Hans Lindèn – ruotsalainen alaikäinen SS-vapaaehtoinen, kaatui ensimmäisenä

Hans Lindèn – ruotsalainen SS-vapaaehtoinen, joka ensimmäisenä kaatui itärintamalla

 

Siihen nähden, miten tarkkaan, ja erilaisin matrikkelein, Suomessa on koottu ja tallennettu tiedot täkäläisistä vapaaehtoisista miehistä, jotka 1941 astuivat Saksan sotavoiman palvelukseen, Ruotsista vapaaehtoisina lähteneitä koskevat tiedot ovat väljemmin koossa.  Tietyt yleiset syyt lienevät tähän vaikuttaneet, sekä se, että värväystä ja järjestelyä Ruotsissa ei hoidettu aivan yhtä keskitetysti, ja toisaalta sekin seikka, että osa lähtijöistä oli aktiivisia ns. natsipuolueen jäseniä tai ainakin osallistuivat jonkinasteisesti Svenska Socialistisk Samling (SSS) –järjestön toimintaan.

Suomalaisia SS-miehiä oli noin 1400.

http://seura.fi/historia/sotahistoria/tahrana-waffen-ss/

*

Ruotsalaisia värväytyi Waffen SS-joukkoihin noin 180 miestä, joista yli 30 menetti henkensä saksalaisretkellään. – Merkittävästi isompilakin lukuja on esitetty, mutta ainakin nykyään ruotsalaiset alan tutkijat näyttävät pitäytyvän määrässä noin 180-200 miestä.

Ensimmäinen ruotsalainen vapaaehtoinen, joka kuoli, ja jonka nimi on tiedossa, oli Hans Waldemar Lindèn.  Hän oli syntynyt 22.9.1922 Tukholmassa, ja oli vakaumuksellinen kansallissosialisti ja luultavasti myös ensimmäinen ruotsalainen, joka osallistui Barbarossa-hankkeen puitteissa taistelutoimiin itärintamalla vuonna 1941.

Metapedia; http://sv.metapedia.org/wiki/Hans_Lind%C3%A9n

*

Hans Lindèn oli sivistyneestä, oikeistohenkisestä kodista Tukholmasta, jossa hän opiskeli arvostetussa Södra Latin Gymnasiumissa, Södermalmilla. http://sodralatinsgymnasium.stockholm.se/ & https://sv.wikipedia.org/wiki/S%C3%B6dra_Latin

Sisarensa kertoman mukaan Hans joutui vuonna 1937 – ollessaan vasta 15-vuotias – kansallissosialististen vaikutteiden piiriin ja liittyi Nordisk Ungdom (NU) –järjestöön – joka kuului Ruotsin johtavaan kansallissosialistiseen puolueeseen, ja kahden vuoden jäsenyyden jälkeen hänestä tuli 1939 yksi järjestön ”toveruusjohtajista” (kamratskapsledare).   https://sv.wikipedia.org/wiki/Nordisk_ungdom_(1930-talet)   &  http://www.kristianstadsbladet.se/kultur/nazistiskt-upplopp-i-kristianstad/

Saman vuoden 1939, marraskuun lopussa, Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja alkoi Talvisota.  Hans Lindèn päätti yhdessä kahden muun NU-kaverinsa, Fred Nilssonin ja Erik Wallinin, kanssa värväytyä vapaaehtoisena Suomen rintamalle.  Huomata saattaa, että Lindén oli syyskuussa täyttänyt 17 vuotta.

Kolmikko palveli Talvisodan aikaan ilmatorjuntatykki-jaoksessa ja palasi Ruotsiin aselevon jälkeen, mutta vaikuttaa siltä, että ystävykset olivat saaneet maistaa ”reipasta sotilaselämää” siinä määrin väkevänä annoksena, että asia ei jäänyt tähän.

*

Jo vuoden 1941 alussa alkoivat Lindèn ja Erik Wallin harkita värväytymistä uudelleen ulkovaltojen armeijaan ja hakeutuivat Tukholmassa olevaan Saksan konsulaattiin, mutta täällä selvisi, että värväytyminen ei onnistu Ruotsissa.  Mutta kaverit eivät hylänneet ajatusta niin helpolla – ja ottivat tämän vuoksi yhteyttä Italian sotilasasiamieheen, joka ohjasi heidät takaisin Saksan konsulaattiin. 

Samoihin aikoihin olivat norjalaiset alkaneet värväytyä SS-joukkoihin, seuraten (Saksan 4/1940 miehittämän Norjan nukkehallituksen johtajan) Quislingin kutsua, jonka tämä esitti tammikuussa 1941.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Vidkun_Quisling

*

Kutsu kaikui Ruotsiin saakka, ja niinpä maaliskuussa 1941 kaksikko ylitti Norjan rajan kokeillakseen onneaan.  Noihin aikoihin Lindèn alkoi kirjoittaa päiväkirjaa retkensä vaiheista.

”Viime vuonna Suomen armeijassa ja tänä vuonna Suur-Saksan”. 

Ensimmäinen päiväkirjamerkintä on päivätty Oslossa maanantaina 3.3.1941:

”Jälleen minua onnisti, jotta voin panna suuren unelmani täytäntöön.  Viime vuonna Suomen armeijassa, tänä vuonna Suur-Saksan armeijassa.  Miksi minä olen täällä? 

Toki se on pääosin idealismia ja taustalla olevaa vakaumustakin.  Mutta minä en osaa kertoa itselleni, että vain nämä syyt.  Ei, on myös monia muita, ehkä ei aivan niin kauniita tekijöitä, jotka tähän vaikuttivat.  Epämukava (epäselvä, mahdoton lukea] epäsankarillinen, kyllä antisankarillinen, demokraattinen yhteiskunta, ja siitä täydellisesti ja ikuisesti puuttuvat mahdollisuudet, jankutetaan vain että kyllä demokratia saa lisää jalansijaa valtiossa…”

Sen lisäksi että he ovat menettäneet uskonsa politiikkaan, he kaksi, Lindèn ja Nilsson olivat kaksi tavallista 18-vuotiasta tavallista kaveria.  He kirjoittivat Oslosta kotiin Wallinille ja kehottivat häntä hankkimaan välittömästi passin, jotta voisi liittyä joukkoon, ja kuvailivat miten kauniita kaikki norjalaiset olivat, joihin he matkallaan olivat törmänneet.

*

Koulutus

Oltuaan viikon ajan Norjassa heidät lähetettiin koulutukseen.  Kaikki harjoitusleirit lakkautettiin ennen kuin heidät lopulta lähetettiin Saksaan, Buchenwaldin lähellä olevalle leirille, jossa heille annettiin SS ilmatorjunta-ampujan koulutus.

Hans Lindèn totesi päiväkirjassaan, että alueella oli valtava määrä vankeja, joilla oli kolmiot, jotka osoittivat mihin ”rikoksiin” he olivat syyllistyneet; poliittisia vankeja, ammattirikollisia, homoseksuaaleja ja juutalaisia, ja totesi samalla että pakkotyö jota vangit tekivät oli rankkaa.  Vangit nimittäin kantoivat raskaita graniittilohkareita kaiket päivät.

Toukokuussa Hans kirjoitti päiväkirjassaan, että ilmatorjuntatykkimiehen koulutuksen ilmoitettiin vievän vielä noin neljä viikkoa, ja hän itse suoritti sen, mutta että Nilsson sairastui kesken koulutuksen.

Hansin viimeinen merkintä on toukokuun 18. päivältä 1941, ja näyttää siltä että sen jälkeen Nilsson otti (haltuunsa) päiväkirjan.  Se on myös hetki, jolloin monet Hans Lindèniin liittyvät polut umpeutuvat.

*

Operaatio Barbarossa

Kesäkuun 22. päivänä 1941 alkoi Operaatio Barbarossa, Saksan valloitusretki itään.

Yksi niistä lukemattomista joukko-osastoista, jotka pyyhkäisivät yli Ukrainan arojen, oli SS-Divisioona Wiking.  Eräässä asiakirjassa todetaan, että hyökkäyksessä oli mukana eräs yksittäinen ruotsalainen – luultavasti it-tykkimies Hans Lindén.  Hänet oli koulutuksensa perusteella sijoitettu divisioonan ilmatorjuntapataljoonaan, ja pataljoona koki lukuisia menestyksellisiä taisteluja.  Samaan aikaan Hansin ystävä Fred Nilsson makasi sairaalassa, ja oli huolissaan ettei kenties ehdi toipua sotatoimiin mukaan ennen kuin koko sota on ohi.  Tämän huolensa Nilsson purki kirjeessään, jonka hän osoitti kolmikon kolmannelle osapuolelle, Erik Wallinille, joka erinäisten vaiheiden jälkeen oli päätynyt, ei suinkaan Saksan SS-joukkoihin, vaan ruotsalaisten vapaaehtoisten joukossa Suomeen, Hangon rintamalle.

Jo ensimmäisinä taistelupäivinä hyökättiin useisiin kaupunkeihin, joissa vihollinen antautui massoittain sotavangiksi – todettiin, että ensimmäisten 27 päivän aikana oli antautunut jo noin 6.000 vankia, ja Lindèn seurasi joukossa mukana, ja siinä määrin menestyksellisesti, että hänet palkittiin rautaristillä kentällä osoitetusta urheudesta (”för tapperhet i fält”).  https://www.pinterest.com/pin/502292164665825726/

*

Loppu

Hans Lindènin aktiivipalvelun loppuvaiheita ei täysin tiedetä.

Hän haavoittui vuoden 1941 lopulla ja sijoitettiin kenttäsairaalaan Stalinossa, missä hän kuoli vuoden toiseksi viimeisenä päivänä, 30.12.1941.

Hänen kuolemastaan kerrottiin laajasti Ruotsin kansallissosialistisessa lehdistössä, ja koska hänen entinen puolueensa voimaperäisesti tuossa vaiheessa omi itselleen ”rintamavastuun” niistä jäsenistä, jotka palvelivat joko Suomessa (jatkosodan rintamalla) tai Saksan Waffen-SS –joukoissa, kastoi se jälkimmäisen ryhmän kantamaan nimeä ”Taisteluosasto Hans Lindén”.

*

Ystävät

Hansin toveri, Fred Nilsson haavoittui keväällä 1942 Ukrainassa, ja erosi kohta sen jälkeen SS-palveluksesta vanhempiensa pyynnöstä.  Hän oli yhä alaikäinen.

Vuonna 1943 Nilsson värväytyi uudelleen SS-joukkoihin usein mainitun kolmannen toverin, Erik Wallinin kanssa.  Mutta Nilsson lähetettiin jälleen kotiin, samasta syystä kuin edelliselläkin kerralla. 

Kun taas Wallin kanssa syntyi palvelusopimus Waffen-SS:n riveissä.  Wallin jatkoi palveluaan Berliinissä keväällä 1945 käytyihin lopputaistoihin asti.  Sodan jälkeen hän palasi Ruotsiin ja kirjoitti sotamuistelmansa, ”Ragnarök”.

*

https://picasaweb.google.com/113679801467129695575/SvenskFrivilligSSManHansLinden19221941#

Lähteet:

Krigsmyter 52:a artikel/19.4.2016 (ks. kuvasivut)

sekä muita ruotsalaisia ja suomalaisia lähteitä.

*

veikkohuuska
Ikaalinen

historianharrastaja,
tanakasti ajassa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu