*

Veikko Huuska

Ruotsissa välikysymys: Saako NATO tuoda ydinaseita Ruotsiin?

Ruotsissa välikysymys: Saako NATO tuoda ydinaseita Ruotsiin?

Ruotsin valtiopäivillä esitettiin viime perjantaina 20.5.2016 välikysymys (interpellation) vakavasta aiheesta:

Mahdollistaako NATOn kanssa vuonna 2014 solmittu Isäntämaasopimus NATOlle tilaisuuden tuoda ydinaseita Ruotsin maaperälle?

Suomen media vaikenee kuin muuri tästä kysymyksestä.

*

Välikysymys ja sitä seurannut keskustelu Ruotsin parlamentissa 20.5.2016 koskien NATOn kanssa solmittua Isäntämaasopimusta ja ydinaseita:

Välikysymyksen esitti Stig Henriksson, vasemmistopuolueesta

Henriksson on syntynyt 1955 Jällivaaran kunnan Yrttivaarassa.  https://sv.wikipedia.org/wiki/Stig_Henriksson

Välikysymysteksti Ruotsin valtiopäivien sivuilla: https://data.riksdagen.se/fil/5930F3C6-7CEE-4349-88B7-F75CD686F44B

Välikysymyksensä aluksi edustaja Henriksson toteaa, että on selvää, että yhteisymmärryspöytäkirja (MOU) NATOn kanssa isäntämaatuesta ei anna sotilasliitolle lupaa tuoda ydinaseita Ruotsin alueelle.  Mutta on sääli, ettei itse sopimus tai Ruotsin laki ole yhtä selvä.

Hän jatkaa: (käännös VH:n, joka pahoittelee ilmeisiä virheitä... tarvitsen ruotsia niin harvoin..)

"Isäntämaasopimus ei käsittele lainkaan kysymystä ydinaseista.

Aihetta ei ole sopimustekstissä lainkaan säädelty tai määritetty nimenomaista kieltoa, ettei NATO saa käyttää ydinaseistettuja aluksia vierailujen tai harjoitusten aikana Ruotsissa. 

Keskustelujen perusteella olen ymmärtänyt asian näin, ja siksi vaadin tarkkaa sanamuotoa tästä.

Turvallisuutta ei voi rakentaa pelkkien löysien oletusten varaan.

Isäntämaasopimuksessa kuitenkin kuvataan hyvin selvästi, miten vastaanottava maa hyväksyy NATOn opin ja periaatteet.  Emmekä me Ruotsin taholta voi varmuudella tietää, onko NATOlla intressiä tuoda Ruotsiin tai kuljettaa sen alueen läpi ydinlatauksia Ruotsi tietää hyvin, että NATO perustaa sotilaallisen voimansa merkittävältä osin juuri ydinpelotteen varaan. 

Ydinaseita voidaan käyttää ennaltaehkäisevästi ja on myös selvää, että se on valmis käyttämään niitä, jos se kokee sen välttämättömäksi.  Ydinaseita omaavat maat eivät periaatteellisista syistä koskaan kerro, onko niiden sotilaskoneiden mukana ydinlatauksia.

(Ruotsin) Hallituksen esityksessä mainitaan isäntämaasopimuksen kappaleessa 11.2, mainitaan sopimuksen nojalla Ruotsille takuut ydinaseita vastaan Ruotsin alueella.  Osio tekee selväksi, että sopimuksen ei ole tarkoitus olla ristiriidassa kansallisen lainsäädännön tai kansainvälisten velvoitteiden kanssa yhteisesti sovitussa asiassa.  Osapuolet ilmoittavat toisilleen myös jos sellainen ristiriita ilmaantuu.

Puolustusministeri (Hultqvist) on toistuvasti viitannut lakiin (1984:3), joka kieltää ydinaseiden sijoittamisen Ruotsin alueelle.  Näin esimerkiksi vastauksessa kirjalliseen kysymykseen 2014/15: 567 American B-52 –koneiden liikkeistä Ruotsin alueella.  Kyseinen laki kuitenkin vain ydinvoiman siviilikäyttöä ja käsittelyä, mutta ei lainkaan ydinaseita.  Ydinaseiden ja niiden erillisten, sotilasmateriaaliin kuuluvien osien käsittelystä säädetään laissa sotatarvikkeista (1992:1300).

Laki sotatarvikkeista sisältää selkeän kiellon, mutta se ei tarkoita, että poikkeuksia ei voitaisi tehdä.  Aivan kuten muidenkin ammusten valmistuksen, toimituksen, viennin ja kauttakulun, ydinaseiden ja niiden osien luvista päättää asianomainen tarkastusvirasto Inspektionen för strategiska produkter - ISP (Strategisten tuotteiden tarkastusvirasto).  On siis täysin mahdollista, että viranomainen antaa tällaisia lupia.  Sitä paitsi voi hallitus päättää, että ei tällainen lupa ei ole edes välttämätön edellytys eräiden sotatarvikkeiden tuomiselle maahan tai kauttakululle (kuten ydinlaitteet), kun kyseessä on esim. NATO.

On syytä mainita, että ISP ei ole toistaiseksi saanut mitään hakemuksia ja siksi ei ole myöskään käsitellyt tai myöntänyt ydinaseita koskevia lupia.  Mutta mahdollisesti isäntämaasopimus ydinaseallianssi NATOn kanssa johtaa lainsäädännön uuteen valoon.  Meidän naapurimaamme SUOMI on tätävastoin valinnut toisen tien ja on selkeästi päätynyt ydinaseiden kieltämiseen lainsäädännössään.

Mitä tulee kansainvälisiin sitoumuksiin Ruotsi on allekirjoittanut ns. ydinsulkusopimuksen, Non-Proliferation Treaty (NTP).  Sopimuksen tarkoitus on pysäyttää ydinaseiden valmistus ja leviäminen maailmanlaajuisesti.  Sopimus kieltää muita ydinasevaltioita siirtämästä ydinaseita ulkopuolisiin ei-ydinasevaltioihin.  Se vaatii myös että ydinaseita omaamattomat valtiot eivät ota vastaan ydinaseita tai ryhdy ottamaan kontrolliinsa ydinaseita.  Voidaan siis väittää, että isäntämaasopimuksen § 11.2 estää ydinaseiden sijoittamisen Ruotsin maaperälle.

NATO ja Yhdysvallat kuitenkin halutessaan tulkitsevat ydinsulkusopimusta niin, että ydinaseiden käyttöönotto Euroopassa ei riko ydinsulkusopimusta (NTP), niin kauan kuin aseiden valvontaa ei ole luovutettu isäntämaille.  Niinpä Yhdysvallat on sijoittanut ydinaseita Alankomaihin, Saksaan, Belgiaan, Italiaan ja Turkkiin.  Voidaan esittää vahvoja vastalauseita tällaiselle tulkinnalle, mutta tosiasia on, että mainittu käytäntö on vallitseva.  Näin ollen on siis täysin mahdollista sijoittaa ydinaseita Ruotsin maaperälle, niin kauan kuin NATO päättää siitä.   Tässä yhteydessä on syytä huomata isäntämaasopimuksen kirjaukset NATOn komentokeskusten perustamisalueista.

Pyydänkin saada kysyä puolustusministeri Peter Hultqvistilta:

Yksi:

Miten ministeri varmistaa, että NATO isäntämaasopimuksen osion 11.2 sisällön mukaisesti huomioi ristiriidan joka vallitsee Ydinsulkusopimuksen ja NATOn omien doktriinien kesken”

Kaksi:

Mikä takuita Ruotsilla on siitä, että mahdollinen aiesopimus isäntämaasopimukseksi ei tarkoita, että NATO voi tuoda maahan tai kauttakuljettaa Ruotsin alueen läpi ydinräjähteitä?

Kolme:

Onko ministeri valmis ajamaan Ruotsissa samanlaisen ydinasekiellon, kuin Suomi on jo tehnyt?

*

RUOTSIN VALTIOPÄIVIEN

Pikapöytäkirja, perjantai 20.5.2016

..

6. §

(sivuilla 4 – 7.)

Puolustusministeri PETER HULTQVISTin vastaus välikysymykseen, joka koskee NATOn kanssa solmittavaa isäntämaasopimusta ja ydinaseita:

https://data.riksdagen.se/fil/2ECC9550-6873-4672-8F8B-B13C4AC33134

En valitettavasti ehdi kääntää tätä vastausta ja siitä käytyä jatkokeskustelua.  Se on nimittäin alun viidettä liuskaa pitkä!  Toivon, että Suomen media suorittaisi sille kuuluvan tehtävän – ripeästi ja reippaasti!

Lue myös:

http://www.alliansfriheten.se/svar-pa-interpellation-201516621-om-samforstandsavtalet-om-vardlandsstod-med-nato-och-karnvapen-riksdagen-se/

*

Lue myös: http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201504-suomi-ulkoisti-lopullisesti-nato-jasenyyshakunsa-ruotsille

Isäntämaasopimus eli MOU on valtiosopimus (82/2014), joka hyväksyttiin ilman asianmukaista valmistelua, valiokuntakäsittelyä, eduskunnan suuren salin suorittamaa avointa pohdintaa, ja sen allekirjoitti suomalainen lentäjä.  Suomen historian erikoisuuksiin kuuluu myös, että tätä Suomea ja sen asemaa monin tavoin säätelevä ja liikkumavaraa leikkaava valtiosopimus ei pitkään aikaan ollut edes saatavilla, ja aluksi vain englannninkielisenä.  Näin siitäkin huolimatta, että Suomen Perustuslain mukaan lait Suomessa säätää Eduskunta, ja valtiosopimuksen suhteen, sen tulisi ne vahvistaa – ja lait sekä niihin rinnastettavat kansakuntaa ja kansaa koskevat säädökset tulee julkaista Suomen molemmilla kansankielillä, eli siis suomeksi ja ruotsiksi.  Ensimmäisenä sopimustekstin kiemuroineen suomensi valtionapua nauttimaton pienpuolue, IPU.  Kesti todella pitkään ennen kuin Finlex-sivuille (nykyajan lakikirja – se, johon entisajan Maalaisliitto sanoi ”nojaavansa”.) ilmestyi mainitun MOU-sopimuksen englanninkielinen  versio.  Tässä oli lainvalvojien paikka, mutta he missasivat ja passasivat sen.

*

Finlex - Suomen Laki:

MOU-sopimus tässä: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2014/20140082/20140082_2  (engl.)

*

Koska kaikilla ei ole tietokonekapasiteettia, liitän tähän jatkeeksi ptk-otteen Ruotsin valtiopäiviltä: asiaan liittyvä ministerin vastaus ja käyty jatkokeskustelu ruotsiksi ja konekäännöksenä (antaa osviittaa kielitaidottomille, mistä oli puhe).

*

§ 6 Svar på interpellation 2015/16:621 om samför-ståndsavtalet om värdlandsstöd med Nato och kärnvapen

Anf. 8 Försvarsminister PETER HULTQVIST (S):

Herr talman! Stig Henriksson har frågat mig på vil-ket sätt jag kommer att se till att Nato i enlighet med värdlandsstödsavtalets avsnitt 11.2 underrättas om motstridigheten i NPT och Natos egen doktrin. Han har också frågat mig vilka åtgärder Sverige har vidtagit för att ett eventuellt samförståndsavtal om värdlands-stöd inte innebär att Nato kan föra in eller transitera kärnladdningar på svenskt territorium. Stig Henriksson har slutligen frågat mig om jag avser att verka för ett förbud mot kärnvapen i Sverige likt det i Finland.

Kärnvapen får inte föras in eller placeras i Sverige. Det är en grundläggande svensk position som jag är säker på att alla partier ställer sig bakom. Vår hållning är välkänd både bland våra samarbetspartner och i öv-riga världen. Sverige har i decennier tydligt markerat den svenska positionen till omvärlden till exempel ge-nom tal i FN:s generalförsamling. Vår position att inte förvärva kärnvapen eller att tillåta att sådana vapen placeras på svenskt territorium eller medtas av gäs-tande stater vid besök gäller naturligtvis både före och efter det att värdlandsstödsavtalet träder i kraft. Den svenska positionen i denna fråga påverkas inte på nå-got sätt av värdlandsstödsavtalet.

I sammanhanget vill jag också framhålla att den militära alliansfriheten och dess principer inte i någon mening rubbas av värdlandsstödsavtalet. Det är utifrån en fortsatt militär alliansfrihet och breda samarbeten med andra länder som vi bäst främjar fred och säkerhet för Sverige, i vårt närområde, i Europa och globalt.

Som framgår tydligt i propositionen om värdlands-stödsavtalet, som ska debatteras här i riksdagen om några dagar, bygger avtalet helt och hållet på frivillig-het. Värdlandsstödsavtalet innebär inte på något sätt att Sverige gör avkall på sin territoriella integritet. Det är även fortsättningsvis Sverige som beslutar när ut-ländska styrkor får besöka landet och vilken typ av verksamhet som de får bedriva här. Denna ordning gäl-ler både före och efter värdlandsstödsavtalet. Ingenting i avtalet ger Nato rätt eller någon enskild stat rätt att på egen hand verka här eller att föra in och placera kärn-vapen, eller andra vapensystem, i Sverige. Något ut-rymme för Nato att mot svensk vilja upprätta base-ringsområden eller basera förband här finns inte heller.

När verksamhet bedrivs i Sverige, efter svensk in-bjudan och beslut, är de gästande styrkorna skyldiga att följa de villkor som Sverige uppställer för besöket. Detta följer av den folkrättsliga suveränitetsprincipen och gäller oavsett vilket avtal som är tillämpligt på verksamheten. Vi tillåter inte att kärnvapen placeras här, och detta gäller naturligtvis även för sådan verk-samhet som kan bedrivas inom ramen för värdlands-stödsavtalet. Ingenting förändras genom detta avtal. Både före och efter värdlandsstödsavtalet baseras vårt samarbete med andra länder på förtroende och på goda bi- och multilaterala relationer.

Av värdlandsstödsavtalets avsnitt 11.2 framgår att avtalet inte avser att strida mot svensk lag eller mot våra internationella åtaganden. I samma avsnitt anges också att parterna ska underrätta varandra om det upp-står en sådan motstridighet. Eftersom avtalet inte ger Nato någon som helst rätt att föra in och placera kärn-vapen i Sverige finns det inte någon motstridighet att diskutera.

Däremot har Sverige under avtalsförhandlingarna upplyst Nato om att vår lagstiftning, till exempel på skatteområdet, behöver ändras för att vi ska kunna uppfylla våra åtaganden enligt avtalet. Det är dessa lagändringar som nu föreslås i propositionen. Värd-landsstödsavtalet kan börja tillämpas efter det att lagändringarna har trätt i kraft.

Slutligen vill jag ännu en gång poängtera att jag är emot kärnvapen och inte har för avsikt att verka för att kärnvapen ska få placeras i Sverige. Jag förutsätter att alla svenska politiker har samma syn på denna fråga. Jag vill också framhålla att det internationella arbetet för kärnvapennedrustning är en prioriterad fråga för re-geringen. I enlighet med våra åtaganden inom ramen

för icke-spridningsavtalet för kärnvapen, NPT, verkar vi för att alla kärnvapen ska elimineras.

Den här regeringen har dessutom återupprättat en folkrätts- och nedrustningsdelegation med uppgift att följa och analysera utvecklingen på det humanitärrätts-liga området och på nedrustningsområdet. Delegation-ens syfte är att arbeta fram förslag till svenska ställ-ningstaganden och initiativ i frågor som rör den huma-nitära rätten och nedrustning.

Anf. 9 STIG HENRIKSSON (V):

Herr talman! Ibland blir man nästan förundrad, för i debatten låter det som att i princip ingenting kommer att påverkas av det här avtalet. Man kan undra vad vi ska ha det till över huvud taget om ingenting kommer att påverkas av det.

Det finns en stor oro för hur värdlandsavtalet kom-mer att påverka Sveriges kärnvapenfrihet. Det är en fri-het som varit självklar ända sedan Socialdemokraterna och andra slutgiltigt gav upp tankarna på ett svenskt atomvapen, så sent som 1968 rent formellt.

Försvarsministern har irriterat viftat undan frå-gorna så länge som möjligt. Men fakta är att värdlands-avtalet inte säger ett enda ord om kärnvapen; de nämns inte. Departementsskrivelsen om avtalet lyckas på 239 sidor helt undvika att nämna kärnvapen.

Jag har därför ställt de här tre frågorna till försvars-ministern.

Min första fråga är: På vilket sätt kommer mi-nistern att se till att Nato i enlighet med värdlandsav-talets avsnitt 11.2 underrättas om motstridigheten i de-ras tolkning av NPT, icke-spridningsavtalet, och Natos egen doktrin och praxis? Vad svarar ministern? ”Kärn-vapen får inte föras in eller placeras i Sverige. Det är en grundläggande svensk position som jag är säker på att alla partier ställer sig bakom. Vår hållning är väl-känd.” Varför är det då inte med i avtalet? Ensidiga deklarationer har trots allt betydligt mindre värde.

Jag tycker inte att det går att grunda säkerhetspoli-tik på så här lösa antaganden. Min fråga handlade alltså om diskrepansen mellan icke-spridningsavtalet och Natos doktrin och praxis. Inte med ett ord nämns detta.

Min andra fråga handlar om vilka garantier Sverige har för att ett eventuellt värdlandsavtal inte innebär att Nato kan föra in eller transitera kärnladdningar på svenskt territorium. På den frågan får jag inget svar.

Min tredje fråga är om ministern avser att verka för ett tydligt förbud mot kärnvapen likt det som finns i Finland? Jag får inget svar på den frågan heller. Jag blir lite förundrad om det här nu är så solklart.

För knappt ett år sedan ställde jag en fråga till för-svarsministern om han försäkrat sig om att de B52-plan som övade över Sverige inte bar kärnvapen. I sva-ret på min skriftliga fråga skrev ministern att ”Rege-ringen förutsätter att gästande stater följer svensk lag. Det är inte förenligt med lagen (1984:3) om kärntek-nisk verksamhet att utan tillstånd föra in sådan last på svenskt territorium.”

Men det var ju inte sant, eller hur? Varför hänvi-sade ministern till denna lag? Den reglerar ju enbart civil användning av kärnkraft och behandlar inte alls kärnvapen. Både lagens förarbeten och dess samman-hang ger klart besked om att det är civil kärnkraft som lagen avser. Därutöver kan regeringen, den som då rå-kar sitta vid makten, utan att begära riksdagens god-kännande bevilja undantag. Den lagen går alltså inte att åberopa. Dessutom frågar vi inte om gästande län-der har kärnvapen. Och skulle vi fråga vet vi att USA inte svarar.

Finland har i sin kärnenergilag från 1987 en tydlig signal. Det är förbjudet att föra in kärnvapen i Finland.

Frågorna kvarstår alltså. Hur påpeka diskrepansen mellan NPT och USA:s praxis? Vilka garantier, och då menar jag garantier, har Sverige? Avser ministern att verka för en förbudslag likt den som finns i Finland och kontrollera att den också efterlevs? Och varför hänvisade ministern i sitt skriftliga svar till en lag som inte gäller?

Anf. 10 Försvarsminister PETER HUL-TQVIST (S):

Herr talman! Värdlandsavtalet reglerar tullfrågor, skattefrågor, trafikförsäkringsfrågor, trafikförsäk-ringsförordning, skyddsområden och immunitetsfrå-gor. Det är sådant som kopplas till övningsverksamhet som bedrivs och kommer att bedrivas i framtiden och underlättar då en rad administrativa saker i samband med att man bedriver övningsverksamheten.

Ingen övningsverksamhet genomförs med mindre än att det finns en inbjudan från Sveriges regering. Den här riksdagen har också antagit en inriktningsproposit-ion som förutsätter fördjupade bilaterala och multila-terala förhållanden och där man i arbetet inför den hade en bred enighet i Försvarsberedningen om att vi också skulle gå vidare med värdlandsavtalet. Det är också någonting som man föranstaltar i inriktningsproposit-ionen.

I det här sammanhanget fullföljer regeringen och jag som försvarsminister det som riksdagen tidigare har angett en inriktning för.

Utöver detta handlar värdlandsavtalet om att förbe-reda för att ge och ta emot hjälp i en krissituation av civil eller militär art. Det närmaste exemplet vi har på hur sådant kan gå till – beroende av vilket scenario som gäller och hur situationen är – är det som sker nu enligt Lissabonfördraget 42.7 inom ramen för EU där vi har gjort tydligt här i riksdagen att vi ska ställa upp för Frankrike med transportflyg, viss materiel och ett antal andra åtgärder som ett stöd utifrån den principen.

När det gäller kärnvapen har jag sagt i mitt svar att värdlandsavtalet inte handlar om kärnvapen och inte reglerar kärnvapenfrågor. Ingenting förändras i Sveri-ges förhållningssätt till kärnvapen i och med värd-landsavtalet.

Min uppfattning är att Stig Henriksson bedriver en debatt här som egentligen handlar mer om att skapa en bild av värdlandsavtalet som inte stämmer. Ingen kan tvinga Sverige till utplacering i landet eller i smyg föra in kärnvapen i Sverige. Jag tror över huvud taget inte att den ambitionen finns.

Folkrätten är tydlig. Utplacering mot andra staters vilja är alltså utesluten. Jag menar också att det som finns i Holland, Tyskland och Belgien inte kan ha pla-cerats ut där utan att man från respektive land har med-verkat till det. Sverige vill inte och kommer inte att till-låta utplacering av kärnvapen på svenskt territorium. Vi är helt övertygade om att våra samarbetspartner fullt respekterar den svenska viljan och positionen. Jag kan inte se hur det skulle gå till att tvinga på oss den här typen av vapensystem, och jag anser inte heller att viljan finns.

Dessutom har det här inte med värdlandsavtalet att göra, utan debatten handlar om någonting annat än vad det här egentligen är. Jag har talat om vad det handlar om. Det handlar om administrativa förenklingar och att förbereda för hur man hanterar en kris- eller en krigs-situation genom att ge eller ta emot stöd. Det är vad det här handlar om. Det handlar inte om kärnvapen.

Anf. 11 STIG HENRIKSSON (V):

Herr talman! Nej, värdlandsavtalet handlar inte om kärnvapen. Det är just precis det jag kritiserar. Det hade varit alldeles utmärkt att ha med en passus om det i avtalet eftersom ensidiga deklarationer, som sagt, kanske har något mindre värde än ett hårt avtal, natur-ligtvis förutsatt att man bryr sig om att kontrollera ef-terlevnaden.

Det fanns många intressanta saker om avtalet i största allmänhet, om tull- och skattefrihet och trafik-skadelagen och så vidare, men nu har jag frågat om kärnvapen så jag håller mig till det.

Det avtal som reglerar kärnvapen är vad jag är kri-tisk till. Det är inte bara en administrativ teknisk histo-ria, utan det är en säkerhetspolitiskt viktig signal till oss själva och till omvärlden. Hur kommer omvärlden att tolka detta? Vilka motförberedelser gör de när denna oklarhet råder?

Det är självklart en väldig skillnad när man i och med avtalet inbjuder den just då sittande regeringen. Peter Hultqvist kommer ju inte alltid att vara försvars-minister – ett faktum jag i vissa avseenden beklagar, men så är det här i världen. Den regering som då sitter kanske inbjuder Nato till att upprätta baseringsområ-den.

Det är oklart om baseringsområdena är stora som en camp med Gunnebostängsel runt om eller om vi pratar om Norrlands inland. Där ägde ju den senaste vinterövningen rum förra året – märkligt nog i juni – och det handlar om en tredjedel av Sveriges yta. På dessa baseringsområden bestämmer överbefälhavaren, men inte Sveriges utan Natos. Det är självklart en art-skillnad och inte en liten gradskillnad.

Värdlandsavtalet beskriver mycket tydligt hur det ska gå i linje med Natos doktrin och principer. I avsnitt 3.3 i avtalet står det: ”Detta samförståndsavtal är avsett att överensstämma med Natos doktrin och principer.” Vad säger då Natos doktrin och principer i denna fråga? Jo, där står det att kärnvapen är en central kom-ponent i Natos sammanlagda förmåga för avskräck-ning och försvar. Så länge som kärnvapen existerar kommer Nato att förbli en nukleär allians. Detta fast-ställdes i Chicago 2012.

Så ser verkligheten ut. Därför vill jag med en druckens envishet ändå ställa mina frågor. Hur ska vi påpeka diskrepansen mellan icke-spridningsavtalet och det faktum att USA har placerat kärnvapen i fem europeiska länder, nämligen Turkiet, Italien, Tysk-land, Belgien och Nederländerna. Who’s next? Vilka garantier har Sverige – och då menar jag garantier?

Om jag skulle köpa en begagnad bil av försvarsmi-nistern skulle jag ju – med all respekt – inte nöja mig med muntliga löften. Jag vill gärna ha en skriftlig ga-ranti på de åtgärder som eventuellt ska vidtas.

Som sagt: Ska vi verka för en förbudslag som i Fin-land? Då skulle lagstiftningen bli tydlig och klar. Den lag ministern hänvisade till för knappt ett år sedan är inte aktuell, eller hur?

Anf. 12 Försvarsminister PETER HUL-TQVIST (S):

Herr talman! När det gäller de baseringsområden som tas upp i värdlandsavtalet handlar det i detta sam-manhang om baseringsområden som upprättas under övning efter inbjudan. Det är en helt annan fråga att upprätta permanenta baser, och det är inte vad detta syftar till. Vi ska inte ge en bild av något som det inte handlar om.

Skulle man sedan vilja upprätta permanenta baser, föra in kärnvapen och etablera kärnvapen i Sverige krävs det en politisk vilja och ett annat slags regering. Jag kan inte se att ett sådant förhållande föreligger i dag. Det är ingenting som i grunden avgörs av om vi har ett värdlandsavtal eller inte.

Värdlandsavtalet handlar om att hantera befintlig och kommande övningsverksamhet samt att förbereda sig för en eventuell krissituation. Sprid nu inte en bild av att det finns Natodoktriner som överflyglar svensk suveränitet i detta fall! Det finns ingenting i detta avtal som överflyglar Sveriges kontroll och rätt att styra detta. Ingenting sker på svenskt territorium utan ett be-slut och en inbjudan. Det kommer alltså inte in en enda militär stövel, uniform, AK4 eller annat vapensystem på svenskt territorium med mindre än att Sverige har kontroll över det. Sprid inte en bild som inte är sann! Samma förhållande gäller för Finland, och de har re-dan detta värdlandsavtal.

Stig Henriksson frågade hur omvärlden ska tolka detta. Men hur ska vi tolka omvärlden? Vi måste ju också göra en tolkning av omvärlden och fundera på vad som är bäst och mest korrekt för oss. Vi har då valt en strategi som går ut på att uppgradera den militära förmågan och fördjupa samarbeten, framför allt med Finland men också med länderna kring Östersjön och med England. Även den transatlantiska länken till USA är viktig. Det är vad en 70-procentig majoritet har sagt här i riksdagen. Det har också gällt Natos partner-skap och värdlandsavtalet, som vi står i begrepp att fatta beslut om i nästa vecka. Det är den strategi vi har valt, där kombinationen av åtgärder syftar till att bidra till bästa möjliga stabilitet i området.

Vi kan inte börja fundera på om de blir arga i Mos-kva för att vi eventuellt har ett värdlandsavtal, utan vi måste fundera på vad som är klokt för Sverige. Då gör vi det som Finland redan har gjort. Jag kan inte se att det har utgjort ett problem för deras del. Jag vädjar till Stig Henriksson att hålla sig till det korrekta innehållet.

När det gäller kontroll av fartyg och flygplan vill jag säga följande: Den folkrättsliga suveränitetsprinci-pen innebär att vi som huvudregel inte kontrollerar andra länders statsfartyg eller statsluftfartyg. De kon-trollerar i gengäld inte heller våra. En stat som är på besök i ett annat land måste följa vad som gäller i det landet. Om det finns skäl att anta att den respekten sak-nas måste möjligheten till förnyade besök kraftfullt övervägas. Våra bi- och multilaterala relationer måste bygga på förtroende. Det är det som är ingångsvärdet när det gäller denna typ av verksamhet och samarbete.

Jag vill tydliggöra att folkrätten är tydlig med att utplacering av denna typ av vapen mot andras vilja är utesluten. Jag utgår ifrån att man när det gäller Europa menar att det inte har skett några aktiviteter som har stridit mot folkrätten. Men vi kommer i Sverige inte att tillåta placering av kärnvapen på svenskt territorium. Vi har också förbundit oss i icke-spridningsavtalet att verka för detta.

Anf. 13 STIG HENRIKSSON (V):

Herr talman! Det var återigen mycket intressanta inlägg om Sveriges försvarspolitik i stort. Men jag hål-ler mig till det jag har frågat om, nämligen kärnvapen. Det finns mycket att säga om det.

Nej, vi ska absolut inte låta Ryssland eller något annat land – inte heller USA – bestämma vår säker-hetspolitik. Det gör vi själva. Men vi lever inte i ett vakuum. Det är klart att våra åtgärder, beslut och in-riktningar påverkar omvärldens agerande och syn på oss. Det heter nu med ett modernt mantra: Säkerhet bygger vi tillsammans. Jag tror att jag känner igen den frasen sedan flera decennier; det är bara det att den helt har ändrat betydelse. Nu betyder den: Säkerhet bygger vi med Nato. Förut betydde den: Säkerhet bygger vi tillsammans i betydelsen att om den tänkta andra sidan också känner sig övertygad om att vi har fredliga av-sikter och inte ingår i en militärallians etcetera och inte kommer att vara en bas för patriotmissiler, eller för all del kärnvapen, kommer den tryggheten att kunna möj-liggöra nedrustning. I dag betyder det som sagt något helt annat.

Det finns mycket annat att säga. Man hänvisar till att det måste finnas en inbjudan. Javisst – från den re-gering som råkar sitta vid makten. Jag tror inte att det är någon hemlighet att det bara i den här kammaren finns ganska offensivt lagda politiker som kanske in-nehar nästa försvarsministerpost. De kanske då inte kommer att tveka att börja skicka trupper tvärs över Östersjön för första gången sedan stormaktstiden, och de har alltså har ganska vida vyer. Vi ska inbjuda de andra – javisst, men de kan också ta initiativ. Den re-gering som råkar sitta vid makten kan säga ja till inbju-dan. Sedan finns också maktpolitiska realiteter. Om vi har gjort i ordning allt för främmande makters baser, hamnar, flygfält etcetera är det svårare att tacka nej.

Jag tycker att det strider mot NPT, och kanske mot folkrätten, att placera ut sina egna kärnvapen i andra länder.

Anf. 14 Försvarsminister PETER HUL-TQVIST (S):

Herr talman! Jag förutsätter att vi inte har några folkrättsbrott i Europa när det gäller hur olika vapen har utplacerats. För svensk del är inte detta aktuellt.

Stig Henriksson talar om garantier för andra rege-ringar. Det här reglerar övningsverksamhet och hante-ring av krissituation. Det har inte de vyer och dimens-ioner som Stig Henriksson försöker ge en bild av här. Om man ska vara garanterad att a-kassan inte sänks, att sjukförsäkringen inte förstörs, att arbetsrätten inte försämras, att en nyliberal politik inte drivs och att sä-kerhetspolitiken inte ändras i grunden måste man se till att folk röstar på ett sådant sätt att man har regeringar som står för värden som klarar att hantera alla dessa frågor med den balans som krävs.

Oavsett vad vi fattar för beslut här kan de ändras om det är så att man i en demokrati kommer fram till att det är någon annan som ska leda regeringen, så den typen av garantier in i all evighet är alltså svåra att lämna.

Däremot bygger vi det här avtalet på erfarenheten av befintlig övningsverksamhet och bedömning av kommande övningsverksamhet för att administrativt underlätta dessa. Det är vad det här handlar om.

Det handlar inte om att reglera någonting med kärnvapen. Förhållandet till kärnvapen är detsamma före värdlandsavtalet som efter värdlandsavtalet. Icke-spridningsavtalet är någonting som den här regeringen tar på fullt och stort allvar och som vi arbetar efter. Det är liksom ledtråden i detta, och det har vi skrivit under på internationellt. Sedan hur kommande regeringar hanterar det åtagandet vet inte jag. Men jag förutsätter att man följer de åtaganden som vi sedan långt tillbaka har gjort.

Jag får tacka för den här debatten, och vi lär väl ses igen från den här talarstolen till veckan.

Överläggningen var härmed avslutad.

§ 7 Anmälan om interpellationer

Följande interpellationer hade framställts:

den 19 maj

2015/16:661 Studieavgifter

*

6. §
(Sivuilla 4 - 7.)
§ 6 Vastaukset välikysymyksen 2015/16: 621 varmistamaan sopimukseen isäntämaan sopimus tukee NATO ja ydinaseiden
Puhe. 8 Defence Peter HUL-TQVIST (S):
Arvoisa puhemies, Stig Henriksson ovat pyytäneet minua on vil-ket tavalla aion varmistaa, että NATO mukaisesti isäntämaan tukisopimusta jaksossa 11.2 ilmoitettu ristiriita ydinsulkusopimuksen ja NATO oma opin. Lisäksi hän pyysi minua, mihin toimenpiteisiin Ruotsi on ryhtynyt mahdollisen aiesopimuksen isäntämaan tuki ei tarkoita, että Nato voi tuoda tai kauttakulun ydinräjähteiden Ruotsin alueella. Stig Henriksson on viimein kysyi aion ajaa kieltämään ydinaseiden Ruotsissa jollainen Suomessa.
Ydinaseet ei saa tuoda tai sijoittaa Ruotsissa. Se on perus ruotsalainen asemassa, että olen varma, että kaikki osapuolet yhtä mieltä. Kantamme on tunnettu sekä kumppaniemme keskuudessa ja gen-vanhan maailman. Ruotsi on vuosikymmeniä selvästi merkitty Ruotsin asemaa ulkomaailmaan, esimerkiksi antaa nom puhe YK: n yleiskokouksessa. Kantamme ei hankkimaan ydinaseita tai sallia, että tällaisia ​​aseita on sijoitettu Ruotsin alueella tai kuljettaa pois kaasu-ING valtiot vierailun aikana, tietenkin, sekä ennen että jälkeen isäntämaan sopimuksen mukaisesti tulee voimaan. Ruotsin kanta tässä asiassa ei vaikuta ulottuville-sai tavalla isäntämaan sopimuksen nojalla.
Tässä yhteydessä haluan myös huomauttaa, että sotilasliittoihin ja sen periaatteet eivät ole missään mielessä kumoa isäntämaan sopimuksen nojalla. Se perustuu jatkuvaan sotilaallinen liittoutumattomuus ja laajaa yhteistyötä muiden maiden kanssa meillä parhaiten edistää rauhaa ja turvallisuutta Ruotsissa, alueemme, Euroopassa ja maailmanlaajuisesti.
Kuten näkyy laskun noin isäntämaan tukea sopimusta, josta keskustellaan parlamentissa muutaman päivän, sopimus perustuu täysin vapaaehtoisuuteen-ness. Isäntämaan tuki sopimus ei millään tavalla Ruotsin kompromissia sen alueellista koskemattomuutta. On edelleen Ruotsiin kuka päättää kun ulos ulkomaiset joukot voivat vierailla maassa ja tyyppi toimintaa he voivat ryhtyä täällä. Tämä järjestely Gill soluja sekä ennen isäntämaan sopimuksen nojalla. Mikään sopimus antaa NATO oikealle tai yksittäisen maan oikeus itsenäisesti toimia täällä tai tuomalla ja sijoittamalla ydinaseiden tai muiden asejärjestelmien, Ruotsissa. Jotain tilaa Nato Ruotsin haluavat luoda pohja-rengas alueita, tai perusyksikön tässä ei ole myöskään.
Kun harjoitetaan Ruotsissa, Ruotsin in-Kutsuminen ja päätöksiä, on vieraileva voimat noudatettava asettamat ehdot Ruotsin vierailun. Tämä ilmenee kansainvälisen oikeuden periaatteesta suvereniteetin ja sovelletaan riippumatta Sopimuksen jota sovelletaan liiketoimintaa. Emme salli ydinaseita sijoitetaan täällä, ja tämä tietysti pätee myös tällaisen työn toimet, jotka voidaan parhaiten seurata isäntämaan tukea sopimusta. Mikään ei muutu tässä sopimuksessa. Sekä ennen ja jälkeen isäntämaan tukea sopimusta, joka perustuu yhteistyötä muiden maiden luottamus ja hyvät kahden- ja monenvälisiä suhteita.
Sillä isäntä tukisopimuksesi jakson 11.2, että sopimus ei ole tarkoitettu ristiriidassa Ruotsin lain tai sitä vastaan ​​kansainväliset sitoumuksemme. Sama osassa todetaan myös, että osapuolet ilmoittavat toisilleen ajan seistä tällainen ristiriita. Koska sopimus ei anna NATO mitään oikeutta tulla ja sijoittaa ydinaseita Ruotsissa, ei ole ristiriitaa keskustella.
Ruotsi kuitenkin neuvottelujen aikana valistunutta NATO että lakeja, mukaan lukien verotus, on muutettava, jos aiomme täyttää sitoumuksemme sopimuksen mukaisesti. Se on nämä lainsäädännöllisiä muutoksia nyt ehdotetaan laskun. Isäntävaltion tuki sopimus voi tulla voimaan sen jälkeen, muutokset voimassa olevan lainsäädännön.
Lopuksi haluan vielä kerran korostaa, että olen ydinaseita vastaan ​​ja ei aio painaa ydinaseisiin saavat sijoitetaan Ruotsissa. Oletan, että kaikki Ruotsin poliitikot ovat samaa mieltä tästä asiasta. Haluan myös korostaa, että kansainväliset ponnistelut ydinaseriisunnan on etusijalla uudelleen hallituksen. Mukaisesti meidän sitoumuksia
Ydinsulkusopimus, ydinsulkusopimus, rohkaisemme kaikki ydinaseet olisi poistettava.
Tämä hallitus on myös uudelleen perustaneet folkrätts- ja aseistariisunta valtuuskunta, jonka tehtävänä on seurata ja analysoida kehitystä humanitaarisen oikeudellisten-liiga kentän ja aseriisunnan. Valtuuskunta-yksi tarkoitus on valmistella ehdotuksia Ruotsin set-up lausuntoja ja aloitteita koskevissa asioissa Huma-nitarian lakia ja aseistariisunta.
Puhe. 9 STIG HENRIKSSON (V):
Arvoisa puhemies, Joskus melkein hämmästynyt, koska keskustelussa, se kuulostaa, että periaatteessa mikään ei vaikuta sopimuksella. Voidaan ihmetellä, mitä aiomme saada lainkaan, jos mitään ei koske niitä.
On suuri huolenaihe isäntämaan sopimus tuli-enemmän vaikuttaa Ruotsin ydin- vapautta. Se on ilmainen-Ness, joka on ollut ilmeinen, koska sosiaalidemokraatit ja lopulta luopui ajatuksesta ruotsalaisen ydinaseita, niinkin myöhään kuin 1968 muodollisesti.
Puolustusministeri ärtyneenä heilutti pois FRA kysymyksiä mahdollisimman pitkään. Mutta tosiasiat ovat, että isäntämaa sopimus ei sano sanaakaan ydinaseita; niitä ei mainita. Ministry yhteistoimintasopimuksella onnistua 239 sivut kokonaan mainitsematta ydinaseita.
Tämän vuoksi olen pyytänyt nämä kolme kysymystä puolustusministeri.
Ensimmäinen kysymys on: Miten mi-ministeri, jotta Natoon värdlandsav luvulla jakso 11.2 ilmoitetaan ristiriita rodun tulkinta ydinsulkusopimus, NPT, ja NATO oma oppi ja käytännössä? Mikä vastaa ministeri? "Ydinaseet ei saa tuoda tai sijoittaa Ruotsissa. Se on perus ruotsalainen asemassa, että olen varma, että kaikki osapuolet yhtä mieltä. Kantamme on tunnettu. "Miksi se ei sisälly sopimukseen? Yksipuolisia julistuksia, onhan paljon vähemmän arvoa.
En usko, että on mahdollista luoda turvallisuuden poli-narttu näin olettamus. Kysymykseni oli siis onko ristiriita ydinsulkusopimuksen ja NATO opin ja käytännön. Ei sanaakaan.
Toinen kysymys on siitä, mikä takaa Ruotsi on mahdollinen isäntämaan sopimus ei tarkoita, että Nato voi tuoda tai kauttakulun ydinräjähteiden Ruotsin alueella. Tähän kysymykseen en saa vastausta.
Kolmas kysymys on, onko hän aikoo ajaa selvästi ydinaseiden kieltäminen samanlainen kuin mitä löytyy Suomessa? En saa mitään vastausta tähän kysymykseen myöskään. Olen hieman yllättynyt tästä nyt niin ilmeinen.
Lähes vuosi sitten esitin kysymyksen puolustusministeri, jos hän on vakuuttunut siitä, että B52 lentokoneet harjoitettu Ruotsi ei tehnyt ydinaseita. Rikki vuoden kysymykseeni ministeri kirjoitti, että "Rege-rengas vaatii vierailevien valtioiden seurata Ruotsin lakia. Se ei vastaa lain (1984: 3) kärntek-cal aktiivisuutta ilman lupaa sijoittelussa lastin Ruotsin alueella. "
Mutta se ei ollut totta, eikö? Miksi hänvi-ministeri sanoi tämän joukkueen? Se säätelee puhtaasti siviilikäyttöön ydinvoiman eikä kohdella kaikkia ydinaseita. Sekä laillisten valmistelutyö ja siihen liittyvän hang-anna selkeitä viitteitä siitä, että se on siviiliydinenergiasektorin lain. Lisäksi hallitus, joka sitten raaka astioita istua vallassa, pyytämättä parlamentin hyväksynnän hyvän myöntää poikkeuksia. Laki ei ole mahdollista turvautua. Lisäksi emme kysy vierailevat maakunta-der on ydinaseita. Ja pyydämme, tiedämme, että Yhdysvallat ei vastaa.
Suomessa on sen ydinvoiman 1987 selvän signaalin. On kielletty tuoda ydinaseita Suomessa.
Kysymykset on edelleen merkityksellinen. Miten huomauttaa ristiriita ydinsulkusopimuksen ja Yhdysvaltojen käytäntö? Mikä takaa, ja tarkoitan takeita, Ruotsi? Viittaa ministeri ajaa kieltämään kuin sellainen löytyy Suomessa ja varmista, että se myös noudattaa? Ja miksi ministeri viitannut kirjallisessa vastauksessaan laki, joka ei koske?
Puhe. 10 Defence Peter HUL-TQVIST (S):
Arvoisa puhemies, Isäntämaan on määrättävä tulliasioissa, veroasiat, vastuuvakuutus kysymyksiä, liikenne- rengas sääntelyä, suojelualueiden ja immunitetsfrå-gor. On muun muassa liittyvät koulutustoimintaan ja tehdään tulevaisuudessa ja sitten helpottaa useita hallinnollisia asioita, jotka liittyvät kyseiseen harjoittavat harjoituksissa.
Ei harjoitukset suoritetaan ellei kutsu Ruotsin hallituksen. Parlamentti on myös hyväksynyt inriktningsproposit-ioni, jotka edellyttävät syvempää kahdenvälistä ja multilat-sivusuunnassa suhteita ja jossa työ, ennen kuin se oli laaja yksimielisyys puolustusvoimien, että voisimme edetä isäntämaan sopimusta. Se on myös asia, että yksi föranstaltar in inriktningsproposit-Ionen.
Tässä yhteydessä se toteuttaa valtion ja minä puolustusministeri jotka parlamentti aiemmin asetetut suuntaa.
Tämän lisäksi on isäntämaan sopimus hoitoa edeltävälle radan antaa ja saada kriisiapua, siviili- tai sotilaallisia. Lähin esimerkki meillä on siitä, miten tällaisia ​​voivat mennä - riippuen siitä, mikä skenaario koskee ja mikä tilanne on - se tapahtuu nyt Lissabonin sopimuksen nojalla 42,7 EU: ssa, jossa olemme tehneet selväksi täällä parlamentissa, että meidän pitäisi puolustaa Ranska lentokoneiden, joidenkin laitteiden ja useita muita toimenpiteitä, joilla tuetaan periaatteen perusteella.
Kun se tulee ydinaseita, olen sanonut vastauksessani isäntämaan sopimus ei ole ydinaseista ja ei säännellä ydinalan kysymyksistä. Mikään ei muutu Ruotsissa hallinnoimassa lähestymistapa ydinaseiden vastaanottavassa maassa sopimus.
Mielipiteeni on, että Stig Henriksson harjoittaa keskustelua täällä, joka todella on enemmän luomalla kuva isäntämaan sopimus ei ole oikea. Kukaan ei voi pakottaa Ruotsin käyttöönottoa maassa tai vaivihkaa käyttöön ydinaseiden Ruotsissa. Mielestäni koko, että se on tavoite.
Kansainvälinen oikeus on selkeä. Käyttöönotto muiden valtioiden tulee siis sulkea pois. Olen myös sitä mieltä, että mitä on Alankomaissa, Saksassa ja Belgiassa ei ehkä ole pla-cerats siellä ilman miestä maasta on tehnyt yhteistyötä sen kanssa. Ruotsi ei halua eikä anna to-käyttöön ydinaseiden Ruotsin alueella. Olemme täysin vakuuttuneita siitä, että osapuolet täysimääräisesti kunnioittaa tahtoa ja Ruotsin asemaa. En ymmärrä, miten se menisi pakottaa meidät tämäntyyppisen aseen, ja en usko, että tahtoa löytyy.
Lisäksi tämä ei ole isäntämaan sopimusta tehdä, mutta keskustelu on jotain muuta kuin mitä tämä todella on. Olen puhunut siitä, mitä se on noin. Siihen liittyy hallinnon yksinkertaistaminen ja valmistautua käsittelemään kriisin tai sodan tilanteeseen antamalla tai tuen vastaanottamisesta. Sitähän tässä on kyse. Kyse ei ole ydinaseita.
Puhe. 11 STIG HENRIKSSON (V):
Arvoisa puhemies, Ei, pääsopimus ei ole ydinaseista. Tämä on juuri sitä, mitä arvostella. Olisi ollut hienosäätää saada kulkua sopimusta yksipuolisia julistuksia, kuten sanoin, ehkä hieman vähemmän arvoa kuin kova sopimuksen, luonnollinen tietenkin edellyttäen yksi häiritsee tarkistaa EF-noudattamisen tai vastaavuuden.
Oli monia mielenkiintoisia asioita sopimuksesta yleensä noin tulli- ja verovapautuksia ja liikenne-vamma laki ja niin edelleen, mutta nyt olen pyytänyt ydinaseista joten siitä kiinni.
Sopimus koskevat ydinaseiden minä olen crystal antisemitistinen kohteeseen. Se ei ole vain hallinnollinen tekninen histo-ria, mutta se on turvallisuuspolitiikkaa tärkeä merkki itsellemme ja maailmalle. Miten maailma tulkitsee? Mitä motförberedelser he tekevät jos on epävarma?
Se on tietenkin valtava ero, kun sopimuksessa pyytää juuri silloin istuu hallitus. Peter Hultqvist ei ole aina puolustusministeri - tosiasia Pahoittelen joissakin suhteissa, mutta se on tässä maailmassa. Hallitus, joka on kenties kutsua Nato vahvistaa baseringsområ-se.
On epäselvää, perustaen alueet ovat suuri kuin leiri Gunnebo aidat ympärillä tai jos puhumme Norrland. Oli tietenkin viime talven kuntosali viime vuonna - kumma kyllä, kesäkuussa - ja se on noin kolmannes Ruotsin pinnasta. Näillä perustaa alueiden määrää komentaja, mutta ei Ruotsissa ilman Natoa. Selvästi laji eroa eikä vähäisessä määrin.
Isäntämaan sopimuksessa kuvataan hyvin selvästi, miten se menee sopusoinnussa NATO opin ja periaatteita. Osassa 3.3 Sopimuksen mukaan "Yhteisymmärryspöytäkirjaa pyritään noudattamaan NATO opin ja periaatteita." Mitä sanoo sitten NATO oppeja ja periaatteita tässä asiassa? No, jos se sanoa, että ydinaseet ovat keskeinen osa tuli NATO yleistä valmiuksia ehkäisevässä ja puolustukseen ta. Niin kauan kuin ydinaseita on olemassa, Nato pysyy ydin- liitto. Tämä perustettiin Chicagossa vuonna 2012.
Tämä on todellisuutta. Siksi haluaisin humalassa itsepäisyys vielä kysyä minun kysymyksiä. Miten meidän tulisi huomauttaa ristiriita ydinsulkusopimusta ja se, että Yhdysvalloissa on sijoitettu ydinaseita viidessä Euroopan maassa, nimittäin Turkki, Italia, saksa-maa, Belgiassa ja Alankomaissa. Kuka seuraavaksi? Mitä takeita do Ruotsi - ja tarkoitan takeita?
Jos minun pitäisi ostaa käytetyn auton försvarsmi-ministeri, olisin tietenkin - kaikella kunnioituksella - ei tyydy sanallista lupauksia. Haluaisin olla kirjallinen ga Ranti tahansa toimenpiteistä.
Kuten sanoin: Pitäisikö ajaa kieltämään eräänlainen Fin-maa? Milloin lainsäädäntö on selkeää ja täsmällistä. Laki Ministeri tarkoitettu vajaa vuosi sitten ei ole ajan tasalla, eikö?
Puhe. 12 Defence Peter HUL-TQVIST (S):
Arvoisa puhemies, Mitä perustaa alueita käsitellään vastaanottavassa maassa sopimus on tässä yhteydessä yhteistyön perustaa vyöhykkeitä perustettu harjoituksen aikana kutsusta. On aivan eri asia luoda pysyviä emäksiä, ja se ei ole, mitä tämä tarkoittaa. Meidän ei pitäisi antaa kuva jotain, joka ei ole kyse.
Voisitko sitten haluavat luoda pysyviä emäksiä, tuoden ydinaseet ja toimipaikka Ruotsissa edellyttää poliittista tahtoa ja toisenlaisen hallinnon. En näe, että tällainen yhteys on olemassa tänään. Ei ole mitään pohjimmiltaan määritetään onko meillä isäntämaana sopimus vai ei.
Isäntämaan sopimus on kyse jo olemassa olevien ja tulevien koulutustoiminta sekä valmistautua mahdolliseen hätätilanteessa. Levitä nyt ei kuvaa olemassaolosta NATO oppeja overwhelms ruotsalainen suvereniteettia tässä asiassa! Mikään tässä sopimuksessa että overwhelms Ruotsin ohjaus ja oikeus hallita tätä. Mitään ei tapahdu Ruotsin alueella ilman rukoilla-end, ja kutsu. Näin ollen se ei yksittäinen sotilaallinen boot, yhtenäinen, AK4 tai muita aseita Ruotsin alueella vähemmän kuin Ruotsi ovat sen hallintaansa. Älä lähetä kuvaa, joka ei ole totta! Sama koskee Suomessa, ja ne ovat uudelleen dan tämä isäntämaan sopimusta.
Stig Henriksson kysyi miten maailman pitäisi tulkita tämän. Mutta miten meidän pitäisi tulkita ympäröivää maailmaa? Meidän on myös tehtävä tulkinta ympäröivää maailmaa ja miettiä, mikä on parasta ja tarkin meille. Sitten ovat valinneet strategian, jonka tavoitteena on päivittää sotilaallisia valmiuksia ja syventää yhteistyötä, erityisesti Suomessa, mutta myös maiden kanssa Itämeren ja Englannin kanssa. Vaikka transatlanttinen yhteys Yhdysvaltoihin on tärkeä. Sitähän 70 prosentin enemmistö sanoi täällä parlamentissa. Se on myös sovellettu NATO kumppani-aluksen ja vastaanottavan maan sopimus, josta aiomme päättää ensi viikolla. Tämä strategia olemme valinneet, jossa yhdistelmä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on edistää mahdollisimman alueen vakautta.
Emme voi alkaa miettiä, onko he suuttuvat Mos kva että meillä voi olla isäntämaan sopimusta, mutta meidän täytyy miettiä, mitä järkevää Ruotsi. Sitten tehdä kuten Suomessa ovat jo tehneet. En näe, että on ollut ongelma niille. Vetoan Stig Henriksson kiinni oikeaa sisältöä.
Valvontaa varten laivojen ja lentokoneiden, sanoisin seuraavaa: Kansainvälinen laki suveränitetsprinci-ryhmä tarkoittaa, että pääsääntöisesti eivät kontrolloi muiden maiden valtion aluksen tai valtion ilma. Kartio-tuksen vastineeksi, ei meidän. Valtion vierailevat toisessa maassa on noudatettava mitä sovelletaan kyseisessä maassa. Jos on syytä uskoa, että osin asia kinaasi on mahdollisuus uudistetun vierailujen voimakas harkita. Meidän kahden- ja monenvälisten suhteiden on rakennettava luottamusta. Se tulon arvo, kun se tulee tämäntyyppistä toimintaa ja yhteistyötä.
Haluan tehdä selväksi, että kansainvälinen oikeus on selvää, että käyttöönotto tämäntyyppisen aseena muiden tahtoa on poissuljettu. Oletan, että kun se tulee Eurooppaan tarkoittaa, että ei ole ollut mitään toimintoja, jotka ovat olleet kansainvälisen oikeuden vastaisia. Mutta me Ruotsissa eivät salli sijoittamista ydinaseiden Ruotsin alueella. Olemme myös sitoutuneet että ydinsulkusopimuksen työskentelemään tämän.
Puhe. 13 STIG HENRIKSSON (V):
Arvoisa puhemies, Se oli jälleen erittäin mielenkiintoinen virkaa Ruotsin puolustuspolitiikasta yleensä. Mutta en reikä hymyilee minulle, mitä olen kysytään, nimittäin ydinaseita. On paljon sanottavaa.
Ei, meidän pitäisi ehdottomasti ei salli Venäjällä tai missä tahansa muussa maassa - ei edes Yhdysvallat - määräävät turvallinen-arvopolitiikassa. Teemme tämän itse. Mutta emme elä tyhjiössä. On selvää, että toimemme, päätökset ja suuntaan vaikuttavat ulkomaailmaan käyttäytymistä ja näkymät meitä. Nyt on moderni mantra: Safety, olemme rakentamassa yhdessä. Taisin tunnistaa lause vuosikymmenten; se on vain, että se muuttui täysin merkitystä. Nyt se tarkoittaa: Turvallisuus rakennamme Naton kanssa. Ennen se tarkoitti: Safety, rakennamme yhdessä siinä mielessä, että jos kuvitteellinen toisaalta myös luottaa siihen, että olemme rauhallinen by-näkymiä ja ole osa sotilasliiton jne, eikä sitä pohjana Patriot ohjuksia, tai jopa ydinaseita , turvallisuus on mahdollista-liggöra aseistariisunta. Tänään, se tarkoittaa, että sanoi jotain aivan muuta.
On paljon muuta sanottavaa. Se viittaa, että täytyy olla kutsu. Kyllä - alkaen uudelleen sentrifugoinnin joka sattuu olemaan vallassa. En usko, että se on mitään salaisuus, että se on vain tässä salissa varsin aggressiivisesti asetetut poliitikot voivat in-Nehar seuraava puolustusministeri postitse. He saattavat silloin epäröi alkaa lähettämään joukkoja Itämeren poikki ensimmäistä kertaa sitten seitsemästoista luvulla, ja ne ovat tähän mennessä on melko näkymät. Me kutsuu toisen - kyllä, mutta ne voivat myös tehdä aloitteen. Uudelleen sentrifugointia, joka sattuu olemaan vallassa voi sanoa kyllä, että kutsu-dan. Sitten on myös voima poliittiset realiteetit. Jos olemme valmistautuneet kaiken ulkovaltojen emäkset, satamat, lentokentät jne, on vaikea sanoa mitään.
Mielestäni on vastoin ydinsulkusopimuksen ja ehkä laki kansojen, sijoittaa omia ydinaseita muissa maissa.
Puhe. 14 Defence Peter HUL-TQVIST (S):
Arvoisa puhemies, Oletan, että meillä ei ole mitään kansainvälisen oikeuden loukkauksista Euroopassa sen suhteen, miten eri aseita on otettu käyttöön. Ruotsin osa ei ole niin merkitystä.
Stig Henriksson puhuu takuita toisen rykmentti soi. Tämä säätelee harjoitukset ja käsittelyä rengas kriisin. Se ei ole näkemyksiä ja dimens-ionit, kuten Stig Henriksson yrittää antaa kuva tästä. Jos tulee taata, että UIF ei pienene, että sairausvakuutus ei tuhota, työlainsäädännön ei heikkene, että uusliberalistinen politiikka ei ajaa ja niin kerhetspolitiken ole muuttunut pohjimmiltaan on varmistaa, että ihmiset äänestää siten, että niiden valtioiden, arvoja, joka pystyy käsittelemään kaikkia näitä asioita kanssa tasapainoa tarvitaan.
Mitä tahansa teemme päätöksiä tämä voidaan muuttaa, jos se on niin, että demokratiassa, päättelee, että joku muu, joka pitäisi johtaa hallitusta, jotta takuita ikuisesti on siis vaikea lähteä.
Kuitenkin olemme rakentamassa tämän sopimuksen kokemusta nykyisten koulutuksen ja arviota tulevasta harjoituksia helpottamiseksi näiden hallinnollisten. Sitähän tässä on kyse.
Kyse ei ole säännellä jotain ydinaseita. Suhde ydinaseiden on sama ennen isäntämaan sopimus isäntämaan sopimuksella. Ydinsulkusopimus on jotain, että tämä hallitus vie täysin vakavasti ja teemme työtä. Se on tavallaan vihje tässä, ja olemme sitoutuneet kansainvälisellä tasolla. Sitten miten tulevat hallitukset käsittelevät että sitoutuminen, en tiedä. Oletan kuitenkin, että noudatat sitoumuksia, joita olemme kauan sitten tehneet.
Kiitän teitä tästä keskustelusta, ja opimme hyvin nähdä uudelleen tästä puhujakorokkeelta viikoksi.
Kansainvälinen raati suljettiin.
§ 7 Ilmoitus välikysymykset
Seuraavat välikysymykset oli tuotettu:
19. toukokuuta
2015/16: 661 Lukukausimaksut

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Välikysymys aiheesta kuka puolustaa ruotsia sitten kun viimeinen ruotsalainen on lyöty ja jätetty puolustus hunningolle,,kenet valtakunnanoikeuteen ja kuinka pitkäksi aikaa,tuo nyt esitetty välikysymys on yhtä tyhjän kanssa !

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Ehkä kysymys on hieman monisäikeisempi, - etenkin jos lähdemme siitä, että sota ei ole aivan kynnyksellä.

Kysymys oli myös siitä, että asiassa näyttää vallitsevan epäselvä tilanne sen suhteen, miten mahdollisesti eri tavoin luettavat tai tulkittavat sopimukset ja säädökset suhtautuvat keskenään, ja miten lyhyesti sanoen toimitaan kun "tilanne on päällä"?

Ruotsissa kysymys ydinkärkien tai muiden ydinaseilmentymien ottamisesta omalle maaperälle on tietysti merkittävästi isompi kysymys kuin Suomessa sinänsä, jossa se on siis - kuten tekstistä ilmeni - selkeästi lailla kielletty. Valtiopäivillä esitetty kysymys koski yhdeltä osaltaan juuri tätä seikkaa, lakiin otettavaa ydinaseiden sijoituskieltoa.

Sinänsä kysymys ja siihen saatu vastaus mielestäni kyllä jatkaa ja varmentaa näilläkin US-sivuilla 2014 ja sen jälkeenkin käytyä kriittistä keskustelua siitä, että tiedetäänkö meillä (Suomessa - ja nyt tässä tapauksessa Ruotsissa), mistä MOU:ssa on ihan oikeasti ja faktisesti sovittu, ja sitouduttu - ja miten tulkintojen poikkeamat pitää käsitellä, kuka ja missä ja miten? NATOlle on nähdyn perusteella myönnetty ennalta arvellun mukaisesti aivan liian "väljät kädet".

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Aftonbladet/Lena Mellin, kirjoitti eilen ma 23.5.2016:

http://www.aftonbladet.se/nyheter/kolumnister/lena...

käännös VH)

”Olisi fiasko Stefan Löfvenin hallitukselle, jos NATOn kanssa suunniteltua isäntämaasopimusta lykättäisiin vuodella.

Löfven ja hänen ministerinsä ovat panostanet voimakkaasti siihen, mutta sopimusta (MoU) ovat arvostelleet jopa hänen puolueensa ministerikollegat.

NATOn ja Ruotsin välinen isäntämaasopimus allekirjoitettiin väliaikaisesti edellisen hallituksen toimesta kymmenen (10) päivää ennen vaaleja. Aluksi asia ei saanut osakseen suurta huomiota, mahdollisesti juuri ajankohdasta johtuen. Oli paljon muuta, joka vaati huomiota.

Mutta nykyinen hallitus on puolustanut sopimusta. Mutta ei millään rintaäänellä. Mutta itsepäisestä, piittaamatta siitä kritiikistä jota esim. sosiaalidemokraattien toinen puheenjohtaja Ulf Bjereld on esittänyt, demarien puheenjohtaja Löfven luottaa uskoon ja solidaarisuuteen ja puolueen sisimmän voimaympyrän, työvaliokunnan voimaan.

Hallitus on toisin sanoen pannut paljon arvovaltaansa peliin saadakseen parlamentin hyväksymään isäntämaasopimuksen. Siksi sopimuksen voimaantulon lykkääntyminen yhdellä vuodella olisi vakava arvovaltatappio hallitukselle, sekä sisäisesti että ulkoisesti.

Rasite

Sisäpoliittisesti hallitus tuossa tapauksessa saisi näpäytyksen nenälleen. Eivätkä vain sisäisiltä kriitikoilta vaan myös budjettikumppaniltaan Vänsterparitetilta (vas.)

Vänsterpartiet oli ensimmäinen osapuoli, joka ilmoitti äänestävänsä käsittelyn keskeyttämistä, kun eudskunta ottaa asian esille huomenna. (huom.: tarkoittaa – tänään, tiistaina 24.5. VH).

Muutaman päivä myöhemmin Ruotsidemokraatit ilmoittivat myös aikovansa tehdä samoin.

Kansainvälisesti asia olisi rasite (black om foten). On oletettu, että tämän kaliiberin sopimus olisi hyvä saada lyötyä kiinni, ja mieluiten ilman välikohtauksia päätöksentekoelimissä.

Tämä on ylimääräinen epätoivottu asia hallituksen repussa. Tällä viikolla pääministeri Stefan Löfven (S) joutui muokkaamaan hallitustaan ja näin haluaisi antaa signaalin uudesta alusta, sen jälkeen kun myrskyisä vuosi 1.5. täyttyi.

Uusin sotku liittyy Miljööpariet´iin (Vihr.). Parin viikon aikana kolmannes MP-ministereistä (siis vihreistä) jätti tehtävänsä. Asuntoministeri Mehmet Kaplanin (vihr.) suhteen Löfven piteli itse kirvestä kourassaan. Ilmastoministeri Åsa Romson (vihr) sai puolestaan silkkiköyden oman puolueensa kollegoilta.

Arvostetun hankkeeen mahdollinen lykkääntyminen vuodella juuri nyt tapahtuneen ”uuden alun” jälkeen rassaa selvästikin hallitusta. Olisi yksinkertaisesti riskialtista olla lievemmin offensiivinen kuin oli suunniteltu – ja mitä hallitus asemassaan sinänsä tarvitsee.

Saako kuljettaa helikoptereita, lentokoneita ja laivoja Ruotsin alueella?

Isäntämaasopimus määrittelee suhteista Ruotsin ja NATOn välillä. Ruotsi on NATOn sisarorganisaation Rauhankumppanuusohjelmaan.

Sopimus, joka nyt siis vaatii vielä’ valtiopäivien hyväksymisen (parlamentin siunauksen),antaa NATOlle oikeuden kuljettaa helikoptereita, lentokoneita ja laivoja Ruotsin alueella. Kuitenkin vain Ruotsin kutsumin varustein varustautuneena.

Sopimus koskee sekä rauhan että sodan aikaa, ja tulee voimaan 1. päivä heinäkuuta 2016.

Vänsterpartiet ja Sverigedemokraterna (vas. ja ruotsidemokraatit) katsovat, että sopimukseen sisältyvillä lainmuutoksilla rajoitetaan perustuslainsuojaa oikeuksien ja vapauksien suhteen.

(SYYTESUOJA YM)

Ne koskevat muun muassa sitä, että NATO-henkilöstö saisi rikosoikeudellisen immuniteetin (NATO-henkilöstöön kuuluvia henkilöitä ei voisi Ruotsissa tuomita heidän tekemistään rikoksista) ja ne myös välttyisivät maksamasta tulleja ja veroja.

NATO-ajoneuvojen ei tarvitse Ruotsin liikennesääntöjä. NATO-tukikohtia voidaan rakentaa Ruotsiin ja ne saavat saman suojastatuksen kuin ruotsalaisilla sotilastukikohdilla on.”

Näin siis Aftonbladet/Lena Mellin, eilen maannataina 23.5.2016.
teksti luettavissa täällä:

http://www.aftonbladet.se/nyheter/kolumnister/lena...

*
KOMMENTTI:

Herättääkö tämä ajatuksia Suomessa?
Keskustelua?
*

Original text:

Det vore fiasko för regeringen om värdlandsavtalet med Nato skjuts upp ett år.
Löfven och hans ministrar har investerat tungt i det men får kritik även av sina egna partikamrater.
Värdlandsavtalet mellan Nato och Sverige undertecknades preliminärt av den förra regeringen tio dagar före valdagen. Till en början väckte det ingen större uppseende, möjligen på grund av tidpunkten. Det var mycket annat som pockade på uppmärksamhet då.
Men den nuvarande regeringen har försvarat avtalet. Inte med brösttoner. Men envetet, trots kritik från bland andra Ulf Bjereld, ordförande i Socialdemokrater för Tro och solidaritet och därmed adjungerad till partiets innersta cirkel, det verkställande utskottet.
Regeringen har med andra ord satsat mycket prestige för att få riksdagen att godkänna värdlandsavtalet. Skjuts ikraftträdandet upp ett år vore det en kraftig prestigeförlust, internt och externt.
Black om foten
Inrikespolitiskt får regeringen i så fall en rejäl knäpp på näsan. Inte bara av de interna kritikerna utan också av sin budgetpartner Vänsterpartiet.
Vänsterpartiet var det första parti som meddelade att de tänkte rösta för en vilandeförklaring när riksdagen tar upp frågan i morgon. Efter par dagar hakade Sverigedemokraterna på och sade att de också tänkte göra det.
I internationella sammanhang vore det också en black om foten. Där förutsätts att avtal av den här kalibern är väl förankrade när de sluts och utan incidenter passerar genom beslutsinstanserna.
Extra ovälkommet är det just nu för regeringen. Den här veckan ska statsminister Stefan Löfven (S) ombilda regeringen och vill med det signalera en nystart efter 1,5 synnerligen turbulenta år.
Den senaste röran handlar om Miljöpartiet. Inom loppet av ett par veckor lämnade en tredjedel av MP-ministrarna sina poster. När det gäller bostadsminister Mehmet Kaplan (MP) höll Löfven själv i yxan. Klimatminister Åsa Romson (MP) fick silkessnöret av sina partikamrater.
Att inför nystarten få ett prestigeprojekt uppskjuten i upp till ett år skulle såklart smeta av sig på nystarten. Den skulle helt enkelt riskera att bli mindre offensiv än som var tänkt - och vad regeringen skulle behöva.
Får transportera helikoptrar, flygplan och fartyg på svenskt territorium
Värdlandsavtalet reglerar förhållandet mellan Sverige och Nato. Sverige är medlem i Natos systerorganisation Partnerskap för fred.
Enligt avtalet, som alltså kräver riksdagens välsignelse, tillåts Nato transportera helikoptrar, flygplan och fartyg på svenskt territorium. Dock enbart med en svensk inbjudan med sig i bagaget. Avtalet gäller under såväl freds- som i krigstid och ska träda i kraft 1 juli.
V och SD anser att de lagändringar som avtalet medför inskränker grundlagsskyddade fri- och rättigheter. Det gäller bland annat att Natopersonal ska ha immunitet (inte kunna fällas för brott) och slippa betala tull och skatt. Fordon ska inte heller behöva följa svenska regler. Natobaser som kan komma att byggas i Sverige får samma skyddsstatus som svenska militärbaser.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Katso oheinen klippi:
Puolustusministeri Hultqvist vastaa isäntämaasopimuksen mysteereitä koskeneeseen parlamentaarikon kirjalliseen kysymykseen Ruotsin eduskunnaassa:
http://www.riksdagen.se/sv/webb-tv/video/interpell...

Huomaa "yleisömenestys". - Puolueet ovat panneet laumansa kuriin: marssittaneet epäilevät lampaat ulos.. Näin toimii myös Ruotsi.

(ajankohta: ei niinkään sattumalta, iltapäivän viime hetket perjantaina... - monella on jo kiire viikonlopun..."vaalikentille".)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Ruotsissa kysyttiin kirjallisella kysymyksellä valtioneuvoston asianomaisen ministerin vastattavaksi aiheesta

"Ruotsi ja NATON huippukokous Varsovassa" (siis viime kesänä, 8.-9.7.2015),
teksti on Ruotsin valtiopäivien sivuilla "tuoreeltaan" - eli postattu 3.5.2016 (!):

https://twitter.com/salanderhenrik/status/72774336...

http://www.riksdagen.se/sv/dokument-lagar/dokument...

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Koska myös Suomen ja Naton välisestä isäntämaasopimuksesta levitetään edelleenkin propagandistista disinformaatiota, on syytä palauttaa mieliin asioita koskevat säädöstekstit.

Isäntämaasopimuksen sivulla 14 lukee yksiselitteisesti:

SECTION TWELVE

12. RELATIONSHIP WITH NATIONAL AND INTERNATIONAL LAW

12.1 This MOU is not intended to supersede national law or
international obligations by which the Participants are bound.
The Participants will notify each other in case of any conflict
arising from this MOU

Epävirallisen suomennoksen mukaan:

12.1. Tämän yhteisymmärryssopimuksen ei ole tarkoitus olla Osapuolia sitovien kansallisten lakien tai kansainvälisten sopimusten yläpuolella. Osapuolet tiedottavat toisilleen kaikista tästä yhteisymmärryssopimuksesta nousevista ristiriidoista.

---

Suomen kansallisessa lainsäädännössä puolestaan valtioalueemme käytöstä ja luvista siihen säädetään Aluevalvontalaissa (ks. Finlex). Seuraavassa ote asiaan liittyvästä lakitekstistä:

34 §

Vihamielisen toiminnan torjuminen

Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen tehtävänä on ryhtyä viivytyksettä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin valtakunnan turvallisuutta välittömästi ja vakavasti vaarantavan vihamielisen toiminnan torjumiseksi. Tällöin on tarvittaessa käytettävä sellaisia sotilaallisia voimakeinoja, joita toiminnan vaarallisuus ja muut tilanteen kokonaisarvosteluun vaikuttavat seikat huomioon ottaen voidaan pitää puolustettavina. Toimenpiteeseen ryhtymisestä on viipymättä ilmoitettava puolustusministeriölle.

Vihamielisellä toiminnalla tarkoitetaan:

1) vieraan valtion oikeudettomasti Suomen alueeseen kohdistamaa tai Suomen alueella toimeenpanemaa aseellista sotilaallista toimintaa;

....

6) sitä, että vieras valtio oikeudettomasti käyttää Suomen aluetta 1–5 kohdassa tarkoitetussa toiminnassa kolmatta valtiota vastaan.

* * *

Isäntämaasopimus ei kavenna Suomen täysivaltaisuutta päättää omasta valtioalueestaan, toisin kuin valheet antavat ymmärtää. Propagandistiset väitteet "kauttakulkusopimuksesta" tai avoimesta valtakirjasta Natolle muka valmistella Suomessa hyökkäystä Venäjää vastaan on siis syytä jättää omaan arvoonsa.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Blogi kosketteli Ruotsin valtiopäivillä esitettyä välikysymystä (itseasiassa kirjallinen kysymys valtioneuvoston jäsenen vastattavaksi), jossa kysyjä Stig Eriksson itseasiassa epäsuorasti - ja jopa suoraan - kehui Suomen sopimusmenettelyä ja -tilannetta.

Btw.: Ruotsin puolustusministerin vastaus ja jatkopuheenvuorot on hyvä lukea huolella: jotain siellä on kun täytyy noin kiemurrella kuin sammakko äkeenpiikissä.

Btw 2.: Toistan aikaisemminkin esittämäni kainon toivomuksen:
Kaikki Suomen ja naapurimaiden valtionpäämiesten puheenvuorot tulisi Suomessa saattaa nopealla aikataululla jonkin yleisesti tunnetun, puolueettoman tahon ylläpitämälle sivustolle. Vieraskieliset puheet ja puheenvuorot sekä haastattelulausunnot ja olennaisimmat artikkelit tulisi tietysti kääntää, jotta suomalaisilla asiasta kiinnostuneilla olisi tuore tietolähde käytettävissä. Samoin esim. tällainen - nyt niin aktuelli ja kiinnostava asia - kuin NATO-kysymys toisaalta, ja Ruotsi-yhteistyö puolustuspolitiikassa toisaalta, ovat sellaisia asioita, joissa maiden pää-, ulko- ja puolustusministerien puheenvuorot tulisi saada suomalaisille suomeksi esitettyinä viipymättä haltuun.
Ei tämä paljoa maksaisi. Ihan kaikkea ei tarvitsisi kääntää, mutta esim. juuri tämä keissi on mielestäni oiva esimerkki asiasta, joka nähdäkseni ilman muuta kuuluu käännettävien kategoriaan.

JA TIETYSTI olen sitä mieltä, että lait ja valtiosopimukset Suomessa tulee julkaista lakikokoelmassa Suomen kielelllä ja mielellään myös ruotsiksi. Niinhän perustuslakikin edellyttää - ja terve järki!

Käyttäjän MauriNygard kuva
Mauri Nygård

BTW - juuri sitähän ei haluta, että kansa pääsisi asioista selville. Juuri siksihän teksti laadittiin vain englanniksi, vaikka kansainväliset sopimukset pitäisi laatia molempien osapuolten kielillä. Tässä tapauksessa kolmella kielellä. Ja juuri siksi aluksi ministeriöstä vastattiin, että valtiovalta ei aio kääntää sopimusta suomeksi,joten meidän piti itse kääntää.--Ja siihen tyyliin, ja näitä suomalaiset äänestävät!

Käyttäjän MauriNygard kuva
Mauri Nygård

BTW - juuri sitähän ei haluta, että kansa pääsisi asioista selville. Juuri siksihän teksti laadittiin vain englanniksi, vaikka kansainväliset sopimukset pitäisi laatia molempien osapuolten kielillä. Tässä tapauksessa kolmella kielellä. Ja juuri siksi aluksi ministeriöstä vastattiin, että valtiovalta ei aio kääntää sopimusta suomeksi,joten meidän piti itse kääntää.--Ja siihen tyyliin, ja näitä suomalaiset äänestävät!

Käyttäjän MauriNygard kuva
Mauri Nygård

BTW - juuri sitähän ei haluta, että kansa pääsisi asioista selville. Juuri siksihän teksti laadittiin vain englanniksi, vaikka kansainväliset sopimukset pitäisi laatia molempien osapuolten kielillä. Tässä tapauksessa kolmella kielellä. Ja juuri siksi aluksi ministeriöstä vastattiin, että valtiovalta ei aio kääntää sopimusta suomeksi,joten meidän piti itse kääntää.--Ja siihen tyyliin, ja näitä suomalaiset äänestävät!

Käyttäjän MauriNygard kuva
Mauri Nygård

Nämä Monosen esittämät aluevalvontalain pykälät eivät kyllä estä Natoa tulemasta, milloin haluaa, sillä Natollahan on turvanaan kansainvälinen sopimus, isäntämaasopimus Suomen kanssa. Nato ei siis tulisi "oikeudettomasti", mihin noissa pykälissä viitataan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset