Veikko Huuska

Miten tunnistamme laman – pätevätkö mitkään tunnistimet?

*

Miten tunnistamme laman – pätevätkö mitkään tunnistimet?

*

The Washington Postin legendaarinen ”presidentinkaataja” Bob Woodward haastatteli toimittajakollegansa Robert Costan kanssa tämän kuun alussa republikaanien esivaalikiertuetta johtavaa presidenttiehdokasta Donald Trumpia, keskustelu kosketteli etupäässä taloutta ja sen kehityssuuntia.

Jutussaan lehti totesi, että taloustieteen liepeillä elää teoria, jonka mukaan Yhdysvallat ratsastaa kohti seuraavaa talouskuplaa, joka lähitulevaisuudessa puhkeaa ja syöksee talouden syvään lamaan.  Kyseessä ei ole asuntokupla, kuten viimeksi, vuonna 2008, vaan pörssikupla, jota keskuspankki Federal Reserven  jo vuosien ajan harjoittama pöyhkeä rahapolitiikka tuottaa.  Harva ammatillinen ennustuslaitos ostaa tämän teorian, mutta sitä useammat itsenäiset talousasiantuntijat varoittavat siitä, ja näin tekee myös Donald Trump.  Trump näkee, että Yhdysvaltain talous on riskialttiissa jamassa ja suuntaa kohti ”erittäin massiivista lamaa”.  Trumpilla on omat lääkkeensä kolmeen Amerikan taloutta ruvettavaan ongelmaan, jollaisiksi hän nimeää pörssikuplan ohella huonot kauppasopimukset sekä massiiviset veronkevennykset.

Lue juttu täältä: https://www.washingtonpost.com/news/wonk/wp/2016/04/02/the-bizarre-optimism-in-donald-trumps-theory-of-the-economy/

*

Jumittumatta sen pidempään mr. Trumpin näkemyksiin, kysymme tänään, mistä tunnistamme laman enteet.  Sinänsä laman tuntevat kaikki, sitä ei kertakaikkiaan voi olla tuntematta, kun se astuu kaupungin kaduille.  Mutta lähtiessämme siitä, että tämä ”Jeti” ei pöllähdä paikalle aivan yksinkertaisella langattomalla benji-hypyllä, vaan hivuttautuu paikalle tietyn valmisteluvaiheen kautta, ja muotoutuu näkyväksi ja tuntuvaksi silloin kun ”aika on kypsä”. 

Voimmeko ihan oikeasti, taloustieteen yleisesti käytetyin käsittein ja seurantasarjoin tunnistaa laman uhkan ja enteet?  Kaiken järjen mukaan sen pitäisi olla mahdollista, ja jopa ilmeistä.  Siis että ”talous-ruumiin lämpötilaa” ja muita indikaattoreita havainnoimalla meidän pitäisi jo nykytietämyksenkin avulla kyetä toteamaan milloin taloudellisen toiminnan status ei enää ole ihan terve, vaan etenemässä kohden tautitilaa, joista vakavin on lama.

Joudumme toteamaan, että talouden ”virallinen lääketiede” ei tunnistanut 2008 laman tuloa, mutta se ei edelleenkään näytä tunnistavan nyt kehitteillä olevan finanssimarkkinoiden entropisen difuusion tuhoja ja niiden seurauksena kehitteillä olevaa seuraavaa lamaa.

*

Esitetyn probleemin arvioinnissa voimme käyttää ainakin kahta yleistä tarkastelutapaa.  Ensinnäkin arvioimalla sitä, miten hyvin tai lainkaan aikaisemmin olemme pystyneet ennakoimaan laman tulon.  Vuoden 2008 maailmanlaajuisen finanssikriisin synty ja ilmentyminen jäivät ekonomisteilta koko lailla pimentoon.  Useammin kuin ammattilaiset, monet kadunmiehet pystyivät sanomaan, että tämä ei lopu hyvin, vaan jotain ikävää tapahtuu.  Osalle heistä arvion pohjana oli kenties arkinen näkemys toisiaan seuraavien lamojen ketjusta, jossa seuraava mörkö jossain vaiheessa astuu vääjäämättä kuvaan.  Osalle arvion pohjana oli jotain talouden tunnuslukuihin liittyviä havaintoja.

Miten sitten tänään?  Mitään kovin vahvaa kollektiivista näkemystä laman lähestymisestä ei missään nimessä esiinny.  Pikemminkin yleinen ja yhteinen käsitys on, että elvytystä ja muita hukkuneen virkoamista edistävää pitää jatkaa ja mieluiten vain lisätä.  Virallisten keskuspankkinäkemysten ja vastaavien instanssien näkemykset ovat jos mahdollista vielä jyrkempiä.  Muut ehdokkaat kuin Trump eivät juuri kanna huolta kuplista eikä muustakaan sen suuntaisesta, heidän mielenkiintonsa on toisaalla.  Samoin voi perustellusti sanoa myös suomalaisista poliittisista toimijoista, paidan väristä riippumatta.

Ajatus laman kehkeytymisestä juuri nyt ja tätänykyä toteutettavien elvyttävien toimien seurauksena ei voisi olla kauempana Suomen päättäjien ajatuksenjuoksusta, kuin mitä sellainen ajatus juuri nyt on heidän aivokopastaan.

*

Diffuusio

Eri tieteissä difuusio merkitsee pelkistäen sitä, että molekyylit tai muut partikkelit pyrkivät siirtymään väkevämmästä pitoisuudesta laimeampaan tasoittaen mahdolliset pitoisuuserot ajan mittaan.  Pohjimmiltaan diffuusio johtuu entropian kasvusta ja termodynamiikan toisesta laista. Kun sokerimolekyylit sekoittuvat kahviin, vähenee systeemissä erilaisten tilojen määrä ja niin ollen entropia kasvaa. Yleisesti kun konsentraatiogradientti tasoittuu, vähentää se systeemin erilaisten olotilojen määrää ja siten kasvattaa entropiaa. Näin ollen diffuusio on spontaani prosessi, ja sokerin erottaminen kahvista vaatii ulkopuolista energiaa.  Globaaleille finanssimarkkinoille sovellettuna tämä tarkoittaa niille syötettävien keskuspankkipanostusten laimentumista reaalitalouden ulkopuoliseen virtuaalitalouteen, ja reaaliniukkuudessa elävien ihmisten elinehtojen niukkenemista alati köyhtyvän reaalitalouden antien pysyessä ennallaan tai reaalisesti köyhtyessä niiden joutuessa lohkaisemaan kasvavan osuuden virtuaalisen rahatalouden massivoittamassa velallisuustilassa. 

Käsitettävällä kielellä ilmaistuna kyse on yksinkertaisesta tosiasiasta, tilanteesta, jossa hyvän rahan päälle heitetty huono raha voittaa hyvän rahan.  Tämä on vanhastaan ollut käytännön talousmiesten tiedossa, mutta muuttuneissa olosuhteissa viisaus ei enää ole toimijoiden hallussa, koska se ei siirry geeneissä, vaan oivallus syntyy omakohtaisen ymmärryksen kautta.

Lyhyt kurssi: Diffuusio https://fi.wikipedia.org/wiki/Diffuusio

*

Koska valtavirran analyytikot ohittavat täysin laman enteiden läsnäolon, tarkastelemme seuraavaksi, mitä perusteita toisin ajattelevilla ekonomisteilla on esittää näkemystensä tueksi.

”Olemme jo siellä (lamassa), vaikka FED ei sitä vielä tajuakaan”, sanoo eräs minua ajatuksellisesti lähellä oleva amerikkalainen ammattianalyytikko.

Tässä tilanteessa FED – ja muut johtavat keskuspankit, EKP mukaan luettuna – muotoilevat toimenpiteitä arvioimalla taloudellista toimintaa niiden tuotantotalouden aikakauteen liittyvien fundamenttien, perustekijöiden avulla, jotka ovat kantaneet meitä teollistumisen alkuaamusta lähtien, siis yli sadan vuoden ajan.

Mutta mikäli uskomme talouden näkijöitä, jotka määrittävät nykyhetken siirtymäkautena kolmannen teollisen vallankumouksen ajasta neljännen teollisen vallankumouksen aikakauteen, niin kaipa meidän pitää myös tilannearviossamme huomioida tämä muutos, kokonaisen aikakauden perustava saranakohta?

Kertauksena tuotannollisen toiminnan neljä käännekohtaa, vallankumousta: ensinnä lihasvoimaisen tuotannon muuntuminen höyrykoneita käyttäväksi mekaaniseksi tuotantotaloudeksi; sitten toiseksi paikallatuotettavan höyryvoiman muuttuminen melko vaivattomasti siirrettävällä sähkövoimalla toimivaksi ja kolmanneksi digitaalisen automaation kaudeksi.  Nyt elämme fyysisen tuotannon painopisteen kumartumista auringonlaskun puolelle ja älyintensiivisen palvelutuotannon nousukautta: siinä ajan ja paikan merkityksellisyys kokee inflaation ja mukavuuden, nautinnon ja mielihalun maaginen voima kohoaa johtavaksi tuotantoa ja taloudellista vireyttä ohjaavaksi voimaksi.

Tämän irreaalisiin mittoihin paisuneen globaalin muutoksen huomioimatta jättämisestä, tai dissauksesta moitimme siis tänään keskuspankkeja ja muita finanssitoimien ohjauksesta vastaavia tahoja.  Nämä kun pyrkivät ohjaamaan virtuaalista liikettä toisilla virtuaalisilla määräsuihkuilla ja kannusteilla, huomaamatta, että hyötysuhde on yleisesti ottaen tavattoman (nähdyllä tavalla mitättömän) huono, ja mikä merkitsevintä, collateraaliset damaget eli (kenties ja luultavasti tarkoittamattomat) sivuvaikutukset ”tavalliselle kansalle” suorastaan myrkyllisen tuhoisat.

In plain English, the Fed is saying, “We’re going to do what we’ve always done and get so far behind the curve with our policy decisions that we have to overreact later.”    Keskuspankki ilmaisee itseään toteamalla: Me teemme sitä samaa, mitä olemme aina tehneet saadaksemme kurvit kääntymään tavoittelemallemme käyrälle jotta voimme sitten ylireagoida myöhemmin.  -  https://tradingeducationblogs.com/fed-financial-markets/

*

Kylmä totuus on että miljoonat ja taas miljoonat tavalliset perheet elävät palkkapäivästä palkkapäivään, kädestä suuhun, periaatteella.  Muuta vaihtoehtoa ei ole.  Talouden elvytysruiskeiden, hehtaaripyssyjen annin, ”hyödyntäminen” siinä muodossa kuin FED, EKP ja muut keskustoimijat sekä niiden myötä legioonittaiset ekonomistien laumat, niin ylpeinä suunnittelevat, odottavat ja vaativat tapahtumaan, ei vain toteudu.  Eihän se mene, ei ole aikoihin mennyt.  - 

Liian monet kieltäytyvät – nuo uskossaan lujat – näkemästä mitä he näkevät, ja kieltäytyvät vielä uskomasta mitä havaitsevat: niinpä heille jää vain heidän uskonsa ja jatkamisen pakkonsa.

*

Silmäys tulokehitykseen

Yhdysvaltain tuoreen kansantalousbarometrin mukaan kansalaisten tulot ovat kasvaneet inflaatiota vähemmän peräti 28:ssa osavaltiossa aikajaksolla 2007-2015. (Lähde: Yahoo! Finance).  http://finance.yahoo.com/news/donald-trump-massive-recession-is-real-145027125.html#   

Valmistustoiminta (pelkistäen ilmaistuna teollisuustuotanto,vh) pudonnut notkoon: se on alentunut peräti 44:ssa osavaltiossa saman tarkastelujakson 2007-2015 aikana.  Niinpä: ”Teolliset työpaikat – parhaiten palkatut ns. sinikaulus-työpaikat, joista niin monien perheiden toimeentulo riippuu – ovat laskeneet Yhdysvaltain kaikissa osavaltioissa, paitsi kuudessa, vuodesta 2007 lähtien.”

Yhdysvaltalaisten kotitalouksien mediaanitulo (tulolistauksen keskimmäisen) on hiljalleen alentunut vuodesta 2000 lähtien.  Lyhyesti sanoen: amerikkalaiset perheet ansaitsevat tänään vähemmän kuin ne tekivät 16 vuotta sitten.  (Lähde: Sentier Research and BLS data).  -  Inflaatiokorjattu keskitulo on Sentier Researchin mukaan 0,3 % alempi nyt kuin vuonna 2000.  Eli kun vuotta 200 kuvaa indeksiluku 100,o niin nyt eletään indeksiluvussa 99,7. http://www.sentierresearch.com/HouseholdIncomeIndex.html

Ja tämä kaikki aikana, jona Yhdysvaltain BKT kasvaa 2 %:n vauhdilla, ja joka kuukausi luodaan 200.000 uutta työpaikkaa – mutta minkälaisia työpaikkoja?  Osa-aikaisia, satunnaisia, tisuripaikkoja, joiden KTA on palkansaajakentän alimman kvartaalin keskittymässä.

Tässä esitetyt aikasarjatiedot – vaikka edustavatkin varsin kapeaa otosta talouden koko kentästä – ovat erittäin pitkälle todellisuutta myös Suomessa, - vaikka Suomen Pankki, VM ja muut keskeiset mielipidemuokkaajat säännöllisesti unohtavat kertoa nämä tässäkin mainitut ulottuudet.

*

Jos lähdemme siitä, että mittaamme ja arvioimme talouden kehitystämuurahaisten” tasolta, eli koettuna ja elettynä todellisuutena kansalaisten ja perheiden elämässä, silloin emme voi päätyä mihinkään muuhun lopputulokseen, kun päätelmään, että elämme juuri nyt ja tässä LAMAA.

Jos taas lähdemme siitä, että mittaamme ja arvioimme talouden kehitystä ”sfäärien” tasolta, eli koettuna ja numeroituna todellisuutena globaalien finanssien tasolla ja keskittyvien kapitaalien helmoissa, silloin emme kaiketikaan voi päätyä muuhun lopputulokseen, kuin päätelmään, että elämme juuri nyt ja tässä HUIPPUELÄMÄÄ, rahaa on ja se virtaa lujaa.

*

Pitkät ja lyhyet

Historia osoittaa, että yksittäiset ja yksityiset sijoittajat eivät yleensä tee järin hyviä ratkaisuja.  Tosiasiassa he tekevät varsin surkeita ratkaisuja, keskimäärin.  Myyvät kun heidän pitäisi ostaa, ostavat kun pitäisi myydä.  Vain suuret, institutionaaliset, ikuisuuteen sijoittavat pääsevät voitolle, vääjäämättä.

Esimerkiksi; mitä tapahtui ajanjaksolla syyskuusta 2008 tammikuuhun 2016?  Kokonaisjakson kuluessa?  Yksityiset sijoittajat keskimäärin hävisivät.  Ja kuitenkin: pitkät rahastosijoitukset nousivat yli 875 miljardia dollaria plus lisätuotot, - ja Standard & Poors 500 –indeksi nousi tuona aikana peräti 51,8 %.  Sen tietää, minne valtaosa voitoista meni.  Raha juoksi suuren rahan luokse.  Iso raha osti halvalla ja myi korkealla.  Kysymys ei ole järjenjuoksusta vaan volyymivoimasta.  Markkinan luonne vain on tämä.

*

Talousoppaani vihje: mitkä ovat tätä nykyä markkinoiden ”Unstoppable Trends”?  Siis väistämättömät voittajat?  Mahdottomat pysäyttää..

Ne ovat, TOP-6:

  1. Kohderyhmätiedot;
  2.  Niukkuus/Jakautuminen, määräosuudet;
  3. Lääketiede;
  4. Energia;
  5. Teknologia;
  6. Sota, Terrorismi & Rumuus (Ugliness).

Näihin siis kannattaa sijoitusneuvojan mielestä panostaa.

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset