*

Veikko Huuska

Venäjän-Kiinan akseli

Kiinan-Venäjän uusi supervalta on jo syntynyt

- ja miten se ilmenee

*

"Venäjä ja Kiina tekevät nyt yhteistyötä ja koordinoivat sitä ennennäkemättömällä tavalla - poliittisesti, sotilaallisesti, taloudellisesti - ja niiden yhteistyö tuottaa Yhdysvaltojen ja Lännenvastaisia tuloksia,"

kirjoittivat Douglas Schoen ja Melik Kaylan aiheesta ja määrittelivät teoksensa nimeksi:

"Venäjä-Kiina Akseli."  (The Russia-China Axis

https://www.amazon.com/Russia-China-Axis-America%C2%92s-Crisis-Leadership/dp/1594037566/ref=sr_1_1?s=books&ie=UTF8&qid=1472239610&sr=1-1&keywords=the+russia+china+axis&tag=bisafetynet-20

"Lyhyesti sanottuna, käynnissä on uusi kylmä sota, meidän vanhat vihollisemme ovat palanneet takaisin peliin, voimakkaampina kuin ne ovat olleet vuosikymmeniin, ja Amerikka on sekaisin – ja altavastaajana pahemmin kuin kertaakaan sitten presidentti Jimmy Carterin aikojan”.  (Busines Insider, 3.9.2016)

*

Tässä tarkastellaan muutamia tapoja, miten Venäjän ja Kiinan akseli toimii Yhdysvaltoja ja Lännen intressejä vastaan.

*

Shoen ja Kaylan katsovat, että Akselin ykköskeino on tukea roistovaltioita (”Rogue Regimes”) taloudellisesti, poliittisesti ja sotilaallisesti.

”Kiina ja Venäjä jakavat sotilaallista ja taloudellista apua roistovaltio-järjestelmille, sellaisille kuin Pohjois-Korea, Irani ja Syyria.

"Kiina on pitänyt häiriintynyttä Pohjois-Korean hallintoa pystyssä jo vuosikausia taloudellisen tuen turvin ja kieltäytymällä panemasta käytäntöön YK:n asettamia pakotteita, jotka liittyvät mm. Pjongjangin suorittamiin ohjus- ja ydinkokeisiin”, Douglas Schoen ja Melik Käylän kirjoittiavat "Venäjä-Kiina Axis -teoksessaan."

Lisäksi Pjongjangin läheisin liittolainen, Kiina, vastustaa Yhdysvaltain ja Etelä-Korea kahdenvälistä päätöstä ottaa käyttöön Amerikan pitkänmatkan ohjusten puolustusjärjestelmä Korean niemimaan suojaksi.

*

Samaan aikaan Syyriassa Putinin on toiminut Syyrian diktaattorin al Assadin parhaana tukijana, toimittaen tälle asejärjestelmiä, tukikohtia ja rahoitusta.  Al Assad on puristanut maltillisen opposition ahtaalle ja tukenut siten käytännössä ISIS-järjestöä.  Taistelujen yhä vain kiihtyessä ja brutalisoituessa alkuperäinen tavoite, ISIS-järjestön nujertaminen tai kuohitseminen on unohtunut.

YK:n pakotteiden toteutusta seuraavan ihmisoikeusryhmän uuden raportin mukaan Venäjän ilmaiskut ovat tappaneet enemmän siviilejä Syyriassa kuin ISIS.

Syyriassa toimiva Human Rights Network (SNHR):n raportissa todetaan, että niiden 305:n päivän aikana, jotka aikajakso alkoi 30. syyskuuta 2015 ja kesti 31. kesäkuuta 2016 saakka, Venäjän ilmapommitukset Syyriassa ovat ”tappaneet peräti 2.704 siviiliä, mukaan lukien 746 lasta ja 514 naista”.
Kuten tiedetään Aleppo joutui moukaroinnin kohteeksi tunnetulla tavalla vasta tuon tarkastelukauden jo päätyttyä.

Mainitun raportin mukaan ISISin piiriin kuuluvien äärisuuntien terroriryhmien (9.4.2013 lähtien) lasketaan olevan vastuussa ”peräti 2.686 siviilin kuolemasta, mukaan lukien 368 lasta”.

Venäjä johtaa ISIStä siis yhteismäärässä 21 surmatulla, ja lasten suhteen 378 surmatun lapsen verran.
*

Business Insider (3.9.2016) listaa Kiina-Venäjä –akselin toiseksi rankimmaksi ulottuvuudeksi:

Massiivinen sotilaallinen varustautuminen

Sekä Venäjä ja Kiina ovat kasvattaneet puolustukseen suuntaamiaan menoja talousarvioissaan voidakseen päivittää ja kasvattaa asevoimaansa.

Kiinan presidentti Xi Jinping on tasaisesti nostanut maailman suurinta sotilasbudjettiaan, joka kaikkiaan käsittää noin $ 356 miljardin panostukset armeijan sotavoimaa.

Venäjän puolustusbudjetti aleni 5% vuonna 2016, Venäjän varaulkoministerin puolustusministeri Tatiana Shevtsova sanoi RIA uutistoimiston mukaan.  Mutta kova lähtötaso tietää merkittäviä panostuksia, joissa tosin on tingitty Putin-ohjelman jättisuunnitelmista, mutta toisaalta Venäjä käyttää ”primäärikohteisiin” merkittäviä summia ns. ”pimeän budjetoinnin” kautta vyörytettäviä summia.

Vähemmän tunnettua on maiden bilateraalinen ja multilateraalinen sotilaallinen yhteistyö.

"Venäjän ja Kiinan koordinoitu sotilaallinen virittäytyminen palvelee niiden maailmanlaajuisen strategian toteutusta, jolla maat pyrkivät ylittämään Lännen maailmanlaajuiset resurssit", Kaylan kertoi Business Insider -sivustolle. "Todisteina tästä voidaan mainita Kiinan sukellusveneiden lisääntyminen Etelä-Kiinan merellä ja Moskovan tarjoamat puolustusohjukset Iranin ydinvoimaloiden ympäristöön."

Kolmantena indikaattorina kirjoittajat mainitsevat vihamielisten toimien lisääntymisen ja niiden avulla tapahtuvan alueellista herruutta koskevan valvonta- ja hallintaoikeuden laajentamiseen tähtäävät toimet.

Lue koko artikkeli täältä: http://www.businessinsider.com/3-ways-a-russia-china-axis-is-seeking-to-undermine-the-west-2016-9?r=US&IR=T&IR=T/#-5

*

Etupiirit

Moskova ja Peking ovat vuosien aikana pragmaattisesti myöntyneet tunnustamaan toistensa oikeudet puolustaa omia etupiirejään ja vaikutusalueitaan, sanoi Dmitri Trenin, Moskovan Carnegie Keskuksen johtaja, jo viime vuonna (The Guardian, 7.7.2015). 

Viimeisten kahden vuoden aikana Venäjän on liittänyt itseensä Krimin ja tukenut Itä-Ukrainan separatistien kampanjaa, minkä tarkoituksena on ollut vaikeuttaa Ukrainan päätymistä Lännen leiriin.  Samaan aikaan Kiina on kiistellyt Läntisten liittolaismaiden kanssa saarista ja merialueista Etelä-Kiinan merellä.

Kiina tunnustaa de facto, että Venäjällä on intressejä Itä-Euroopassa, ja Venäjä puolestaan myöntää, että Kiinalla on omat kiinnityksensä ja etunsa valvottavanaan rajojensa ulkopuolella, ja vaikka kumpikaan maa ei aktiivisesti auta kumppaniaan Ukrainassa tai Etelä-Kiinan merellä, ne pidättäytyvät neutraalin tarkkailijan rooliin”, Trenin sanoi. 

Kumpikaan ei arvostele toistensa toimia omilla ydinlähialueillaan.”

*

Johtajien imago

”Lännessä on kiinnitetty poikkeuksellisen vähän huomiota Kiinan hallituksen innostukseen lujittaa lämpeneviä siteitä Venäjään”,

totesi taannoin Kiinan valtion määräysvallassa toimiva Xinhua-uutistoimisto esitellessään tuoreen videon, jossa raportoitiin aiheesta ”Mitä mieltä Kiinalaiset ovat Venäjästä?”

Siinä esiintyi kiinalaisia lapsia, jotka sanoivat, että Venäjä on ”jopa suurempi kuin Kiina”, eräät vanhat miehet ylistivät Venäjän vahvuutta, toivoen lisää investointeja, kaasun myyntiä, nopeita junia ja kaikkiaan haastatelluille annettiin runsaasti puheaikaa heidän kuvaillessaan ”ihailtua Venäjän presidenttiä”.
 

Presidentti Putin on jo pitkään ollut suosittu Kiinassa, missä hänet nähdään vahvana johtajana, joka on lujittanut kansallista ylpeyttä, eikä vähiten ihastusta ole herättänyt hänen toimintansa yläosattomissa kuvissa.  ”Putin on komea mies”, sanoo videolla yksikin keski-ikäinen nainen kun häntä kysytään, minkä viestin hän haluaisi lähettää Moskovaan.
Taustalla on ilmeinen halu rinnastaa johtajakuva Kiinan valtiojohtajaan, presidentti Xi´hin, joka on edistänyt virkauransa edetessä yhä rohkeampaan henkilöpalvontaa, jossa on kaikuja Venäjän johtajasta (joskin vähemmän paljaan pinnan kera).

Putin on sama kuin meidän ”Papa-Xi”! sanoo eräs nuori mies, käyttäen valtionpäämiehestä hallituksen epäsuorasti lanceeraamaa hellää termiä.
Venäläisten suhtautuminen presidentti Xi´hiin on kaksijakoinen, ensinnäkin hänellä on paljon pienempi profiili Venäjällä kuin kollegallaan Putinilla Kiinassa.  Muutenkin suhde itäisen mahdin johtohahmoon on Venäjällä pidättyväisempi.

*

Virallinen linja

Virallisesti presidentti Putin vähättelee ounasteluja uudesta Idän Liitosta

Me emme luo sotilasliittoa Kiinan kanssa”, hän sanoi kesäkuussa 2015.  ”Me emme luo blokki-perusteista lähestymismallia, vaan yritämme luoda kokonaisvaltaisen lähestymistavan.”

Tämä kaikki on tietysti understatemet-tyyppistä puhetta.  Tosiasiassa viritykset tähtäävät, etenkin Putinin taholla, Itäliittoumaan, jonka keskuksena on Venäjän-Kiinan akseli.

*

Molempien tarkoitus

Molempia maita yhdistää niiden halu rajoittaa ”American Power”ia, murtaa ja syrjäyttää Yhdysvallat-keskinen maailman hegemonia.

Niillä on orastavat ja kasvussa olevat kauppasuhteet, jonka volyymi perustuu hiilivetyyn ja sen vaihdantaan kiinalaisiin edullisiin kulutustavaroihin, ja niillä on keskinäinen intressi edistää Lännen noudattamalle diplomatialle vaihtoehtoista omaa, Itä-diplomatiaa.

*

Kiinan ja Venäjän välinen kauppa on kuusinkertaistunut viimeisen vuosikymmenen aikana.  Vuonna 2014 julkistettiin näyttävästi historiallinen kaasukauppa.  Kesällä 2015 kirjattiin kaksi silmiinpistävää tapahtumaa: Venäjän ja Kiinan sotalaivoja purjehti samoilla vesillä itäisen Välimeren alueella toukokuussa 2015 yhteisten sotaharjoitusten merkeissä, ja lisäksi Venäjän ja Kiinan presidentit seisoivat rinta rinnan Pekingissä toisen maailmansodan päättymisen 70-vuotissuurjuhlassa syyskuussa 2015. 

Tänä vuonna (2016) uusia merkkipaaluja on ohitettu: Silkkitiehanke ja vanhan karavaani-kauppatien avaaminen Aasian ja Euroopan välille on nytkähtänyt jälleen joitakin askeleita kohden toteutumistaan.  Loppukesästä maiden laivastojen ja merivoimien yhteiset sotaharjoitukset Kiinan ”etupihalla”, kiistanalaisella Etelä-Kiinan merellä oli vahva kahdenkeskisen yhteisymmärryksen demonstraatio, mutta samalla se nosti jännitteitä kolmansien maiden, siis Lännen liittouman ja kavaljeerimaiden suuntaan ainakin kymmenentuhannen voltin verran.

*
Miten vankka on Venäjä-Kiina akseli?

Kiinan yksi tärkeimmistä nähtävissä olevista tahdonilmauksista on sen valmius yhä tiivistää suhteitaan Venäjään ja täten lisätä mahdollisuuksia haastaa menestyksellisesti Washingtonin edelleen hallitsema maailmanlaajuinen suurvalta-asema.


"Kiinassa, jossa viime aikoihin asti virallinen linja on ollut "liittoutumattomuus ", muutamat tunnetut tutkijat ovat alkaneet tehdä yksiselitteisiä vaatimuksia laajasta strategisesta liitosta Venäjän kanssa", sanoo Alexander Korolev, Singaporen National Universityn Aasian ja globalisaation keskuksesta. 

Hän totesi taannoin, että Kiinan Kommunistisen puolueen Puoluekoulukeskuksen sisäisen julkaisun (internal publication) sivuilla on käyty väittelyä siitä, missä määrin Kiinan-Venäjän strategisten suhteiden tulisi rakentua aineelliselle pohjalle (kaupankäynti) ja toisaalta ideologis-strategiselle pohjalle: on sanottu, että ”Kiina ei pysty siirtämään maailmaa yksinapaisesta nykyisyydestä kaksinapaiseen tulevaisuuteen, ellei se muodosta muodollista, formaalia, liittoa Venäjän kanssa”.

Tämänkaltaisen tiedon vuotaminen keskeisen luottamuspiirin on vuoto, joka ei ole tahaton.  Sillä halutaan viestiä siitä orientoitumisvaiheesta, jossa johtokeskus nyt menee, ja valmistella kp:n kaadereita jatkuviin edistysaskeleisiin valitulla tiellä, jonka päässä on tavalla tai toisella vahvistettu Kiinan-Venäjän Akseli, nykyisen avoliiton sijasta.

*

Ei niin auvoista

Mutta niin usein kuin yhteistyötä tehdäänkin, siihen liittyy näkökulmaeroja, kuten kolikossakin on.

Esimerkiksi Kiinan toimet Keski-Aasiassa; Kiinan presidentti XI Jinping suuntasi jo virkakautensa alkumetreillä katseensa ”uuden silkkitien” kehittämiseen, käyttäen Kiinan puolesta miljardeja dollareita ko. väylän kehittämiseen, ja siinä ohessa auttaakseen naapureita ja alueellisia liittolaisia kehittämään talouskasvuaan välillisesti omaehtoisesti kotimaissaan ja suoranaisesti Kiinan kasvavan ”pehmeän vallan” piirissä.

Tässä liikutaan kuitenkin myös Venäjän perinteisessä vaikutuspiirissä ja kaikki kiinalainen läsnäolo, joka ylittää puhtaasti kaupalliset toimet, todennäköisesti kasvattaa ryppyjä otsalla Moskovassa.

On täysin mahdollista, että Kiina kehittää suhteitaan Keski-Aasian maihin ilman että se haastaa Venäjää”, sanoi Liu Jun,  ”On totta, että Venäjä olisi huolissaan, jos Kiinan vaikutusvalta Keski-Aasiassa kasvaisi liikaa, mutta huolet eivät ole valtavirtaa kahdenvälisissä suhteissa – yhteistyöstä on enemmän hyötyä molemmille.”

Venäjä jakaa Kiinan kanssa strateginen tavoitteen haastaa Yhdysvaltain hegemonian entistä moninapaisemman maailman hyväksi, ja tässä nämä kaksi voimaa joutuvat usein samalla puolella YK: n turvallisuusneuvostossa, jossa ne hyödyntävät pysyvän jäsenen veto-oikeuttaan.

*

Nurja puoli

Iranin ydinohjelmaa koskevaa sopimusta ei olisi voitu tehdä ilman Venäjän ja Kiinan kantoja, nehän ovat aiemmin vakaasti tukeneet ydinasevoiman laajenemista, ja molempien maiden tuki on pitkälti syy Bashar al-Assadin pysymiseen vallakahvassa Syyriassa.  Viime aikoina Venäjä on valmistellut poliittisia ja taloudellisia avauksia Pohjois-Korean suuntaan, ja muurinmurtajana toimivat lähinnä ruoka, aseet ja energia, aivan sen keskeisen liittolaisen, Kiinan, hengessä.

*

Maiden keskinäisen kaupan epätasapaino

Kiina tekee kauppaa Venäjälle noin 100 miljardin dollarin edestä vuodessa.  Niinpä Kiina on Venäjän toiseksi suurin kauppakumppani heti EU:n jälkeen, kun taas Venäjä sijoittuu Kiinan kauppakumppanien listalla vasta 10:nneksi, ja sen osuus on tuskin 3 % Kiinan koko ulkomaankaupan volyymistä.

Moskova toivoo, että Peking auttaisi sen yrityskentän rahoitustarpeen tyydyttämisessä, näin etenkin sen jälkeen kun Lännen investointivirta on 2014 tapahtumien jälkeen kuivahtanut.  Jotkut kiinalaiset yritykset ovat nähneet Venäjän talouden huojunnan mahdollisuutena tehdä onnistuneita pääomasijoituksia maassa juuri nyt.

Kiinan suorat pääomainvestoinnit ovat melkoinen arvoitus maailmalla: viimeisin tilasto (FDI markets/TheGuardian) on vuodelta 2014, sen mukaan Kiinan ulkomaansijoitukset TOP-5 oli:

Yhdysvaltoihin 9 mrd dollaria, Venäjä 7 mrd, ja näitä seurasi tasapäisesti Iran, Iso-Britannia ja Peru, kukin 4 miljardia dollaria.  Yleisesti uskotaan Kiinan kokonaisinvestointien olevan todella merkittävästi suuremmat, mutta ne on hajautettu valtio-omisteisten, valtio-määräysvaltaisten ja lisäksi erilaisten peiteyhtiöiden kautta.

Koska Venäjä on harvoin sopinut myyvänsä osuuksia strategisista kohteista Lännen yrityksille (nythän kysyntäkin on maissa), Putinin tarjous Kiinalle osuudesta valtion öljyjättiin Rosneftiin, sen suurille Vankorin öljykentiltä viime syyskuussa korosti Venäjän ”uuden suunnan” merkitystä sen kokonaisstrategiassa, Kiinan suhteen se on valmis pitkälle meneviin poikkeuksiin.

*

Valuutta

Sekä Venäjän ja Kiinan etujen mukaistas on Yhdysvaltain dollarin valta-aseman heikentyminen maailmankaupassa maailman varantovaluuttana.  Osittain tässä tarkoituksessa Venäjä hyväksyy nyt Yuanin öljyn maksuvaluutaksi (mikä muut öljynviejät, kuten Saudi-Arabia, ei tee).
 

Lännen asettamat sanktiot ovat rassanneet venäläisiä yrityksiä ja pankkeja, jotka ovat perinteisesti olleet dollarimääräisistä syndikoiduista lainoista riippuvaisia, ja niinpä Venäjä alkoi etsi Kiinasta pakotietä eteenpäin.  Rupla-Yuan –valuutanvaihdossa kirjattiin merkityksellinen ennätys kesällä 2015.
Sen jälkeen rangaistusseuraamukset, venäläisten yritysten ja pankkien - perinteisesti riippuvaisia Dollarimääräisten syndikoidussa lainat - alkoi etsiä Kiinaan taloudellisen pakotie. Rupla-Yuan valuutan pari saavutti kirjaa kaupan volyymi viime kesänä.
 

Venäläiset eivät sinänsä ole uusi asiakas renminbi-markkinoilla, sillä Kiinan yuanin määräisiä joukkovelkakirjoja sekä pitkälti yhteisöjen liikkeeseen laskemia johdannaisia on ollut tarjolla Kiinassa ja Hongkongissa.  Aiemmin niihin turvautuivat ”heikommat tahot”, mutta nyt ne ovat välttämättömyys. 
*

Militaria

Venäjän asekauppa Kiinaan on arviolta 1 miljardi dollaria vuodessa.  Venäläiset ovat aikaisemmin vastahakoisesti myyneet kehittyneitä aseita potentiaalisille sotilaallisille kilpailijoilleen.  Mutta taannoinen Venäjän ilmoitus toimitussopimuksesta, jonka mukaan se tuottaa Kiinalle sen haluamia S-400 pinnanalta ilmaan –ohjusjärjestelmiä, vei maiden suhteet aivan uudelle tasolle, etenkin kun Peking etsii uusia ilma- ja merivoimien puolustusteknologioita.  Se on sitten jo satojen miljardien mälli.

Ylemmän tason asekauppaan kytkeytyy mukaan lisääntyvää sotilaallista yhteistyötä, josta ilmauksena oli toukokuun 2015 sotaharjoituspeli Välimerellä.  -  Välimerta on perinteisesti totuttu pitämään ”NATOn lampena”, ja parivaljakon suorittama sotilaallisen reviiristön merkittävä laajennus on ennenkaikkea voimakas demonstraatio Yhdysvaltojen suuntaan, ja edellä toistetussa sotilaallisen Kiina-Venäjä –kumppanuusmielessä.
Ukrainan kriisin jälkeen, suhteiden hapannuttua Lännen suuntaan, Venäjän tärkein suuntautumisvaihtoehto oli Kiina.  Nyt Venäjä tekee välttämättömyydestä hyveen: Kiina oli voimavaroiltaan ainoa merkittävä sotilasmahti, jonka kanssa Venäjä saattoi hieroa kumppanuutta, ja nyt se hakee laaja-alaisesti hyötyjä tästä kaveruudesta, joka näyttää merkittävässä määrin edistävän myös Kiinan omia ambitioita.

*

Kumppaneita – ei liittolaisia

Molemmat osapuolet, niin Venäjä kuin Kiina, ovat korostaneet, että ne ovat kumppaneita, eivät liittolaisia.  ("China and Russia have repeatedly stated that they will become partners, not allies”) 

Tämä on ymmärrettävää, koska osapuolet haluavat saada yhteistyöstä maksimaalisen hyödyn mutta minimaalisen haitan.  Haitat voisivat ilmetä esimerkiksi erilaisten velvoitteiden, muun muassa sotilaallisia panostuksia koskevien pykälien muodossa, jos kyseessä olisi liittosuhde.

Eräänlainen jättiläisten avoliitto siis.

*

Huolia

Molemmat osapuolet ovat huolissaan siitä, että levottomuudet Pakistanissa ja Afganistanissa leviäisivät niiden omille alueille, tai että mainitut sodan merkitsemät maat muodostuisivat militanttien hautomoksi, josta sitten tunkeutujat tai jonain päivänä kotiin palaavat “opinsaaneet” ryhtyisivät osoittamaan taitojaan.

Kuten aiemmin viitattiin kumppanuus ei poista vanhoja kiistoja ja uhkia, jotka yhä ovat läsnä.  Venäjä on hermostunut Kiinan tavasta jatkohyödyntää ostamansa energia- ja militariateknologiasta tai sen osista, ja toisaalta Moskova seuraa tarkasti Pekingin kaikkia yrityksiä ja hankkeita Keski-Aasiassa, joilla se pyrkii luomaan jalansijaa tuolla Venäjän perinteisellä prioriteettialueella.


"Kiinan ja Venäjän strateginen kumppanuus on seurausta muuttuneesta globaalista tilanteesta, mutta se on täysin erilainen kuin sotilasliitto, jollainen vallitsee esimerkiksi Yhdysvaltain ja Japanin välillä”, Global Times, kiinalainen nationalistinen tabloid taannoin asian määritteli.

"Kiina ja Venäjä ovat toistuvasti todenneet, että ne tulevat olemaan kumppaneita, ei liittolaisia.  Näin sanoessaan ne eivät tarkoita täysin samaa: Kiinaa kiinnostaa kehittää suhteitaan myös länsimaihin. Venäjä ei näkee että sen suhteet länteen ovat päätyneet umpikujaan. "
*
 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kyllä akseliin on jäänyt paha valuvika Mantsuurian kohdalla, kiinalaisilla on pitkä muisti.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kiinalaiset odottavat sopivaa tilaisuutta "palata asiaan". Pragmaattinen strategia on tässä vaiheessa löyhä kumppanuus. Kumppanuus, joka ajan myötä tulee tapahtumaan entistä enemmän kiinalaisten ehdoilla, kunnes se loppuu kokonaan.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Muuten:

Venäjän pääministeri Medvedev esitteli eilen hallituksensa budjettiesityksen, joka toimitetaan tällä viikolla Duuman käsittelyyn, presidentti Putinille ja totesi että talousarvioesitys perustuu varovaisuuden periaatteelle.

”Tämä merkitsee ensinäkin sitä, että budjetti perustuu öljyn hintaan 40 dollaria tynnyriltä, vaikka hinta onkin viime aikoina ollut korkeampi, mutta olemme valinneet halvemman oletustason pystyäksemme toteuttamaan sosiaaliset velvoitteemme”, pääministeri sanoi.

”Toiseksi budjetin käsittää rahoituksen kaikille sosiaalisille hankkeille normatiivisesti. Yhtään yhteiskunnallista velvoitetta ei ole peruttu tai leikattu. Päinvastoin, olemme indeksin mukaan korottaneet joitakin momentteja sekä vuodelle 2017 että suunnittelujakson vuosille 2018-2019.
Talousarvion tulot ovat 13.500 miljardia ruplaa ja menot 16.000 miljardia. Budjetti on täten alijäämäinen”, pääministeri jatkoi.

Presidentti Putin: ”Se ei ole suuri vaje”.

Medvedev: Kyllä, suunnitelmamme vaje on noin 3 prosenttia BKT:sta. Lisäksi talousarviossa määritellyt keskeiset tulokohdat, tulli-, vero- ja finanssipolitiikka – on laskettu sovitusti, sosiaalista ja taloudellista kehitystä vuosille 2017-2019 koskevan sopimuksen mukaisesti.

Putin: Tiedämme, että nämä ennusteet ovat aiheuttaneet keskustelua Valtiovarainministeriön ja Taloudellisen kehityksen ministeriön välillä. On myös tärkeää ottaa huomioon Keskuspankin asema. Ymmärtääkseni kollegat ovat vihdoin päässeet tästä sopimukseen.

Medvedev: Kyllä, todellakin, tästä käytiin keskusteluja, mutta lopulta kaikki sopivat yhteisestä kannasta mitä tulee makrotalouden muuttujiin ja inflaatioennusteeseen. Kuten tiedätte, inflaatio on hidastunut merkittävästi viime vuosina, ja on jopa ennusteita alhaisempi tänä vuonna. Ensi vuonna oletamme (yhteinen, soviteltu ennuste vm:n ja tkm:n sekä Keskuspankin kesken) että vallitsee 4 %:n hintojen nousu ja inflaatio. Jatkamme työtä pitääksemme inflaation alhaalla, samoin kuin korot, sekä pienentääksemme budjettivajetta (suunnittelukauden kestäessä) keskimäärin 1 %-yksikön vuodessa.
(Huom. kun vaje on 2017 budjettiesityksessä 3 %, niin vuoden 2020 budjetissa pitäisi Venäjän valtiontalouden olla siis jo vatupassissa! VH).

Putin: Kuten sovittu, vuoden 2017 menot sisältävät menojen kertaluonteisen indeksoinnin – no, ei indeksointia tarkalleen, mutta eläkeläisille kaikissa luokissa maksetaan 5000 ruplaa – ja tämän resurssin tarkoitus on kompensoida tämän vuoden todellinen inflaatio.

Medvedev: Aivan. Olemme määrittäneet jaettavaksi yli 220 miljardin ruplan potin kertamaksuna kaikille eläkeläisille, niin työssä oleville kuin työelämän ulkopuolella oleville, sekä määrärahan sitomista joka perustuu vuoden 2016 tulokseen, niin että maksut suoritetaan vuoden 2017 alussa. Olemme siis palanneet tasolle joka alun perin suunniteltiin, inflaatio huomioiden.

Putin: Entä muut sosiaaliset kulut? Ovatko ne pitäytyneet suunnitellusti ministeriöiden ja virastojen raameissa?

Medvedev: Kyllä. Kaikki sosiaaliset kustannukset, kaikki kulut maksuihin, korvauksiin, eläkkeisiin – kaikki sosiaalimenot kokonaisuudessaan on suunniteltu edellytetyssä laajuudessa. Niitä ei vähennetä ja ne pysyvät tavoitetasolla.
Kaikki (valtion) sosiaalisia velvoitteita koskevien lakien rahoitus käydään kokonaisuudessaan läpi 2020.
Lähde: http://en.kremlin.ru/events/president/news/53144
*
Näin siis juttelivat päämiehet kahdenkesken.

Jotenkin minusta tuntui, että ihan kaikkea ei sanottu. Siksi pitää miettiä sitä, mitä ei sanottu, ja miten se sitten on.

Esimerkiksi sotilasmenoista, niiden kasvusta ja kattamisesta ei puhuttu sanaakaan. Se olisi ollut kiinnostava kohde, muun muassa.

Mutta ehkä ne katetaan, kasvavat sotilasmenot, siitä kuuluisasti pimeästä budjetista?
*

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Eipä siinä mainittu vararahastojenkaan riittävyydestä, vaikka on uutisoitu että kirstun pohja häämöttää. Eikä siitäkään myönnetäänkö paikallishallinnoille federaation budjetista.

Russian Wealth Fund Has This Year’s Biggest Drop as Buffers Wilt

http://www.bloomberg.com/news/articles/2016-09-06/...

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Kaksi päivää sitten yuanin kurssi putosi alimmalle tasolle 6 vuoteen. Venäjä ei myy Kiinalle yuaneilla mitään näin heikolla kurssilla. Ei öljyä eikä aseita.

http://fortune.com/2016/10/21/china-yuan-drops-rec...

Lokakuun tilastojen mukaan Kiinan vienti väheni 10 % joka tulee heikentämään edelleen yuanin kurssia.

Ironialta ei voi välttyä. Molemmat maat pyrkivät tuhoamaan dollarin maailman johtavana valuuttana, mutta suostuvat tekemään toistensa kanssa kauppa vain dollareissa.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Oppositiomies maanpaossa, Garry Kasparov näyttää äskettäin puhuneen näin:
"Confrontation with the West is Putin's No. 1 goal," Kasparov said in Vilnius, adding that Putin needs to "maintain his image of an invulnerable leader who is the only one capable of defending the country from external threats."
*
Muutakin hän puhui, pääasiassa asiaa. Kasparov koetaan monella suunnalla katkeroituneena häviäjänä, mutta aika hyvin hän tilanteen näkee:
Kremlin foe Garry Kasparov says President Vladimir Putin is resorting to "external aggression" and increased confrontation with the West to bolster his image as Russia's leader and maintain a "dictatorship" in the country.
Talking to RFE/RL's Russian Service correspondent Mikhail Sokolov on the sidelines of a forum in Vilnius organized by the Open Russia online opposition group on October 15, the former world chess champion and Russian opposition figure said Putin had managed to impose "one-man rule" backed by a "fascist ideology" that helped destroy perceived enemies within the country.
But with economic conditions worsening, Kasparov said, the Kremlin had been forced to point out "enemies" outside Russia.
Russian authorities have intensified their crackdown on independent media, civil society, and the political opposition since Putin began his third term as president in 2012.
Kasparov fled to the United States after he was detained by Russian police at a 2012 rally in support of the punk art collective Pussy Riot, three of whose female members were on trial for an anti-Kremlin disturbance at the time.
*
More recently, Kasparov said, alleged cyberattacks on U.S. political institutions look like "an attempt [by the Kremlin] to create some sort of chaos" ahead of the November 8 elections in the United States.
Putin and other Russian officials have dismissed the U.S. allegations and suggested that more attention be paid to the substance of the leaks and hacks.
Kasparov warned that nothing restricts Putin from expanding his power beyond Russia because the West "has always stepped back" in order to avoid a potentially large confrontation.
Kasparov called on Western leaders to show "political will" and oppose Putin's foreign policies, including through maintained financial and other sanctions imposed over Moscow's actions in Ukraine.
"We see many politicians and businesspeople in Europe who say that the sanctions against Russia should be lifted and Crimea's illegal annexation from Ukraine should be ignored for the sake of doing business with Russia," Kasparov said. "But I think that this situation is gradually changing."

Lähde:
http://www.rferl.org/a/russia-kasparovconfrontatio...
*

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset