*

Veikko Huuska

Venäjän sotilaallisesta kyvystä ja halusta

Venäjän sotilaallisesta kyvystä ja halusta

*

Aivan aluksi: Venäjä ei lähtenyt Syyriasta rahan takia, vaan muusta syystä. 

Välittömästi kun presidentti Putin viikko sitten 14.3.2016 ilmoitti vetävänsä Syyriassa olevien joukkojensa pääosat kotiin, nousi kaikkialla ihmisten huulille – ehkä hieman vahingoniloinenkin – toteamus: Nyt Venäjän rahat on loppu, on palattava häntä koipien välissä sotaretkeltä kasarmille.

Näin ei ole – vaikka Venäjän kansantalous, ja myös sotaväki kamppaileekin kroonisen tulovajeen ja rahoitusongelmien kanssa.

Katsotaanpa kokonaiskuvaa hieman, niin näkemykseni tulee sen myötä perustelluksi.

Venäjän bruttokansantuote oli 2015 The World Factbookin mukaan noin 3.471 miljardia dollaria (ostovoimatasoitettu).  Sehän on tunnetusti ollut laskusuunnassa, 2014 BKT oli 3.612 miljardia dollaria.

TWF:n mukaan Venäjän sotilasmenot 2014 (tuorein esitetty luku) olivat 3,49 % BKT:sta eli noin 121,14 miljardia dollaria (otv).

Erään toisen kansainvälisen tilaston mukaan – korostan että tilastoihin ei aina ole luottaminen, varsinkaan kun muodostumafaktoreita ei avata – sotilasmenojen osuus oli n. 4,5 % BKT:sta, eli noin 156,2 miljardia $. 

*

Vuodelle 2015 normimenettelyssä hyväksyttyyn sotilasbudjettiin esitettiin viime vuonna 10 prosentin leikkauksia, mutta varapuolustusministeri Tatjana Shevtsovan, 46, tomerin ponnisteluin näistä toteutui vain Shevtsovan ilmoituksen mukaan 3,8 % leikkaukset.  Siprin laskujen mukaan toteutuma oli 5 %. 

Vähennysten jälkeen sotilasbudjetin summaksi jäi 3.120 miljardia ruplaa.  Asevoimien menot vuonna 2015 olivat  2.410 miljardia ruplaa, ja esitys vuodelle 2016 on 2.233 miljardia ruplaa.  Ne muodostavat 82,5 % kansallisen puolustuksen kokonaismenoista ja jakautuvat siten, että 55 % menee varustamiseen ja 45 % toimintamenoihin.  Näin kertoo evl.evp. Erkki Peltoniemi tuoreimmassa Sotilasaikakauslehden artikkelissaan (n:o 3/2016).  (Huomaa: Luvut eivät suoraan täsmää edellä esitettyihin TWF:n lukuihin, VH).

Tässä nyt kuitenkin luon vain taustakuvaa kokonaisuudesta, johon haluan peilata Syyrian sotaretken syyskuu2015 – maaliskuu 2016 välisenä aikana (167 sotapäivää) syntyneitä sotatoimien kustannuksia.  Syyrian-retken hinnaksi on toistuvasti esitetty (niin myös evl. Peltoniemi toteaa) 2,5 miljoonaa dollaria/pv, eli tultaisiin noin lukuun 217,5 miljoonaa dollaria.  Kurssikerrointa 70 rb = 1 $ käyttäen, ruplamääräinen sotakustannus summa olisi 15,2 miljardia ruplaa. 

Putinin viime keskiviikkona 16.3. antaman lausunnon mukaan Syyrian hinta oli 33 miljardia ruplaa eli noin 400 miljoonaa euroa.  http://www.hs.fi/ulkomaat/a1458187011982

Edellisessä Syyrian sodan hintaa pohtineessa artikkelissani mainitsemieni perusteiden nojalla esitettyä hinta voidaan perustellusti pitää alimitoitettuna, tuplahinta tai vieläkin korkeampi hinta-arvio on yhtä perusteltu.  http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213765-paljonko-syyrian-sotaretki-on-maksanut-putinille

33 miljardia ruplaa on noin 1,5 prosenttia Venäjän 2016 kansallisen puolustuksen budjetoiduista menoista.  Tuollainen osuus – oli oikea taso sitten 1,5 % tai vaikkapa 3 % - ei voi olla ”oljenkorsi” joka taittaa aasin selän.  Budjetin sisäiset siirrot ja muu puljaus on mahdollista ja realismia.  Nyt viimeksi esitettyihin 5 %:n puolustusmenoleikkauksiin nähden osuus on vähäinen; leikkausten ajastamisella selvitettävä juttu.

Eli: raha ei sinänsä ollut ratkaiseva, joskin osaltaan eräs momentti, joka vaikutti ilmoitettuun vetäytymiseen; pääpaino oli muissa, poliittisissa ja taktisissa syissä.

*

Venäjän liki ainoa kasvuala

Venäjän sotateollisuus on maan harvoja kasvualoja.  Tuotantohaarasta riippuen lisäystä oli viime vuonna 5-15 %.  Tämän kehityksen uskotaan jatkuvan, vaikka muille sektoreille ennustetaan synkkiä näkymiä. 

Vain uusilla öljyntuotantoalueilla ja etelän maataloudessa odotetaan positiivista kehitystä.  Näin arvioi Venäjän nykynäkymiä evl. Peltoniemi edellä mainitussa artikkelissaan, jossa hän toteaa Venäjän talouskurjuuden heijastuvan jo asevoimienkin varusteluohjelmaan, joka sentään on Putinin prioriteeteissa numero yksi.  (Vuonna 2010 päätetty Venäjän asevoimien sotilasdoktriini, uusi Valtiollinen

sotavarusteohjelma 2011–2020).

Tuotantovolyymien kasvusta huolimatta sotateollisuudella on vaikeuksia varusteluohjelman toteuttamisessa.  Länsipakotteita on vähätelty, mutta samalla on uutisoitu, että tuontikomponenttien korvaaminen kotimaisilla tuotteilla on vaikeuksissa ja hidasta kehittyneiden asejärjestelmien toimituksia.

Venäjän sotateollisuuden tarvitsemien moottorien tuottajana toimineen Ukrainankin saatua vientisulut päälleen, on moottorituotantoa kohdannut ylivoimainen kysyntäpaine, eräiden ohjusjärjestelmien valmistus on joutunut ongelmiin ja kehittämishankkeita on ollut pakko tarkistaa.   Tuonnin korvaaminen kotimaisella tuotannolla on kovempi pähkinä kuin Putin ja kumppanit ovat antaneet ymmärtää, siihen saattaa mennä viisikin vuotta.  Näin siis evl. Peltoniemi.

*

Ohjustorjunta sai lisätehoja

Sotilasaikakauslehden tuoreen katsauksen mukaan Venäjä kuuluisa varusteluohjelma on edellä mainituista syistä viivästymässä ainakin parilla vuodella.  Tässä mielessä kyseessä olisi vain aikajanan venyttämisestä.  Mutta painet supistuksiin ovat siinä määrin kovat, että eräät tahot, muun muassa talousasiantuntijat, vaativat Putinin varusteluohjelman supistamista, jopa kolmanneksen leikkauksin.

Paineista huolimatta uusia tehoja on hankittu.  Ohjushyökkäysten varalta rakennettua johdon ennakkovaroitusjärjestelmää on täydennetty uudentyyppisellä satelliitilla ja vuonna 2016 on suunniteltu lähettää taivaalle vielä seuraava satelliitti.

Strategisista ohjuksista 95 % on taistelupäivystyksessä eli pysyvässä valmiudessa.  Tosin vuoden 2015 täydennykset eivät toteutuneet suunnitellussa laajuudessa.  Strategisille ohjusjoukoille piti tulla 50 uutta ohjusta, mutta niitä toimitettiin ”vain” 35 kappaletta.

Taistelupäivystykseen tuli viisi uutta rykmenttiä (rykmentti = noin 2.500-3.000 miestä, vh) varustettuina siilojärjestelmillä ja liikkuvalla Jars-systeemillä.  Kuluvana vuonna tulee kuusi rykmenttiä.  divisioonien osaamista hiottiin massiivisessa harjoituksessa joulukuun 2015 alussa.  Siihen osallistui 30 ohjusyksikköä ja se tapahtui kahdellakymmenellä paikkakunnalla.

Erityyppisiä uusia ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä Venäjän hankki 2015 aikana 90 kpl.  S-400 –rykmenttejä tuli kolme, joten niitä on nyt yhteensä 11 rykmenttiä.  Pietarin alueelle ryhmitettiin kaksi S-400 rykmenttiä ja Moskovaa suojaa nyt neljä tämän tyypin rykmenttiä.  Syyrian tukikohta sai myös suojakseen S-400 –rykmentin, ja osittaisesta kotiuttamisesta huolimatta rykmentti jää pysyvästi Syyriaan.  Venäjän kokonaistavoite on hankkia asevoimauudistuksen päättymiseen eli vuoteen 2020 mennessä luoda 28 rykmenttiä, mutta presidentti Putin lupasi linjapuheessaan viimeksi vain 12 rykmenttiä.  Puuttumaan jäisi siis kolme rykmenttiä.  Tämä korvautunee osittain laadullisin panostuksin: ensimmäinen seuraavan asteen S-500 –järjestelmä valmistunee jo tänä vuonna.

Kaukoilmavoimilla oli kurja vuosi.  Kesäkuussa 2015 Amurin piirissä syöksyi maahan Tu-95MS pommittaja ja heinäkuun alussa saman tyypin kone Habarovskin piirissä.

Strategisten ydinsukellusveneiden määrä lisääntyi kahdella, kun Juri Dolgorukij ja Vladimir Monomah otettiin taistelupäivystykseen.  Niiden myötä Venäjän strategiseen ydinarsenaaliin tuli lisää 32 Bulava-ohjusta.

Lue lisää aihepiiristä esim. täältä; https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74256/E4066_EUK63_Tutkielma_ForssellPJA_2011_04_27.pdf?sequence=1

*

Venäjän maavoimien tila

Maavoimat ovat maanläheisin sotavoima, ja sellaisen ilmaantuminen tai lisääntyminen rajalla tai lähialueilla saa helpoimmin väreitä selkäpiihin, niin myös Suomessa.

Maavoimat ovat varusteluohjelmassaan itseasiassa koko Venäjän sotavoimien potenssinkohotus-ohjelmassa peränpitäjänä.

Maavoimien jälkijättöisyyttä onkin arvosteltu Peltoniemen mukaan Duuman talouspiireissä ja suositeltu sen vauhdittamiseksi supistuksia massiivisen laivanrakennusohjelman puitteissa.

Mutta iskukykyä on maavoimissakin lisätty. 

Maavoimissa on käynnissä jatkoreformi; viime vuonna Läntiseen sotilaspiiriin muodostettiin 30 uutta yhtymää ja joukko-osastoa.  Etelän suunnalle luotiin 15 yhtymää ja joukko-osastoa ja kaksi on vielä muodosteilla.  Läntinen suunta on valttia Venäjällä.

Hyökkäyksen tai ennaltaehkäisevän iskun kannalta avainasemaan ovat kohonneet maahanlaskujoukot.  Maahanlaskujoukkojen komentaja, Venäjän sankarin arvonimellä laakeroitu kenraalieversti Vladimir Shamanov on todennut, että maahanlaskujoukot ovat joka hetki valmiina toimimaan missä maailman kolkassa hyvänsä.  Ne voivat ottaa haltuunsa kohteita ulkomaillakin, ”eikä siihen tarvita passia, vaan ylipäällikön käsky riittää”.

Venäjän nopean toiminnan joukot luodaan maahanlaskujoukkojen (mhl) perustalle.  Mhl-joukkojen nykyvahvuudeksi on ilmoitettu 45.000 sotilasta.  Merkillepantavaa joukkojen ammatillisesta tasosta on se, että niiden miehistöstä yli 80 % on ammattisotilaita.

Puolustusministeri Shoigun mukaan joukkojen potentiaalia tulee lisätä muuttuneiden uhkakuvien vuoksi.  http://www.reservilainen.fi/uutiset/venaja_perustaa_kolme_uutta_divisioonaa Vahvuutta on tarkoitus kasvattaa nopeasti siten, että jo vuoden kuluttua (2017) kokoonpanoon kuuluisi neljä divisioonaa ja kuusi prikaatia.  Kuhunkin yhtymään sisällytään panssaripataljoona, lennokkikomppania ja elso-yksikkö (elektronisen sodankäynnin yksikkö). – Linkkaan ihan nostalgian vuoksi: http://www.suomensotilas.fi/sakkijarven-polkka-eli-elsoa-jatkosodan-ajoilta/

Länsisuunnalle perustetaan uusi panssari-armeija.  http://www.suomensotilas.fi/venaja-perustaa-lantiseen-sotilaspiiriin-uuden-panssariarmeijan/  Tänä vuonna 2016 on määrä perustaa kuusi psv-komppaniaa T-72B –kalustolla ja vahventaa yhtymien tykistöä.  Yhtymien varustaminen BMD-4 M ja BTR Rakushka –kalustolla on alkanut – kuinka ollakaan – Läntisestä sotilaspiiristä.

*

Sotaharjoituksista

Kuluvana vuonna 2016 Venäjän suunnitelmissa on pitää täysvahvan divisioonan (noin 12.000 miestä, vh) maahanlaskuharjoitus Arktiksella.  Operaatio on kova haaste paitsi desanteille myös ja etenkin kuljetusilmavoimille, joiden suorituskyky joutuu äärirajoille.  On mielenkiintoista seurat, minkälaisia ilmakäytäviä ym. varmennuksia operaatioon varataan ja miten se vaikuttaa kansainväliseen ilmaliikenteeseen.  Transponderit päällä vai ei – mitä ilmeisimmin ei.  Harjoituksen ajankohdasta päättää, kuten liki kaikista muistakin, kuten paljon huomiota herättäneistä sotavalmiustilan yllätystarkastuksen motiivein toimeenpantavista alueellisista aselaji- tai yhtymäharjoituksista päättää ylipäällikkö Putin.  Ja tekee sen äärimmäisen lyhyellä, todellisesti salatulla, ja tarkoin valvotulla ylläriaikataululla.

Pohjoisen suunnan strategisen johtoportaan nimeksi on vakiintunut Pohjoinen Laivasto, evl. Peltoniemi kertoo, ja jatkaa: Sen joukkojen perusjärjestelyt on saatu päätökseen 2015, ja nyt on alkamassa uusi vaihe.  Siinä keskitytään erityisesti tukikohtien ym. infrastruktuurin jatkorakentamiseen sekä joukkojen vahventamiseen ja liikkuvien joukkoryhmittymien muodostamiseen.  Projekti kuuluu edelleen asevoimien prioriteettihankkeisiin.  Nykyinen joukkovahvuus ilman laivastoyksiköitä on parikymmentätuhatta sotilasta ja parituhatta ajoneuvoa.

Koteljyjn tukikohdan taktinen ryhmä on vahvennettu prikaatiksi (noin 4500 miestä).  Uuden Siperian saarilla sijaitsee vanha neuvostoaikainen arktinen sotilastukikohta.  http://www.hs.fi/ulkomaat/a1409969453046

Alakurtin 80. ErAMtJvpr (80. Erillinen Arktinen Moottoroitu Jalkaväkiprikaati) on täydennetty suunniteltuun vahvuuteen.  Se on saanut ensimmäiset erät erikoiskalustoa, kuten lumi- ja maastoajoneuvoja, mutta pääosin prikaati on varustettu vanhalla sinänsä erittäin maastokelpoisella MTBL-kalustolla.  Suomalaisen upseeridelegaation Alakurtin tarkastuskäynnistä lokakuussa 2015, täällä: http://www.hs.fi/kotimaa/a1444883076409

*

2015 harjoituskokemuksista

Everstiluutnantti evp. Erkki Peltoniemi on laatinut laajaan lähdeaineistoon perustuvan kokonaiskatsauksen Venäjän asevoimien varusteluohjelmaan sekä talouskriisin vaikutuksiin sen toteutuksessa.  Artikkeli on julkaistu Sotilasaikakauslehdessä n:o 3/2016.  Jatkamme vielä palan matkaa Peltoniemen artikkelin tiimoilta:

Venäjän asevoimissa toimeenpantiin viime vuonna 2015 nelisenkymmentä prikaaatitason tai sitä ylemmän tason harjoitusta.

Pimeätoimintaharjoituksia kerrotaan olleen yli 7.000.  Strateginen pääharjoitus ”Tsentr 2015” pidettiin syyskuussa Keskisen sotilaspiirin alueella.  Puitteet olivat massiiviset.  Henkilöstön kokonaisvahvuus ylitti 100.000, erilaista sotilaskalustoa oli yli 7.000 kpl, parisataa lentokonetta ja parikymmentä alusta.  Yleisteemoina olivat johtaminen, joukkojen liikekannallepanon toteuttaminen ja paikallispuolustus sekä operaatiovaiheessa kansainvälisen aseellisen konfliktin torjuminen Aasian suunnalta.  Harjoituksessa toteutettiin runsaasti – ajankohdan teemaan soveltuen – joukkojen siirtoja eri menetelmin, pisimmillään yli 5.000 kilometrin etäisyydelle.  Yli 170 lentokonetta ryhmitettiin uudelleen operaatiotukikohtiin, ja toteutettiin yli sadan koneen ilmaoperaatio.

Rapatessa roiskuu: edellisten vastaavien harjoitusten tapaan nytkin sattui vakavia onnettomuuksia.  Kaspian Laivueen merijalkaväen maihinnousussa upposi neljä BTR-vaunua ja neljä varusmiestä kuoli.  Pohjoinen Laivasto harjoitteli samaan aikaan omalla suunnallaan.

Edellä mainittuja valmiustarkastuksia pidettiin Läntistä piiriä lukuunottamatta kaikissa sotilaspiireissä, Pohjoisen laivastossa sekä puolustushaarakohtaisesti ilma-avaruusvoimissa. 

Läntinenkään piiri ei saanut ”vetää lonkkaa”, sillä muun muassa Kaliningradin ja Baltianlaivaston joukot osallistuivat Pohjoisen Laivaston harjoitukseen, joka pidettiin kutakuinkin vuosi sitten maaliskuun puolivälissä 2015.  Joukot hälytettiin aktioon perinteisesti presidentin käskyllä.  Tähän tarkastukseen osallistui 40.000 sotilasta, 40 pinta-alusta ja 15 sukellusvenettä, 3.600 ajoneuvoa ja 110 ilma-alusta.  Valko-Venäjä lähetti joukkoja Arktikselle ja kaukotoimintaspetsnaz-joukkoja lennätettiin Novaja Zemljalle ja Frans Joosefin maan saarille.  Kaliningradiin suunnattiin Iskander-prikaati ja pimeintä lento-osastoja, joita Nato-koneet kävivät tunnistamassa. 

Nähtäväksi jää, milloin tämän vuotinen vastaava Läntinen suurharjoitus – tai sotavalmiustarkastus – suoritetaan.  Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, se tapahtunee pääsisäisen aikaan tai piakkoin sen jälkeen, kuitenkin ennen voitonpäivää toukokuussa. 

Perinteinen Laatokan harjoitus maaliskuun lopulla 2016 toteutunee supistetussa ”säästöformussa”; http://yle.fi/uutiset/venaja_pitaa_ilmasotaharjoitukset_karjalassa_lahiviikkoina/8748074

*

Syyrian sodasta

Lopuksi palaamme vielä alussa puheena olleeseen Syyria-operaatioon.

Evl. Peltoniemi kertoo:

Joulukuuhun 2015 mennessä (siis syyskuun lopun ja joulukuun välisenä noin 3 kk:n aikana, vh) Venäjä teki Syyriassa yli 4.000 ilma-iskua, joissa ilmoitetaan tuhotun yli 8.000 kohdetta.

  – Jatkolaskelmana voitaneen arvioida, että huomioiden iskujen ajoittainen tiivistyminen, kokonaispainotteisten sotatoimien pysäyttämiseen 14.3.2016 mennessä Venäjän sotatoimien määrä voidaan arvioida kohtuullisella tarkkuudella kertomalla tässä esitetyt luvut kahdella (vh).

Venäjän kaukoilmavoimien osuus oli syys-joulukuun aikana 145 pommituslentoa.  Eräälle lennolle Tu-160 –kone lähti Murmanskin alueelta Olenogorskista, lensi Atlantin ja Välimeren kautta ja suoritti tehtävän Syyrian kohdealueella.  Matkalla suoritettiin ilmatankkaus brittien havaintopiirissä. Miehistö oli ilmassa yli 16 tuntia.

Venäjän Välimeren pysyvä laivasto-osasto on säännöllisesti tukenut operaatioita.  Musanmeren Laivaston sukellusveneet ovat ampuneet ohjuksiaan sukelluksista ja pinta-asemista. 

Kaspian Laivue on myös saanut maalinosoituksia.  Marraskuun 2015 alussa suoritettiin ensimmäinen taisteluolosuhteissa tapahtunut ohjusisku, jossa testattiin Kalibr-ohjusta ja ampumamenetelmiä.  Kolme ohjusvenettä ja vartiolaiva (fregatti) Dagestan ampuivat yhteensä 26 risteilyohjusta tulittaen 11 maalia 1.500 kilometrin etäisyydeltä.  Osumatarkkuus oli pääosin hyvä, mutta muutamia ohjuksia jäi lyhyeksi iskeytyen asumattomalle seudulle Irakin ja Iranin raja-alueelle.

Maavoimien joukkojen osallistumisen Syyrian operaatioihin Venäjä on kiistänyt, mutta niistäkin on saatu vahvoja viitteitä.  Sota maksaa Venäjälle erään arvion mukaan 2,5 miljoonaa dollaria päivässä.  Presidentti putin on vakuuttanut kulujen mahtuvan hyvin sotilasbudjetin raameihin. (Mahtuu kun mahdutetaan, vh).

*

Yhteenvetona Peltoniemi toteaa, että Syyrian sota on Venäjälle tärkeä keino vahvistaa asemiaan Välimeren alueella, mikä on ollut tavoitteena jo pitkään.

Sen toteuttamiseksi Venäjä on tehnyt rannikkotukikohtasopimuksen Egyptin kanssa ja saanut oikeuden käyttää tiettyjä Egyptin lentokenttiä ja satamia täydennys- ja huoltopaikkoina.

Samantyyppinen sopimus Venäjällä  on Kyproksen kanssa.

Myös NATO-maa Kreikan kanssa on käyty tukikohtaneuvotteluja.

Balkanilta Serbiasta tukikohta on jo hankittu. 

Syyrian tukikohtaa on suunniteltu laajentaa käsittämään kaikkien puolustushaarojen joukkoja.

Välimerellisen aseman lisäksi – ja prioriteeteissa sitä edellä – Venäjällä on tärkeäksi muodostunut Länsi-luoteinen suunta.

Täällä on käynnissä joukkojen vahventaminen ja uusien hyökkäysjoukkoryhmittymien muodostaminen.

Presidenttiylipäällikkö Putin on käskenyt kuluvan vuoden 2016 tärkeimmäksi tehtäväksi uusien divisioonien perustamisen Läntiseen sotilaspiiriin.  Venäjän tuskin vahventaa joukkojaan turhan päiten.  tämä on syytä entistäkin vakavammin huomioida sen länsinaapureissakin, everstiluutnantti evp Erkki Peltoniemi toteaa laajan artikkelinsa lopuksi.

*

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Vaikka venäläiset vetäytyvät Syyriasta, heidän läsnäolonsa jatkuu. Ja osittain jopa vankistuu.

Tämä ilmenee Stratforin perjantaina 18.3.2016 julkaisemista valvontakuvista.

*

Vaikka Venäjä siis 14.3. ilmoitti vetävänsä Syyriassa olevien ilmavoimiensa pääosat kotimaahan, Venäjän sotilaallisen läsnäolon ylläpito Syyriassa jatkuu, minkä todentavat valvontakuvat Venäjän maassa olevien lentotukikohtien laajennustöistä (kuvat on otettu valvontalaittein 17.3.2016).

Kuvat on otettu Latakian maakunnassa Syyriassa olevasta venäläisten lentotukikohdasta ja Tartusin laivastotukikohdasta. Kuvat puhuvat muuta, kuin Venäjän ilmoitus, jonka mukaan pääosat joukoista poistuvat 20.3. mennessä (= eilen, sunnuntaina).

Tarkkailukuvat, jotka on otettu keskipäivällä paikallista aikaa torstaina 17.3.2016, osoittavat, että BAssel al Assad –lentotukikohdassa olevasta Venäjän ilmaryhmästä on yli neljännes poistunut Syyriasta.
Kolme Su-34 taistelukonetta ja Tu-154 kuljetuskone oli ensimmäiset, joka lähtivät tiistaina 15. maaliskuuta. Seuraavana päivänä 12 kpl Su-25 maahanhyökkäävää hävittäjää ja useita Il-76 kuljetuskonetta lähti. Kuljetuskoneet veivät mukanaan mekaniikka, lentäjiä ja lentotukikohdassa huollettavina olleita taistelukoneiden laitteistoja.

Venäläiset ovat ilmoittaneet, että useita Su-24 koneita on 17.3. lähtenyt maasta, mutta kuvat osoittavat, että Su-24 –ryhmän koneet ovat suurelta osin vielä paikalla. On mahdollista, että kyseiset Su-24 –koneet ovat lähteneet kuvien ottamisen jälkeen.

*

Kuvat eivät ainoastaan osoita, että Venäjä jatkaa infran ja toimitilojen rakentamista lentotukikohdassa, vaan näyttävät, että he ovat toimittaneet lisää tarvikkeita paikalle aivan viime päivien aikana.

Näihin kuuluvat mm. kuvissa näkyvästi erottuvat Mi-28 ja Ka-52 –taisteluhelikopterit, jotka soveltuvat monenlaisiin käyttötarkoituksiin. Sen ohella, että niitä käytetään tukikohdan suojeluun, ne pystyvät suorittamaan torjunta- ja pelastustoimia sekä antamaan ilmatukea maajoukoille. Venäläiset ovat siis lisänneet omaa ilmapuolustustaan paljastaen siten aikomuksensa pysyä paikallaan, mikä ilmenee kuvissa erottuvista toimintakykyisistä S-400 ohjustorjuntapattereista Bassel al-Assad –tukikohdassa.

Ja lisäksi venäläiset ovat Stratforin väittämän mukaan vastoin ilmoitustaan jättäneet vetämättä kotiin Su-30 ja Su-35 –ilmayliherruushävittäjiään.

Siitä lukien kun Venäjä ilmoitti joukkojensa takaisinvedosta, Venäjä on jatkanut käynnistämiään pommituksia mm. Palmyran suunnalla Syyrian hallituksen joukkoja vastaan taistelevia isisin joukkoja vastaan.

*

Tartusin laivastotukikohdasta otetuissa kuvista Stratfor toteaa, että tällä hetkellä ei ole nähtävissä mitään merkittäviä lähtöön liittyviä lastaustoimenpiteitä tapahtuneen. Vaikka sotilasajoneuvoja näkyykin kuvassa ja ne näyttävät olevan valmiina pois kuljetettaviksi, raskaan tykistön ja panssarivoimien ajoneuvoja – jotka Venäjän oli määrä kuljettaa pois – ei ajoneuvojen joukossa erotu.

Niinpä Stratfor tulkitsee valvontakuvien perusteella, että Venäjä päinvastoin saattaa olla tehostamassa aktiviteettiaan tukea Syyrian hallituksen joukkoja jatkamalla taistelutoimia kapinallisia ja Isisin joukkoja vastaan. On siis mahdollista, että Venäjä siirtää osan voimistaan hallituksen joukkojen yhteyteen, ja Venäjän erikoisjoukot jatkavat aktiivista toimintaa Al Assadin tukena.

Lähde: Stratfor: Even As Russians Withdraw, Their Legacy in Syria Remains. Analysis. March 18, 2016. https://www.stratfor.com/analysis/even-russians-wi...

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Erään toisen kansainvälisen tilaston mukaan – korostan että tilastoihin ei aina ole luottaminen, varsinkaan kun muodostumafaktoreita ei avata – sotilasmenojen osuus oli n. 4,5 % BKT:sta, eli noin 156,2 miljardia $.''

Mitä tuolla rahalla saa?

Venäläiset itse arvioivat tilannetta seuraavasti; 50% menee korruptioon. Siitä toisesta puolikkaasta puolet menee tuotesuunnitteluun ja kehittelyyn.

Tuotantoon jää vain 25%. Tässä on se suurin ongelma Venäjän kannalta. Tuotteita ei saada riittävästi ulos hihnalta.
Lisänä kurimuksessa on komponenttien puute, joita aikaisemmin toimitti Ukraina.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Joku esitti, että Venäjä halusi osoittaa "kykyään isompaan sotilasoperaatioon".

Venäjä harjoitteli sitä Ukrainassa ja Syyriassa, jotka ovat vastuksena sen kokoisia, etteivät ne kerro Venäjästä muuta kuin sen kyvyn ja halun kiusata pienempiään.

Mutta - anteeksi kyynisyys - saihan NATO satelliiteilleen seurattavaa ja media lisää ruumiita ja päiviteltävää. Presidentti V. Putin taas todisti jälleen typeryytensä tilanteessa, jossa hänen johtamansa Venäjä luisuu uusista aseistaan huolimatta kohti ns. mustaa aukkoa.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

→ "Alakurtin 80. ErAMtJvpr .."

Minulle on jostakin jäänyt päähäni, että Venäjä oli henkisesti valmistautunut Suomen Nato jäsenyyteen ja sen vuoksi pisti varuilta Alakurtin varuskunnan huippukuntoon.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#5
Venäjän koko rakennuskanta suurimpien kaupunkien keskustoja on todella surkeassa jamassa.

Varuskuntien rakennukset ovat todella heikossa hapessa. Alakurtin infra ja rakennuskanta oli siksi otettava käyttöön.

Parhaat rakennukset jäivät Baltiaan, Valko-Venäjälle ja Ukrainaan. Lännen kasarmit eivät jääneet siten Venäjälle.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset