Veikko Huuska

Mitä self-made presidentti Trump aikoo ja tekee jatkossa?

Mitä self-made presidentti Trump aikoo ja tekee jatkossa?

Presidentti Trump on yhdenmiehen show, ”self-made-president”, joka tempaisi kansakunnan sorretut ja solvatut puolelleen, eliittiä ja ylpeimistöä vastaan, tavalla joka tekee hänestä Yhdysvaltain presidenttihistorian autonomisimman, itsenäisimmän ja mistään riippumattomimman actorin.

Mutta: miten Trump järjestää keskeisimmän kabinettinsa: ulkoministerin ja puolustusministerin? Ketkä hän valitsee? 

Onko presidentti Trumpin linja The American Exceptionalism? - Yhdysvaltain erityisyyden hoosianna?

*

Yhdysvaltain presidentinvaalit 2016 olivat monessakin mielessä päättymässä olevan vuoden tapaus.  Tämä kansanvallan (demokratia) suuri festivaali oli noin 18 kuukautta kestänyt mielipiteiden ja niiden ilmaisun bakkanaali, joka huipentui keskiviikon 9.11 vastaisen yön draamaan.  Joku jo huomautti, että 911 on Yhdysvalloissa hälytysnumero.

Ehkäpä kaikkein huolestuneimpia huomioita vaalien jälkeen ovat esittäneet ystävämme Virossa.  Heidän huolensa turvallisuuspoliittisen asemansa ja tulevaisuutensa suhteen ovat ymmärrettäviä.  Viron – ja eräiden muiden rajamaiden, myös Suomen – asema on jälleen muutoksessa, ainakin jos presidentti Trumpin itsensä ja hänen vaaliorganisaationsa (mm. Newt Gingrich) lausunnot pitävät vähänkään kutinsa.

Geopolitiikka palasi 2008 tai 2014 näyttämölle.  Nyt tuntuu, että GP on aivan olohuoneissamme.

*

Iltalehti spekuloi Trumpin kabinetin tulevia henkilövalintoja (IL 10.11.2016).

Newt Gingrich vaikuttaisi ainakin tässä vaiheessa olevan johtava ehdokas Yhdysvaltain ulkoministeriksi.  http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/20161110200025611_ul.shtml

”Ulkoministeri: Gingrich vahvoilla

Vahvin veikkaus John Kerryn työtä jatkamaan Yhdysvaltain ulkoministerinä on useissa lähteissä ollut entinen edustajainhuoneen puhemies Newt Gingrich. Viisi vuotta sitten republikaanien presidenttiehdokkaaksikin pyrkinyt 73-vuotias Gingrich kuuluu Trumpin lähipiiriin ja tuki tätä kampanjassaan jo varhain.”

*

"Pietarin esikaupunkialue"

Edustajainhuoneen ex-puhemiehen Gingrichin lausunnoista herätti eniten tunteita Baltian suunnalla hänen haastattelulausuntonsa heinäkuussa:

Newt Gingrichilta kysyttiin Donald Trumpin New York Timesille antamasta haastattelusta, jossa hän pohti, että Nato-maiden on huolehdittava maksuistaan ehtona avulle. Gingrichin mukaan jokainen presidentti on sanonut samaa.

Kun Gingrichilta kysyttiin, pitäisikö USA:n tulla apuun esimerkiksi Viron kaltaisen maan invaasiossa, hän vastasi että sitä pitää ajatella paljon.

– Viro on Pietarin esikaupunkialueella (suburbs, lähiö). Venäläiset eivät välttämättä tule rajan yli sotilaallisesti. Venäläiset voivat tehdä mitä he tekivät Ukrainassa, Newt Gingrich sanoi.

– 40 prosenttia Virosta on venäläistä. He voivat sanoa että heitä on kohdeltu huonosti, hän jatkoi.

Gingrichin mukaan "en ole varma että riskeeraisin ydinsodan jonkun paikan takia joka on Pietarin esikaupungissa".”

Lähde: Verkkouutiset/Juha-Pekka Tikka, 27.7.2016; http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/viro%20gingrich-53126

Ei ihme jos Virossa uni on nyt koiranunta.  -  Toivottavasti ystäviemme elämä jatkossa ei ole ”koiran elämää”.

*

Newt Gingrich, lyhyesti: https://fi.wikipedia.org/wiki/Newt_Gingrich hieman pidemmin englanniksi; https://en.wikipedia.org/wiki/Newt_Gingrich

*

Ministerit?

Moniko kiinnitti huomiota, keitä presidentiksi valittu Trump kiitti voitonpuheessaan keskiviikkona 9.11.2016?  Hän kiitti melko monia, perheenjäseniään ja lähipiiriään.

Kiitosten kohteena oli myös 202 kenraalia: kaksi nimeltä ja 200 "summassa".

”Kenraali Mike Flynn, missä hän on? – ja kenraali Kellogg

(Kelloggs piti Trumpia muutos-ehdokkaana; http://www.breitbart.com/2016-presidential-race/2016/08/16/general-keith-kellogg-trump-is-a-change-candidate/ )

Meillä on yli 200 kenraalia ja amiraalia, jotka ovat tukeneet kampanjaamme ja ovat erityisiä ihmisiä.”

”Obaman pois potkima kolmen tähden kenraalia Michael Flynn on puoluekannaltaan demokraatti, ja Trumpin tärkein sotilasneuvonantaja.  Asemansa hän tullee säilyttämään presidentin esikunnassa?  Flynn flirttailee sovittelevasti presidentti Putinin kanssa.  Hän on esiintynyt näkyvästi asiantuntijana Putinin propagandakanvalla Russia Todayssa”, totesi Olli Ainola/IL, 9.11.2016 jo tuoreeltaan.

Iltalehden em. (10.11.2016) artikkelin mukaan:

”Puolustusministeriksi monta kandidaattia

Pentagonin johtoon on esitetty useimmissa arvioissa Alabaman senaattoria Jeff Sessionsia, 69. Gingrichin tavoin hänkin tuki Trumpia jo kampanjan alkuvaiheista lähtien, ja Trump osoitti hänelle erityiskiitokset voitonjuhlissaan.

Sessions tuki Irakin sotaa, jota Trump kutsui kampanjansa aikana "kamalaksi ja typeräksi asiaksi". Muina puolustusministerikandidaatteina on pidetty Missourin senaattori Jim Talentia ja George W. Bushin turvallisuuspoliittisena neuvonantajana toiminutta Stephen Hadleyta.”

Nämä ovat arvailuja, mutta Trump on arvaamaton, joten nimilistaa kannattanee jatkaa.

*

Kenraali Michael T. Flynn (s. 1958)

Flynn on entinen Yhdysvaltain puolustustiedustelutoimiston johtaja (the Defence Intelligence Agency – DIA) 2012-2014.  Vielä 2010 raportissaan Afganistanin sotatoimista hHänellä oli kenttäosaamista ja hänestä kehittyi tiedusteluympäristön johtava hahmo tiedusteluhallinnon koalitio ja erityisoperaatioiden lohkolla, ja hänen osaamisalueeseensa kuului myös kriittinen ote harjoitettua poliittista linjaa kohtaan.  Niinpä Obaman hallinto ”tehokkaasti pakotti” hänet virastaan ja eläkkeelle keväällä 2014, hänen johtamistapaansa ja viraston vision hahmotukseen oltiin tyytymättömiä.  Flynnia kuvailtiin Washington Postissa ”ei niin vihamielisenä Venäjää kohtaan”, samalla kun Michael Crowley katsoi Vox´issa hänen osoittavan ”kahtalaista kiintymystä Venäjää ja sen yksinvaltaisuutta kohtaan”.

Näin varhennetusti eläköidyttyään Flynn alkoi esiintyä puolisäännöllisesti venäläisen Russia Today –julkaisun analyytikkona.  Vuonna 2015 Flynn osallistui RT:n kunniaksi järjestetyssä juhlagaalassa Venäjän presidentti Putinin vieressä.  Politico-lehden toimittaja Michael Crawley raportoi:

Nykyisissä Yhdysvaltain ja Venäjän puoli-vihamielisisten suhteiden aikaan (at a moment of semi-hostility) näin tärkeän hahmon läsnäolo Putinin pöydässä hätkähdyttää”, - eritysiesti se tietysti hätkähdytti US viranomaisia.  https://en.wikipedia.org/wiki/Michael_T._Flynn#/media/File:2015_RT_gala_dinner_in_Moscow,_general_Flynn_next_to_President_Putin.jpg  

“Ihmiset olivat aivan pöllämystyneitä,” sanoi eläkkeellä oleva prikaatinkenraali  Peter B. Zwack, joka on entinen Yhdysvaltain Moskovan sotilasasiamies. “He ajattelivat, että tilanne oli niin kaikkien rajojen yli menevä, täysin epätavanomainen.” Zwack korosti, että hän pitää kenraali Flynniä “patrioottina”, joka “ei koskaan voisi myydä maataan.”

“People went crazy,” said retired Brig. Gen. Peter B. Zwack, a former U.S. military attache in Moscow. “They thought it was so out of bounds, so unusual.” Zwack emphasized that he considers Flynn a “patriot” who “would never sell out his country.”  Lähde: https://www.washingtonpost.com/world/national-security/nearly-the-entire-national-security-establishment-has-rejected-trumpexcept-for-this-man/2016/08/15/d5072d96-5e4b-11e6-8e45-477372e89d78_story.html

*

(Ihan oma juttunsa on se, että Yhdysvaltain Vihreiden presidenttiehdokas 2012 ja 2016, Jill Stein, istui myös samassa pöydässä; presidentinvaaleissa 2016 hän kamppaili Donald J. Trumpia ja nousevaa oikeisto-populismia vastaan, sekä epäonnistunutta kaksipuolue-järjestelmää vastaan, tunnuslauseella: Don´t Mourn – Organize eli Älä murehdi – Organisoidu”, vh) http://www.jill2016.com/

*

Trumpin tuleva Venäjä-suhde

Mikäli Trumpin tarkoitus on lämmitellä Venäjä-suhteita, ei Flynnin ”ensikosketus” Putiniin ole ainakaan rasite, silti jää tietysti nähtäväksi, onko hänellä kanttia nostaa puoli-erotettu kenraali puolustusministerikseen, ainakin sisäänajovaiheeseen: samalla se olisi tietysti mitä näkyvin takapotku Obamalle ja hänen noudattamalleen Venäjä-politiikalle. 

Ainakaan kenraali Flynnin ambitioista ei juuri jää epäilyksiä, kun tiedämme, miten läheisesti ja suorastaan intohimoisesti hän on osallistunut Trumpin kampanjaan. 

The Washington Postin kommentaattori, professori Daniel W. Srezner kirjoitti jo 18.10.2016, että Flynn tosiaankaan vain tue Trumpia vaan hänestä on tullut todellinen ”Trumppilainen” (The former DIA direktor isn´t jus supporting Sturmp, he has gone full Trumpkin). 

”Mitä hemmettiä on tapahtunut Michael Flynnille?” hän kysyi.

Konsultoituaan turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä republikaanien ehdokaskandidaateista ainakin Carly Fiorinaa, Scott Walkeria, Ben Carlsonia ja Ted Cruzia, sekä sitten Donald Trumpia, hänet kutsuttiin helmikuussa 2016 Trumpin kampanjan asiantuntijaksi.  Heinäkuussa 2016 ilmoitettiin että hän oli ehdolla Trumpin varapresidenttiehdokkaaksi, ja valmis ottamaan tehtävän vastaan mikäli tulee valituksi.  Lopulta Trump päätti poimia parivaljakokseen Indianan kuvernöörin Mike Pencen – (ehkä juuri ajatellen, että kabinettiin mahtuu vielä Flynn?, vh)

*

Käännynnäinen Flynn

Vielä vuonna 2010 ollessaan yhtenä laatimassa tiedustelupalvelun raportti Afganistanin sotatoimiin liittyen Center for a New American Security´lle, Flynn kritisoi tiedusteluyhteisöä Afganistanin taistelukentän olosuhteissa puutteellisesta inhimillis-sosiaalisesta ymmärryksestä.  Tämä passasi Obamalle ja Flynnin ura eteni, hän oli mukana kehittämässä innovatiivisia kuulustelutekniikoita ja toteutti tiedusteluelinten järjestelyjä, joiden ansiosta saavutettiin merkittäviä läpimurtoja terrorismin vastaisissa toimissa Irakissa, Afganistanissa ja muuallakin Al-Qaidaa ja siihen liittyviä ryhmittymiä vastaan taisteltaessa.  Flynn julkaisi alaa koskevia artikkeleita Small Wars Journal, Military Review, Joint Forces Quarterly, Center for Amerifan Security ym. sotilas- ja tiedustelujulkaisuissa.

Republikaanisen puolueen kansallisen nimeämiskonventin ensimmäisen illan yhtenä pääpuhujana esiintynyt Flynn käytti (New York Times, 20.7.2016) ”leimuavan” puheen, jossa hän totesi: ”Olemme väsyneet Obaman tyhjiin puheisiin ja hänen harhaiseen retoriikkaansa.  Tämä on juuri se, mikä on johtanut siihen, että maailma ei kunnioita Amerikan sanaa, eikä se pelkää voimaamme”.  Varsinainen puheen teema oli Yhdysvaltain johtajuus ja ”Amerikan erityisasema” (American Exceptionalism; https://en.wikipedia.org/wiki/American_exceptionalism )

Flynn jatkoi puhumalla kriittisesti poliittisesta korrektiudesta, ja liittyi jättiyleisön lauluun, kun väki veteli ”U-S-A!, U-S-A!”.  Laulun aikana hän huikkaili ympäriinsä: ”Lataa energiaa!  Tämä on meidän maa!”  (Get fired up! This is about our Country.)  Puheessaan hän viitattuaa demokraattien presidenttiehdokas Hillary Clintoniin, hän yhtyi yleisön kuoroon: ”Lock heru up!”  (Häkkiin vain, häkkiin vain; Trump kun vaati Clintonin vangitsemista, vh), ja totesi että Hillaryn pitäisi vetäytyä presidenttiehdokkuudestaan (HC:n nimitys dem. puolueen viralliseksi ehdokkaaksi tapahtui vasta myöhemmin, vh).  Myöhemmin haastattelussaan kenraali Flynn toisti vaatimuksen että Clinton tuli vangita, ”locked up”.  Tukiessaan Trumpin kampanjaa, Flynn myös toistuvasti kutsui Clintonia leiriä vihollisleiriksi (”enemy camp”).

Nyt Flynn, joka aikoinaan vastusti vesikuulustelu- ja muita äärimmäisiä kuulustelutekniikoita, jotka sittemmin on kielletty, totesi elokuussa 2016 Washington Postin artikkelissa, liittyen Trumpin melko väljään toteamukseen noista tekniikoista, että ”hän olisi haluton jättämään näitä vaihtoehtoja pöydältä”.  Toukokuussa 2016 Al Jazeeran toimittaja tivasi Flynniltä, miten hän suhtautui Trumpin ilmoittamaan aikomukseen surmata terroristeiksi epäiltyjen perheitä.  Vastaukseksi Flynn totesi, ”minun pitäisi nähdä mistä olosuhteista on kyse (ennen kuin sanon enempää, vh)”.

Kenraali Flynn on kotoisin vankasta demokraattipuolueen kannattajana tunnetusta perheestä.  ABC-Newsin haastattelussa toimittaja Martha Raddatz kysyi häneltä 10.7.2016 hänen suhtautumisestaan aborttiin, jolloin Flynn vastasi;

”Naisten täytyy saada itse valita”.  Seuraavana päivänä Fox New –kanavalla Flynn ilmoitti, etät hän on ”pro-life Democrat”, siis abortin vastainen demokraatti.  https://en.wikipedia.org/wiki/Anti-abortion_movements

*

Onko kenraali Michael T. Flynn Trumpin kabinetissa mukana?

Onko Flynn Yhdysvaltain seuraava puolustusministeri?

Ainakin Flynn on osoittanut käännynnäisille niin tyypillistä ”palavaa henkeä”, ja lisäksi päämiehelleen presidentti Trumpille ominaista ”multi-thinking”´iä, kykyä olla samasta asiasta montaa mieltä joko samaan aikaan tai seuraavana päivänä.

Lähiviikkoina saamme lisää tietoa.

*

Flynn varoitti Obamaa

Kenraali Flynn varoitti toistuvasti Obaman hallintoa terrorin uhasta Amerikassa.  Hän sanoi jo 2014, että terrorin uhka on suurempi kuin 11.9.2001 ennen tai jälkeen koskaan. 

Flynn ei hyväksynyt Obaman teloitusiskua bi Ladenia vastaan 2012, koska aavisti sen omalla tavallaan aktivoivan radikaaleja aineksia eri tahoilla, ja pelkästään pahentavan terrorin uhkaa maailmassa. 

Presidentti Obama toteutti teloitus-luonteisen toimenpiteen vappuna 2011, ja hänen ratkaisuaan tuki kaikella voimaalla Mrs. Clinton, joka tuolloin toimi Obaman ulkoministerinä. 

Obaman hallinto näytti uskovan, että bin Ladenin kuolema merkitsi radikaalin islamistisen terrorismin loppua.  Kenraali Flynn oli yksinäinen ääni, kuin ”huutavan ääni korvessa”, Obaman hallinnon sisällä. 

Flynnin varoitukset Islamic Staten noususta kaikuivat kuuroille korville, niin tiedustelupalvelun piirissä kuin Obaman hallinnon sisällä.  Obama virkamiehineen hylkäsi Flynnin esittämät toimenpiteet niin 2012 kuin 2013.  Kun turvallisuuspalvelun johtaja näin toistuvasti sivuutetaan, on se helppo tulkita merkiksi vaihtaa ”puolta käytävällä”.

Tästä alkoi, ja Isisi/Isil(Daesh´in ja muiden uusien terrorivoimien nousun myötä jyrkkenivät herrojen näkemyserot.  Presidentti Obaman kyky sietää toisin ajattelevia lähipiirissään tai hallintonsa avainpaikoilla ei ole hänen maineensa rauhanmiehenä mukaisella tasolla, tästä vain ei yhdysvaltalainen tai yleensä länsimainen media paljon kerro.

Ehkä nämä Flynnin vuodet Obaman rottakoulussa auttavat meitä edes hieman ymmärtämään, miten sukupolvensa briljantein sotilastiedustelun johtava upseeri saattoi tehdä sen, minkä teki: loikata Obaman ja Clintonin leiristä suoraan Trumpin leiriin, ja laulattaa heinäkuun republikaanien puoluekonventissa:

“Lock her up! Yes, that’s right, lock her up!” Flynn shouted, his visage amplified to colossus dimensions by the huge video screen behind the podium at the Republican National Convention, where he was calling for the imprisonment of his former colleague, ex-Secretary of State Hillary Clinton. Before millions of television viewers, Flynn led the chants of a raucous crowd during his speech endorsing Donald Trump. “Lock her up! Lock her up! Damn right! Exactly right!” Flynn encouraged the chanting crowd. “There is nothing wrong with that!”

Lähde: The Washington Post/Dr Daniel W. Drezner, 18.10.2016; https://www.washingtonpost.com/posteverything/wp/2016/10/18/what-the-heck-has-happened-to-michael-flynn/

Kenraali Flynn on kutsunut presidentti Obamaa "valehtelijaksi", ja julisti Yhdysvaltojen oikeusjärjestelmän "korruptoituneeksi" ja väittää että hänet on savustettu ulos sotilasturvallisuusosaston johtajan paikalta Defense Intelligence Agency –DIA:sta, hänen radikaalia islamia koskeneiden näkemystensä vuoksi.  Nämä syytökset on luonnollisesti torjuttu eri henkilöiden toimesta, mukaanlukien National Intelligence´n nykyinen johtaja, James R. Clapper Jr. jonka mukaan Flynn pantiin eroamaan ”hallinnollisten ongelmien” vuoksi.
 

Ehkä – jospa – tiedustelukenraali Flynn tietää enemmän, kuin on kertonut?  Hänen kuuluu tietää..

*

Amerikan erityisyys

American Exceptionalism – siis Yhdysvaltain aseman näkeminen poikkeuksellisena muihin kansakuntiin nähden, perustuu kolmeen kantavaan ideaan.

Ensimmäinen idea on, että Yhdysvaltain historia on luonteeltaan erilainen kuin muiden kansojen historiat.  Tässä mielessä olennaisena seikkana nähdään Amerikan vallankumous, jolloin siitä muodostui – kuten poliittisen historian tutkija Seymor Martin Lopset sitä kutsuu- ”ensimmäinen uusi kansa”, kansa joka kehitti ainutlaatuisen amerikkalaisuuden ideologian, ”Amerikanismin”, joka perustuu vapauden ja tasa-arvon ajatuksille, joita tukevat individualismi (yksilöllisyyden korostaminen), tasavaltalaisuus, demokratia ja liiketoiminnan harjoittamisen vapaudet.  Tätä ideologiaa itsessään kutsutaan usein Amerikan erikoislaatuisuudeksi. 

Toinen kantava ajatus on, että Yhdysvalloilla on ainutlaatuinen tehtävä maailman muuttamiseksi (sen toivomusten mukaiseksi, vh).  Kuten presidentti Abraham Lincoln muotoili sen Gettysburgin puheessaan (1863), amerikkalaisten velvollisuus on nähdä "government of the people, by the people, for the people, shall not perish from the earth."  Siis kansakunnan hallitus ja hallinto tulee syntyä ihmisistä, ihmisille ja siten se ei koskaan katoa maan päältä.

Kolmas kantava ajatus vielä tukee näitä muodossa: Yhdysvaltain historia ja sen tehtävä maailmassa antaa  Yhdysvalloille paremmuuden muihin kansakuntiin nähden.

Lue Wikipedia; https://en.wikipedia.org/wiki/American_exceptionalism

*

Summa summarum

Presidentti Donald J. Trump

Ulkoministeri Newt Gingrich

Puolustusministeri Michel T. Flynn.

Siinä kova tripla.  Jos toteutuu.

Neljäntenä näyttäisi olevan jonkinsortin ”American Exceptionalism” – Yhdysvaltain erikoislaatuisuuden nosto a la Trump.

Tämä on jo kova kvartetti.

Näinkö se menee?

En juurikaan ihmettele, että ystävämme Virossa ovat hieman varpaillaan.

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Stratfor nostaa tuoreimmassa artikkelissaan (9.11.2016) esille ”suuren englantilaisen geopoliittisen ajattelijan”, Sir Halford MACKINDERin (1867-1947), joka aikanaan sanoi:

”Demokratia edellyttää tavallisen kansalaisen suostuntaa, kansalaisen, joka ei tarkastele asioita miltään vuorenhuipulta, vaan oman elinpiirinsä tasalta. Ei ole olemassa mitään määrettä, jolla luonnehtisimme suosittua hallintoa, sillä he itse (kansalaiset) ovat samaa maata ja kantavat samoja vikoja kuin heidän hallituksensa”.

Mackinderia on sanottu ”Geopolitiikan Isäksi”, se ei ehkä pidä paikkaansa, mutta geopolitiikalla oli paljon tilaa hänen ajattelussaan.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Halford_Mackinder

Wikipedia tiivistää:

”Oxfordin yliopistossa toimineen Mackinderin vuosina 1904 ja 1919 julkaisemat teoriat eivät siinä mielessä ole geopolitiikkaa, sillä tekijä itse ei koskaan käyttänyt termiä geopolitiikka.

Mackinder kuitenkin loi teorioillaan kuvan globaalista kilpailusta, jossa on olemassa maasta itsestään johdettavissa olevia, osin ihmistoiminnasta riippumattomia voimia.

Maailmanlaajuisessa mittakaavassa Euraasia on hänen mielestään globaalin vallan luonnollinen tyyssija.

Se oli maavalta, jota vastaan merivalloilla ei olisi mahdollisuuksia kilpailla. Lisäksi Euraasiaa ympäröi Mackinderin mukaan alue, jonka valloittaminen tekee siitä koko maailmaa hallitsevan mahdin.”

*

Näyttää siltä, että Putin ja Kiina ovat tämän oivaltaneet. He molemmat satsaavat Euraasiaan.

Eurooppa ja Yhdysvallat, eivät ole tätä näkyä mieltäneet.

Kaikkein vähiten Eurooppa, Euroopan Unioni.

*

Taustaksi:

"Termi geopolitiikka syntyi siten 1800-luvun lopussa Ruotsin taloudellisen taantuman ja suurten ja pienten maiden kasvavan jännityksen tuloksena sekä konservatiivisen ideologian höystämänä valtiokeskeisenä filosofiana. Se syntyi kuvitellun maailmanlaajuisen murroksen keskellä. Kjellénin ajatuksilla oli käyttöarvoa 1910-luvulla ja erityisesti ensimmäisen maailmansodan yhteydessä, mutta hänen teorioistaan ei syntynyt laajempia yhteyksiä myöhempiin geopolitiikaksi luokiteltuihin laajempiin ajatusrakennelmiin (Holdar 1992) eikä laajempaa geopolitiikan koulukuntaa muodostunut.
Geopolitiikka-termi oli kuitenkin syntynyt osana Kjellénin formuloimaa valtio-oppia ja poliittisia päämääriä. Tätä tapahtumaa voidaan pitää siten tieteellisen geopolitiikan alkuna. Geopolitiikka-termin synty kuvasi aikansa toivoja, pelkoja ja vihamielisyyksiä.

"Ehkä suosituimpana esimerkkinä geopolitiikkaan yhdistetyistä teorioista ja käsitteistä mainittakoon Oxfordin yliopistossa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa toimineen Sir Halford Mackinderin (1861-1947) mallit historian maantieteellisestä ytimestä.

Mackinderin (1904, 1919) teorioiden liittäminen geopolitiikan mieltämiseen on tässä yhteydessä kuvaavaa, sillä tekijä itse ei termiä geopolitiikka koskaan käyttänyt, mutta silti geopolitiikan historia on useimmissa teoksissa liitetty juuri Mackinderistä johdettujen teorioiden ja käsitteiden jatkumoon.

Kun kolumbiaaninen aika päättyi ja koko maapallon pinta oli kolonisoitu, eräät intellektuellit katsoivat, että oli mahdollista "nähdä globaalisesti".

Mackinderin (1904), yhden kyseisen ajatussuunnan vahvimman edustajan, ajatuksena olikin se, että maailmanlaajuisessa mittakaavassa laaja Euraasia oli globaalin vallan luonnollinen tyyssija.

Se oli maavalta, jota vastaan merivalloilla ei olisi mahdollisuuksia kilpailla.

Tämän lisäksi vallan historiallista tyyssijaa, Euraasiaa, ympäröi Mackinderin mukaan alue, jonka valloittamisen kautta sydänmaasta voisi tulla koko maailmaa hallitseva mahti - olisihan se tuolloin ollut yhtä aikaa vahva merivalta ja maavalta.

Näin Mackinder loi kuvan globaalista kilvoitteluasetelmasta, jossa maailmanvalta oli spatialisoituna sijoitettu sydänmaaksi kutsutulle alueelle.
Oli olemassa maasta itsestään johdettavissa olevia voimia, jotka olivat osin ihmisestä riippumattomia.

Kun Mackinder (1919) ensimmäisen maailmansodan jälkeen muotoili uutta versiotaan kuuluisasta mallistaan, hänen pääasiallinen tavoitteensa oli estää, ettei Britannian kilpailijoiden Venäjän ja Saksan liitosta tulisi totta.
Mackinderin mukaan tämän liiton rakentumisen olisi estänyt ainoastaan "lännen" tukemien puskurivaltioiden vyöhykkeen perustaminen nykyiseen Keski- ja Itä-Eurooppaan Venäjän ja Saksan väliin.

Puskurivyöhykkeen luomista Mackinder perusteli kuuluisalla ajatuksellaan siitä, että kuka tahansa kontrolloikaan Itä-Eurooppaa, kontrolloi Euraasian sydänmaata ympäröivää maailmansaarta, ja kuka taas kontrolloi tuota vyöhykettä, kontrolloi koko maailmaa.

Mackinderin ajatuksista versoi kokonainen geopolitiikaksi luokiteltujen teorioiden verkosto.

Näistä mainittakoon tässä Nicholas Spykmannin (1893-1943) teos America's strategy in world politics, jossa hän määritteli Mackinderin maailmansaariesitystä mukaillen erityisten Neuvostoliittoa ympäröivän reuna- tai kehysvaltioiden ketjun, joka Yhdysvaltain tulisi ottaa erityisen huomion kohteeksi ulkopolitiikassaan.

Amerikkalainen Saul B. Cohen (1925-) jatkoi myös Mackinderin jäljillä. Erityisen hyvin tämä on nähtävillä vuonna 1964/1973 ilmestyneessä teoksessa Geography and politics in a divided world, jossa Cohen jakoi maailman geostrategisiin ja geopoliittisiin alueisiin pitkälti Mackinderin maailmanmallia mukaillen.

Myös Immanuel Wallerstein käytti mackinderiläisiä näkökulmia teoksessaan Geopolitics and geoculture; tosin Wallerstein yhdisti varhaisemmat teoriat maa- ja merivalloista braudelilaiseen maailmanjärjestelmäanalyysiin (ks. Wallerstein 1991).

Mackinderin teorioista inspiroituneita on ollut paljon myös kansainvälisen politiikantutkimuksen tieteenalalla - soveltuivathan koko maailman tasolla tapahtuneet analyysit erityisen hyvin toisen maailmansodan jälkeen vakiintuneeseen (amerikkalaiseen) realistiseen tutkimusperinteeseen, ja toimivathan Mackinderin maailmanmallit erinomaisesti

Neuvostoliiton "patoamispolitiikan" yhteydessä. Realistinen geopolitiikan suuntaus oli hyvin nähtävillä myös Suomessa kylmän sodan kaudella (Moisio ja Harle 1999)."

- sitaatti päättyy:
Sorry vain: lainaan näinkin pitkästi tähän Sami Moision mainiota (tieteessä tapahtuu –sivuilla olevaa) artikkelia ”Synnystä häpeän kautta uudelleenpolitisoitumiseen – Viisi näkökulmaa geopolitiikkaan".
Artikkeli on luettavissa kokonaisuudessaan; http://www.tieteessatapahtuu.fi/014/moisio.htm

*

Luulenpa, että STRATFOR on aika lailla ajassa kiinni, kun se nyt kaivoi Mackinderin nimen ja opit naftaliinista.

Ehkäpä Trumpin hallintokin on jo vähän vilkuillut siihen suuntaan.

Paradoksaalisesti nimittäin sotien välisen ajan patoamisteoriat, joita sitten omalla tavallaan toteutettiin Aasiassa ja kolmannessa maailmassa, ovat jälleen palanneet.

Lukekaa Mackinderinne!

Amerikka ei voi olla (jälleen tai edelleen?) suuri, ilman että se on mukana vallanrakentumisen globaalissa keskuksessa, joka on Éuraasia!

*

Mackinder engl.Wiki; https://en.wikipedia.org/wiki/Halford_Mackinder
*

Paradoksaalisesti presidentti Trump, joka vaalikampanjassaan ajoi America First, ja Make America Great Again -iskulauseista, päätyy toimimaan geopolitiikan ehtojen mukaisesti eri tahoilla valvomaan Yhdysvaltain intressejä, myös Euroopassa ja Itä-Euroopassa!

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Jälleen mielenkiintoista luettavaa Veikko Huuskalta. Kiitos.
Tuo kaikki saattaa toteutua vakaassa maassa.
Entäs jos Trump "kiittää" kannattajaansa "valkoista työmiestä", yrittäen murentaa sen edunvalvontaorganisaatiota meidän Soinin tavoin. Pysyykö maa rauhallisena?

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Jälleen mielenkiintoista luettavaa Veikko Huuskalta. Kiitos.
Tuo kaikki saattaa toteutua vakaassa maassa.
Entäs jos Trump "kiittää" kannattajaansa "valkoista työmiestä", yrittäen murentaa sen edunvalvontaorganisaatiota meidän Soinin tavoin. Pysyykö maa rauhallisena?

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Virolaisten tunnelmat olivat helpottuneet, kun Barack Obama kävi kolme vuotta sitten vakuuttelemassa länsimaiden vastuuta Baltian alueesta.

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1409711036631

Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Obaman antama takuu loppuu kun Obaman kausi loppuu; vastaavasti kävi Risto Rytinkin sitoumukselle toisessa asiayhteydessä v. 1944.

Donald Trumpin on tulkittu viittaavan kintaalla Naton olemassaololle, mikä epäilemättä huolestuttaa länsiliiton takiaismaita. Liittoutumattoman Suomen suhteellinen turvallisuus onkin yhtäkkiä paranemassa - näin nopealiikkeisiä ovat kansainvälispoliittiset suhdanteet.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Juuri noin.

Mietin, mitähän presidentti Toomas Hendrik Ilves nyt tuumailee..
Hän oli Amerikoissa varttunut mies, joka usein esiintyi Suomen suuntaan vähän niin kuin Yhdysvaltain valtuutettuna. En ole yhtään vahingoniloinen, oikeasti.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Minulle assosioitui piirrosfilmin kohtaus, jossa pahis (Kelju K. Kojootti) sahaa lattiaan ympyrän saadakseen sankarin (Maantiekiitäjä) putomaan tyhjyyteen. Kun kappale on irtoamassa, käykin päinvastoin: onnekas sankari jää yksin paikoilleen koko muun maailman - sahureineen päivineen - tipahtaessa ympäriltä.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska Vastaus kommenttiin #7

Just.
Kari Suomalaiselta on kanssa sama piirros: Mauno Koivisto istuu keskellä ja eikai muu kuin Paavo Väyrynen sahaa ympyrää hänen päänsä menoksi. Mutta mitenkäs sitten käykään?

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Usa ja Venäjä saivat nyt hyvän pohjan lähentymiselle ja kiistojen ratkaisulle rauhanomaisesti. Itseäni nimittäin suorastaan hirvitti ajatus sotahullusta Clintonista ydinasenappien lähistölle.

Nyt voin taas nukkua yöni rauhassa, sillä Trump kuuluu järkijätkien heimoon, joka oletettavasti kulkee talous edellä ja välttelee paljon maksavia sotia yms. interventioita ympäri bollia, joita esim. "rauhan"nobelisti Obama on harjoittanut kausiensa aikana.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Veikolla on terävä vainu.

Toivottavasti jatkatte jenkkilän tilanteen seuraamista, unohtamatta Venäjää (Kiina ja Intia tulee kohta perästä maailman johtopelureina. Kenties vaikeammin seurattavissa...).

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

”En juurikaan ihmettele, että ystävämme Virossa ovat hieman varpaillaan.” Siellä ollaan varpaillaan, mutta kannattaa olla myös Suomenlahden tälläkin puolen varpaillaan. Varpaillaan oloa lisää 1300 kilometriä yhteistä rajaa. Sopimuksilla rajan sillä puolen on vähän häilyvämpää merkitystä, kuten Ukrainan tilanne nyt viimeksi osoittaa. Ukrainasta poistettiin ydinaseet Budapestin sopimuksella vuonna 1994. Samassa yhteydessä Yhdysvallat ja Venäjä sitoutuivat puolustamaan Ukrainan rajoja. Mutta kuinkas sitten kävikään. ETYJ:stä on turha edes puhua.

Historiassa meillä on myös kokemuksia sopimusten häilyvyydestä. Presidentti Risto Ryti kirjoittaa sotasyyllisyysoikeudenkäynnin puolustuspuheessaan seuraavaa:

”Suhteemme Venäjään olivat rakentuneet seuraavalle pohjalle: Venäjä oli tunnustanut Suomen itsenäisyyden tammikuun 4 p:nä 1918, Tarton rauha oli solmittu lokakuun 14 p:nä 1920, 1922 oli tehty sopimus rajarauhan turvaamisesta rajalla Laatokalta Jäämereen, 1928 päätettiin sopimus paikallisten rajavälikohtausten selvittämisestä Karjalan kannaksella, 1932 oli maiden välillä tehty hyökkäämättömyyssopimus, johon liittyi myös määräykset riitojen rauhanomaisesta ratkaisemisesta sekä sopimus sovittelukomission asettamisesta. Hyökkäämättömyyssopimus oli v. 1934 uudistettu olemaan voimassa v:n 1945 loppuun” (sivu 12).
Marraskuun viimeisenä päivänä 1939 alkoi sitten 105 päivän torjuntataistelu, joka päättyi 13.3.1940.
Suosittelen vilpittömästi tämän kirjan lukemista. Kirja ”Risto Rytin puolustus” julkaistiin näköispainoksena vuonna 1989.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

MTV, hetki sitten (15.11.2016);

"Esko Aho: Trumpin ulkoministeri on Suomen kannalta erittäin tärkeä henkilö"

"Entinen pääministeri Esko Aho sanoo yllättyneensä suuresti Donald Trumpin valinnasta Yhdysvaltojen presidentiksi. Ahon mukaan ulkoministerin valinta on se, mikä osoittaa Trumpin politiikan suuntaa.
Yhdysvalloissa vahvaksi ehdokkaaksi ulkoministerin pestiin on noussut New Yorkin entinen pormestari Rudy Giuliani, kertovat uutistoimisto AP ja Reuters. Jos Giuliani on kiinnostunut virasta, ei hänen tarvitse varsinaisesti käydä siitä kisaa, sanoo AP:n lähde.
Reutersille puhuneen lähteen mukaan toisena vaihtoehtona pidetään kuitenkin edelleen Yhdysvaltain entistä YK-lähettilästä John Boltonia."

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/esko-a...
*

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset