*

Veikko Huuska

Rahamarkkinoiden vapauttaminen 2.o

Rahamarkkinoiden vapauttaminen 2.o

*

Nyt kun ”kaikkien” katseet ja energia ovat kohdistuneet jälleen kerran Kreikkaan, on kenties paikallaan luoda tiukka silmäys Lännen pankkirintamalle, ja todeta, ettei hyvin mene sielläkään.  Ei ainakaan jos peilaamme tuoreimpia kylmiä numeroita odotusten ja lupausten heijastekankaalle piirtämiin näkyihin.

*

Sen ohella että finanssikasinon nimeltä Maailma pankkijärjestelmä on tuottanut monsteripankit, nuo kromosomi-ihmeet, jotka reaalielämästä irtautumisen synnyttämä otsoniaukko ja moraalikadon myötään luoma yltiöitynyt alkionkehitys ovat tuottaneet, otsiemme rypyt eivät silene kun tutkailemme suurpankkien uusimpia tuloskatsauksia.

*

Keskuspankkien manipuloimat korot (NIRP) ja toisaalta sääntelyn paine, turbulentti finanssitilanne käpertyvien sirkkalehtien tapaan kuivuvan talouskasvun kera vaikuttavat pankkien tuloskehitykseen kaikkialla maailmassa.  Miten pankit – nuo kesäpaitakelien toimijat – oikein tarkenevat vaikeutetun pelin tuoksinoissa?  Voisiko niissä piilevät riskit laukaista suuren ”järjestelmäshokin” (system schock), uusimman sellaisen?

Isojen pankkien Q1/2016 numerot näyttävät huurteisilta.  ”Ne todistavat entistä enemmän siitä, että seuraava moukku on väistämätön”, lataa oma lähteeni Amerikan rannalta.  En ole vielä päättänyt, pidänkö häntä pessimistinä vai mikä olisi eksaktimpi ilmaus.  Otan asian KVK-käsittelyyn (korvienväliseen).

*

Lähteeni tähdentää Basel III Accordin vaateita. 

Ajan puuteen vuoksi en ala tässä purkaa noita Baselin komitean pankkivalvonnalle asettamia suosituksia, jotka kaiketi ovat samalla noudatettavia menettelyjä.  Verkosta ei näytä löytyvän edes käteensopivaa Wikipedia-artikkelia aiheesta, mutta tiivistettynä kyseessä ovat rajoitukset joilla pyritään suitsimaan suurten pankkien riskinottoa, mutta – kuten usein – samalla hankaloitetaan niiden tuloksentekokeinovalikoimaa, pääomavaatimuksia, varantovelvoitteita ja maksuvalmiusvaateita on tiukennettu, kun ne aikaisemmin (helpommissa toimintaoloissa) olivat alhaisemmat, tai olemattomat!

Katso: Basel II; https://en.wikipedia.org/wiki/Basel_II & Basel III; http://www.moodysanalytics.com/basel3landing?gclid=CjwKEAjwsMu5BRD7t57R1P2HwBgSJABrtj-RB-9_xPmz1CinYaGhNsguAG9AGAtqaAczBq7uAq-vshoC5Uvw_wcB + SP:n sivuilta ikivanha: http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajankohtaista/puheet/Documents/OP%20Pohjola_300910.pdf (tosiasia on, että – tässäkin asiassa – Amerikka harppoo edellämme, Euroopan siirtymäaika on vuoteen 2019)

Jokainen (läntinen) iso pankki toimii nykyisin reaalisen epäonnistumisen partaalla ja kärsii välittömästä ”maineriskistä”, mikä jähmettää niiden toimintaa, ja ymmärtääkseni tekee niiden toiminnan melko väistämättömästi entistä riippuvaisemmaksi keskuspankkitoiminnasta, hyvässä ja pahassa. 

Paradoksaalisesti vapauksien valtakunnan jätit, pankit,  liukuvat kohden keskuspankkitorpparin asemaan – ainakin suunta on se, mutta vauhdista en pysty sanomaan ratkaisevaa.

*

Näiden hämärien johdantojen jälkeen itse asiaan.

Yhdysvaltain isojen pankkien tulostarkastelua 1Q/2016 (tulosennuste, 6 Big):

JPMorgan: tulos huolimatta lupaavista ennakkonäkymistä tuli alas 16 %.  Investointipankkitoiminnan liikevaihto laski 24 %, vähentyneiden oman ja vieraan pääoman merkintäsitoumustenkin seurauksena.  Korkosijoitusten kaupankäynnin tulos laski 13 % ja osakekaupan tulot laskivat 5 %.

Bank of America; tulos tuli ala peräti 24 % ensimmäisellä neljänneksellä.  Investointipankkitoiminnan tulos laski 22 %.  Korkosijoitusten liikevaihto-17 %.  Osakekaupan tulot – 11 %.  Korkokate (NIM) laski 2,6 %.  Pankki kasvatti luottotappiovarauksiaan 9 miljoonasta dollarista 553 miljoonaan $:iin, pääosin energiateollisuuden vaikeuksien (liuske/öljyhiekka) vuoksi.

Wells Fargo: pärjäsi ensimmäisellä neljänneksellä paremmin kuin muut suuret pankit.  Vaikka Q1 tulos laski 5 %, liikevaihto kasvoi 4,3 % ja luotonanto nousi 10 % kiitos vahvistuvan kulutuskysynnän.  NIM laski hieman: 2,95 %:sta 2,90:een.  Ja energiasektorin luotonsaajat lyhensivät lainojaan 204 miljoonalla, jossa nousua Q4/2015:een 75 %.  Mutta Wellsin suhteen pitää huomioida, että sillä toisin kuin muilla suurilla energia-ala muodostaa luototuksesta vähäisen 2 %:n siivun.

Citigroup: tulos laski 27 %.  Mutta kun lainat ja talletukset kasvoivat, ivestointipankkitoiminnan tulos putosi 27 %.  Kaupankäynnin tuotot kutistuivat 15 % ja korkosijoitusten kauppa supistui 19 %.

Morgan Stanley: tulos laski peräti 53 %.  Investointipankkitoiminnan tulos – 34 %.  Korkosijoituskaupan tulot – 54 %.  Osakekaupankäynnin tulot – 9 %.  Varainhoidon tulot, joka tyypillisesti on Morgan Stanleyn vahvin divisioona, laskivat 4 %.

Goldman Sachs: Nettotulos romahti peräti 59,9 %.  Kaupankäynnin tuotot – 37 %.  Kiinteät tulot, hyödykkeiden ja valuutan kauppa huomioiden, putosi 47 % ja osakekaupan tulos - 23 %.  Neuvonantopalkkiot vähenivät 20 %.

Yhdysvaltain suurimmat pankit/Wikipedia; https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_largest_banks_in_the_United_States

*

Miten tätä nyt kommentoisi?

Pitää tietysti miettiä, onko kyseessä hetken nurjahdus, vai pitempiaikainen trendi, taitekohta, ja miten seuraava eli parhaillaan menossa oleva neljännes (Q2) suuntaa käyriä.  Tilastoiden katselussa aina niin olennainen kysymys, miten relevanttia tietoa numerot antavat, ei taida kuitenkaan jättää paljon lohdulle sijaa: ne näyttävät tässä tapauksessa graavin realismin.  Vai pystyykö joku tämän toiseksi todistamaan?

*

Mitä isot edellä

Sen lisäksi, että Yhdysvaltain kuusi selvästi suurinta pankkia tarpoo tuotto-ongelmissa, myös loput US pankeista ovat kärsineet ensimmäisellä neljänneksellä.

Mutta pahinta asiassa on se, että Yhdysvaltain pankkien tilanne ei ole läheskään yhtä paha kuin tilanne, jossa kaikki Euroopan suurimmat pankit ovat.

Asiat vanhan mantereen puolella ovat nimittäin vielä hassummin.

Suurten eurooppalaisten pankkien tulos on synkkä (ennakkotiedot Q1/2016).

Vuonna 2015 Euroopan 12 suurinta pankkia tuotti 0,18 $ jokaista varallisuutensa 100 dollaria kohden, kun taas yhdysvaltalaisten pankkien tuotto oli 0,92 $ jokaista 100 dollariaan kohden.  US pankkien kannattavuus oli siis noin viisinkertainen, tällä indikaattorilla tarkastellen.

Vuonna 2015 Credit Suisse, Deutsche Bank ja Royal Bank of Scotland tekivät kaikki tappiota.  Royal Bank of Scotland on tehnyt tappiota joka ikinen vuosi vuodesta 2008 lähtien.

Suurten eurooppalaisten pankkien  luottoriskitappiosopimusten hinta (vakuutukset tappion ja konkurssin varalta) kallistui kaksinkertaiseksi vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä.

IMF:n mukaan eurooppalaiset pankit – jotka kärsivät vuoden 2008 katastrofissa yli 600 miljardin dollarin kiinnitysten sulamisen – pitävät nyt taseissaan yli 1.000 miljardin epävarmoja saatavia, ”paskalainoja”.

Arviolta 20 % Italian pankkien taseiden varallisuudesta on huonontunut (”impraired”) tai kokonaan sulanut.

Koska suurten Euroopan pankkien tulot ovat karanneet taivaan tuuliin, Euroopan ja maailman markkinat huojahtelevat (”reeling”).

Deutsche Bankin voitot ovat romahtaneet 58 % ja sen tulot laskeneet 22 %.

Barclayn voitot ovat kuivuneet 7 % ja tulot – 13 %.

Muiden merkittävien Eurooppalaisten pankkien voittojen ja tulojen alenema asemoituu Deutsche Bankin ja Barclaysin lukujen välille, - mutta ovat yleensä kauheat.

*

8 pitkää vuotta

Kahdeksan vuotta finanssikriisistä on kulunut ja useimmat Yhdysvaltain suurimmista pankeista sekä melkein kaikki Euroopan suuret pankit ovat uudelleen sortuneet alennustilaan – huolimatta keskuspankkien ylimääräisistä tukitoimista – olemme tilassa, jossa mikään ei stimuloi taloudellista kasvua, mutta kylläkin liottaa ja junailee etuja suurille pankeille.

Ilmeinen myötätekijä siihen, että globaali talous edelleen junnaa aneemisena, on se että suurille pankeille on keskuspankkien toimesta suunnattu runsaskätistä rakennetukea, jonka piti valua alas talousrakenteiden portaiden läpi aina kuluttajan tasalle asti, ja kannustaa kysyntää, halpaa lainarahaakin hyödyntäen, on mennyt metsään.  Ei lisää kysyntää, ei lisää tuotantoa, ei talouskasvua.

Koska maailman suuret pankit tarvitsevat – ja myös saavat – jatkuvasti keskuspankkien taustatukea, ja käyttävät keskuspankkien myötänään sysäämiä ostojärjestelmiä keskittymien rikastumisen kiihdyttämiseen, sen sijaan että rahan kiertonopeutta kaikkialla maailmassa vauhditettaisiin, taloudet näivettyvät niiden tarvitsemien pääomien kuivuessa.  Jokin kasvaa, mutta väärässä paikassa.

Niin kauan kuin suuret pankit aiheuttavat kasvavia riskejä maailmantaloudelle ja vetävät kymmeniä miljardeja dollareita/euroja keskuspankkien synteettistä rahaa (jota ne sitten useimmiten hamstraavat taseissaan selviytyäkseen ja luodakseen ehkä pohjaa tulevalle menestymiselleen kerran elpyvässä tilanteessa?), globaali kasvu säilyy pysähdyksissä, kunnes paisunta lakkaa ja suurten pankkien härkäsammakon tauti puhkeaa, jälleen.

Ainut keino suojautua ylisuurten pankkien aiheuttamilta ympäristöriskeiltä, on niiden rikkominen pienempiin itsenäisiin osiin, jonka jälkeen mikään niistä ei saa enää olla too big to fail (liian iso kaatumaan).  Sen jälkeen – ja vasta sitten – on edes kajastavaa toivoa siitä, että globaalin talouden keskeiset toimijat, pankit, palaavat normaalin liiketoiminnan lainalaisuuksien piiriin.  Ja yksi niistä on businekseen kuuluva terve riski ajautua heikosti kannattavan tai huonosti hoidetun liiketoiminnan seurauksena konkurssiin. 

*

Summa:

Rahamarkkinoiden vapauttaminen 2.o

Ainoastaan rikkomalla toisaalta keskuspankkien epäterve, nykyisin nähtävä, diktatuuri ja särkemällä toisaalta maga-pankkien oligopolit, koko maailma voi vapautua ja pääomamarkkinat saattavat vapaasti hoitaa pääomien ja luottojen jakamisen, eli ydinosaamistoimintansa. 

Tämä rahamarkkinoiden vapauttaminen 2.o on yhtä tärkeä, ja täysin välttämätön toimenpide rahamarkkinoiden globaalin vapauttamisen 1.o jälkeen. 

Tietenkin näiden olisi pitänyt käydä käsi kädessä, mutta 1991-2015 ei ollut poliittisia eikä ymmärrykseen liittyviä edellytyksiä tehdä sitä.  Nyt molemmat edellytykset täyttyvät.  Maailma on muutoin pääsemättömissä, -  ja kahden pannahisen kourissa: keskuspankkien orjana ja toisaalta giga-pankkien panttivankina. 

Siispä vapauttakaa pankit. 

Oikeasti ja aidosti.

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Martti Asikainen kirjoitti blogissaan tänään:
mm:

”Tällä hetkellä euroalue on puun ja kuoren välissä. Pienikin kriisi voisi laukaista ketjureaktion, joka uhkaa koko Euroopan unionin yhtenäisyyttä ja olemassaoloa. Kulunut vuosi on muutenkin ollut ankara eurooppalaiselle pankkisektorille, kun niiden osakekurssit ovat romahtaneet keskimäärin 22 prosenttia. Kaikista pahiten vuosi on kohdellut Italiaa, jossa pankkien arvosta on sulanut keskimäärin jopa 35 prosenttia. Ilmeisesti pankkien osakkeenomistajat ja riskirahoittajat ovat ottaneet leikkimieliset lotkautukset sijoittajavastuusta tosissaan, ja myyneet osakkeitaan ja velkakirjojaan pois hinnalla millä hyvänsä. Tärkeintä on ollut päästä niistä eroon mahdollisimman nopeasti. Pääoma pakenee Euroopasta, mutta minkäs teet.”

Linkki: http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216760-kreik...

*

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Ilmankos sotakonetta ajetaan ylös siellä sun täällä.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Samaa minäkin olen katsonut, ilmeisesti maailma on uuden jaon edessä, saas nähdä kuka on seraava maksaja/voittaja.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset