Veikko Huuska

Samantha Smith, 9 v. ja Juri Andropov, 68 v. – ihmisiä tyynni

Samantha Smith, 9 v. ja Juri Andropov, 68 v. – ihmisiä tyynni

Eilen tuli kuluneeksi 33 vuotta siitä, kun nuori tyttö Mainesta ja iso mies Kremlistä kohtasivat kirjeitse ja sitten melkein muutenkin...

 https://fi.wikipedia.org/wiki/Samantha_Smith

*

25. huhtikuuta 1983 Neuvostoliiton Kommunistisen puolueen keskuskomitean pääsihteeri Juri Andropov kutsui Samantha Smithin Neuvostoliittoon vastauksena tämän – tuolloin vasta 9-vuotiaan yhdysvaltalaisen koulutytön huolestuneeseen kirjeeseen, jonka Samantha oli aikaisemmin lähettänyt ja kysynyt suorastaan sakramentaalisen kysymyksen:

Mister Andropov, aiotteko äänestää sodan puolesta vai sotaa vastaan?”

*

Tämä oli jotain lähes ennennäkemätöntä suuvaltojen välillä, ainakin kylmän sodan aikana.  Tosin presidentti Nixon lainasi kerran 1972 puheessaan Leningradin piirityksessä menehtyneen Tanjan Savitshevan lakonisia päiväkirjamerkintöjä.  https://en.wikipedia.org/wiki/Tanya_Savicheva & https://

*

Lapsi Andropov

NKP:n pääsihteeri Juri Andropov tunnettiin kovana poliittisena toimihenkilönä, joka oli riittävän pitkään toiminut poliittisen valvonnan ja opillisen puhtauden käytännön taisteluissa, että häneltä ei juurikaan voinut odottaa pehmennyksiä toiminnassaan.  Mutta ne jotka ovat perehtyneet hänen varhaisvaiheisiinsa Komsomolin järjestöportaassa tietävät hänestä muutakin.  Luja, kova mutta tovereille inhimillinen, ja rehti.  Näin hänestä sanottiin.  Muistan Careliasta kipeän kertomuksen partisaaniosastosta, jonka erästä uskollista jäsentä epäiltiin petoksesta, monet pyysivät viimeisenä oljenkortena johtaja Juri Andropovin, oikeamielisen, ratkaisua, joka olisi ollut armahdus.  Sitä ei tullut, vaan täytäntöönpano.  Teloitus.

Andropovin omassa perhetarinassa on omat koukeronsa.  Edes venäläinen tutkimus ei ole päässyt täysin yksimielisyyteen hänen sukutaustastaan.  Asiaa ei ole helpottanut tiedustelumiehen omat harhautukset.  Vuonna 1939 Andropov huomauttaa omaelämäkerrallisessa selonteossaan ylemmilleen: ”Äitini kuoli vuonna 1931”.  Toisessa asiakirjassa Juri kirjaa: ”Äitini kuoli vuonna 1929”. Parin vuoden heitto, pikkujuttu sinänsä, mutta 1914 syntyneelle pojalle merkitystä on sillä, kuoliko äiti hänen ollessaan 15-vuotias vai 17-vuotias.  Sama koskee isää: kun koneenkäyttäjä Juri Andropov kirjoittautui Rybinskin yliopistoon 22.3.1932, hänen kirjataan menettäneen isänsä kahden vuoden iässä, eli vuonna 1916.  Mutta omaelämäkerrassa, joka on päivätty 23. elokuuta 1937, Andropov sanoo, että hänen isänsä kuoli vuonna 1919.

Nämä hämäykset ovat tiedustelumiehen peruskauraa, yritys häivyttää omaa taustaa.  Andropovin on eri aikoina uskottu omaavan venäläisten juurien ohella armenialaista tai ossetialaista verta, samoin kreikkalaisia ja suomalaisia sekä juutalaisia juuria.  Eri vaiheissa niillä on ollut erilainen, välillä hyvinkin kompromettoiva, vaikutus.  Isä, Vladimir Konstantinovits Andropov, oli joka tapauksessa stavropolilainen rautatien työntekijä, jolla oli aatelinen doninkasakkain tausta, ja äiti, hän oli musiikinopettaja Eugene Karlovna Fleckenstein, joka Juri Andropovin sanojen mukaan oli alkuperäisesti suomalaisten vanhempien, juutalaisen kello- ja korukauppiaan Karl Frantsevits Fleckensteinin ja Evdokia Mihailovna Fleckensteninen tytär, Viipurista.  Väitöksen mukaan hän kuitenkin oli Fleckensteinin perheeseen ”otettu”, eli adoptoitu ”löytölapsi”.  Andropovin kolmannen version (spravka) mukaan kelloseppä Flenckensteinin työpaja tuhottiin yleisten juutalaisvainojen aikaan, ja hän kuoli vuonna 1915.  Missä vaiheessa Karl Fleckenstein (perheineen?) muutti Viipurista Moskovaan, jää epäselväksi, ja muutoinkin näyttää Jurin tausta tältä osin jäävän viimeistä varmistusta vaille.

Historioitsija Mark Steinbergin mukaan Andropov syntyi juutalaiseen perheeseen.  Hänen isänsä nimi oli Velv (Vladimir) Liberman ja äitinsä nimi Genia (Eugene) Feinstein.  Lausunto Andropovin juutalaisista sukujuurista on suosittu ja esiintyy monille kirjoittajilla.  Andropovin jutualaisista juurista Nueuvostoliiton aikaan kirjoitti muun muassa A. Autohanov ja tunnettu toisinajatelija Roy Medvedev.  Myös Gorbatsov on todennut Andropovin olleen ”puolijuutalainen”.

Voisi arvella Juri Andropovilla olleen lapsuuteen liittyvä traumaattinen kohta, siis omaan lapsuuteensa ja ammatistakin johtuva alituinen tarve varjella huomion kiinnittymistä siihen, ja siitä johtuva salaus ynnä harhautus.

*

Pahan valtakunta

Nähtiin miten söpö alle kymmenvuotias amerikkalaistyttö sulatti jäätä kylmän sodan karkaisemien USA-USSR –suhteiden väliltä, ainakin väliaikaisesti, ja valikoidusti.

Samantha näki TIME-lehden kannessa pääsihteeri Andropovin muotokuvan.  Andropov oli ei kauankaan sitten, 12.11.1982 nimitetty yllättäen Neuvostoliiton johtajaksi, pari päivää aikaisemmin kuolleen Leonid Brezhnevin seuraajaksi.  Andropov oli ensimmäinen turvallisuuspalvelun, KGB:n johtaja josta tuli valtakunnan johtaja.   https://fi.wikipedia.org/wiki/Juri_Andropov

TIME 22.11.1982, kansi: http://content.time.com/time/covers/0,16641,19821122,00.html

Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan oli vastikään kunnioittanut Neuvostoliittoa epiteetillä ”Pahan Valtakunta” (Evil Empire), Floridassa 8.3.1983 pitämässään puheessa.  Puhe: http://millercenter.org/president/speeches/speech-3409  & http://voicesofdemocracy.umd.edu/reagan-evil-empire-speech-text/

Puheensa Reagan osoitti Orlandossa pidetyn tilaisuuden isännille, Kansallisen evankelisen Liiton edustajille, ja siinä hän puolusti amerikkalaisen juutalaiskristillisen perinteen arvoja Neuvostoliiton totalitäärisesti johdettua ja uskonnotonta henkeä vastaan, ilmaisten uskovansa, että mainitut tekijät ovat näiden kahden maan välisen taistelun ytimessä.  Yhdysvallat Hyvän Valtakunta – Neuvostoliitto Pahan Valtakunta. 

Reagan sanoi muun muassa:

“33] There is sin and evil in the world, and we’re enjoined by Scripture and the Lord Jesus to oppose it with all our might. Our nation, too, has a legacy of evil with which it must deal. The glory of this land has been its capacity for transcending the moral evils of our past. For example, the long struggle of minority citizens…for equal rights, once a source of disunity and civil war is now a point of pride for all Americans. We must never go back. There is no room for racism, anti-Semitism, or other forms of ethnic and racial hatred in this country. [Long Applause]”

Tietenkin hän tarkoitti arvottaa muutoinkin yhteiskuntajärjestelmien aroavaisuuksia ja yhteiskuntien toimivuutta noilla kuvauksillaan.  Neuvostoliitto pysytteli Afganistanissa ja jarrutti eri tavoin liennytyksen askelmerkkejä.  Nuoret venäläiset pioneeripojat huvittelivat rakentamalla ydinsodan varalta bunkkereita ja keräsivät sinne säilykkeitä ja taskulamppuja.  Ja Andropov aloitti toimikautensa vahvistamalla KGB:tä ja tiukentamalla toisinajattelevien tukahduttamista.

Presidentti Ronald Reagan, puhe Orlandossa 8.3.1983 livenä (kesto 30:05); https://

*

Samanthan kysymys

Nähdessään ja kuullessaan kaiken tämän yleisen pelon ja epävarmuuden, pieni tyttö oli ahdistunut.  Samantha kysyi äidiltään: ”Jos ihmiset eivät pelkää häntä (mr. Andropov), miksi kukaan ei kirjoita hänelle kirjettä ja kysy, haluaako hän että on sota, vai ei?”

Hänen äitinsä kysyi: ”Mikset sinä kirjoita?”

Ja Samantha kirjoitti.  ”Minä olen ollut huolissani siitä että Venäjä ja Yhdysvallat aloittavat ydinsodan.  Miten sinä äänestät: sodan puolesta vai sotaa vastaan?”

http://www.samanthasmith.info/

*

Puhelu

Eikä aikaakaan kun huhtikuun alussa 1983 puhelin soi Smithin perheen seinällä.  United Press Internationalin (UPI) uutistoimittaja soitti ja pyysi Samanthan puhelimeen.  Hän kertoi, että kopio Samanthan kirjeestä oli julkaistu Neuvostoliiton päälehdessä Pravdassa.  Toimittaja haistoi asiassa uutisaiheen ja tiukkasi: Ovatko venäläiset narranneet sinut toteuttamaan heidän propagandistisia strategioitaan? Sekä: Kuka on sinun kuraattorisi CIA:ssa?  Tätä he kysyivät 9-vuotiaalta tytöltä.

*

Kremlin kirje

Sitten tuli kirje.  Se oli henkilökohtainen vastaus Juri Andropovilta.  Sen sisältö osoitti, että valmistelijat tiesivät, mitä tekivät.

Kirjeessään Samanthalle Andropov vertasi häntä Mark TwaininTom Sawyerin” Becky Thatcheriin, ja kutsui Samanthaa ”rohkeaksi ja rehelliseksi”.  Hän vakuutti, ”me haluamme rauhaa – meillä on paljon tekemistä: viljellä maata, rakentaa taloja, tehdä keksintöjä, kirjoittaa kirjoja, - ja lentää avaruuteen.    Haluamme rauhaa meille, ja jokaiselle muulle kansalle tällä planeetalla.  Haluamme rauhaa lapsillemme ja sinulle, Samantha.”

Lopuksi hän toivotti Samanthan ja hänen perheensä tervetulleeksi vierailemaan Neuvostoliitossa ensi kesänsä.  ”Huomaa, minä tarkoitan todella sitä”.

*

Visiitti

Samantha ei koskaan saanut tilaisuutta tavat Andropovia henkilökohtaisesti – kun hän saapui Neuvostoliittoon heinäkuussa 1983, pääsihteeri oli varsin heikossa hapessa – mutta he keskustelivat puhelimitse.  http://www.samanthasmith.info/index.php/27-home/learn-more/23-cartoons

Neuvostoliiton matkallaan Samantha vieraili Moskovassa, Leningradissa (nyk. Pietari) sekä Artekissa, Krimin niemimaalla, jossa neuvostopioneerien jättimäinen kesäleiri oli menossa.  Lehdistötilaisuudessa Moskovassa tyttö arveli: ”Venäläiset ihmiset ovat – just like us” (aivan kaltaisiamme).  Artekin leirillä Samantha kieltäytyi erityismajoituskesta, vaan tyytyi telttailemaan yhdeksän muun tytön kanssa yhdessä, osallistuen leirin päiväohjelmaan, joka käsitti uintia, tanssia ja lausua, aivan lukujärjestyksen mukaisesti. 

Kirjassaan ”Matka Neuvostoliittoon” Samantha jakoi ihailunsa ja ilonsa neuvostoliittolaisten ikätoveriensa tapaamisesta.  Heillä oli pitkiä keskusteluja, eikä kipeitäkään tuntoja herättäviä poliittisia kysymyksiä kaihdettu, lisäksi tietysti Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton asustetyyleistä ja musiikkivirtauksista vaihdettiin mielipiteitä.

Neuvostomedia tietenkin hyödynsi kaiken hänen matkastaan, käytännössä jokaista hänen askeltaan seurattiin tiedotusvälineissä, niin paikanpäällä kuin maailmalla.  Raportit Samanthan matkan vaiheista esitettiin säännöllisesti Neuvostoliiton pääkanavalla Vremja –uutislähetyksissä.  Kaikki esitettiin niin kuin sulaa vahaa vain.  Yhdysvaltain viranomaisten keskuudessa heräsi epäilyjä, että neuvostoliittolaiset ovat onnistuneet aivopesemään hänet.

Samantha oli ystävällinen, söpö ja ulospäinsuuntautunut, jopa siinä mitassa, että lopulta sekä Neuvostoliiton että Yhdysvaltain puolella hänen pelättiin toimivan poliittisen propagandan välineenä – ja kaiken lopulta ”satavan vihollisen laariin”.

*

Romahdus

Kuitenkin Samanthan kesävierailu ”Pahan Valtakunnassa” oli jonkinlainen kulttuurinen ja poliittinen läpimurto.  Hän aikaansaamansa spektaakkeli esitti ihmiset suurvaltapolitiikan toimijoina ja toi kahden supervallan suhteet ihmisen tasolle.  Happening auttoi tekemään selväksi, että tavalliset ihmiset ovat lopulta aika samanlaisia kaikkialla, ja sota on viimeinen asia, mitä he tahtovat toisilleen ja etenkin itselleen…

Siksipä Samanthan kuolema lento-onnettomuudessa kolme vuotta myöhemmin tyrmistytti ihmiset, ja sai pohtimaan oliko traagisen lopun takana jommankumman maan salaisen palvelun karvainen käsi. 

Mutta onnettomuustutkinnan tuloksena oli yksiselitteinen tulos: kaikki todisteet puhuivat sen puolesta, että onnettomuudesta vastuun kantoi ohjaaja yksin.

*

Muisto

Samantha Smithin mukaan on nimetty timantti, kukka, vuori ja laiva.  Atrekin leirillä Krimille nimettiin kuja Samanthan kunniaksi, ja hänen luonnollista kokoa oleva näköispatsaansa pystytettiin hänen kotikaupunkinsa Manchesteriin, Mainen osavaltioon.  Patsaan kaksoiskappale, joka pystytettiin Moskovaan, on tuhoutunut ryöstäjien toimesta.  Emme tiedä, ihailivatko he patsasta vai vihasivat.  http://www.samanthasmith.info/index.php/27-home/learn-more/24-letter

Lokakuussa 1985, kaksi kuukautta Samanthan kuoleman jälkeen, hänen äitinsä perusti Samantha Smith Foundation`in edistämään opiskelijanvaihto-ohjelmaa Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välillä.

*

9. päivänä helmikuuta 1984 pääsihteeri Juri Andropov kuoli Moskovassa 69-vuoden iässä.

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Andropov oli habitukseltaan jollain tavoin länsimaisen näköinen verrattuna aiempiin neuvostojohtajiin ja siksi häntä pidettiin lännessä myötämielisempänä jotajana. Jotkut amerikkalaiset lehdet äityivät hehkuttamaan, että nyt Neuvostoliiton johdossa on mies, joka juo wiskiä, tykkää kuunnella "Chattanooga Choo Choo:ta" ja pelaa golfia.

Mikään mainituista ei pitänyt paikkaansa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset