Veikko Huuska

Mitä tapahtuu EKP:lle kun Britannian kansanäänestys EU-jäsenyydestä ratkeaa?

Mitä tapahtuu EKP:lle kun Britannian kansanäänestys EU-jäsenyydestä ratkeaa?

*

Pääministeri David Cameronin hankalaksi osoittautunut kansanäänestys Britannian jäsenyydestä Eurooppalaisen integraation ytimessä, EU:ssa on avannut Pandoran lippaan.  Tuntuu, että kaikki paha pääsee ilmoille juuri nyt, näkökulmasta tosin riippuen.

Pandoran lippaaksi verrataan asioita, joita ei kannattaisi kokeilla, koska siitä seuraa ikävyyksiä.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Pandora

Ehkä mr. Cameron on hyvän aikaa katunut tätä ratkaisuaan.

*

Tokko kaikki Euroopan ongelmat sentään Britannian kansanäänestyksestä johtuvat, tai edes sen takia tulevat julki.  Ongelmat ja jännitteet ovat, niitä tosin asianosaisten toimesta parhaan kykynsä mukaan pyritään dementoimaan.

Mutta ihan vakavasti:

Mitä tapahtuu jos Brexit toteutuu?

Esitän joitain näkökulmia, jotka ovat saneet vähemmän tai eivät lainkaan – etenkään Jää-vaihtoehdon kannattajien teksteissä – huomiota.

*

Vaikutukset

Nordea kirjasi kotisivuillaan (23.2.2016) melko kattavan listan:  http://www.nordea.com/fi/media/uutiset-ja-lehdistotiedotteet/News-fi/2016/2016-02-23-mahdollinen-brexit-ja-sen-seuraukset.html

Eristäytyminen, epävarmuus, kaupan esteiden paluu, vaikutukset pääomavirtoihin, punnan kurssi, pankkien ja muiden globaalien toimijoiden sijoittumispäätökset, Skotlannin asema sekä vaikutukset ”koko EU:n tulevaisuuteen”. 

Varsin asiallinen lista.  Monien muiden puheenvuoron käyttäjien hahmotelmat ovat varsin paljon tämän suuntaisia ja samoja elementtejä sisältäviä.

Minä esitän tähän olennaisen täydennyksen.

*

Brexit voisi olla keskuspankkijärjestelmän loppu

Palaan lempiaiheeseeni, erääseen niistä, - keskuspankkiasiaan.

Esitän hypoteesin, joka samalla on väittämä:

Jos Yhdistynyt Kuningaskunta (Britannia) kerää lelunsa – ja nappaa kaikki pääomansa ja menee Brysselistä kotiin Lontooseen, tulos aikaansaa epävakautta viikkojen ajaksi, ja varmaan pidemmäksikin.

Mutta ei tässä kaikki.

Mistä kaikesta mahdollisesta ja mahdottomasta Brexitin yhteydessä on puhuttukaan, kukaan ei ole puhunut siitä kaikkein ravistelevimmasta asiasta, ylivoimaisesti voimakkaimmin ja nopeimmin Euroopan rauhaan vaikuttavasta tekijästä: Jos Britannia poistuu Euroopan Unionista, se poistuu paljosta muustakin.  Ja – väistämättä – tahtoen tai tahtomattaan, se myös vetää rahansa mukanaan.

*

Muun muassa sellainen all-round asiantuntija kuin FOX Businessin Charles Paynen oli tunnustettava viime keskiviikkona, ettei hän ole kuullut kenenkään koskaan keskustelevan aiheesta.

Täysin tämä ei pidä paikkaansa, onhan tästäkin taitettu peistä, mutta vailla julkisuuden suurta huomiota.

*

Euroopan Keskuspankin EKP:n, kuten kaikkien muidenkin keskuspankkien – myös Yhdysvaltain Federal Reserve System´in – olemassaolo perustuu melkein yksinomaan luottamukseen.  Faith.

Kaikkien oikeiden pankkien täytyy nykyään tehdä vakuuttavia luottamusta ylläpitäviä toimia, huolehtia omasta elinkelpoisuudestaan, pääomavaatimukset, varantovelvoitteiden maksuvalmiussuhdeluvut, ja koko joukko muita vaatimuksia.

Mutta: Mitä vaatimuksia on asetettu maailman keskuspankeille? 

Mitkä kriteerit ja stressitestikriteerit niiden tulee täyttää?

Ei mitään.

*

Euroopan Keskuspankki on täydellinen esimerkki.

Yardeni Research Inc.:n kesäkuun 2016Global Economic Briefing: Central Bank Balance Sheet” – (Keskuspankkien taseet –katsaus) raportin mukaan EKP:n taseen kokonaissumma on 3.500 miljardia $.

Kaiken huippuna, tämän lisäksi EKP on julkisesti sitoutunut ostamaan 67 miljardin dollarin edestä joukkovelkakirjoja, - eikä Euroopan suvereenien valtioiden joukkovelkakirjoja, vaan myös yrityslainoja, - joihin sisältyy ilmeisesti määrittelemätön määrä roskalainoja, ja tämän joka jumalan kuukausi, kunnes … Niin, kuka tietää mihin asti!

*

Voinemme vilkaista lähemmin.

Katsokaamme avoimin silmin.  Päätelkäämme, onko tämä täysin järjetöntä, vai löydätkö tästä jonkin salatulta vaikuttavan viisauden?

EKP:n pääoma, se jota vastaan sen vakavaraisuus ja maksukyky voidaan mitata, on yksintein 10,8 miljardia euroa – tai dollareissa ilmaistuna 9,67miljardia dollaria.

Tämä merkitsee, että jos EKP olisi ”oikea” pankki, ja sen tase tuo mainittu 3.500 miljardia dollaria ja sen oma pääoma vain vaivaiset 9,67 miljardia dollaria, suhdeluku olisi täysin painajaismaisella tasolla.  Yhden suhde 362:een.

Toisin sanoen, EKP on insolvent, maksukyvytön.

Se on maksukyvytön kaikissa perspektiiveissä, joita regulaattorit, valvojat soveltavat määritellessään pankkien terveyttä, kaikkialla ja kaikkina aikoina.

Eikä tässä kaikki.

*

EKP:llä ei ole edes tätä vähäistä 9,67 miljardia hallussaan.

Sen pääoma on sidottu (committed) Euroopan Unionin 28:n jäsenvaltioon, mutta vain murto-osa kaikista jäsenvaltioista on sitoutunut myötävaikuttamaan ja panostamaan niille sälytetyn panoksen maksamiseen, ikinä.

Pääoma on sidottu jäsenmaihin niiden koon perusteella, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa mitoitusta valtioiden asukasluvun ja niiden BKT:n mukaan.

Suurin maksuosuus EKP:n pääomasta lankeaa Saksalle, jonka sitoumus on mitoitettu 17,997 %:ksi keskuspankin pääomasta.  Se on tämä, mutta Saksa on tosiasiassa suunnitellut ja varautunut suorittaman vain 25,71 % tästä summasta.  (siis noin neljäsosan n. 18 %:sta eli 4,5 %).

Toiseksi suurin maksuosuus on Ranskalla, joka on 14,179 % pankin pääomasta, mutta Ranskakin pystyy sietämään vain 20,26 %:n käteisosuuden tästä kokonaisvastuustaan.

Ja kolmanneksi suurin – kuten arvata saattaa – onkin sitten Britannia.

Britannia on laittanut suostunnallaan itsensä kutakuinkin vapaaehtoisesti koukkuun sitoutuessaan maksamaan 13,7643 % osuuden EKP:n 9,67 miljardin pääomasta… mutta käytännössä se on panostanut maksuosuutenaan NOLLA euroa.

Joten, tässä tilanteessa, sillä ei ole mitään tosiasiallista merkitystä, että Britannia ei nyt eikä missään oloissa jatkossakaan tule heittämään tähän peliin yhtään rahaa.  He ovat sitoutuneet maksuosuuteensa ja ovat valmiita ja halukkaita edistämään EKP:n toimintaa – mutta latin latia maksamatta, - ja se on ollut kylliksi EKP:lle, joka on vakavin naamoin ollut valmis teeskentelemään, ikään kuin velvoitettu raha olisi siellä ja heillä hallussaan sen pankin oma pääoma, jonka he sanovat olevan heidän hallussaan.

*

Jos Britannia lähtee Euroopan Unionista, se haluaa ottaa mukaansa sitomansa pääoman.  Jokaisen punnan, minkä he ikinä ovat menneet sitomaan yhteiseen säkkiin, mukaansa. 

Mitä tapahtuukaan?

Miten käy keskuspankkijärjestelmän?

Post-Brexit –tilanteessa (Britannian eron jälkeisessä) loput EU-jäsenmaat joutuvat korvaamaan brittien viemän pääoman.

Mistä se tulee?  Ja miten?

Oliko jotain pääomaa, jota korvaamaan tämä korvaava pääoma tulisi?

Tässä on kyseessä ”Funny Money”, hassu raha, joten ehkä kukaan ei välitä, sitoutuuko kukaan lisäämään pääomaa poistuneen osuuden verran, tai kuka yleensä välittää tästä, tai jos – kuten uskottava on – kenelläkään ei ole vapaata rahaa, jota se voisi, ja haluaisia, panna ”haisemaan”.

JOS Britannia ottaa ritolat, ja jos se vielä selviää vähäisin kolhuin kaikesta, niin jonoa voi alkaa ilmaantumaan unionin ovelle..

Siinä tapauksessa, hyvin pian tai ennen pitkää, saattaisi ilmetä, että jäljelle ei jää enää ketään, joka vastaisi ”funny moneysta” – hauskasta rahasta, jolla pitäisi tukea aneemista, mielettömästi ylimaksukyvytöntä Euroopan pankkia… ja kaikkia sen talouksia.

*

Kylmässä päivänvalossa tarkasteltuna tämä anteeksiantamaton asiantila tulee vielä kerran etusivun uutiseksi.  Silloin markkinat saattavat sanoa raskaan sanansa, Markkinat saattavat hiukkasen pelästyä, ”menettää luottamuksensa EKP:n taseeseen”, ja kaikkeen.  Millä mitä ilmeisimmin on tähtitieteellisiä vipuvaikutuksia.  Koko Euroopan Talouteen.

Sijoittajat voivat menettää uskonsa EKP:iin keskuspankkina.

Kyllä se on ennennäkemätöntä.

Sellaista ei ole ennen tapahtunut, mikä ei suinkaan todista mitään sen suhteen, mitä tulee tapahtumaan.

Muista: Keskuspankki vetää aina rooliaan yksinomaan pelkän ”Uskon” varassa, ei minkään muun.  Usko on luottamusta, lujaa vakaumusta siitä, että… EKP… ja muut keskuspankit hoitavat leiviskänsä.

*
Euroopassa uskotaan, että veronmaksajat – viimekädessä – vastaavat EKP:stä.  Sen varoista ja veloista, sitoumuksista ja – virheistä.

Ainakin näin on teoriassa.

Tosin moni ei edes ajattele asiaa.  Välttyy päänsäryltä.

Todellisuudessa, veronmaksajilla ei ole velvollisuuksia eikä velvoitteita EKP:n suuntaan, vaan oman hallituksensa taholle.

Veronmaksaja on oman hallituksensa torppari.  Kun hallitus sanoo tulkoon valo, silloin valo koittaa veronmaksajalle.

Yhä useammassa EU-maassa veronmaksajat alkavat ottaa etäisyyttä siihen, mitä Berlamont-rakennuksesta tulee ulos Brysselissä.

*

Jos EU alkaa kutistua Briteistä alkaen, ja sen seuralaisena usko EKP:iin yksinkertaisesti vain alkaa horjua, etenkin Suomen kaltaisissa maissa, jossa rimpuillaan talouskasvun minimitaimistossa, ja jossa poliittinen valmius lähteä lisärahoitukseen mukaan, oli kohde mikä tahansa, eikä niistä ”mikätahansa” –vaihtoehdoista EKP ei ole läheskään attraktiivisemmasta päästä.  Yksinkertaisesti voi ilmetä, että niin sanottu usko Euroopan keskuspankkiin haihtuu savuna ilmaan.
 

Sinä sinisenä päivänä, jona usko yhteen maailman suurimmista keskuspankeista (EKP) alkaa havaittavasti horjua, täyttyy kaksi pelkoa: kaikkien keskuspakkien on tutkittava tarkemmin taseensa ja tekonsa.  Sinä päivänä ne ovat todellisuuskokeessa.  Paine on valtava, ja tällä kertaa, siinä tilassa, ne eivät kestä tulikoetta.  Eivät yksinkertaisesti voi.  Muita he ovat auttaneet, mutta itseään he eivät voi.

Korttitalo romahtaa.  Yksi toisensa jäljestä.

*

Jotkut haluavat selvästi päästä eroon keskuspankeista.  En oikein tiedä, mitä tilalle.  Mutta jos vaihtoehtoina olisi hallittu lopettaminen tai paniikissa tapahtuva, väkivaltainen romahtaminen olisi kai toivelistalla hännillä.  Romahtaminen, sellaisena kuin yleensä pystymme sen hahmottelemaan ja käsittämään, olisi markkinoiden painajainen.  Että Keskuspankki menee nurin, se olisi jotain centennial-tapahtuman tapaista, vähän kuin Neuvostoliiton loppu.

Mutta sellaista tapahtuu.

Keskuspankkien kohdalla vedämme tässä vaiheessa rastin vaihtoehdon ”riski on” kohdalle.

Ja sitä painokkaammin, jos pian näemme, miten Britit päättävät vetää heidän EKP-kapitaali sitoumukset kotiin Lontooseen.

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Edellä mainittu Yardeni Researchin tuore raportti keskuspankkien taseista on sen verran timmi kooste, että kiireisempikin ehtii sen halutessaan vilkaista. Paljon tietoa, vähän sivuja (12 s.).
http://www.yardeni.com/pub/peacockfedecbassets.pdf

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

"Mitä tapahtuu EKP:lle kun Britannian kansanäänestys EU-jäsenyydestä ratkeaa?"

Eipä yhtään mitään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset