Veikko Huuska

Ylisuuret pankit maailmantalouden uhkana – jälleen kerran

*

Ylisuuret pankit maailmantalouden uhkana – jälleen kerran

Suuruuden ekonomia ja globaalin finanssitalouden riskit – kasvun symbioottiset ehdot

*

Finanssimarkkinoiden vapaudet tuottavat jättimäisiä tuloja, tosin yksipuolisesti pienelle vähemmistölle, mutta myös kansainvälisiä murheita, jotka koskevat kaikkia ihmisiä.  Vapauksien varjopuolet huolettavat, mutta jälkikäteen muotoiltavat uudenlaiset säätelyjärjestelmätkään eivät näytä olevan täysin harmittomia.  Tässä kirjoituksessa arvioidaan vapauksien ja säätelyn ongelmia globaaleilla finanssimarkkinoilla - sekä jälleen vähän ennakoidaan edessä olevia suuria ongelmia.

*

Yhdysvallat ja käytännössä koko globaali taloudellinen valta luottaa yksituumaisesti jättipankkeihin, helpottamalla valtion lainanantoa, rahoittamalla kaupallisia ja kulutusluottoja, vannomalla talouskasvun nimiin, ja sallimalla niiden toimia uuden rahan luojina, valvojina ja pääomamarkkinoiden agentteina.

Valtiot ovat luopuneet vallastaan ja asemastaan valtioina, ylimmän valtiollisen vallan haltijoina, ja luovuttaneet kerkeästi tämän kansalaisyhteisöjen ylimmän valtikan lähestulkoon suosiolla markkinoiden herroille, Pankeille.

Aikaisemmin pankit olivat lainsäädännön, valvonnan ja viimekätisen konkurssiuhkan vuoksi riippuvaisia valtiosta.  Nyt tämä suuri sarana on narahtanut sijoiltaan.  Valtiot ovat heittäytyneet ylikansallisten suurpankkien eteen, vikisevät avuttomina niiden jaloissa ja rukoilevat näitä auttamaan ja armahtamaan heitä (valtiota).

Tämä yksipuolisuudessaan julkea ja käsittämätön riippuvuus näyttää yhä vain lisääntyvän ja voimistuvan, kun globaalin kasvun laimeus vain jatkuu, eikä suurta käännettä näy kynnyksillä eikä kartanolla.

*

Todella isojen pankkien koko ja niihin liittyvät rakenteelliset kysymykset tuottavat pysyvän ongelman: riskirahan tuottojen maksimoinnille pyhitetty dinosaurinen elämä ja siitä johtuva alituinen tarve sosialisoida odotettavissa olevat tappiot, yhdessä mammuttimaisen koon kanssa, ovat luoneet pysäyttämättömän ”amerikkalaisen ruletin”, jossa hidastaminen, suunnan muuttaminen tai minkään muunlaisenkaan muutoksen harkinta ei tule kyseeseen.  Liikkeen täytyy jatkua, muutoin kupla puhkeaa varhemmin kuin se muutoin lopulta kuitenkin tekee.  Kaikki tämä merkitsee tuhoontuomittua menoa, ja matkalla raunioihin, kaikki se, minkä piti tuottaa vaurautta, kasvua ja hyvinvointia, yksinomaan hidastaa orgaanista talouskasvua.

*

Koolla on väliä

Suuret pankit eivät ole vain suuria – ne ovat jättiläisiä.  Ja suurimmaksi osaksi ne saavat oman pakkologiikkansa mukaisesti kasvaa kokoa aina vain isommaksi ja isommaksi.

Huolimatta valtavista tappioistaan vuoden 2008 pankkikriisin aikoina, ja täysin riippumatta siitä, että useimmat Yhdysvaltain ja Euroopan suurimmista pankeista olivat teknisesti maksukyvyttömiä kriisin huippuvaiheessa, - nämä samaiset pankit ovat tänään entistä suurempia ja entistä mahtavampia.

Sanomattakin on selvä, että kilpailutalouden ja kapitalismin fundamentaalisen opin mukaiset perusperiaatteet eivät ole toimineet, eivätkä ne edelleenkään toimi.  Siinä missä normaali perusfirma menee nurin ja velkojat panevat loput lihoiksi, tämä markkinoiden ”ankara laki” ei toimi pankkien, eikä ainakaan riittävän suurien pankkien ollessa kyseessä.

*

Pankkien tulevaisuuskuva?
Liitukauden joukkosukupuutto tapahtui 65,5 miljoonaa vuotta sitten. Silloin dinosaurukset ja monet maa- ja merieläimet kuolivat ja liitukuoriset eläimet katosivat. Tuho kosketti eniten suuria lajeja, pienet selvisivät paremmin hengissä. Kotilomaiset ammoniitit hävisivät meristä täysin. Pienet matelijat, nisäkkäät ja linnut selvisiväthttps://fi.wikipedia.org/wiki/Liitukauden_joukkosukupuutto

Isojen kasvu

Vuoden 4. vuosineljänneksestä lukien viime vuoden 2015 kolmanteen neljännekseen mennessä Yhdysvaltain suurimpien liikepankkien talletukset kasvoivat merkittävästi.  Samoin pankkien taseet paisuivat huomattavasti.

Federal Reserven (FED) pankkiraportin mukaan:

JPMorgan Chase & Co. kasvatti varallisuuttaan 51%.

Bank of America Corp. kasvoi 25%.

Wells Fargo & Co. kasvoi 211%.

Citigroup Inc. näinä kahdeksana vuotena kutistunut varannoiltaan - 21%.

*

Merkittävät yritysostot kriisivuosien aikana toi lisää varallisuutta:

JPMorgan osti Bear Stearnsin 1. huhtikuuta 2008 ja Washington Mutualin 26. syyskuuta 2008. Bank of America osti Countrywide Financialin 1. heinäkuuta 2008 ja Merrill Lynchin 14. syyskuuta 2008.

Wells Fargo hankki Wachovia Bankin 03 lokakuuta 2008.

Myös Euroopan pankkijättiläisten lukua on harvennettu kriisivuosina, johtuen hallitusten pelastus- ja kriisipakettien ehdoista, joilla maksukyvyttömiä pankkeja on kainaloitu pitkin Eurooppaa.

Kohtalaisen tyypillinen oli jättimäisen hollantilaisen ABN-AMRO –pankin piruetti;

ABN AMRO siirtyi vuonna 2007 kolmen eurooppalaisen pankin (Royal Bank of Scotland Group, Fortis ja Banco Santander) muodostaman konsortion omistukseen. Tämä johti kuitenkin ongelmatilanteeseen. Pankki joutui vuonna 2009 finanssikriisin takia Alankomaiden valtion haltuun, koska Fortis-pankki meni konkurssiin. The Childrens Fund (TCF) sijoitusrahasto omisti 1,1 % ABN Amron osakkeista helmikuussa 2007. TCF vaati yhtiön pilkkomista ja se toteutui. Suuri osa pankista myytiin Royal Bank of Scotlandille.  Sittemmin vielä  (ks. Wikipedia; https://fi.wikipedia.org/wiki/ABN_AMRO & https://fi.wikipedia.org/wiki/Royal_Bank_of_Scotland & https://en.wikipedia.org/wiki/Lloyds_Bank

*

Finanssikriisin päivinä 2008 ja sen jälkeen satoja pieniä pankkeja meni konkurssiin kaikkialla Yhdysvalloissa ja Euroopassa.  Ja sellaiset jättipankit kuin UBS ja Anglo Irish Bank menivät nurin ja joutuivat erityistarkkailuun ja sanktiotoimien kohteeksi. Lue: https://en.wikipedia.org/wiki/Lloyds_Bank & https://en.wikipedia.org/wiki/Anglo_Irish_Bank & https://en.wikipedia.org/wiki/Anglo_Irish_Bank_Corporation_Act_2009

Mutta silti ainuttakaan jättipankkia Yhdysvalloissa tai Euroopassa ei tänä aikana pantu selvitystilaan.  Useimmat säästöpankin nimellä ratsastavat pankit ovat edelleen koskemattomia (intact), näyttäen (lue: näytelleen) siltä kuin ne olisivat selvinneet omillaan.  Jotkin niistä on yhdistetty suurempiin instituutioihin ja jotkut niistä on rahoitettu jaloilleen (bail-out) niiden omien maiden hallitusten toimesta ja painavat pankkisektorilla täyttä häkää tänäkin päivänä.

*

Moral Hazard

Suurten epäonnistuneiden pankkien – päinvastoin kuin epäonnistuneiden yritysten – ei anneta vaipua markkinamekanismin mukaisille hautasijoilleen, menettely, jolla vakiinnutetaan markkinoiden moraalikato vallitsevaksi olotilaksi.  Niinpä meillä on keskellämme tilanne, jossa ”toinen osapuoli saa osallistua riskialttiiseen toimintaan tietäen, että se on suojattu riskeiltä, ja kustannukset kaadetaan kolmansien osapuolten vaivoiksi”.
Katso: Taloustieteen sanakirja by EconomicTimes´in sivusto: hakusana ”Moral Hazard”:

http://economictimes.indiatimes.com/definition/moral-hazard

*

Finanssi alan Doktriini n:o 1

Defacto oppi siitä, että isoimmat pankit ovat parempia, institutionalisoidaan muotoon:

Todella isot pankit ovat Too Big to Fail (TBTF): Liian isoja kaatumaan;

Too Big to Jail: Liian isoja joutumaan vankilaan;

Too big to Controll: Liian isoja kontrolloitaviksi;

Too big for the Greater Good of the Economy and Free Markets: Liian isoja Talouden suuren hyvän ja Vapaisen markkinoiden kannalta.

*

Kaikki ne, - Yhdysvaltain, Euroopan ja Aasian , erityisesti Kiinan, jättipankit, ovat liian suuria kaatumaan, mutta ne voivat kuitenkin tulla maksukyvyttömiksi, mikä lisää maailman talouden riippuvaisuutta talouskasvusta, sekä vääjäämättä lisää talouskasvun tiellä olevia uhkia.

*

TOP 10 - Maailman Suurimmat Pankit vuoden 2015 lopussa, varallisuuden mukaan:

Industrial & Commercial Bank of China

$3.426 miljardia

China Construction Bank Corp.

$2.831 miljardia

Agriculture Bank of China

$2.745 miljardia

Bank of China

$2.594 miljardia

Mitsubishi UFS Financial Group (Japan)

$2.455 miljardia

HSBC Holdings (U.K.)

$2.409 miljardia

JPMorgan Chase (U.S.

$2.351 miljardia

BNP Paribas (France)

$2.180 miljardia

Bank of America (U.S.)

$2.144 miljardia

China Development Bank (China)

$1.897 miljardia

 

Top Kympissä siis:

5 Kiinalaista pankkia,

2 Yhdysvaltalaista pankkia ja

1 Iso-Britannialainen, Ranskalainen ja Japanilainan.

*

Nämä syvät rakenteelliset ongelmat voivat johtaa – yllätys yllätys – katastrofiin

Mega-pankit kohtaavat sekä liiketoimintamallinsa suhteen rakenteellisia ongelmia ja riskejä, sekä systeemisiä pulmia, makrotason toimiin liittyviä eksistentiaalisia ristiriitoja ja riskejä.

Liiketoimintamallin perustavia kysymyksiä ovat: mittakaavaetu, korkorajoitteet, yrityskulttuuri, kilpailu (sen näennäisyys), korvaukset, sekä sääntelyn epäsymmetria.

Makrotason systeemisiä ja eksistentiaalisia kysymyksiä ovat: maineriski, toimijoiden yhteensopivuus/-sopimattomuus, vastapuoliriski, keskittymiseen liittyvät riskit sekä volatiliteettiriski.

Liiketoimintamallin ja järjestelmätason epäsuhdat ja riskit ovat entistä ilmeisempiä, ja heijastuvat isojen pankkien tuloksiin.

Mittakaavaedut ja ”kustannusedut”, joita yritykset pyrkivät saamaan kokoaan paisuttamalla, eli kustannukset tuoteyksikköä kohden yleensä heikkenevät mittakaavan kasvaessa ylisuureksi, ja koko alkaa toimia päinvastoin jättipankkien tuloksen muodostusta vastaan.

Megapankkien massiivisten kiinteiden ja muuttuvien kustannusten kattamiseksi niiden täytyy havitella kasvavia korkotuloja, palvelumaksuja ja muita markkinatoimintatuottoja.  Tavoiteltavien tulojen saavuttamiseksi suur-pankit tekevät yhä suurempia ja suurempia lainapäätöksiä, kunnes terveen lainoitusvirran rajat ylitetään ja riskit vastaavasti kasvavat.

*

Pankkitoiminnassa ei ole sellaista asiaa kuin tulojen kasvattaminen ilman lisääntyviä riskejä

In banking, there’s no such thing as increasing revenues without increasing risks.

On valittava lisää lainanottajia ja luottoriskejä, tai otettava lisää markkina- ja kaupankäynnin riskejä; isoimpien pankkien riskikantaa on laajennettava, jotta saavutetaan lisää tuloja.  Riskien osuus kasvaa rajalainoissa, ja pankin seinämät ikään kuin ohenevat koon kasvaessa.

*

Mikä on pankkien suurin uhka?

Suuret pankit ovat menettäneet kykynsä hallita luottoriskien hinnoittelua, mikä on niiden ydintoimintoja, koska pankeilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin seurata keskuspankkien sanelemia viitekorkoja. 

Keskuspankit sanelevat nykyisin koko talousgalaksin korot.

Kun keskuspankit nyt sanelevat korot alas, lähelle ja alta nollan, pankeilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin mukauttaa omat korkonsa keskuspankkikorkoja vastaavaksi.

Nettotulos keinotekoisesti manipuloiduista matalista koroista on, että pankkien korkokate, se korkoero, jolla pankki voi myydä rahaa ulos, kaventaa niiden marginaalit minimiin, jolloin keskuspankkipolitiikalla on tuhottu pankkien kyky ja edellytykset määrittää tuotteensa, lainan, hinta ja vaikuttaa omalta osaltaan riskien syntyyn.

Jättipankit kohtaavat yhä enemmän kilpailua muiden, erilaisten pankkien taholta; muut suuret pankit, alueelliset pankit, varjopankit (riskirahastot, pääomia kauppaavat muut lainoittajat kuin pankit, vakuutusyhtiöt, sosiaalisen median kautta toimivat rahoittajat) ja online-luotottajat alustoillaan.

*

Uudet pankkien pääomavaatimukset, kaupankäynnin alan sisäiset rajoitukset, sekä maakohtaiset säätelyviranomaisten asettamat ja kansainväliset pääomaliikkeitä koskevat standardit, sekä taannoin perustetun Basel Accords –rakenteen https://en.wikipedia.org/wiki/Basel_Accords mukaiset toimet vaikuttavat näköjään dramaattisesti jättipankkien tulovirtoihin.

Yhdysvalloissa vuonna 2010 säädetty The Dodd–Frank Wall Street Reform and Consumer Protection Act https://en.wikipedia.org/wiki/Dodd%E2%80%93Frank_Wall_Street_Reform_and_Consumer_Protection_Act näyttää jossain määrin ennakoimattomasti purisstavan isojen pankkien kaupankäyntiä omaan, tiukennetun pääomavaatimuksen mukaiseen formuunsa, joka sen sijaan että toisi lisää turvaa, hapertaa pankkien toiminnallista perustaa.  Jälleen voimme todeta, että pyrittäessä korjaamaan ja ehkäisemään tiettyä ongelmaa, aikaansaadaan uusia, joiltain osin ennakoimattomia pulmia.

*

Federal Reserve ja FDIC https://en.wikipedia.org/wiki/Federal_Deposit_Insurance_Corporation määräsivät yhtä vaille kaikki maan suurimmat pankit laatimaan “Elävän Testamentin” – pankkien oman selviytymissuunnitelman odottamattomassa maksukyvyttömyys-tilanteessa.  Siinä tarkoituksena on, että pankki lopettaa itsensä hyvässä järjestyksessä, sen sijaan että ne lopulta syöksyisivät vararikkoon, konkurssiin.  Tätä hanketta eivät monetkaan pidä uskottavana.  ”Not credible”.

FED ja FDIC molemmat hylkäsivät JPMOrganin, Wells Fargon, Bank of American, Bank of New York Mellon sekä State Street Banks´in ”elävän testamentit”.  Morgan Stanleyn paperi hylättiin FEDin toimesta, mutta FDIC hyväksyi sen.  Goldman Sach`sn paperin taas ruttasi FDIC, mutta FED kelpuutti.

Vain Citigroupin suunnitelma läpäisi molempien portinvartija-säätelyviranomaisen syynin.  Epäonnistuneiden pankkien tulee tämän vuoden lokakuussa yrittää uudelleen saada hyväksyntä suunnitelmilleen säilyttääkseen toimilupansa ja saadakseen armon syynääjien silmissä, nämä kun eivät silitelleet vaan antoivat ”ankaran palautteen” – ilmeisesti tikkukirjaimin.  Palauteviestien laajuudeksi kerrotaan 9-30 sivua per pankki.

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Suurpankkien valvonta ja säätely on tietysti melko näennäistä.

Maailman TOP 10 -suurimman pankin joukossa viisi (5) on Kiinasta. Kuka niitä valvoo tai säätelee?

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Miksi niitä ei pilkota pienemmiksi? Siihen olisi moraaliset perusteet, koska valtio ja veronmaksajat ovat niitä auttaneet?

Toinen tapa ratkaista ongelmaa olisi pohtia uudenlaista valuuttajärjestelmää, jossa pankeilla ei olisi yhtä keskeinen rooli.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Upeita blokeja Huuskalta, näihin ei paljon kommentoida, ovat hieman vaikeaselkoisia asioita joista ei ole minkäänlaista yhteisymmärrystä. Itse ymmärrän ettei tämä talousjärjestelmä voi pitkään jatkua koska raha katoaa reaalitalouden kierrosta, mutta kysymys onkin mitä sitten tapahtuu?

Käyttäjän pecmak kuva
Pekka Mäkinen

Johanneksen ilmestys 13:

16. Ja se saa kaikki, pienet ja suuret, sekä rikkaat että köyhät, sekä vapaat että orjat, panemaan merkin oikeaan käteensä tai otsaansa,

17. ettei kukaan muu voisi ostaa eikä myydä kuin se, jossa on merkki: pedon nimi tai sen nimen luku.

18. Tässä on viisaus. Jolla ymmärrys on, se laskekoon pedon luvun; sillä se on ihmisen luku. Ja sen luku on kuusisataa kuusikymmentä kuusi.

Käyttäjän jakerajaaho kuva
Jarkko Raja-aho

Arvopaperi -lehti tiesi kertoa(en muista lähdettä) että näidän Kiinalaisten jättipankkien luotoista on pahimmillaan jopa 20% kelvottomia. Pankkien itse ilmoittamat lukemat olivat luokkaa 2-3%

Lukisin mielelläni Huuskalta samantasoisen blogin sijoitusvaihtoehdoista jotka eivät kuulu pankkien ym. instrumentteihin. Eli taide, metallit, vintageartikkelit jne. kaikki "laatikon" ulkopuoliset.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset