Veikko Huuska

Miten Hornetit tavoittivat venäläishävittäjät 6.10.2016?

Miten Hornetit tavoittivat venäläishävittäjät 6.10.2016?

*

”Suomen ilmavoimien Hornetit tavoittivat Suomen ilmatilaa 6.10. loukanneet venäläiset raskaasti aseistetut Suhoi-27 –hävittäjät ilmeisesti siksi, että Ilmavoimat oli tehostetussa valmiudessa”, näin kirjoitti Helsingin Sanomat/Jarmo Huhtanen (la 8.10.2016). 

 

Samaan tyyliin pohtivat asiaa myös muut päälehtemme. Aamulehti/Lauri Nurmi kirjoitti: ”Hornet-hävittäjät ehtivät kahdesti tunnistamaan venäläiskoneet.  (Puolustusministeri Jussi) Niinistö korostaa Suomen valmiuden tasoa, mutta ei voi kertoa, mistä Hornetit nousivat ilmaan tai minkälaisia ohjeita hän oli antanut ilmavoimien johdolle”.

*

Mitä tapahtui?

Venäjän ilmavoimien Su-27 –hävittäjien epäillään lentäneen Suomen ilmatilassa torstaina kello 16.42 ja 21.33.  Suomi reagoi loukkauksiin erittäin nopeasti.  Siitä kertoo muun muassa se, että molemmat hävittäjät kuvattiin.

Suomen toiminnan nopeus ilmenee siitä, että molemmissa tapauksissa ilmatilaloukkaus kesti noin yhden minuutin ajan.

Tuossa ajassa hävittäjäkoneet lensivät Suomen ilmatilassa noin 13 kilometrin matkan.  Syvimmillään ne lensivät 1,2 ja 1,9 kilometriä Suomen puolella (AL, 8.10.)

*

Hornetin lento

Mistä ja miten läheltä Hornetin täytyi tulla, jotta se ehti ilmatilaloukkauksen – n. 60 sekunnin – aikana venäläisen koneen siivelle, valaista ja kuvata se?

Selvää on, ettei Hornet ainakaan Rissalasta hälytettynä lentänyt paikalle.  Oliko valvontaan komennetuilla Horneteilla jokin päivystysjärjestelmä Suomenlahdella, vai oliko käytössä poikkeava väliaikainen toimintakenttä? – sellaisesta emme ole kuulleet edes huhuja.

Ilta-Sanomat kertoi asiantuntijahaastattelussa 21.9.2014 tätä asiaa: Sotilasasiantuntija: Näin nopeasti Hornetit ennättävät rannikolle eri tukikohdista; http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000811132.html

*

Tarkempaa vastausta emme tiedä, eikä sitä Ilmavoimien toimesta koskaan tulle kertomaan, ellei sitten tapahdu vuotoa.

Mutta voimme päätellä jotakin meille ilmoitetuista tapahtumatiedoista.

ON käynyt joko niin, että Suomenlahdella on ollut intensiteetiltään korotettu tutkaseuranta ja kyseisten Su-27:ien lentoa on pystytty valvontaseuraamaan jo pidemmältä matkalta, ja Hornetit on määrätty valvontaseurantaan Suomen ilmatilan pinnassa.  Siis useampi kone ilmaan.  Kun naapuri on havainnut tämän, ja ”koukannut” maamme ilmatilaan, Hornet on kiihdyttänyt sen siivelle ja tehnyt tunnistustemppunsa.

Tämä on niin sattumanvarainen mallinnus, että se ei enää ole realistinen.  Aina joskus voi tällainenkin ”ihmesattuma” olla mahdollinen, mutta ei tässä tilanteessa, koska paikannuksia oli kaksi, ja niistä toinen supistuvan valon aikaan iltapäivällä noin varttia vaille viisi ja toinen, selkeä yölentotunnistus, pimeässä, kello puoli kymmenen aikaan illalla.

*

Su-27

Ilmassa olleiden tietojen mukaan Suhoi oli saattuetehtävässä, Iskander ohjusten siirtoon liittyen.  Se selittää tilannekohtaisen (edellä esitetyn) lentonopeuden, joka olisi ollut noin kolmannes teknisestä maksimista, joskin julkistetun kuvan mukaan kone oli ”täysilastinen”, joten sen lentonopeuteen vaikutti myös kuormitus.

Wikipedian mukaan;

”Suomeen liittyen Suhoi Su-27:ää käyttävät Venäjän Leningradin sotilaspiirissäLeningradin sotilaspiirissä 159. lentorykmentti Karjalan Besovetsissa (Petroskoissa), 177. lentorykmentti Karjalan Lotinanpellossa ja 9. lentorykmentti Kilpajärvellä. Yksiköt kuuluvat Venäjän 6. ilma-armeijaan.”

Konetyypin maksimilentonopeudeksi kerrotaan 2500 km/h (vaihtelevia tietoja eri lähteissä, ja olosuhteissa, vh).

Halutessaan Suhoi olisi melko vaivattomasti karistanut Hornetin kannoiltaan, mutta se ei halunnut: tämä puhuu osaltaan sen puolesta, että kyseessä oli "markkeeraus", muistutus (Venäjän) läsnäolosta.  Näinhän tilannetta yleisesti on tulkittukin.

*

Miten kaikki tapahtui?

Onnistuakseen näin hyvin hävittäjä-tunnistuksen täytyy täyttää joitakin ehtoja.  Ehtoja voi olla enemmänkin, mutta kirjaan tähän seuraavat:

Viranomaiset puhuvat valmiudesta ja tehostetusta valmiudesta - ja hieman vielä tiheämmässä tilanteessa määritelmällisestä "kohotetusta valmiudesta". 

Tutka

Suomenlahden tutkavalvonnan on täytynyt olla huippu-iskussa.  Mitä se merkitsee?  Ilman transpondereita lentävän hävittäjän tunnistus ei ole aivan yhtä helppoa kuin matkustajakoneen seuranta.  Asiantuntijat voinevat kertoa, mistä tarkkaan ottaen on saatu tutkavaste?  Maalta, mereltä vai ilmasta.  Vai sateliitista?  Suomen puolelta vai Virosta – vai kaikista näistä cumulatiivisesti?  Mielenkiintoinen elimellinen kysymys on, onko Suomi viime aikoina – pysyvästi tai tilannekohtaisesti – saanut supertutkapalvelun toimintaan, jonkin lisäelementin, jonka olemassaoloa nyt ensi kertaa koeteltiin ”kovassa paikassa”? 

Transponderit ja vertaistuki?

Miten muuten: Lensivätkö Suomen Hornetit tranponderit päällä koko vuorokauden lennot, tai osan niistä, ja jos niin minkä?

Vielä Jokerikysymys: Jos suomalaiset pilotit eivät olisi onnistuneet/ehtineet tunnistamaan molempia koneita omalla lähialueellaan, oliko jonkin muun maan ilmavoimat valmiudessa tai suorastaan ilmassa valmiina tunnistukseen alempana Itämerellä, kansainvälisessä ilmakorridorissa Itäiseltä Ahvenanmereltä jonnekin kohtuulähelle Kaliningradia – onko yhteistoiminta tällaisten tilanteiden varalta jo sovittu?

Kohonnut valmius

Oliko Ilmavoimilla ennakko-oletus tai suorastaan tieto – vai toimittiinko vain harjoitusskenarion pohjalta – siihen nähden, että korotettu tutkaseuranta oli päällä – ja samaan aikaan selkeästi huippuun viritetty Hornet-valvontatila. 

En edes sano valvontavalmius, vaan selkeästi valvontatila, jossa useampia Horneteita oli non stop –periaatteella ilmassa, ja valvontaviivalla? 

Saiko Suomi ennakkoviestin, esimerkiksi valvontatiedon joltakin ”ystävällismieliseltä taholta” siitä, että Venäjä siirtää torstaina Iskander-ohjusjärjestelmänsä osia Suomenlahdella ilmeisesti Kaliningradin enklaaviin? 

Mikä rooli valmiustilan TOPpaamisessa oli Yhdysvaltain varapuolustusministeri Workin maavierailulla ja tiedolla siitä, että visiitin aikana perjantaina 7.10. tullaan allekirjoittamaan maiden välinen aiesopimus turvallisuuspoliittisen yhteistyön kehittämisen jatkamisesta?

*

Hornetit valvovat

Varsin vahva koko valvontatoiminnan suorituslinjaa koskeva valmius- ja toimintatila on siis ehdoton edellytys torstain toimien onnistumiselle. 

Suomi todellakin osoitti huippuosaamista ja huipputoimintaa tilanteessa, jossa marginaalit olivat pieniä – tai oikeamminkin äärimmäisen pieniä. 

Ilmavoimat klaarasivat tilanteen, ja se annettiin alta aikayksikön naapurin esikunnille tiedoksi. 

Nyt siellä raavitaan punoittavaa niskaa ja kysytään:

Miten oli mahdollista, että tsuhnat tekivät sen?

Joskus ennen – toisissa olosuhteissa – itänaapurimme jopa julkilausutusti ”testasi” Suomen valvontajärjestelmien tehokkuutta.  Silloin ajateltiin ja sanottiinkin, että mitä tehokkaammin Suomen oman alueen valvonta toimi, ja mitä vankemman käsityksen Suomi pystyi omasta valvonta- ja puolustuskyvystään antamaan, sitä parempi.  Parempi niin Venäjän kuin Suomen itsensä kannalta.

Nykyisissä, muuttuneissa oloissa johtopäätökset ovat ilmeisesti jonkin verran muuttuneet: nyt Venäjä ei välttämättä katso hyvällä huippuunsa viritettyä valvontajärjestelmää, koska se voi nähdä - mitä ilmeisimmin näkee kohonneen suorituskyvyn kytkeytyvän eri tavoin tiivistyneeseen Yhdysvallat-Nato –yhteistoimintaan Suomessa.

*

Miten etäällä Hornet oli Suhoista sen tukeutuessa Suomen ilmatilaan?

Ilmatilaloukkausten kestoksi on ilmoitettu ”noin yhden minuutin aika”, se on keskimäärin 60 sekuntia.

Suhoin on sanottu lentäneen minuutissa noin 13 kilometrin matkan, joten sen tuntinopeus oli n. 780 km/h.

Hornetin efektiivinen lentonopeus on noin 1100 km/h.  Huippunopeus on jotain muuta, mutta valvontatilanteessa se ei mitenkään voi töötätä putkentäydeltä, vaan sen täytyy lentää tilannenopeutta, joka voi olla jopa merkittävästi tuota alempaa.  Jos Hornet lentää nopeudella 1100 km/h, se ehtii minuutissa lentää noin 18 kilometriä. 

Eli se ehtii maksimissaan ”ajaa kiinni” Suhoita tuon kriittisen minuutin kuluessa maksimissaan viisi (5) kilometriä.  

Mutta jos Hornet oli 5 km etäisyydellä Suhoista silloin kun viimeksi mainittu ”ylitti” Suomen ilmatilan rajalinjan, kaiken valvontaketjussa olisi pitänyt tapahtua ”salaman nopeudella” ja se ei ole mahdollista. 

ON siis itsestään selvää, että molemmilla Suhoilla on täytynyt olla Hornet-varjostus päällä jo ennen ilmatilarikkomusta.

Nyt emme tiedä edes sitä että missä kulmassa Suhoit tulivat ilmatilaviivalle: ilmeisesti melko loivassa linjassa?  Jos ne olisivat koukanneet kansainvälisen ilmatilakorridorin etelälinjalta Suomen ilmatilaviivalle, valvonta olisi onnistunut viiveellisemmin kuin nyt tapahtui. 

Tästä voimme päätellä tilannekuvan loppuun asti: Suomelahden pohjukasta (?) lähteneet Suhoit ovat olleet joko lähtökohtaisesti – tai ainakin riittävän varhain – Suomen tutkaseurannassa. 

Kyse on tässä mielessä vähistä minuuteista.  Eikä tässä siis kaikki: niille molemmille on tutkavalvonnan perusteella, ja riittävän hyvän (äärikorkean) lentovalvontavalmiuden ansiosta pystytty heittämään varjostaja perään hyvin pienellä viiveellä, ja hyvin pienellä takamatkalla.  Tämän vyyhden selvittämiseksi Venäjän Ilmavoimien strateginen toimisto tekee ylipaineella nyt töitä ja pyrkii tietokonemallinnuksin selvittämään ”miten kaikki oli mahdollista”? 

Epäilyksittä tutkimuksen kohteena on myöskin vuodon mahdollisuuden selvittäminen, ja se tehdään viimeisen päälle. 

Mikään ei olisi nöyryttävämpää, kuin Itämeren altaalla muskeleitaan pullistelleen vallan ytimiin solutettu myyrä.

*

Käytännössä

Käytännössä varjostavan Hornetin on täytynyt olla Su-27:n jäljillä lähituntumassa, - maksimissaan noin 2-3 kilometrin etäisyydellä jo hetkeä ennen rajaloukkausta.

Hornetlentäjä on saanut tutkafaktaa ja lopulta näköhavaintoja (pimeällä pelkkää tutkaa) antanut hanaa ja vetänyt Suhoin siivelle: temppu ei ole aivan yksinkertainen. 

Yleensä varjostajalla on jonkinasteinen lentokorkeusetu, - sen olemassaolosta nyt emme tiedä, mutta saadakseen parinkin kilometrin etumatkan kiinni ja stabiloidakseen oman asetelmansa varjostettavan siivelle, lentäjä joutuu tekemään tuhottoman tarkkaa työtä! 

Hänhän ei voinut esim. tietää, miten kauan naapurin kone pysyttelee Suomen ilmatilassa, joten sekin toi hopun peliin.  Nyt aikaa oli faktisesti ”noin minuutti”, mutta toiminnallisesti sitäkin vähemmän.

Su-27 -lentäjä on epäilemättä saanut joko oman tutkansa tai komentoketjunsa kautta tiedon ”ajokoirasta” – onko se vasta laukaissut käskyn tai valmiuden ylittää ilmatilaviiva, vai onko kaikki vain tehty valmiin käsikirjoituksen mukaan? 

Ensimmäisen käryn jälkeen Venäjän ilmahallinto on joutunut pohtimaan vaihtoehtoja, ja näköjään päätynyt heittämään kovennetun pähkinän Suomelle: yölennon samoilla käsiksillä.

Nyt en tietenkään tiedä, tapahtuiko jälkimmäinen ilmatila loukkaus samoilla halmeilla kuin ensimmäinen: lehdet näyttävät olevan paremmin perillä ja esimerkiksi Aamulehti (8.10.) julkaisi ”Alueloukkausten reitit”, jossa kuvataan samassa paikassa noin Porvoon tasalla tapahtuneet ilmatilaloukkaukset.  Timangia meininkiä fotografistin puolesta.

Ainakin Venäjän ilmavoimissa mietitään sitäkin, istuiko Hornetin puikoissa todella suomalainen mies, vai vetikö Hornet ulkomaalaisen avustuksella, muutenkin kuin vain tutkajärjestelmien fokusoinnissa. 

Luulen että korkea esikunta on jo muodostanut käsityksensä.  Sillä on pitkälle vaikuttavat seuraukset, tahdoimmepa tai emme.  Nyt ainakin naapurimme tietää Suomen tämän sektorin suorituskyvyn, joka on ihan toppia. 

Seuratkaa Hornet-lentäjien palkitsemisia lähikuukausien aikana!  Monet maat julkistaisivat välittömästi ”lentäjäsankari(e)n” nimet. 

Mikä oli Hornetin tyyppi? (C vai D, 1- vai 2-paikkainen?)

Mikä oli lentokorkeus?

Miten varmistettiin ilmatilan turvallisuus pääkaupunkiseudun lentoalueella ja muualla?

etc

*

Skenario II

Joku humoautti, että ilmatilaloukkaajaa voidaan seurata kansainvälisessä ilmatilassa ja todentaa kone kuvaamalla ja siipinumero tallentamalla ”vaikka kuinka kaukana” ilmatilaloukkauspaikasta.

Kyllä näinkin, mutta suomalaisten hornetien ”perässähiihto” on kyllä melko tavalla rajoitettu, mitään susimaratonia ne eivät lennä. 

En tiedä, mikä on virallinen lentoraja tällaisessa tilanteessa; aikaisemmin se ainakin oli jossain 20  tasalla (pituuspiiri).  https://www.google.fi/search?q=suomen+ilmatila&biw=1536&bih=720&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ved=0ahUKEwjT0ZmT4M_PAhWC_SwKHYylDU4QsAQIJQ

Suomalaiskoneiden enimmäisoperaatiopituus Suomenlahdella on käytännössä noin 250 km, ehkä 300, mutta ei enempää.  https://www.google.fi/search?q=suomen+ilmatila&biw=1536&bih=720&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ved=0ahUKEwjT0ZmT4M_PAhWC_SwKHYylDU4QsAQIJQ#imgrc=8TEgS-dVxCfzCM%3A

Onko viimeisten kuukausien yhteistoiminta- ja yhteislentoharjoitusten yhteydessä sovittu tai muuten epävirallisesti määritetty laajempi ilmatilavalvontalentojen rajaus, ei ole kerrottu  sellainenkin on nykytilanteessa mahdollinen?

Mallissa, jossa seuranta jatkuisi edellä hahmoteltuun ”eturajaan” saakka, seurantalento voisi maksimissaan olla Loviisan tasalta katsottuna noin 260 km.  Su lentää sen matkan 20 minuutissa: sen verran on Hornetilla aikaa ”saada kiinni” valvottava kone. 

Hornet lentää 20 minuutissa noin 360 kilometriä.  Selkeässä takaa-ajotilanteessa Hornet ehtisi kuroa etumatkaa maksimissaan  n 160 km. 

Tuon kaltaista kaavamaista mallia sotkevat monet tekijät: 

Keskeisiä viivetekijöitä ovat aika Su:n havaitsemisesta siihen hetkeen jolloin action on vauhdissa.  Maasta ei Hornet tuossa ajassa ehdi paikalle, joten Hornet(it) on ollut valmiiksi lennolla.

Onko Hornet(it) käsketty valvontalennolle heti kun ensihavainto Su:sta on tutkassa tehty (ja missä paikassa? Pietarin alueen sotilaskentältä vai esim. Suursaaren tasalta?) – vai vasta sitten kun rajaviiva on ylitetty (Tarkka paikka?; oliko se jossain ”vanhassa paikassa” – eli Loviisan-Porvoon kohdalla?).

Yhtä tärkeä on viive hälytyksestä siihen kun Hornet on täydessä vauhdissa matkalla kohti Suhoita: Hornet voi olla Suhoin etupuolella etuoikealla, oikealla, takaoikealla tai takana, koko Suomen ilmatila-alueen spektrissä. 

Mitä lännempänä Hornet on Suhoihin nähden ollut alkutilanteessa, sitä avarampi sen ”aikaikkuna” on ollut ehtiä ”junaan mukaan”. 

Jos Suomenlahden suunnalla oli korotetun valmiustilan johdosta esimerkiksi 4 Hornetia ilmassa, niiden porrastus eteläisen merialueen ilmatilan valvontaan on oleellisesti lyhentänyt lähimmän Hornetin tarvitsemaa lentoaikaa ”deittipaikalle”, Su:n siivelle. 

Veikkaisin, että koska operaatiot onnistuivat, niin iltapäivän tilanteessa suppilonmuotoisella lentoalueella oli ilmassa ainakin kaksi Hornettia, ja koska haluttiin catshiä myös mahdollisesti toisteiset ilmatilarikkomukset, valmiutta vielä korotettiin niin, että todetun rajaviivaylityksen jälkeen ilmassa alueella oli 3 tai jopa 4-5 hornettia. 

Tämä ennakointi kannatti. 

Saatiin vielä toinen foto.

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Oikeasti kiinnostaisi kuulla tekninen selostus molemmista suorituksista. Niin teknisinä suorituksina kuin starategiseen valmiuteen liittyvänä palapelin osana.
Kuten huomataan oma kuvaus meni enemmänkin tajunnanvirran puolella, kuin tarkennetuksi skenarioksi siitä, miten uskoisin sen tapahtuneen todella. Mutta mitäpä muuta voi odottaa kun maavoimien upseeri (res) yrittää vieraan aselajin sektorilla.
Olen varma että lukijoiden joukossa on "alan miehiä" joilla on jotain hajua reaalitilanteista.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Jäljelle jää myös mahdollisuus salaisesta sopimuksesta, jolla venäläiskoneiden ilmatilaloukkauksen aika ja paikka on etukäteen ilmoitettu Suomelle.

Totuus on usein taruakin ihmeellisempää.

P.S. Taustalla olevia syitä voidaan ainoastaan arvuutella.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Miksi ei media ja muutkaan jaksa odottaa tutkimuksen tuloksia, vaan on nostettu jo ennakkoon suuri haloo asiassa? Ilmeisesti varmuuden vuoksi, jotta agressiivisimmat "möykkääjät" kerkeävät ensin, koska voihan käydä että tutkimuksissa nousee esiin tietoja, jotka saattaisivat latistaa koko jutun.

Toinen seikka koskee yleensä hävittäjillä lentämistä. Onko hävittäjällä vaikeaa eksyä toisen valtion alueelle lennettäessä lähellä rajaa? Siihen pystyy vain hävittäjälentäjät vastaamaan.

Tässä on nyt käynyt niin, että toinen osapuoli väittää että eivät ole loukanneet ilmatilaa ja toinen väittää, että on. Sitten on niitä, joiden mielestä heti pahis on luonnollisesti aina väärässä ja joille tutkimustulosten odottelu on sivuseikka.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Onko esim. lentäjien palkat rästissä? Siksi kiukutellaan ja halutaan huomiota.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Eräs aiheesta kiinnostunut kysyi oraalisesti, miten koneiden lähestyminen tapahtui, "ajokoiran" tutkallako, eller hur?
Tähän en osaisi vastata muuten kuin, että vaihtoehtoja on. Siteeraan pätkän Hallen Hävittäjäsivuilta:

"Joissakin tilanteissa tutkan käyttö on haitallisempaa kuin siitä saatavat hyödyt. Tutkan käyttöä voi verrata taskulampun käyttöön pimeässä. Lampun valossa näkee esineet, joista valo heijastuu, mutta taskulampun valo voidaan havaita huomattavasti kauempaa. Näin ollen tutkaa käyttävä lentokone paljastaa viholliskoneelle olemassaolonsa huomattavasti ennemmin kuin se itse havaitsee kohteen (edellyttäen että vihollisella on tutkasäteilyn havaitsevat laitteet, RWR - radar warning receiver). Tutka voidaan kytkeä pois päältä jos viholliskoneet havaitaan jollakin muulla tavalla ja tiedot välitetään koneille. Esimerkiksi tutkavalvontakoneen suuri ja tehokas tutka havaitsee viholliskoneet niin kaukaa, ettei hävittäjän oman tutkan käytöstä ole hyötyä. Jos lentokone on omien joukkojen hallinnassa olevan alueen yläpuolella, ilmatilaa voidaan valvoa myös maatutkien avulla ja hävittäjä voidaan ohjata vihollisen läheisyyteen ilman oman tutkan käyttöä." http://www.netti.fi/halle/planes/aseet.htm

Tuossa mainittu tutkaa käyttävän koneen paljastuminen olisi voinut johtaa (teoriassa) valvottavan koneen "poistumiseen" eli johonkin liikkeeseen jonka seurauksena valvova kone olisi joutunut jättämään seurannan kesken. Viittaus maatutkiin (tai/ja meritutkiin?) selventää, miten Hornet voi lähestyä kohdetta myös tutka pimeänä, jos niin tarvis.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Ei kuulu tähän yhtään, mutta nyt tuli pommi:

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-200000...

Julkaistu: 10.10. 12:58 , Päivitetty: 10.10. 13:10

Taloustieteen Nobel-palkinnon on saanut suomalainen Bengt Holmström.

Taloustieteen Nobel-palkinnon saavat Oliver Hart ja suomalainen professori Bengt Holmström sopimusteoriasta.

Viime vuonna taloustieteen Nobel-palkinnon sai skotlantilainen tutkija Angus Deaton.

Holmström on työskennellyt Massachusetts Institute of Technologyn taloustieteen professorina vuodesta 1994 alkaen.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kieltämättä tämä on aika kaukana Horneteista...

The Guardian hetki sitten:

Nobel prize in Economics 2016 awarded to Oliver Hart and Bengt Holmström - live updates

https://www.theguardian.com/business/economics-blo...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

MIT-professori Bengt Holmström on vuosikaudet ollut Suomen talouden "toisinajattelija", jolla on ollut sitkeä ja innokas kannattajakuntansa. Katson kuuluvani heihin, ja siksi erityisesti iloitsen tästä tunnustuksesta!

Holmströmin ongelmanratkaisunäkemykset poikkeavat radikaalisti Suomessa vallalla olevasta menettelystä.

Holmströmin teesit ratkaisuhakuisen toimintamallin puolesta:
1. Tarkoin rajattu ja konkreettisesti määritelty ongelma
2. Riittävän niukat resurssit
3. Tiukka fokusointi kyseiseen ongelmaaan.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Ei uskota salaliittoteorioihin! Veli venäläinen yksinkertaisesti tarvitsee naapuriapua uudemman puolustusteknologian suhteen. Näinpä Venäjän Suomen suurlähetystön porteille/someverkkoihin ollaan tiettävästi viemässä sotilasilmailunavigoinnin ja vedenalaistoiminnan apuvälineistöä 'ammatillisena kehitysavustuksena'. Keräyksen edistyessä viedään Tehtaankatu-selfieitä verkkoon ja kv. mediaan - http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224131-i...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Keksintöihin ja toiminnan tehostamiseen liittyen mieleeni on jäänyt MIT-professori Bengt Holmströmin teesit:

"Raha on tuhoisaa innovatiivisuudelle".

”Innovaatiot syntyvät niukkuudesta ja tarkkaan sanelluista reunaehdoista, eivät siitä, että syydetään julkista rahaa tutkimus- ja kehityshankkeisiin ja annetaan tutkijoiden käyttää vapaasti luovuuttaan”.

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Kuria+ja+n...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuki.
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Professori+Holms...
*
Viite, linkki:
http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/83286...

Seppo Hildén

Ei tuossa siivelle kerkiämisessä ole mitään ihmeellistä tai tarvitse mitään uusia "supertutkia". Puolustusvoimiemme sotilastutkat kyllä havaitsevat riittävän ajoissa Venäjän suunnalta tulevat koneet jotta partioivat koneet ehtivät vastaan tunnistuslennolle. Lisäksi hornetit olivat ilmassa partioimassa varmaan ennakkoarvailuna, koska samana päivänä Suomessa oli tarkoitus allekirjoittaa puolustussopimus USA:n edustajan kanssa.

Jo jatkosodassa Helsingin ilmapuolustus tiesi kyllin ajoissa kuinka paljon koneita ja mistä suunnasta ne lähestyivät kerkiäkseen asettaa ilmapuolustuksen valmiiksi. Toimi tehokkaasti, Helsinkiin ei paljon yllätyspommituksia tehty sitten talvisodan ensipäivän ja yllätyshyökkäyksen.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Miten paljon lopulta tiedämme naapurin koneiden tutkanäkyvyydestä, esim. vanhemman konekannan konvertoinneista? Onko julkisuudessa asiaa koskevaa dataa? Lisäksi huomioon pitänee ottaa erilaiset tutkasignaalien häirinnät yms. kontratoimet.
En sinänsä väitä mitään, kysyn ainoastaan.

Vert. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/98673/...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Verikkouutiset hetki sitten; http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/usa_ilmavoimam...

Puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti isännöi Yhdysvaltain ilmavoimavoimaministeri Deborah Lee Jamesin vierailua.

Yhdysvaltain ilmavoimavoimaministeri Deborah Lee James on vierailulla Suomessa 9.–10.2016.

Puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juustin ja ilmavoimaministeri Jamesin kahdenvälisessä tapaamisessa on tarkoitus keskustella tänään Suomen ja Yhdysvaltojen ilmavoimien yhteistoiminnasta, harjoitusyhteistyöstä sekä Hornet-kaluston ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvistä asiakokonaisuuksista.

Lisäksi kansliapäällikkö ja ilmavoimaministeri keskustelevat Suomen käynnissä olevasta HX-hävittäjähankkeesta. Hankkeen tavoitteena on korvata 2025 alkaen poistuvan Hornet-kaluston suorituskyky monitoimihävittäjään perustuvalla ratkaisulla.
Lähde:
Verkkouutiset, tänään klo 12.12. USA:n ministeri Suomessa keskustelemassa ilmavoimien yhteistyöstä ja hävittäjistä
Toimittaja Suvi Hautanen
1 tunti ja 33 minuuttia sitten (päivitetty 42 minuuttia sitten)
Puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti isännöi Yhdysvaltain ilmavoimavoimaministeri Deborah Lee Jamesin vierailua.
*
Uutinen ehti julkisuuteen vähää ennen kuin ilmavoimaministeri poistuu maastamme.

Käyttäjän esalehtinen kuva
Esa Lehtinen

Missään ei liene todettu että venäläiskoneet kuvattiin ilmatilaloukkauksen aikana. Tunnistaminen lienee tapahtunut myöhemmin kansainvälisessä iölmatilassa.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Juuri näin, aikaa oli niin kertakaikkisen vähän, että juuri "teon hetkellä" se ei käytännössä ollut mahdollinen. - Olisi edellyttänyt aktuellia sivustavarjostusta, johon resurssit eivät kaiketikaan olisi riittäneet, tai sitten aitoa "munkkia", sattumaa. Käytännössä liki kaikki tunnistuslennot tapahtuvat kv.ilmatilassa, törkeimpiä syviä tai jatkuvia loukkauksia lukuunottamatta.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Minä puolestani ihailen venäläisten epäloogista toimintaa Suhoiden valitsemisesta oletetun Iskander ohjusten merikuljetuksen turvaamiseen.

Kun Suhoit lentävät 800 km/t ja ohjuksia kuljettava laiva n. 16 knts( n.30 km/t), on Suhoi jo tunnin kuluttua Kaliningradin alueella.

Kaiken kaikkiaan Suhoin lennoilla ei ole oletettavasti mitään tekemistä ohjusten saattuetehtäviin liittyen. Kyllä siviilialusta voisi olla saattamassa sukellusvene tai sotalaiva. Suomenlahdella on jo niin vilkas liikenne, että parasta olisi liikkua siellä muiden mukana ilman huomiota herättävää saattuetoimintaa ellei halua herättää huomiota tarkoituksella.

Toisaalta eikö alueloukkausten, niin merellä kuin ilmassakin, havaitseminenen "on the spot" ole erinomainen suoritus ja saattaa hämmästyttää rajatilan loukkaajan tulla yllätetyksi housut kintuissa tai paskat housuissa.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Kyllä suhoit kulkee yli 2 Machia, elikkä sellainen pyyhkäisee hesasta pohjoisimpaan lappiin alta puolessa timmassa.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

The GURADIAN kirjoitti perjantina ilta-päivällä mm.:

https://www.theguardian.com/world/2016/oct/07/russ...

Estonian officials said they were monitoring the ship and its contents. The ship, called the Ambal, was due to dock on Friday; reports of the cargo came from Estonian government sources.
*

The Iskander-M, the Persian name for Alexander the Great, is a ballistic rocket system designed to destroy strategic targets, and its stationing is arguably in breach of the intermediate-range nuclear forces treaty.

Marko Mihkelson, the chairman of the Estonian parliament’s national defence committee, told Estonian news agency ERR on Friday that since the transportation of the system was now taking place with the help of a civilian vessel, he had reason to think that Russia was trying to take the missiles to Kaliningrad in secret.
*
On Thursday, a Russian military An-72 aircraft penetrated Estonian airspace over the island of Vaindloo without permission and spent about minute and a half in the country’s airspace.

ELI

että Viron viranomaisten mukaan Ambal-niminen alus, jonka sanottiin kuljettaneen Iskander –ohjuksia Pietarin alueelta Kaliningradiin oli saapunut määränpäähänsä satamaan Kaliningradissa perjantaina (joskus aikaisintaan klo 16 aikaan, vh).

Viron parlamentin kansallisen turvallisuuden valiokunnan puheenjohtaja Marko Mihkelson arvioi, että kuljetukseen käytetty siviilialus viittasi pyrkimykseen salata kuljetus. Ilmaan jää kysymys, minkälaiseen tiedustelutietoon liittyen Iskander-kuljetukse salaus murrettiin, jos siis murrettiin, ja kuten tässä edellä pohdittiin, miksi sitten ilmasaattue? Epäloogista, mutta ehkä tyypillistä?

Toisaalta Guradian kertoi että Iskander-M –ballististen ohjustan (Aleksanteri Suuri) sijoittamisen Kaliningradiin katsottiin rikkovan kansainvälistä INF-sopimusta (Intermediate-range nuclear force treaty)

Kuten tunnettua Antonov.72 –kone väitetysti rikkoi Viron ilmatilaa Vaindloon saaren seudulla 1½ minuutin ajan samoin torstaina.

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Kiitos Veikko erittäin mielenkiitoisesta bloggauksesta. Harvinaista herkkua.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Kuten aikaisemmin eräässä kommentissani totesin, venäläiskoneet on kuvattu kansainvälisessä ilmatilassa.

Näyttää vahvasti siltä, että väitetyt Suomen ja Viron ilmatilan loukkaukset on Naton tekaisema operaatio, jolla kiukutellaan Venäjän ohjussiirtoja vastaan.

Operaato vihellettiin liikkeelle, kun Venäjä jätti yhden ohjuspatterin laivakuljetuksen aikana näkyville.

Suhoi-koneilla ei viestitetty tai näytetty mitään, ohjuskuljetuksella kyllä.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

M/S Ambal (IMO 8807416) on nykyisin venäläisen Ugtrans Terminal CO LTDn omistama ro-ro-rahtialus.

Alus on rakennettu vuonna 1990 Schichau Seebeckwerft GmbH Fischereihafenin telakalla Bremerhavenissa, Saksassa. Nykyään Ambal on rekisteröitynä Venäjän lipun alle.

Pituutta Ambalilla on 189,7 metriä, leveyttä 22 metriä ja syväys on 6,5 metriä. Aluksen kuollut paino eli kantavuus on 10 160 tonnia. Kuollut paino kertoo aluksen suurimman sallitun lastin. Aluksen lastikapasiteetti on 1 989 metriä. Laivan huippunopeus on 18,9 solmua ja jääluokitus 1A Super.

Laivan pääkoneina on kaksi Wärtsilä 9R46 dieselmoottoria, jotka yhdessä kehittävät 16 290 kilowatin tehon.

Alus liikennöi Suomen ja Lyypekin väliä vuosikausia nimellä Railship III. Junalauttaliikenteen loputtua alus oli Finnlines liikenteessä Helsingin, Kotkan ja Lyypekin liikenteessä.

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

Mediassa esiintyvän ihmettelyn taustaoletuksena näyttää olevan, että venäläiskoneet tulivat salaa eivätkä halunneet valokuviin.

Onko otettu huomioon, että asia voi olla ja ilmeisesti onkin juuri päinvastoin?

Suhoit tulivat pitkän matkaa "valot päällä" ja mahdollisesti odottelivat rajan pinnassa hetken ennen rajaloukkausta, jotta Hornetit ehtivät paikalle.

Näin Venäjä halusi varmistaa kansainvälisen huomion ja hampaisiin asti aseistettujen koneidensa päätymisen tiedotusvälineisiin ja valokuviin.

Se "ihmeellisestä nopeudesta".

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Itseasiassa uskon näin juuri olleen.
Turhan moni tekijä puhuu tämän puolesta.
Tavallaan yritin tekstissä kartoittaa juuri näitä eri puolia - ja johdattelematta mitenkään, itsekin päätyä valmiuteen uskoa tämä näkökohta.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Erään uutisen mukaan Hornetit partioivat tässä tapauksessa jo ilmassa. Ollos huoleton poikas valveill' on...
Näin toimitaan ainakin ajoittain.

Jouko Vanne

Kiitos mielenkiintoisesta luettavasta.

Asiasta kolmanteen.

Viime viikkoina on ahkerasti uutisoitu ja kommentoitu sotilaskoneiden transponderien käytöstä. Tänään alkaneen ilmavoimien Ruska 2016 harjoitusten koneista ei ainuttakaan ole näkynyt Flightradar24-palvelussa. Keskisen Suomen länsiosa näyttää lentotoiminnan osalta yhtä kuolleelta kuin itäinen Ukraina.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Ulkomaisilla saiteilla törmää aika usein hyvinkin tarkkoihin analyyseihin epätavallisista tapahtumista ja yhteensattumista, eikä syyttä, koska tiedottamisessa on menty jättiharppauksin "poliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen".

Esimerkkinä tutkivien journalistien viime viikolla tekemä paljastus, kuinka Pentagon maksoi brittiläiselle mainostoimistolle 500 miljoonaa dollaria väärennettyjen Al Qaeda-videoiden "taiteilemisesta".

Hyvin usein näkee myös huipputason poliitikkojen julistavan raskaita syytöksiä ilman ainuttakaan konkreettista todistetta ja väittää niiden löytyvän kolmannen osapuolen hallusta. Monissa tapauksissa niitä ei sitten ole ollutkaan. Tunnetuimpana ehkä väitteet Irakin joukkotuhoaseista.

En todellakaan väitä, että tähän tapaukseen liittyy vastaavaa, mutta ilmiö on syytä pitää mielessä medialukutaitoaan kehittäessä.

Teknisessä mielessä analyysi oli harvinaista herkkua!

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Timo Isosaari

500 miljoonaa dollaria taitaa olla aika iso raha. Mihinkähän mainostoimiston pojat rahansa laittoivat ?

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Uutisessa ei kerrottu, mutta bonukset lienevät olleet kohdallaan. Guardianista voi lukea, jos haluaa tarkistaa.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Luulisin venäläisten lennelleen alueella jonkin odotellen Hornetteja paikalle, jotta tulisi hyviä valokuvia. Kriisiaikana voisi venäläisten tarjoama "kyyti" olla kylmempää!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset