka tulee jatkumaan hänen virassa ollessaan.  Trump esitti vaalikampanjassaani, että hän voi vetää Yhdysvaltain joukot alueelta.  Aben huippuavustaja, Katsuyuki Kawai, kertoi, että hänelle on kerrottu Trumpin esikunnasta, että vaalipuheita ei kannata ottaa aivan kirjaimellisesti.

Lähteet: http://edition.cnn.com/2016/11/16/politics/japan-abe-trump-visit/

http://www.india.com/news/world/japan-pm-shinzo-abe-to-be-first-foreign-leader-to-meet-donald-trump-1651182/

http://www.reuters.com/article/us-usa-trump-japan-idUSKBN13C0C8

http://www.nytimes.com/2016/11/17/world/asia/shinzo-abe-donald-trump.html?_r=0

*

Euroopassa pannaan  merkille, että ensimmäinen tapaaminen ei tapahdu eurooppalaisen valtiojohtajan kanssa.  Onko se enteellistä?  Trump on eri tavoin ilmaissut ymmärtävänsä, että maailmanvallan painopiste on siirtynyt Tyynenmeren suunnalle. 

Ja toisekseen, kenet Euroopan johtajista hän tapaisikaan?  Federica Moggherinin

http://www.express.co.uk/news/world/732012/Federica-Mogherini-Donald-Trump-Russia

“EU foreign affairs chief ready to DEFY Trump and pursue 'strong' position against Russia”

vai

presidentti Hollanden?

http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/ranskan-hollande-aikoo-sanoa-trumpille-suorat-sanat-minun-on-selvennettava-asioita/6162770

"Ranskan Hollande aikoo sanoa Trumpille suorat sanat: "Minun on selvennettävä asioita".  ...

 Hollande on aikaisemmin sanonut, että Trumpin valinta aloittaa "epävarmuuden ajan".

Muutamia kuukausia sitten Hollande kuvasi Trumpin lausuntoja julkisuudessa niin kuvottaviksi, että ne saavat hänet oksentamaan."

*

Oli täysin odotettua, että Yhdysvaltain tuleva presidentti tapaa keskeisen liittolaisensa Japanin, päämiehen.

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Toisaalta on hiukan sattumaa, että Trump tapaa Aben juuri nyt, koska Abella oli muutakin asiaa jenkkeihin.

Japanin ja USA:n suhteet ovat olleet kauppapoliittisesti ongelmalliset ainakin 80-luvun alusta vuosituhannen vaihteeseen asti. Sen jälkeen Japanin kokeman taloustaantuman vuoksi ne eivät enää ole olleet yhtä suuri topikki, mutta saapas nähdä alkaako Trump vaahtoamaan Abelle "epäreilusta kauppapolitiikasta".

Amerikkalaisilla oli 90-luvulla oudon merkantilistisia vaatimuksia Japania kohtaan. He katsoivat esimerkiksi, että USA:n olisi pitänyt saada vähintään 20%:n osuus Japanin puolijohdekomponenttimarkkinoista, kun se oli vain muutaman prosentin luokkaa. Muitakin esimerkkejä oli.

Japanilaiset tuskastuivat loppujen lopuksi vaatimuksiin ja vastasivat USA:n kauppaviranomaisille, että me elämme vapaassa markkinataloudessa eikä valtio osta niitä tuotteita. Jos vaaditte tietyn määrän tavaroidenne tuontia Japaniin, niin me voisimme korkeintaan ostaa ne valtion budjetista ja kirjata kehitysavuksi.

Toinen suuri ongelma-alue oli riisin tuontikielto, jota amerikkalaiset yrittivät hiillostaa pois Japanin tullilaeista. Ainakaan siihen aikaan ei todellakaan Uncle Ben´siä siellä näkynyt kauppojen hyllyillä.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Täydennyksenä itse tapaamista koskevaan sopimukseen:

PM Abe onnitteli vaalin ratkettua presidentti Trumpia puhelimitse (20-minuuttinen puhelu torstai-aamuna Japanin aikaa), ja samalla herrat sopivat tästä tapaamisjärjestelystä.
http://www.japantimes.co.jp/news/2016/11/10/nation...

Mutta olennaista ehkä on, että Abe, jolla hänelläkin oli epäilemättä joitakin sanomisia ja toiveita Trumpille, ei jumittunut niihin, kuten Euroopan eräät johtajat, vaan sopi henkilökohtaisen tapaamisen.

"On tärkeää ensin luoda henkilökohtainen luottamus ja puhua perusasioista", Aben kabinettipäällikkö Yoshide Suga kertoi viime torstaina (10.11.2016) Japan Timesille lehdistötilaisuudessa. "Tarkkaa asialistaa ei New Yorkin tapaamisen keskusteluille ole vielä päätetty".

Juuri näin: ensin henkilökohtaiset kontaktit ja luottamuksen luominen, sitten tiukka asialista.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

*
Kampanjan aikana Trump toistuvasti kritisoi Japani-suhteissa sitä, mitä hän kuvasi ”epäreiluiksi turvatakuiksi Japanille”. Abe puolestaan on rakentanut koko ulkopolitiikkansa sotilaalliselle turvalle, jonka Yhdysvallat on antanut Japanille.

Trump oli vaatinut että jatkossa Japanin tulee itse maksaa suurin osa Japaniin sijoitettujen yhdysvaltalaisten sotilasjoukkojen kuluista.

Ääriuhkana hän oli väläytellyt – jos maksujärjestelyihin ei päästä – amerikkalaisjoukkojen vetämistä Japanin ja Etelä-Korean tukikohdista kotiin.
Näin kaksi keskeistä itä-aasialaista liittolaista jäisi sotilaallisesti ”omilleen” – mahdollisesti hankkimiensa ydinaseiden kera!

Dramaattinen väläytys, joka perusteellisesti muuttaisi sotilaallista ja turvallisuuspoliittista järjestystä maailmassa.

Maaliskuun 29.2016 Trump totesi: Japanin olisi parempi itse puolustaa itseään maanisen Pohjois-Korean uhkaa vastaan. Heidän pitää joko turvata itsensä tai maksaa siitä. Japanin-USAn sotilasliitto on ollut koetuksella

Kiinan painaessa aluevaateineen päälle Etelä-Kiinan merellä.

Nämä seikat kaiketi ovat kiireisimmät ja tärkeimmät pointit maiden välillä. Ei ihme että Japanin pääministeri kiirehti tapaamista.

Abe muuten tapasi ehdokas Hillary Clintonin syyskuussa 2016 New Yorkissa, ja yritti järjestää tapaamisen myös Trumpin kanssa, mutta ei onnistunut.

Japanin viranomaisten taholta tähdennetään, että Japanin pääministerin ei ole tapana tapailla toisen valtion päämiesehdokkaita vaalikampanjan aikana, mutta – kuten sanottu – nyt on mielen päällä ”paljon asiaa”, ja se omalla tavallaan heijastuu tähän suhteiden hierontaan.

Trump ei varmastikaan jätä käyttämättä tätä auliutta hyväksi, omalla tavallaan.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Mutta mikähän se Trumpin tapa sitten on?

State Department spokesman John Kirby said that to his knowledge, Trump's transition team had not been in contact with the department either to discuss the transition of government or to seek information ahead of his meetings with foreign leaders.

http://www.reuters.com/article/us-usa-trump-idUSKB...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Tässä taitaa olla niin kuin komppanian uuden vääpelin kanssa:

"Nimeni on Trump - tapani tulette tuntemaan!"

Ainakin kaksi asiaa nähdäkseni tiedetään:

Trump ei ole koskaan ollut vahva kotiläksyjen teossa. Hän luottaa enemmän yleisiin bisneksenteon periaatteisiin ja omaan intuitioonsa.

Toisaalta - tämän sanon satunnaisesti vuosien varrella nähtyjen Diili-ohjelmien perusteella - hän arvostaa rohkeita, suorastaan uhkarohkeita, ratkaisu- ja ennenkaikkea tuloskeskeisiä projekteja ja niiden useinkin yltiöitsekkäitä ja vain fokukseen keskittyviä vetäjiä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Epäilemättä Japani kykenisi nousemaan uudelleen voimakkaaksi aasialaiseksi sotilasmahdiksi vaikka USA vetäytyisi sieltä kokonaan, mutta naapurivaltioissa ei historian valossa välttämättä oltaisi ihastuneita sellaisesta kehityksestä.

Donald Trump tekee pahoja virhearvioita, jos hän pyrkii kamreerimaisesti kaikessa USA:n politiikassa kirjanpidolliseen voittoon. "America first" ei todellisuudessa voi perustua pelkkään rahaliikenteeseen eikä viimeisen viivan alle katsomiseen. Onko Trump niitä, jotka "tietävät hinnan kaikelle, mutta eivät arvoa millekään"?

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

En ihmettelisi jos Trump jättäisi euroopan aivan viimeiseksi, sen verran tyhmästi on poliitkot käyttäytynyt ympäri eurooppaa, myös Suomessa!

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Susanna Turunen veti Ylellä viime viikolla kiinnostavan keskustelun, jossa eräät politiikan tarkkailijat haastettiin ennustamaan, mihin Trump presidenttinä tekisi ensimmäisen ulkomaanmatkansa.

Mieleeni jäivät arvaukset Israel ja Meksiko. Pääministeri Aben pikavisiitti New Yorkiin on tietysti aivan eri kategorian tapaaminen. Oma ennustukseni neljän vuoden tähtäimellä on, että Sauli Niinistö pesee selän sekä Trumpilta että Putinilta Helsingin Mäntyniemessä yhdellä ja samalla saunareissulla. Se on liennytystä se!

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Hillary Clintonin ja Donald Trumpin ystävyydestä:

*
Kaikkihan tämän kuvan ovat nähneet?

https://photos.google.com/share/AF1QipNaukZcXsigLz...

Toiset ovat myös lukeneet tämän The New York Times/Maureen Dowdnov artikkelin 2.2.2016;

WHEN HILLARY AND DONALD WERE FRIENDS. (Silloin kun Hillary ja Donald olivat ystäviä)

On vuosi 2005: Donald J Trump viettää kolmansia häitään hänen Mar-a-Lago Estatessa: New Yorkin tuore senaattori Hillary Clinton on juhlapäällä myöskin. Kuvassa onnellinen nelikko: Donald ja hänen Melania-vaimonsa sekä Bill ja Hillary Clinton; Hillary näyttää "aivan teinirakastuneelta" salamavalojenvälkkeessä...

Lue:
The New York Times, 2.11.2016/Maureen Dowdnow:

Silloin kun Hillary ja Donald olivat ystäviä (When Hillary and Donald Were Friends).
Kertomus heidän liikesuhteistaan tarjoaa ikkunan sisäänpäin lämpiävään New Yorkiin.

Katso ja Lue: http://www.nytimes.com/2016/11/06/magazine/when-hi...

*

Tuolloin, vuonna 2005, seurapiirikuvan julkaisseen New York Social Diaryn päätoimittaja David Patrick Columbia tosiaan kuittasi kuvan yhteydessä kuivasti:

Donald ja Hillary näyttävät ”aivan kuin teinirakastavaisilta” salamavalojen välkkeessä.

“Donald and Hillary look “just like teenagers in love” in the flashbulb moment, as David Patrick Columbia, the editor of the website New York Social Diary, notes dryly.”

“Kaikkihan” tämän pelin tietävät. Eliitti on eliitti, ja eliitti tuntee eliitin, ja eliitti auttaa eliittiin kuuluvaa, niinkuin aina..
Mutta – se kannattaa huomioida – sekä Clintonit että Trump olivat New Yorkin rahasukujen ja tycoonien keskuudessa ”ulkopuoisia”, he eivät kuuluneet siihen kermojen kermaan, joka ainakin itse piti itseään kaiken lukkona.

*
NYT 2.11.2016;

Bill also needed a reinvention. After the impeachment and the Marc Rich pardon, he was in bad odor. He had to abandon plans to rent lavish offices for their foundation in Carnegie Hall Tower for almost $800,000 a year after critics pounced. He moved instead into offices in Harlem for $210,000 a year. The mulligan-loving ex-president was snubbed by four of the prestigious Westchester County golf clubs he reportedly tried to join.

As Trump marveled to me at the time: “Now Clinton can’t get into golf clubs in Westchester. A former president begging to get in a golf club. It’s unthinkable.”

Bill started an elaborate campaign to improve his image, making speeches at colleges and enlisting former cabinet members and other surrogates to talk up his legacy. Once Bill moved up in public estimation, he moved downtown with the foundation.

With Hillary’s Senate bid underway, the Clintons held out their tin cup. They had been fund-raising in the city nonstop since 1990, but the asks intensified as they started their foundation in 2001 and rubbed shoulders with all the new wealth on Wall Street, which was driven by hedge funds and technology funds.

With book deals and lucrative speeches and Bill’s role as an adviser to Ronald Burkle’s private-equity firm, Yucaipa, the Clintons worked their way out of the debt accrued by legal bills from a cascade of federal investigations to earn an estimated $230 million in the next 15 years.

*

The New York society scene was set by the Rockefellers and the Astors with a tradition of civility, philanthropy and the arts at its heart.

Even those who make money the rough way — especially them — adopt this genteel facade. Michael Bloomberg is the quintessential emblem of this model and Donald Trump is the quintessential raspberry to it.

One top New York foundation official who requested anonymity — many people will only speak anonymously about the Trumps and the Clintons, because both clans are known to be vindictive — notes that “in the community of plutocrats and superachievers who come to New York, Donald Trump is seen as persona non grata. He’s not a civic leader.”

New York, this person says, is a place where private-equity C.E.O.s like Henry Kravis and Stephen Schwarzman see themselves making commitments to the public good.

Their status doesn’t come only from being in charge of powerful corporations. “It also comes from some attachment to a hospital or university or cultural center.

Trump was never part of that ecosystem.”

When the tightfisted Trump hosts a charity event for veterans or a charity golf tournament, it is dismissed as something to polish the Trump brand.

Trump has turned off many people in the worlds of real estate, banking and law with his strong-arming, fee-shaving or stiffing, bankruptcies and litigiousness.

“Most real estate guys won’t go near him,” a leading New York financial executive says. “You lie down with dogs, you get up with fleas.”

Niin: Kun seurustelet koirien kanssa, et voi välttää saamasta itsekin kirppuja nahkaasi..

*

Trump once told me that he rebuilt the club, in part, because he knew Bill Clinton would need a place to play.

As Don Van Natta Jr., an ESPN senior writer, wrote in his book about presidents and golf, “First Off the Tee,” Trump enjoyed playing with the ex-president.

“He’s got a lot of golf talent, but he really likes those mulligans,” Trump told Van Natta.

“If he misses a shot, he wants to take another crack at it. It’s like life.”

Trump greased the wheels of his relationship with the ex-president and the senator, giving the Clinton Foundation a $100,000 gift from his own foundation.

According to “Trump Revealed,” by Michael Kranish and Marc Fisher, Trump donated to Hillary’s Senate war chest six times between 2002 and 2009, for a total of $4,700, and between 1999 and 2012, he switched his registration among the Republican, Democratic and Independence parties seven times.

The friendship, on both sides, was a transaction.

Not personal, as they say in the “The Godfather” — just business.

Trump’s life in New York was all about promoting the brand and making money for the family business. It was the same for the Clintons.

A former Clinton White House official puts it more bluntly:
“This was a classic Clinton go-where-the-money-is move.”

“They all played the same game in the same town with the same thing in mind,” says Bernard Kerik, the former New York City police commissioner, who was invited to Trump’s third wedding and served prison time for tax fraud and other felony charges.

“Better your relationships and build the business.

It’s all about money and getting ahead and hedging your bets and playing the angles.”

Trump wasn’t on the dinner-party circuit. He lived in a narrow alternate universe called Trumpworld, and his favorite way to spend the evening was ordering a steak or cheeseburger (well done) from Fresco by Scotto, eating quickly and watching a sporting event on TV.

“Trumpworld is a world he weaves for his own needs and desires, depending on what they are and when they are,” says Louise Sunshine, a former Trump Organization vice president, noting that Clintonworld is much broader and more global.

Though the Clintons might show up at some events and galas and friends’ birthday parties, they were never really around enough to become part of the society dinner-party circuit, either.

When I asked Trump last summer to describe his relationship with the Clintons, he was neutral:
“As a businessman, you have to get along with all politicians,” he said.

“I wouldn’t say it was a close relationship.”

Hillary presents the trip to Trump’s wedding as a lark. “The dates worked,” a friend says.

But some of her aides expressed surprise that she was going to such a gaudy affair; they believed Hillary rearranged her schedule because she thought Trump was a more important donor than he was.

Sitaattien lähde:
http://www.nytimes.com/2016/11/06/magazine/when-hi...
*
so What?
*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Em. artikkelin tämä kohta saattaa kiinnostaa jotakuta;

"Perhaps the collision of Donald Trump and the Clintons on the biggest stage of all was inevitable.

But was it orchestrated? At the restaurant in Trump Tower last summer, I asked the mogul about the “Manchurian Candidate” buzz, about that phone call he got from Bill Clinton in May 2015, when the businessman and reality star was making up his mind whether to run.

The Washington Post quoted four Trump allies and one Clinton associate as saying that Clinton encouraged Trump’s efforts to play a larger role in the Republican Party.

Roger Stone, author of “The Clintons’ War on Women” and a longtime confidant of Trump’s, claims that Bill urged Trump to get in the race and told him he thought he could get the nomination.

“That’s why the people with the tinfoil hats are convinced the whole thing is a setup,” Stone says.

“Bill can’t help himself from giving advice. He loves the game. He’s the great kibitzer.”

Stone said Trump also asked Bill three years ago if anyone could be elected president as an independent, and Bill told him no.

I tried to get to the bottom of this murky story that day at Trump Tower, but when you’re dealing with Bill and Donald and truth, it’s an elusive goal.

“Did Bill tell you that you should run?” I asked.

“He didn’t say one way or the other,” Trump replied, over a plate of meatballs.

To make the whole conspiracy wackier, when I began fact-checking this story, the Trump Tower version flipped, with Trumpsters saying that the phone call entailed Bill trying to talk Donald out of running because the former president knew that Trump could beat Hillary.

This new version was met with eye-rolling and mockery from Clintonistas.

“Bill Clinton is not Frank Underwood,” a former top aide says.

“I guarantee you he did not call Trump with an uber-plan, where he was five moves down the chessboard. He has a theory: You’ve got to give a lot to get a lot.

But he doesn’t meddle like that, telling people to get in and get out. Trump shouldn’t flatter himself that Bill gave a damn one way or the other.

Trump was just another guy on the call list.”

http://www.nytimes.com/2016/11/06/magazine/when-hi...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset