*

Veikko Huuska

Pietarissa paljastettiin Mannerheimille omistettu muistolaatta

Pietarissa paljastettiin Mannerheimille omistettu muistolaatta

Juhlallisessa paljastustilaisuudessa mukana presidentinhallinnon johtaja Sergei Ivanov, kulttuuriministeri Vladimir Medinski, presidentin lehdistöpäällikkö Dmitri Peskov – sekä kaikesta päätelleen myös kaikkein korkeimman tahon, eli presidentti Vladimir V. Putinin ”siunaus”.

*

Uutistoimisto Interfax kertoo, ”luotettaviin lähteisiin” nojaten, että Pietarissa on eilen 16.6.2016 paljastettu marsalkka Gustav Karlovits Mannerheimille omistettu muistolaatta.

Interfaxin uutisen julkaisi Meduza.io –media: Lue ja katso kuva:

https://meduza.io/news/2016/06/16/v-peterburge-ustanovili-memorialnuyu-dosku-s-imenem-mannergeyma
*

Mannerheimia muistettiin

”Pietarissa on valmistettu muistolaatta, jonka nimihenkilönä on Venäjän armeijassa palvellut kenraali, Suomen marsalkka ja maan presidentti Karl Gustav Mannerheim.  Laatta on sijoitettu Sotilastekniikkaan keskittyvän Teknisen yliopiston seinään, Zakharievskaja-kadulla.  Ennen vuoden 1917 vallankumousta tässä talossa toimi Keisarillisen Henkivartiorykmentin ratsuväkirykmentti, jossa Mannerheim tuolloin palveli.

Muistolaatan paljastusjuhallisuuksiin osallistuivat Kremlistä presidentinhallinnon johtaja Sergei Ivanov ja kulttuuriministeri Vladimir Medinski.  ”Kuten sanotaan, laulusta jota lauletaan ei voi poistaa sanoja.  Niinpä kukaan ei voi peitellä Mannerheimin toimia vuonna 1918, mutta vuoteen 1918 asti hän toimi Venäjällä, ja jos haluamme olla täysin rehellisiä, hän on asunut ja toiminut Venäjällä kauemmin kuin mitä hän eli ja palveli Suomessa”, Ivanov sanoi.

Seremonian aikana Zaharievskajakadun varteen, aidatun pihan taholle oli kerääntynyt laatan asennusta vastustavia henkilöitä.  Huutelun joukosta erottui: ”Häpeä!”  Kulttuuriministeri Medina sanoi: ”Meidän ei pitäisi olla paavillisempia kuin paavi, eikä yrittää olla suurempi patriootti ja kommunisti kuin Joseph Stalin, joka henkilökohtaisesti puolusti Mannerheimia”.

*

Juhlavasti paljastetussa seinälaatassa esiintyy kenraaliluutnantti Karl Gustav Mannerheim sellaisena kuin hän oli Pietarissa.  Venäjällä Mannerheimia kutsutaan venäläiseen tapaan isännimellä:

Gustav Karlovits Mannerheim

Lähde: https://meduza.io/news/2016/06/16/v-peterburge-ustanovili-memorialnuyu-dosku-s-imenem-mannergeyma

Kuvan lähde: Venäjän Kulttuuriministeriö.

*

"Vähän ennen muistolaatan paljastusta Presidentin lehdistösihteeri Dmitri Peskov lausui kysymyksestä, miten Kreml liittyy tähän tapahtumaan, kun otetaan huomioon se, että Suomen joukot osallistuivat Leningradin piiristykseen (1941-1944).  ”Itse asiassa tähän asti Mannerheimin identiteetistä on kiistelty, mutta aivan selkeästi voimme sanoa, että hän on erinomainen persoonallisuus, joka teoillaan liittyy meidän historiamme ja identiteettiimme, joiden tutkiminen on historioitsijoiden pitkä työsarka”, Peskov sanoi."

*

Valtakunnan Duumassa vaadittiin muistolaatan asennuksen peruuttamista, ja kysymyksen aiheesta teki Venäjän kommunistisen puolueen sijainen Sergei Obukhov.  Hän vetosi asiaa koskevassa hakemuksessaan kulttuuriministeri Vladimir Medinskiin, ja St Petersburgin kuvernööriin Gerogi Poltavtsenkoon.

"On hyvin tiedossa, että toisen maailmansodan aikana, Mannerheim, taisteli Natsi-Saksan puolella. Hän oli Hitlerin liittolainen. Mannerheimin armeija miehitti Karjalaa, ja yhdessä Hitlerin joukkojen kanssa ne osallistuvat Leningradin piiritykseen "- sanoi laattaa vastustavan liikkeen edustajat kirjeessään.”

*

Tietoisku

Karl Gustav Mannerheim palveli Venäjän armeija vuoden 1917 vallankumoukseen saakka, ja tänä aikana hän osallistui Japanin sotaan sekä ensimmäiseen maailmansotaan. Hän osallistui myös Kiinaan suuntautuneeseen löytöretkeen, jonka toteutti Venäjän maantieteellinen seura.

Mannerheim palasi takaisin Suomeen, kun se julistautui itsenäiseksi ja hänestä tuli Suomen valtakunnan valtionhoitaja. Vuonna 1919 hän osallistui presidentinvaaleihin, mutta ei voittanut niitä. 1930-luvun alussa Mannerheim johti Suomen puolustusvoimien neuvostoa. Hänen johdollaan se rakennettiin linnoituksia rajalla Neuvostoliiton, ne tunnetaan nimellä "Mannerheim Linja".

Mannerheim toimi komentajana Neuvostoliiton ja Suomen sodan 1939 – 1940, ja toisen maailmansodan puhjetessa Suomen armeijaa Karjalassa. Elokuussa 1944 Mannerheimista tuli Suomen presidentti, pian sen jälkeen Neuvostoliiton ja Suomen allekirjoittivat rauhansopimuksen.”

Mannerheim-laatan palajastustilaisuudesta uutisoi:

https://meduza.io/news/2016/06/16/v-peterburge-ustanovili-memorialnuyu-dosku-s-imenem-mannergeyma

Käännös: Veikko Huuska – pahoittelen kaikkia mahdollisia ja toteutuneita virheitä!

*

BTW;

kulttuuriministeri Medinski katsoi taannoin, että "Suomi on erottamaton osa Venäläistä maailmaa".  - Melko vahvalla "kierteellä" lausuttu... 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vladimir_Medinski

*

Kielitaitoisille ko. uutinen vielä tässä:

В Петербурге установили мемориальную доску с именем Маннергейма

Интерфакс

15:11, 16 июня 2016

Надежный источник

В Санкт-Петербурге установили мемориальную доску с именем генерала русской армии, маршала Финляндии, президента этой страны Карла Густава Маннергейма. Табличку разместили на здании Военного инженерно-технического университета на Захарьевской улице. До революции 1917 года в этом доме находилась полковая церковь лейб-гвардии Кавалергардского полка, в котором служил Маннергейм.

В церемонии открытия мемориальной доски принял участие глава администрации президента РФ Сергей Иванов и министр культуры Владимир Мединский. «Как говорится, из песни слов не выкинешь. Никто не собирается обелять действия Маннергейма после 1918 года, но до 1918 года он служил России, и если уж быть совсем откровенным, то он прожил и прослужил в России дольше, чем он служил и жил в Финляндии», — заявил Иванов.

Во время церемонии за огороженной территорией на Захарьевской улице собрались противники установки мемориальной доски. На выкрик «Позор!», прозвучавший из толпы, Мединский ответил: «Не надо быть святее папы Римского и не надо стараться быть большим патриотом и коммунистом, чем Иосиф Виссарионович Сталин, который лично защитил Маннергейма».

https://meduza.io/image/attachments/images/000/029/709/small/5KknW3uxVD8wnt7tfC-6xw.jpg

Мемориальная доска с именем Карла Густава Маннергейма в Петербурге. В русской армии его имя произносили как Густав Карлович Маннергейм

Фото: министерство культуры РФ

Незадолго до открытия мемориальной доски пресс-секретарь президента РФ Дмитрий Песков ответил на вопрос, как Кремль относится к этому событию с учетом того, что финские войска участвовали в блокаде Ленинграда. «Действительно, до сих пор личность Маннергейма вызывает горячие споры, но однозначно совершенно можно сказать, что это личность незаурядная, имеющая отношение к нашей истории, и личность, роль которой еще долго будут изучать историки», — сказал Песков.

С требованием отменить установку мемориальной доски выступил депутат Госдумы от КПРФ Сергей Обухов. Он обратился с соответствующим заявлением к министру культуры России Владимиру Мединскому и губернатору Санкт-Петербурга Георгию Полтавченко.

«Общеизвестно, что во Второй мировой войне маршал Маннергейм воевал на стороне фашистской Германии. Был союзником Гитлера. Армия Маннергейма оккупировала Карелию, вместе с гитлеровскими войсками участвовала в блокаде Ленинграда», — говорится в обращении депутата.

Карл Густав Маннергейм до революции 1917 года служил в русской армии, принимал участие в войне с Японией и Первой мировой войне. Он также предпринял экспедицию в Китай, по итогам которой был принят в Русское географическое общество.

Маннергейм вернулся в Финляндию, когда она провозгласила независимость, и стал регентом королевства Финляндия. В 1919 году он принимал участие в выборах президента страны, но не сумел их выиграть. В начале 1930-х годов Маннергейм возглавил совет обороны Финляндии. Под его руководством были построены оборонительные сооружения на границе с СССР, получившие название «Линия Маннергейма».

Маннергейм командовал армией Финляндии во время советско-финской войны 1939–1940 годов, а с началом Великой Отечественной войны руководил наступлением финской армии в Карелии. В августе 1944 года Маннергейм стал президентом Финляндии, вскоре после этого СССР и Финляндия подписали соглашение о мире.

 

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Tarkkasilmäiset huomaavat välittömästi, että Pietarin seinälaatassa on vähäinen, mutta huomionarvoinen virhe:

Laatassa todetaan Mannerheimin toimineen Pietarissa/Venäjän palveluksessa 1887 - 1918.

Todellisuudessa - ja tunnetusti Mannerheim erosi Venäjän armeijan palveluksesta jo 1917 puolella. Tästä on Mannerheim-sivuilla seikkaperäinen kronologia. Onkohan joku nyt löytänyt Venäjän arkistosta jotain uutta aineistoa, jonka mukaan kenraaliluutnantti Mannerheimin ero olisi astunut virallisesti voimaan vasta vuoden 1918 puolella? - Vai tukeudutaanko alempana mainittavaan eläkepäätöksen päivämäärään, 28.3.1918?

Mutta annetaanpa Mannerheim-sivuille puheenvuoro:

"ERO VENÄJÄN PALVELUKSESTA

Maaliskuun vallankumouksen 1917 jälkeen Mannerheim, kuten muutkin upseerit, joutui toimimaan vaikeassa tilanteessa kurin heikentyessä Venäjän armeijassa.

Syyskuussa 1917 loukkaantuminen ratsasturetkellä antoi hänelle mahdollisuuden miettiä tulevaisuuttaan sairaslomalla Odessassa. Lokakuun 3. päivänä hänet pyynnöstään siirrettiin reserviin. Mukana olleessa kirjelmässä valitettiin, ettei Mannerheim ymmärtänyt Venäjällä tapahtuvia "demokraattisia muutoksia ja suhtautui virheellisesti väliaikaisen hallituksen komissaareihin."
Odessasta Mannerheim lähti 3.12. junalla kohti pohjoista mukanaan mm. sotilaspalvelijansa Ivan Karpatjov ja lähettiupseerinsa, luutnantti Martin Franck. Mm. Zlobinin ja Vitebskin asemalla Mannerheimiä pyrittiin väkisin poistamaan junasta. Helsinkiin hän saapui 18.12. 1917, joskin hän vielä saman kuun lopulla kävi Pietarissa neuvottelemassa mahdollisista asekaupoista ranskalaisten kanssa.

Tammikuun puolivälissä 1918 Mannerheim suostui itsenäisyyssenaatin puheenjohtajan P. E. Svinhufvudin pyyntöön ryhtyä johtamaan senaatin perusteilla olevaa sotavoimaa. Hieman aikaisemmin, 1. 1. 1918, hän oli lähettänyt Helsingistä Venäjän pääesikunnan päällikölle kirjeen ja pyytänyt Suomen alamaisuuden ja Suomen itsenäistymisen perusteella eron Venäjän palveluksesta. Suomen itsenäistyminen oli hänelle selkeä rajapyykki. Sen nojalla hän saattoi luontevasti päästä eroon virkasuhteesta Venäjään. Hän kirjoitti ministeriöön. Hänen ei tarvinnut ilmoituksellaan vaivata Leniniä ja tämän johtamaa kansankomissaarien neuvostoa.

Pietarin pääesikunnassa kirje kirjattiin 14/27.1., päivää ennen kuin venäläisten aseistariisuminen Pohjanmaalla alkoi. Asia aloitti pitkän tiensä byrokratian rattaissa. Sotaministeriötä johtava virkamies päätti 21.2. 1917 eläkkeen myöntämisestä ja maaliskuun loppuun mennessä oli päätös saatu myös rahaministeriöstä. Eläkkeen suuruus oli 3761 ruplaa vuodessa, minkä lisäksi tulisi vielä 859 ruplaa vuodessa "täysinpalvelleiden" eläkekassasta. Palvelusvuosia oli Venäjän puolella rajaa kertynyt 30.

Kesällä 50 vuottaan täyttänyt kenraali oli 20. 9./3. 10. 1917 siirretty ratsuväkiarmeijakunnan komentajan tehtävistä Odessan sotilaspiirin henkilöreserviin, Mannerheimin kertoman mukaan "silloisiin oloihin sopeutumattomana". Eläkepäätöksestä ilmoitettiinkin (28. 3. 1918, Tampereen taistelun raivotessa) nimen omaan Odessan piirin esikunnalle. Eläke maksettaisiin Hersonin kaupungin sotilaskassasta. Eläkepäätöksessä puhutaan entisestä kenraaliluutnantista, koska uusi valta oli poistanut sotilasarvot. On kyseenalaista saapuiko päätös sekavissa oloissa koskaan perille Mannerheimille."

Lähde: http://www.mannerheim.fi/05_s_ura/s_eroven.htm

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Vähän niin kuin vastapainona:

Tampereella oli 16.6.2016 myös tietynlainen merkkipäivä. Liittyi Venäjään, ja Suomeen, ja näiden maiden väliseen yhteiseen historiaan.

eli tässä tapauksessa Leniniin.

Lenin Museo 2.o avattiin!

Katso kuvat ja tunnelmat:

https://picasaweb.google.com/113679801467129695575...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Tässä raportti paikanpäältä:

http://www.fontanka.ru/2016/06/16/141/

Fontankan jutussa seinälaatan kuva on hyvä!

*

Ja tässä Sergei Ivanovin lausunto - MilitaryNews.ru -sivuilta:

http://www.militarynews.ru/Story.asp?rid=1&nid=416430

*

Iltalehti kirjoitti eilen:
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016061621741590_...

Täällä Fontankan kuvasarja tilaisuudesta; http://www.fontanka.ru/2016/06/16/141//report.1.ht...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Edellä mainittu KP:n duuman sijaisedustajan S.P. Obukhovin esittämä protesti kuuluu:

"Pyydän teitä ryhtymään päättäväisiin toimiin, joilla pyritään estämään asennuksen muistolaatta Carl Gustav Mannerheimin muistolaatan asennus Pietarissa", - totesi hän pyynnössä, jonka teksti kerrottu julkisuuteen RIA Novostin toimesta.

RIA Novosti http://ria.ru/society/20160616/1448403226.html#ixz...

Lisäksi "Obukhov sanoi, että tapahtuma otetaan vastaan kielteisesti ei ainoastaan Venäjän kansalaisten keskuudessa, vaan myös kansainvälisessä yhteisössä".
*

Wikipedia: Sergei Pavlovits Obukhov
https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9E%D0%B1%D1%83%D...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Hyvämuistiset lukijat muistanevat, miten Mannerheim-laatta piti paljastaa jo tasan vuosi sitten. Hanke joutui kritiikin kouriin, ja tilaisuus peruutettiin silloin.
Ilta-Sanomat kirjoitti vuosi sitten (19.6.2016):
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-20000009480...
” Mediat:
MANNERHEIM-MUISTOLAATTA aiheutti kiistan Venäjällä – paljastaminen peruttiin
Mannerheim-muistolaatan paljastaminen Pietarissa on joutunut vastatuuleen, uutisoivat venäläiset tiedotusvälineet.
Aiemmin pietarilainen Fontanka.ru –sivusto uutisoi,http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1433987387852.html että Pietarissa aiotaan paljastaa muistolaatta Carl Gustaf Emil Mannerheiminhttp://www.iltasanomat.fi/haku/?search-term=Carl%20Gustaf%20Emil%20Mannerheimin kunniaksi. Laattahankkeen takana on uutistietojen mukaan Venäjän sotahistoriallinen yhteisö.

Suunniteltuna paljastamispäivänä eli torstaina Fontanka kirjoitti kuitenkinhttp://www.fontanka.ru/2015/06/18/087/, että laattaa ei ollutkaan paljastettu. Sen sijaan paikalta oli lukijoiden havaintojen mukaan poistettu muoviin kääritty muistolaatan näköinen esine.

Sivuston mukaan Venäjän kulttuuriministeriö ei ole kommentoinut asiaa, ja sotahistoriallinen yhteisö ilmoittaa, ettei tiedä asiasta.

Uutistoimisto Tassinhttp://tass.ru/obschestvo/2046432 mukaan muistolaattahanke oli herättänyt kahdessa duuman jäsenessä närää. Kommunistipuolueen kansanedustajat Valeri Rashkin http://www.iltasanomat.fi/haku/?search-term=Valeri... Sergei Obuhov http://www.iltasanomat.fi/haku/?search-term=Sergei... vedonneet kulttuuriministeriöön, jotta laatan asentamista ei sallittaisi.
Ilmoitus katosi kulttuuriministeriön sivuilta
Suomessa asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomathttp://www.hs.fi/ulkomaat/a1434596823199.

Venäjän sotahistoriallisen yhteisön tiedottaja vahvisti viime viikolla HS:lle, että muistolaatan avajaistilaisuuteen osallistuu myös Venäjän kulttuuriministeri Vladimir Medinskihttp://www.iltasanomat.fi/haku/?search-term=Vladimir%20Medinski. Asiasta kerrottiin lehden mukaan myös kulttuuriministeriön verkkosivuilla. Tällä viikolla HS ei enää tavoittanut tiedottajaa, ja ilmoitus avajaisista on kadonnut ministeriön sivuilta.

Kulttuuriministeri Medinski kommentoihttp://fontanka.fi/articles/20673/ torstaina Fontankalle, ettei tiedä, miksi tilaisuus peruttiin.

Sotahistoriallisen yhteisön edustaja kertoi aiemmin julkisuudessa, että laatalla halutaan tähdentää sitä, että Mannerheim "ei ollut vain venäläinen upseeri, vaan myös venäläinen tiedustelija".

Ennen Suomen itsenäistymistä Mannerheim palveli Venäjän armeijassa ja osallistui muun muassa sotaan Japania vastaan. Talvi- ja jatkosodassa hän toimi Suomen puolustusvoimien ylipäällikkönä taistelussa neuvostojoukkoja vastaan.

Helsingin Sanomien mukaan Venäjällä alkoi laattauutisen julkistamisen jälkeen keskustelu Mannerheimin roolista toisessa maailmansodassa: tuolloinhan Mannerheim taisteli Neuvostoliittoa vastaan.

Anu-Elina Ervasti ”
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-20000009480...
*

HS kirjoitti jo18.6.2015

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1434596823199

Käyttäjän JaakkoWilenius kuva
Jaakko Wilenius

Kiitos mielenkiintoisesta uutisoinnista perinpohjaisine taustatietoineen.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Kiitos.

Tämä ansaitsee vielä noston, tapauksen taustoja valaiseva Matti Kiurun juttu Kauppalehdessä:

"Merkillepantavaa tilaisuudessa oli, ettei paikalle ollut kutsuttu Suomen valtion virallista edustajaa, vaikka Mannerheim on Suomen entinen presidentti.

Ilmeisesti muistolaatan venäläiset puuhamiehet ovat halunneet häivyttää Mannerheimin suomalaisen henkilöhistorian. Varsinkin Pietarissa Mannerheim on henkilönä hyvin kiistelty, ja monien mielestä hän osallistui aktiivisesti Leningradin piiritykseen yhdessä Saksan kanssa vuosina 1941-1944.

Muistolaatassa Suomi-konteksti ei esiinny lainkaan, vaan teksti on koruton: ”Venäjän armeijan kenraaliluutnantti Gustav Karlovitsh Mannerheim palveli vuosina 1887-1918.” Mannerheim on kuvattu pronssireliefiin Venäjän keisarillisen armeijan juhlaunivormussa.

Muistolaatan paljastus oli salamyhkäinen tapahtuma. Järjestävästä tahosta ei oikein saanut selvää, mutta ilmeisesti kyseessä oli Venäjän historiallinen seura. Edes medialla ei ollut etukäteistietoa paljastusajankohdasta, ja tällä haluttiin ilmeisesti estää mielenosoittajien kokoontuminen tilaisuuteen. Paikalle olikin saapunut vain muutama äänekäs mielenosoittaja.

Paikalla oli kuitenkin kunniakomppania ja sotilassoittokunta ja lisäksi tilaisuuteen oli ilmeisesti komennettu läheisen kauppakorkeakoulun opiskelijoita, jotka laskivat paikalle kukkia."

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/putinin-luottomi...

*

Ksml:
Pietarilaisen Fontanka-verkkolehden mukaan monien venäläisten vierastamaa hanketta ei voida enää pysäyttää, koska se on saanut Kremlin yksiselitteisen tuen. Torstain paljastustilaisuuteen on osallistumassa kulttuuriministeri Vladimir Medinskin ohella myös Venäjän presidentinhallinnon johtaja Sergei Ivanov, verkkolehti kertoo.
Ivanov tunnetaan paitsi Venäjän entisenä puolustusministerinä myös presidentti Vladimir Putinin hyvänä ystävänä.
Fontankan mukaan Kremlin yllättävän Mannerheim-myönteisyyden takana saattaa olla Pietarin kansainvälinen talousfoorumi, joka on alkamassa niinikään tänään torstaina. Foorumiin odotetaan muun muassa elinkeinoministeri Olli Rehniä Suomesta sekä EU-komission puheenjohtajaa Jean-Claude Junckeria.
Vaikka Mannerheim-laatalla on korkean tason tuki, sitä on lyöty Venäjän julkisessa keskustelussa kuin vierasta sikaa. Fontankan tiistaina haastattelemista venäläishistorioitsijoista vain yksi sanoi ymmärtävänsä, miksi fasistien piirityksessä pahoin kärsinyt Neuvostoliiton ”sankarikaupunki” tarvitsee Mannerheimin muistolaatan Suuren isänmaallisen sodan 75-vuotismuistojuhlallisuuksien keskelle.
Muut haastatellut näkivät Mannerheimin ensisijaisesti natsi-Saksan johtajan Adolf Hitlerin liittolaisena. Pietarin yliopiston uuden ajan historian laitosta johtava Vladimir Baryshnikov muistutti Fontankan lukijoille, että suomalaisten keskitysleireille Karjalassa kuoli suhteessa enemmän neuvostoliittolaisia sotavankeja kuin Saksan vastaavissa laitoksissa.
– Jos Mannerheim oli sankari, ei hän sitä tietenkään ollut Venäjälle vaan jollekin toiselle maalle... Heidän tavoitteenaan oli Leningradin valloittaminen. Mannerheim laupiaana Leningradin pelastajana ei ole muuta kuin kirjallisuuden luoma hahmo, Baryshnikov laukoi.
Verkkolehti Regnumin poliittisen kommentaattorin Mihail Demurinin mielestä Mannerheim-laatan hyväksyminen osoitti ”törkeää piittaamattomuutta” kansalaisten yleistä mielipidettä kohtaan.
– Pietarilaiset vastustavat Mannerheimin muistelemista omassa kotikaupungissa, se on ilmeinen fakta. Viime vuoden yritykset tehdä niin nostattivat laajaa vastustusta ja närkästystä ympäri Venäjän. Silti laatta on jälleen kerran asennusvalmiudessa, Demurin valitti.
Laatta chevalierkaartin kirkon paikalle
Muistolaatta on tulossa Fontankan mukaan eri paikkaan kuin mitä vielä muutama päivä sitten uutisoitiin. Laatan lopullinen osoite on Zaharjevskajan katu 22, missä oli aiemmin keisarin chevalierkaartin – siis myös Mannerheimin – kotikirkko. Puna-armeija muutti pyhätön vuonna 1948 vesirakentamisen koulutuskeskuksekseen. Tällä hetkellä rakennuksessa toimii kenraali Komarovskin mukaan nimetty Venäjän armeijan teknillinen instituutti.
Instituutin opettajat eivät suostuneet kommentoimaan Mannerheim-laatan ilmestymistä omilla nimillään. Nimettömyyden suojista hanke sai kuitenkin täyden tyrmäyksen.
– Meiltä ei kysytty kantaa, haluammeko kyltin instituutin seinään. Vain yksi fakta sitoo instituuttimme Mannerheimin nimeen: meiltä valmistuneet osallistuivat Mannerheim-linjan murtamiseen 1944 ja Viipurin valtaamiseen, eräs opettaja sanoi.
Hän aikoi osallistua kyltin paljastustilaisuuteen vain jos käsky käy.
– Oma isoisä taisteli Leningradin rintamalla. Jos hän eläisi, tämä tuntuisi todella häpeälliseltä.
Janne Yläjoki
http://www.ksml.fi/ulkomaat/Marskin-laatan-paljast...
*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Pietarissa 16.6.2016 juhlallisin menoin paljastettu kenraaliluutnantti Gustav Karlovit MANNERHEIMIN muistolaatta ei odotetusti saa kiitoksia Venäjän kommunistisen puolueen johtofiguuri Gennadi Zjuganovilta.
http://www.fontanka.ru/2016/06/17/106/
Zjuganonot sanoo: Mannerheim on haitallinen, ja viittaa Kadyroviin.
Pietarilaisten täytyy yhdistyä voidakseen välittää viranomaiselle vastustavan asenteensa Kaarle Mannerheimin muistolaattaa nähden, totesi Fontankalle SPIEF:n johtaja, kommunistipuolueen Gennadi Zjuganov.
Tänään iltapäivällä (17.6.2016) hän neuvoi eriäviä käsityksiä omaavat tahot tekemään valituksia ammattiydistyksiin sekä kirjoittamaan ryhmävetoomuksia eri tahoilla.
”Leningradissa ja St. Petersburgissa on aina voitu tehdä vahvoja ja osaavia päätöksiä. Olette lahjakkaita ihmisiä ja lahjakkaita poliitikkoja, ette voi vain istua ja vaieta oikeaan aikaan”, Venäjän näkyvin kommunisti-poliitikko sanoi.
Samalla hän totesi, että tärkeintä tässä tilanteessa on – ei laatta sinänsä, vaan:
”En liioittele tätä tapahtumaa - sanoi Gennadi Zjuganov -. Emme ole ottaneet vastaan mitään Batyitä, ei Napoleon eikä Hitleriä. Olemme voitettu laadullisesti erilaisia asevoimia Tämä nationalismi, anti-Neuvostoliitoliittolaisuus ja Russofobia Nämä ihmiset ovat kasaantuneet Ural Jeltsinin Centeriin Tämä ubozhische .... ., että koko on enemmän Talvipalatsi Yritetään flirttailla muistoja, jotka kerran pystyy ja palveli Venäjän keisarikunnan, on haitallista, jos haluat edetä -. palauttamaan historiallista totuutta ja totuus on, että 700 vuotta vietimme taistelussa. ja kampanjoita. ja en ole koskaan halunnut ulkomaisten naapureita. " (pikakäännös)
http://www.fontanka.ru/2016/06/17/106/
*

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Erkki Tuomiojan juhlapuhe Tampereella :
16.6.2016
(ote, alusta)
Tampereen uudistunut Lenin-museo
Historia on aina läsnä ja vaikuttaa meihin siitä riippumatta olemmeko siitä tietoisia vai emme. Elämme valitettavasti aikaa, jolloin tietämättömyys historiasta on paremminkin lisääntynyt kuin vähentynyt. Historian heikko tuntemus avaa aina myös mahdollisuuksia historian väärinkäytölle kyseenalaisiin tarkoituksiin.
Historian kanssa eläminen ei ole aina helppoa. Historia on osasyyllinen moniin menneisiin, käynnissä oleviin ja epäilemättä myös tuleviin konflikteihin.
Tämä herättää kysymyksen, olisiko parempi vaalia kollektiivista muistamattomuutta ja painaa historian ikävät asiat aktiivisesti unholaan. Näin on vakavasti esitetty vastauksena tarpeeseen välttyä mielipahalta ja vastakkaisuuksilta, joita historialliset muistot ylläpitävät ja siten myös ehkäistä niitä sotia ja konflikteja joihin ne voivat johtaa.
Se että historia voi tällaisia konflikteja aiheuttaa ja ylläpitää on liiankin totta, mutta olisi aivan väärin kuvitella että ratkaisu olisi unohtaminen. Yritykset unohtaa ja haudata oma (tai naapurien) historia on hyvä tapa luoda zombeja. Tapahtumat, kertomukset ja väitteet jotka uskotaan näin jätetyn unohduksiin voivat milloin tahansa palata kummittelemaan ellei niitä ole avoimesti ja kunnolla kohdattu ja käsitelty.
Tietämättömyys historiasta tai sen unohtaminen ei taio siitä olemattomiin eikä tee siitä vaaratonta. Tietämättömyys jättää päinvastoin oven avoimeksi sille miten historiaa voidaan monin tavoin väärinkäyttää konflikteissa ja niiden synnyttämisessä.
*

Juhlapuhe kokonaisuudessaan Tuomiojan sivuilla: 16.6.2016
http://tuomioja.org/

*
Tämän haluan vielä lainata Ekin puheesta tähän yhteyteen:
”Kulttuuria kunnioittava ja historiaa ymmärtävä kansakunta ei myöskään hävitä kaikkia vanhan vallan jättämiä hyvin konkreettisia jäänteitä ja monumentteja. Vastenmielisistä ja pahoista ajoista kertovat monumentit kuuluvat nekin historiaan ja ajan myötä tällaiset historialliset reliktit eivät enää häiritse tulevia sukupolvia, vaan toimivat sellaisina tärkeinä muistutuksina menneestä, jotka auttavat historian ymmärtämiseen.
Aika parantaa haavat, mutta yleensä vaatii sen, että diktatuurien uhrit ja heidän lähiomaisensa ovat myös poistuneet keskuudestamme. Kenenkään mieleen ei ainakaan enää tule vaatia esim. Rooman colosseumin purkamista siksi, että siellä kidutettiin ja tapettiin ihmisiä gladiaattorikisoissa, mutta nuorempien asioiden kanssa voi olla jo vaikeampaa.
Olen käyttänyt hienona esimerkkinä historian kunnioittamisesta sitä, että meillä seisoo edelleen valtakunnan arvokkaimmalla paikalla Helsingin senaatintorilla Aleksanteri II:n patsas. En tosin ole varma seisoisiko se enää ja olisinko siihen yhtä tyytyväinen jos kyseessä olisi Nikolai II:n patsas.
Museot ovat tärkeitä historiallisia muistipaikkoja joita on vaalittava ja kehitettävä jatkuvasti niin, että ne mahdollisimman oikealla ja ymmärrettävällä tavalla tuovat menneisyyden keskuuteemme.”

*

Tämän puheen olisi voinut pitää vaikka Pietarissa 16.6.

Suosittelen lukemaan!

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

HS 27.6.2016 kertoi, että "laatta-taistelu" jatkuu Pietarissa:
https://picasaweb.google.com/113679801467129695575...

Kenraali Mannerheimin Pietarin-vuosien kunniaksi juhlavasti juhannuksen alla paljastettu muistolaata on töhritty punamalilla ja peitetty suojamuovein. Jäämme seuraamaan "taistelun" etenemistä.

HS on haastatellut tilanteen johdosta mm. tunnettua prof. Lev Lurieta Pietarissa.

*
YLE 19.6.2016;
http://yle.fi/uutiset/mannerheimin_muistomerkki_to...
*
Tutkijan sana, täällä HS:n aamulla verkkoon laitetussa jutussa;
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1466821460499

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset