Veikko Huuska

Klinge: "Suomi 100 vuotta" rajaa liiaksi - Suomen itsenäisyys on vanhempaa

Talouselämä, 8.6.2016 klo 09:26

Professori Matti Klinge Savon Sanomissa:

"Kun sanotaan 'Suomi sata vuotta', se tekee vääryyttä meidän historiallemme" ”

http://www.talouselama.fi/uutiset/professori-ss-ss...

Historian emeritusprofessori Matti Klingen mielestä puhe suomalaisesta identiteetistä kaipaa oikomista, Savon Sanomat kertoo (8.6.2016).

"Itsenäisyysasiassa ollaan aika virheellisillä linjoilla, kun sanotaan ”Suomi sata vuotta”. Suomalaiset olivat täysin itsenäisiä jo 1300-luvulla, kun he pääsivät vaikuttamaan Ruotsin valtakunnan valtiopäivillä ja armeijassa", Klinge sanoo.

Vuonna 1809 Suomesta tuli Venäjän suurruhtinaskunta, jolle Venäjän keisari Aleksanteri I antoi autonomisen aseman.

"Maamme oli sota- ja ulkopolitiikkaa lukuun ottamatta valtio. Sillä oli kaikki valtion tunnusmerkit, ominaisuudet ja toimielimet. Aleksanteri I antoi Suomelle esimerkiksi oman pääkaupungin. Kun sanotaan ”Suomi sata vuotta”, se tekee vääryyttä meidän historiallemme", Klinge toteaa.

Klinge muistuttaa, että Suomen itsenäisyyspäivä on Suomen itsenäisyysjulistuksen päivämäärä.

Klinge toivoisi, että suomalaista identiteettiä käsiteltäisiin itsenäsyysjulistusta ja sotahistoriaa laaja-alaisemmin
"Haluaisin kuvata Suomen identiteetin enemmän sen varaan, miten Suomi 1800- ja 1900-luvulla vaurastui, kaupungistui ja teollistui. Esimerkiksi suomen kieli kehitettiin sille tasolle, että sillä voidaan ilmaista korkeinkin kulttuuri, mikä ei ole mikään vähäinen saavutus. Siinä samalla meidän kirjallisuutemme, kuvataiteemme ja arkkitehtuurimme saavuttivat myös merkittäviä tuloksia ja muodostivat kuvaa suomalaisuudesta", Klinge sanoo.

Lähde: http://www.talouselama.fi/uutiset/professori-ss-ss...

*

Savon Sanomat 8.6.2016:
origin, edellisen lisäksi mm:

"Suomen itsenäisyyspäivä on Suomen itsenäisyysjulistuksen päivämäärä, Klinge muistuttaa. Tuona päivänä Suomi julistautui itsenäiseksi. Voidaan kuitenkin katsoa, että Suomi oli oikeasti itsenäinen vasta, kun muut valtiot tunnustivat sen itsenäisyyden tammikuun alussa 1918. Suomen itsenäisyyttä juhlitaan 6.12., koska se päätettiin Suomen itsenäisyyspäiväksi marraskuussa 1919.

Klingen mukaan itsenäisyyden saaminen johtui yksiselitteisesti Venäjän bolševikkivallankumouksesta. Silloin kaikki hallinnolliset suhteet Venäjään katkesivat ja suurin osa suomalaisista halusi erota Venäjästä.

– Itsenäisyyttä juhlittaessa oikeastaan kukaan ei viittaa bolševikkivallankumoukseen. On epäaitoa, kun juhlinnasta on poissa itsenäisyyden aikaansaanut tekijä.

Klinge kantaa yleisesti huolta siitä, että Suomessa ei keskitytä tarpeeksi vanhaan historiaan ja historian kuvaus on liian kielteinen. Itsekin sodan lapsena kokenut Klinge näkee, että historian kuvauksessa korostetaan myös liian paljon sotia ja konflikteja.

Historian korostukset ovat tärkeitä, koska ne vaikuttavat suomalaiseen identiteettiin.

– 1900-luvulla itsenäisyyttä on rakennettu hyvin paljon sotahistoriaan, jota pidän hyvin yksipuolisena näköalana. Itsenäisyysjulistuksen 100-vuotisjuhlana nostetaan esille taas esimerkiksi Tuntematon sotilas.

Pitääkö sitä sotaa taas muistaa ja rakentaa sen varaan meidän identiteettimme? Tässä minä olen hyvin kriittisellä kannalla.
Klinge toivoisi, että Suomen kehitystä muistettaisiin enemmän.

– Haluaisin kuvata Suomen identiteetin enemmän sen varaan, miten Suomi 1800- ja 1900-luvulla vaurastui, kaupungistui ja teollistui.

Esimerkiksi suomen kieli kehitettiin sille tasolle, että sillä voidaan ilmaista korkeinkin kulttuuri, mikä ei ole mikään vähäinen saavutus. Siinä samalla meidän kirjallisuutemme, kuvataiteemme ja arkkitehtuurimme saavuttivat myös merkittäviä tuloksia ja muodostivat kuvaa suomalaisuudesta."

Toimittaja:SS/Alisa Vänttinen

Lähde: http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Emeritusprofess...
*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Suomalaiset olivat täysin itsenäisiä jo 1300-luvulla..."

- Ja nyt se vasta kerrotaan! Toisaalta... kyllä joulukuun kuudentena voi juhlia sitä vuonna 1917 tehtyä parlamentaarista enemmistöpäätöstä, jota itsenäisyysjulistuksen hyväksymiseksi kutsutaan.

Kieltämättä houkuttelisi ajatella kotimaata jo 700-vuotiaana valtiona. Siinä mentäisiin heittämällä Yhdysvaltojen ja aika monen muun maan "ohi".

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Tuo 1300-juttu on tietysti kärjistys, mutta se on hyvä nähdä myönteisen ja välttämättömän rakenteellisen kehityksen lähtöpisteenä.
Sinänsä Klinge on täysin oikeassa: Suomen itsenäisyyttä, eikä edes sen 100-vuotishetkeä, olisi syytä tarkastella vain sen toteutuneen historian valossa, vaan myös - ehdottomasti - sen kehtovaiheen osalta.
Suomen kansallisen olemassaolon muotoutuminen:
valtiolliset toimielimet jo Ruotsin vallan aikana, samoin laita ja hallintokäytännöt, virkamiehet, armeija eri muodoissaan. Kieli - se on tärkeä, aivan kuten Klinge tähdentää, kielen kehittyminen kansankieleksi, kansanvalistus; luku- ja kirjoitustaidon leviäminen kansan syvien rivien pariin jo 1800-luvun mittaan. Kansallisen kulttuurin synty ja taiteen kultakausi, kansallinen herääminen. Puolueiden synty 1880-luvulta alkaen, vapaa kansansivistystyö, palokunnat ja muu järjestöelämä. Nämä ovat sen kivijalan muotoutumista, jolle elinkelpoinen kansallisvaltio voi syntyä.
Suomen itsenäistymisen kannalta nuo kaksi järisyttävää murhenäytelmää, ensimmäinen maailmansota ja Venäjän vallankumoukset, eritoten bolshevikkikoplan vallankaappaaus 1917, niiden merkitystä itsenäisyysjulistuksen antamiselle ja itsenäisyyden omaksumiselle ei voi unohtaa eikä aliarvoida. Kuinka monesti historian käännekohdat ja emämaiden vaihtelevin muodoin ilmenevä heikkouden tila tai ainakin voiman vähentyminen luo edellytykset muodostuvien kansakuntien synnylle!

Suomen 100 vuoden yksinäisyydestä - tai siis itsenäisyydestä - olemme olleet sotatilassa noin 8,5 vuotta - ja rauhantilassa 91,5 vuotta! Rauhan aikana on tehty paljon tärkeää: siihen kannattaa myös satsata - ja nostaa sitä. Eli sikäli olen professori Klingen kanssa tasan samaa mieltä.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Pidän Ruotsin kaudella käyttöönotettua hallinto- ja oikeusjärjestelmää kaikkein tärkeimpänä valtion tuntomerkkinä, jos tarkastelussa on Suomen olemus ennen vuotta 1917. Suomen kieli on kelpo lisä kansalliseen minuuteen, mutta eihän Belgiassa puhuta belgiaa eikä Argentiinassa argentiinaa.

Nostan hattua sadan vuoden takaisille poliitikoille, jotka ymmärsivät maailmansodan ja Venäjän kaaoksen avaaman "ikkunan" valtiolliselle itsenäisyydelle. Täysiä tyylipisteitä ei prosessille kuitenkaan voi antaa, koska alkuvuonna 1918 suistuttiin - valkoisiin kuuluneen isoisäni käyttämällä käsitteellä - "veljessotaan".

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #3

Tuo "suistuminen" tapahtui kylläkin yksipuolisesti punaisten ryhtyessä kapinaan olemassa olevaa hallitusta vastaan. Ja tämä tapahtui maassa vielä olleiden venäjän sotajoukkojen tuella. Miten sellainen liittyy tyylipisteisiin itsenäisyysmiesten toimintaa ajatellen?

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #4

Ajattelin olla tässä yhteydessä syyllistämättä mitään osapuolta. Kokonaisuuden kannalta olisi ollut siistimpää jos verta ei olisi vuodatettu.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #5

Hirttää ei keritty, niin käytettiin Saksanpillereitä punataudinhoitoon Tatu Pekkarisen sanoituksen mukaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset